Jousi

[Simo Hankaniemi]

Kaikki jäsenet eivät ole vielä oppineet käyttämään tuota yhdistyksen jäsenille tarkoitettua viestipaikkaa. Suurin osa eli kolme neljästä ei ole siellä käynyt. Sinne on nyt tullut tieto mm. keskitalvenjuhlasta, joten käykääpä katsomassa.

[Jakke]

Arvon Knuutinpojat: onko teiltä jäänyt huomaamatta, että Suomi sai kaksi Euroopanmestaria perinnejousilla Virossa pari viikkoa sitten (EBHC 2008). Ja mikä hienointa, palkinnot menivät samaan perheeseen.
Onnittelen Väiski Raiskilaa sekä Annika Törn-Raiskilaa ainoista kultamitaleista, mitä koko Suomen joukkue sai aikaan.

Jakke Lehtinen

[M.Reinikainen]

Hetkinen! MITÄ!!
No jukolauta! Suuret onnittelut kummallekkin Raiskilalle vaan!

[Ari Rantala]

Jumankavita hienoa!

Onnittelut Väiskille ja perheen päällikölle

[Juri]

Hyvä Väiski ja Annika!!!

Väiskillä on vielä hallussaan yksi maailmanennätyskin. Tapani Säilä ehti pitää Animal-roundin ennätystä hallussaan kokonaista seitsemän vuotta ennen Väiskiä. Tässä oli kylläkin välineenä lasikuituvahvisteinen pitkäjousi mutta taisi sekin olla itse tehty.

[jtahola]

Hieno suoritus, Wäiski ja Annika.

Oheisesta linkistä löytyy tulokset, Wäisikin ja Annikan ryhmät listan lopussa. Molempien kokonaistulokset mukavan selkeät kakkosena olevaan.

http://194.204.40.240/ebhc2008/Tulemused/Koond.aspx

[Väiski 480]

Kiitoksia vaan, molempien meidän puolesta.

Nyt kun vielä pääsee Kuralaan kyykyttämään porukkaa ja ottamaan tuplan...

Se itsetehty lasikuitujousi jonka Juri mainitsi oli autossa varajousena, kisan ammuin Falcon Trophylla. Tänä vuonna Virossa sen sijaan sekä Äiti että minä ammuttiin mun tekemillä jousilla, äiti tosin lasikuitusella.

V.

[Tuomo]

Onnea! Hieno suoritus tosiaan!

Kerrotko lisää itse kisasta, miten meni ja millaista oli ja niin edespäin.

Saisiko vielä tarinaa kalustosta, eli millainen jousi ja nuolet? Kuva olis myös kiva!

[Ari Rantala]

[Väiski 480]

Kuvia omasta takaa ei löydy, ei siis mitenkään erilaisia kuin mitä netissä jo on. www.ebhc2008.com ja "gallery" nii kuvaa tulee.

Vai pienimuotoista stooria, täältä pesee:

Tultiin paikan päälle Otepäähän lauantaina iltapäivällä, ehdittiin hyvin käydä bowcheckingissä ja ilmoittautumassa, eli toisin sanoen oltiin sen päivän viimeiset asiakkaat. Bowcheckingin jälkeen ja sunnuntaiaamuna oli harjoituskenttä auki ja pääs vähän räiskiin.

Maanantaina sitten alettiin kisaamaan. Käytössä oli koko ajan 4 eri täyttä 28 rastin 3D-rataa. Ei päästy aikuisten lasikuitulonkkareiden kanssa kiertämään samoina päivinä samoja ratoja, eli tuloksia ei voi täysin verrata keskenään. (Olisin ollu siinä luokass sijalla 20...) Veteraanit tosin ampuivat täysin saman radan, voitin m.m. Mara Anttilan yhteispisteissä, mikä aina on sinäänsä saavutus

No, maanantaina IFAA:n kolmen nuolen eläinkierros, tosin 3D-kuviin ammuttuna. Pääsin ihan kivaan porukkaan ampumaan, sattu jopa elävä LB-legenda herra Gesch samassa ryhmässä. Tämä oli kokeilumielessä vaihtanut historiasarjaan. Ammunta kulki ehkä hiukan omaa tasoa ajatellen paremmin ja olin päivän päätteeksi jaetulla toisella sijalla 22 pistettä kärjestä.

