Jousi

[japetsku]

-Olen tekemässä ensimmäistä kertaa jousta (puusta) ja olen ajatellut tehdä sen koivusta, kerta sitä ainoastaan löytyy täältäpäin hyvin. Olen ajatellut pihlajaa mutta sitä ei löydy juuri kuin piha kasvustona, joten ei raaksi. Kuinka soveltuu harmaaleppä jousipuuksi? Ja tuomeja ei oo näkyny...

-Kun pari metriä pitkän osan ja paksuudeltaan n.10-20 cm koivun kaataa... Täytyy siis ensin laittaa liimat/maalit sahaus päihin, ja sit kysymys kuuluu... Että kannattaako puu vielä kuoria täs vaihees?(aiheuttaako halkeamia tai jotain muita ongelmia?) ja halkaista sit puu 2-4 aihioon? Ja antaa kuivua puu sisätiloissa, kuinka kauan tässä yleensä voisi mennä kun koivu on kyseessä?

-Haluaisin saada seuraavista jousista myöhemmässä vaiheessa enemmän paunoja, 50-70#28@, Soveltuuko koivu tähän?
Onnistuuko lyhyempi koivujousi(n.130cm) kyseisillä paunoilla tai juuri ollenkaan?
-Onko kokemuksia koivuisista jousista?

[Martti Auer]

Koivu on siitä erikoinen, että se kannattaa kuoria koska koivu alkaa lahota jos siihen jättää kuoret päälle, jos siitä tekee aihioita niin ne voi vääntyä propellille kuivuessaan ja halkeilla, ellei veistä ohuemmaksi, sen oppii parhaiten oman kokemuksen kautta mitä kannattaa tehdä ja mitä ei, suosittelisin kuitenkin ulkokuivausta jossakin vajassa kun on kuorinut, eikä veistä ohuemmaksi niin voi onnistua parhaiten, mutta sitä voi tehdä kokeiluja erilailla ja katsoo sitten että mikä niistä onnistuu parhaiten, niin varmaan siitä oppii kaikista nopeiten.

[Tuukka Kumpulainen]

Olen tehnyt muistaakseni kuusi koivujousta, ensimmäisen vuonna 1993.

Koivu on helpoin kuivattava kaikista suomalaisista jousipuista. Halkeilua ei tarvitse pelätä. Eli kuori pois heti jotta puu pääsee kuivumaan. Jos jätät lohkotut steivit esim. 5 senttiä paksuiksi, kestää niiden kuivuminen tilleröintikuntoon pari kuukautta sisätiloissakin. Ohueksi työstettynä kuivumisaika putoaa muutamaan viikkoon.

Syksyisessä ulkovarastossa puu ei kuivu tilleröintiä kestäväksi, kun ilmankosteus on nytkin jossain 60 ja 80% välissä. Eli puu on pidettävä lämpimissä sisätiloissa pari viikkoa pitkänkin ulkokuivauksen jälkeen, jos kolme tuumaa myötäkäyrä lussu ei kiinnosta.

Steivit täytyy pitää täysleveinä kunnes ne ovat täysin kuivia vaikka niitä ohentelisi tuoreena. Näin siksi, että steivin kärjet eivät kieroile kuivuessaan piloille kuten kapeiksi vuoltuina saattaisivat tehdä.

Koivu on jousipuuna heikko rajatapaus. Keskivertokoivu ei kestä haluamiasi paunoja vaikka siitä tehtäisiin pitkä, leveä ja litteä jousi, saatikka lyhyt. Koivuun tulee puristusmurtumia kun vain katsoo pahasti.
Erityisen tiheä lehtokoivu pelittää hyvin 50 paunaan asti vielä normaaleilla lattajousileveyksillä (50mm). Jäykemmän jousen pitää olla erityisen pitkä, eli tuollaiset 180 senttiä 28 tuuman vedolle.

130-senttinen, yli 50-paunainen koivujousi onnistuu, kunhan vetopituus pysyy puolen metrin hujakoilla ja kaarissa on leveyttä reilusti. Huonosta koivusta ei tämäkään onnistu.

Harmaaleppä on Suomen kevyin ja heikoin puulaji. Paree katsoa toisaalle.

[F. Rönnlund]

Mä olen yrittänyt tehdä monta koivujousta... Mun mielestä koivu ei kannata käyttää kun esim. pihlaja, tuomi tai vaahtera on suhteellisesti helppo hankkia.

Viimeinen koivujousi oli 180 cm pitkä ja melkein 2 tummaa leveä - pyramid malli... yritin parhaani - melkein onnistuin.
Seuraava koivujousi (jos joskus jaksan taas yritä), tekisin 190-200 cm pitkää.

[Martti Auer]

Tietenkään koivu ei ole sitä kaikista parasta jousentekomateriaalia taitaa olla sieltä huonoimmasta päästä. Koivua on kyllä käytetty, mutta lähinnä yhdistelmäjousissa, jossa muu materiaali mahdollistaa sen että koivua voi käyttää.

[Simo Hankaniemi]

En muista, että olisin koskaan tehnyt jousta koivusta. Kyllä siitä varmasti saa jousen, kuten pajustakin, mutta parempia puita on ollut aina riittävästi saatavilla. Käyttäisin mieluummin jalavaa, tammea, saarnea, vaahteraa tai katajaakin. Ja kaikkein mieluimmin syreeniä, omena- tai luumupuuta, näistä kotoperäisistä, mitä voi kuvitella pystystä saavansa. Kun mennään pohjoisempaan Suomeen, niin valikoimat tietysti kutistuvat, mutta olen kyllä saanut esim. luumupuuta vielä Kuopio - Joensuu -linjalta. Jos ei muuta ole, niin sitten vaan koivuun kiinni, tai paksuun kuusen oksaan.

Auer kommentoi turhan väkevästi Tuukan jousitietämystä. Kyllä se on parasta A-luokkaa, ihan globaalistikin mitattuna. Aina voi tietysti olla eri mieltä joistakin yksityiskohdista.

[Santtu Risku]

kyllä minä täällä pohjoisemmassa veistelen jousen mielummin pihlajasta tai tuomesta kun koivusta tai kuusesta.

[Juri]

Martin ohjeilla ei todennäköisesti epäonnistu vaikka puulaji olisi sieltä vaikeimmasta päästä.
Luottaisin kuitenkin Tuukan kokemukseen koivun suhteen.
Vaahteraan pätee samat neuvot. Paksuna, hitaasti kuivattuna ja ylivuotisena ei tullut havaittavasti sen kummempaa kun nopealla menetelmälläkään. Ilman kuoria ei kannata ulos jättää pitkäksi aikaa, tulee pintahometta.
Jalava taas vääntyilee ja halkeilee helposti jos ottaa kuoret heti pois. Voi kyllä työstää tuoreena lähelle lopullisia mittojaan jos sitoo pienelle vastakaarelle muottiin kuivumaan.

[Simo Hankaniemi]

[Tuukka Kumpulainen]

Mitähän mutanttikirsikkaa olet Simo 80-luvulla käyttänyt? Kirsikat ovat ihan puukkotuntumallakin selvästi luumua pehmeämpiä puita. Tiheydeltään jokusen kymmenen prosenttia luumusta vajaita. Kirsikkasteivit murtuvat selästä paljon helpommin kuin luumupulikat.

Luumun puristuslujuus ei tunnu kovin hääppöiseltä. Voi olla, että jännejousen vatsassa kirsikka pelittää vähintään yhtä hyvin.

Jos cherryä himoitset, tiedän loistavan paikan sen keruuseen ei niin kaukaa kotoasi.