Jousi

[Ari Rantala]

Otsikko ei kerro mitään ja kertoo kaiken.

Eli mihin vuodenaikaan kannattaisi käydä "saalistamassa" luontopuuta nuolentekoa varten? Tarkoitan siis sellaisia suht oikeaan mittaan kasvaneita vesoja/oksia.

Itse pähkäilin asiaa talvikasvu/kesäkasvu lähtöisesti ja päädyin kevääseen. Pinnassa olisi silloin tiukka talvikasvu.

[Tuukka Kumpulainen]

Nuolivesojen kuorinta on pirun paljon helpompaa keväällä nilan aktivoiduttua. Talvi on kuitenkin perinteinen ajankohta nuolipuiden(kin) keruuseen. Puu ei tosin kasva talvella vaan kesällä. Syksyn tullessa puu on kasvattanut kuluvan vuoden vuosiluston eikä puuta tule lisää ennen seuraavaa kevättä. Kehäputkiloisissa puissa vuosilustosta erotetaan kevätpuu- ja kesäpuukerrokset. Talvipuuta niissäkään ei ole.

Lehdettömistä talvivesakoista on huomattavasti helpompi plokata suoria valioyksilöitä kuin vehreään vuodenaikaan. Vanhoja (osin tutkimuksen vahvistamia)huhuja talvella kaadetun puun paremmasta lujuudestakin liikkuu. Voimakkaasti kutistuvat nuolipuut kuten ruusut, herukat ja kuusamat halkeilevat vähemmän talvella tapettuina.

[Ari Rantala]

[Martti Auer]

On olemassa sellainen kuin kasvukausi, puu aloittaa kasvukautensa kun ilman lämpötila ylittää keskimäärin 5 Celsiusta plussan puolella ja puu lopettaa klasvukautensa kun ilman keskimääräinen lämpötila alittaa sen 5 Celsiusta, puu ei kasva talvella. Japanilaiset katkaisivat omat bambunsa talviaikaan, kuten myös eräät alkuperäisväestön jäsenet eli se koska puu katkaistiin, niin se ei ollut sattumanvaraista, vaan tarkoituksenmukaista. Tällaiset kapeat vuosilustot kertovat vain sitä, että kesä on ollut kylmä tai vastaavaa, ei sitä, että puu olisi kasvanut talvella.

[Ilkka Seikku]

Vesoja voit kerätä silloin kun siltä tuntuu. Minulla on sikin sokin eri vuodenaikoina otettuja vesoja. Nuolina niissä ei ole yhtään mitään eroa. Kyllä hämmästyn, jos joku osaa ampumistuntuman perusteella määritellä keruuajat..
Keväällä vesoja on kuitenkin helpompi kuoria ja väännellä, niinkuin kumpulainen totesikin. Ja kesän mittaa uutta versoa pukkaa enemmän kuin keräämään ehtii, joten siinäkin mielessä on mukavampaa kun on varaa mistä valita.
Järeämmät puut kaadetaan perinteisesti silloin kun puu "nukkuu". Tarkoittaa siis suomessa palttiarallaa joulu-tammikuuta.
Ohkaset vesat voit siis poimia ihan koska tahansa.

[Simo Hankaniemi]

Olen käyttänyt vesanuolia 35 vuotta ja kerännyt vesoja aina silloin kun hyvän näköisiä tulee vastaan, kaikkina vuodenaikoina. En ole havainnut mitään merkitystä sillä, milloin ne on kerätty. Halkeilevat vesat kannattaa ehkä kerätä talvella ja kuivata muita varovaisemmin. Mutta olen käyttänyt enimmäkseen tuomea, mikä ei halkeile. Kuoren irtoamisominaisuudella ei ole merkitystä nuolenteossa. Kuoren poisto on pikkujuttu, ellei varsia ole sadoittain yhtä aikaa työn alla. Yleensä kerään vain 10-15 vesaa kerralla.

Intiaanikirjallisuuden mukaan helmikuu oli paras aika kerätä vesoja ja jousipuita, mutta nuolia tehtiin eniten keväällä ja alkukesällä, joten käytännössä vesoja varmaankin katkottiin paljolti juuri silloin. Kuorittu vesa on valmis nuolenvarreksi parin, kolmen päivän kuivauksen jälkeen, vaikka jotkut valkonaamat kuivattelevat niitä kuori päällä kuukausitokulla.

[Ari Rantala]

Tein joskus aikoinaan oheisen kuvan "esioikaisuvärkin". Ihan pelittävä vekotin mutta 45cm tykkerit ovat liian heppoisia ja lyhyitä. Aihioita ei oikein voi niputtaa päällekäin.

[Matti Matinpoika]

Ilkka Seikku kirjoitti: Vesoja voit kerätä silloin kun siltä tuntuu. Minulla on sikin sokin eri vuodenaikoina otettuja vesoja. Nuolina niissä ei ole yhtään mitään eroa. Kyllä hämmästyn, jos joku osaa ampumistuntuman perusteella määritellä keruuajat...

Taitaa mennä vähä aiheen ohi mutta:
korinpunontaakin harrastaneena voin kertoa että ainakin pajunvesoissa on huomattavia eroja riippuen keruun vuodenajasta. Sitkeimmillään paju on syksyllä heti lehtien varistua. Punonnan kannalta myöhäissyksy ja talvi ovat parasta aikaa kuorellisen pajun keruuseen. Kasvukauden aikana paju on hauraampaa ja siksi kuorittavat pajut pitäisi kerätä keväällä hiirenkorvien aikaan. Kun lehdessä on kanta, alkaa olla myöhäistä. Mutta kuori lähtee liukkaasti irti vielä myöhemminkin kesällä.
Olen tehnyt vain pari vesanuolta, enkä kyllä osaa arvioida onko edellämainitulla mitään merkitystä nuolenteon kannalta! Nuolia tehdessä vesojahan ei tarvi vääntää solmuun kuten koria punoessa!

[Tuukka Kumpulainen]

Ei yllätä. Puiden kuivatiheys on suurimmillaan syksyllä kasvukauden päätyttyä ja niiden uloin lusto on tuolloin lopullisessa vahvuudessaan. Kerään jousipuuni aina lehdenlähdön jälkeen enkä ole katkaissut yhtään villisteiviä vuosikymmeneen. Kaverit kaataa jousipuuta keskellä kesää ja katkovat sitten jopa syreeninsä.

Nuoli taipuu koko lailla vähemmän kuin jousi ja sen käyttöikä on ainakin minulla murto-osan jousen elämästä. En varmastikaan huomaisi niissä tappoajankohtaan pohjautuvia käytännön eroja. Käytän tosin nykyisin olemattoman vähän vesanuolia.

[Ari Rantala]

[Tuukka Kumpulainen]

Usko nyt jo Ari, että puu ei kasva talvella.

[Ari Rantala]

Ketut usko. Kansakoulussa opetettiin karttakepin voimalla, että se kasvaa myös talvisin.

Silloin saatu oppi istuu syvällä [/quote]

[Ari Rantala]