Tiistaina ammuttiin yhden nuolen kierros. Olin siis kolmen muun Itävaltalaisen kanssa n.s. "kuumassa ryhmässä" No, kaikki tuntui menevän päin persettä. Koko päivän oli semmonen "ei helvetti-fiilis", paluu omalle tasolle ja arkeen Lohutukseksi voi sanoa, että muilla näytti menevän vielä enemmän päin persettä. Ammuin päivän toiseksi parhaan tuloksen. Markus, joka johti ekan päivän jälkeen ampu surkeesti ja tippu alaspäin. Berhard, jonka kanssa oltiin jaettu toinen, sija ampu parhaiten, 6 pistettä mua paremmin. Selvä toisen päivän jälkeen oliin vieläkin toisena, 6 pojoo eroo ylöspäin ja n. 40 alaspäin, turvallisen tuntunen etumatka.

Keskiviikkona ammuttiin taas kolmea nuolta. Ihan hyvä fiilis oli, ajatuksissa vaan pysyä kärjen vauhdissa ja 400 tavoitteena. Alku oli ihan tasaista Bernhard ja mä ammuttiin ihan hyvin, ja jopa mokattiin samoilla rasteilla, ei hätää. Ewald, joka oli kolmantena, ei näyttänyt antavan vastusta. Mutta tämä sitten ampuikin kaikilla rasteilla osumia hyvään tahtiin loppua kohden kun me muut pummattiin ja otettiin hikisiä pisteitä. Takaa tultiin ja kovaa. Olihan mulla semmonen 40 pisteen kaula, mut se näytti olevan hupenemassa hyvää tahtia. Kisan keskivaiheilla Bernhardilla sitten floppas täysin, mä sentään sain pidettyä jonkinmoista standardia yllä mutta kuienkin huimas toisen kaverin ammunta. Olin jo siirtänyt ajatukset seuraavaan päivään viimeisille rasteille, kunnes sitten tapahtui "ihme". Neljällä viimeisellä rastilla mä ja Bernhard ammuttiin hyviä pisteitä kun Ewald ensin ampu huonosti ja sen jälkeen kaks täyspummia, ekat koko kisassa, peräkkäin. Yhtäkkiä se kiinni kurottu etumatka ilmesty taas. Itteäkin vähän nauratti, olin jo antanut periksi mutta pisteet lasketaan vasta kun 28 rastia on ammuttu. Viimeselle päivälle oli hyvät asemat, meikäläinen johtaa turvalisesti päälle 40 pojoo kaulaa toiseen ja 90 kolmanteen.

Vikana päivänä ammuttiin kahden nuolen kisa. Vähän jo jänskäs ennen kisan alkua. Mutta alku oli kuitenkin lupaava, ei mitän hätää johdin omaa ryhmää. Ehkä n. 6 ammutun rastin jälkeen homma meni jonottamiseks. Vissiin se sitten verotti vähän keskittymistä, loppupäivän ammunta oli kuin vuoristorata. Välillä saattoi ampua parikin täyspummia putkeen ja sen jälkeen täydet. Tulos oli kuitenkin kohtuullinen, tavoitteeseen pääsin. Ammuin päivän 6:nneksi parhaan tuloksen ja ryhmäni toiseks parhaan. Se sitten riitti! Markus, joka oli tokana päivänä tippunu ampu helvetin hyvin ja nousi takas kärkeen hopealle, kaulaa oli kuitenkin sen verran, että hätää ei ollu. Ewald, joka oli huolenaihe nro 1 hävis mulle vikana päivänä ja oli sitten kolmas.

Mutsin ammunnasta en tiedä mitään yksityiskohtia, mutta Annika kuitenkin johti kisaa koko viikon. Eka ja vika päivä meni Hyvin, toinen ja kolmas ehkä vähän surkeemmin, muttei tarpeeksi surkeesti. Ennen vikaa päivää joku oli vissiin päässyt jo "iholle" ja se vähän hermostutti, mutta vikana päivänä Äiti taas repi lisää kaulaa toisiin.

Välineistä vielä voin ehkä ottaa ja laittaa kuvan. Ammuin kisan 32-34 # bambu-bulletwood jousella, joku sen on saattanut nähdäkin Kuralassa keväällä. No tämä siis oli alunperin mun varajousi. Kisajousi kun sano sopimuksen irti perjantaina treneissä kun lauantaina oli lähtö. Nuolet on sitä mun perussettii, 5/16 aihio 4" sulat, painoo n. 340 gr.

V.

[Jakke]

Väiski,
kerrotko vielä millaisia nuo rastit olivat, eli jos vertaat meikäläisten skaboihin, olivatko ne vaikeampia / helpompia, oliko maasto mäkistä, kivistä metsää, peltoa vai jotakin muuta?

Tavataan Kuralassa!
Jakke

[Väiski 480]

Radat oli aivan loistavia! Selkeitä, kivoja rasteja, vaihtelevaa mastoa jne. Hyvän mäen on Virolaiset löytäny Otepäästä. Paljon ylä- ja alamäkiä sekä jyrkkää, loivaa, lyhyttä ja pitkääkin matkaa. Ja vaihteleva rata, mä diggasin, ensin pitkä peura alamäkeen, matkaa ehkä maksimit 60 jaardia ja sen jälkeen joku jänis ammuttiin 10:tä.

Suomessa tuskin on yhtään paikkaa jonne voitaisiin rakentaa yhtä hyvä rata. Ja täällä niitä hyviä ratoja oli neljä! Sen lisäksi, että radat oli vaihtelevia ja kivoja, myös nuolihukalta vältyttiin. Mulla meni koko kisan aikana vaan yks nuoli, ja sekin niin että kierrekärki löysty sen verran että joutuu käyttämään liimaa.

V.

[Ari Rantala]

[Simo Hankaniemi]

Onnittelut minultakin voittajille! Pitää varmaan joskus lähteä Viroon kisoihin. Ruotsissa (Visbysssä) on tullut kerran kisattua, mutta ei muuten ulkomailla. Kunhan pääsisi ensin kyyläkammosta eroon.

[Jakke]

Tervehdys Knuutinpojille!
Tiedoksi, että nyt on aika harkita jäsenyyttä FFAA:ssa ensi vuodelle. Olisi mukava kisata teidänkin kanssa eri maastokisoissa muissakin kuin Kuralassa. Primijousille on tietenkin omat luokat. Vaikka säännöissä onkin kummajaisia, ne eivät mielestäni huononna kenenkään mahdollisuuksia. FFAA:n kotisivuilta löytyy tietoa asiasta tarkemmin.

-joulua odotellessa,

Jakke Lehtinen

[Ari Rantala]

Selvittelin hieman tuota FFAA:n jäsenyyttä omalta kohdaltani ja asiassa on pieni mutka. Pitäisi olla jonkin jäsenyhdistyksen jäsen ja Knuutinpojat ei ole FFAA:n jäsenyhdistys.

Huikarin Rane neuvoi, että lisenssimaksu (25€) kannattaa joka tapauksessa maksaa jos aikoo kisoihin osallistua ja lupaili, että ottaisivat meidän "erakkoampujien" pikkuprobleeman puheeksi hallituksessa. Jos jäsenyhdistykseen pitää kuulua niin siihen voi liittyä myöhemminkin. Lisenssimaksun määräaika kun on jo 31.01.

Käytännössä se tarkoittanee sitä, että kotimaisiin kisoihin voisi osallistua jäsenyhdistykseen kuulumatonkin henkilö mutta kansainvälisiin kisoihin se olisi este.

Asiaan tullee lisäselvitystä kunhan saavat sen käsiteltyä FFAA:n hallituksessa.

[Kiul]

Mä olen jäsenenä Maastonuolissa, joka ymmärtääkseni on eräänlainen 'kirjeseura' meille erakoille. Otin yhteyttä aikanaan Rautavaaraan ja sain paluupostissa jäsenmaksulapun ja siitä homma alkoi sujumaan. Kahdet Suomessa käydyt EM-kisat takana ja joku SM-kisa ja kivaa on ollut. Pari vuotta hiljaisempaa, mutta ehkä taas ensi kesänä? Yleensä on ollut hyvin järjestettyjä kisoja ja ampuakin saa mukavan setin, 116, nuolia. (Tosin apupyöräluokassa, mutta kuitenkin )

[Ari Rantala]

Muistutuksena, että lisenssimaksu on maksettava tämän kuun loppuun mennessä.