|
Jousi HTML-kopio vanhasta keskustelualueesta
|
Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe |
Kirjoittaja |
Viesti |
Vieras
|
Lähetetty: 29.03.2005 17:56 Viestin aihe: Turku Open Pituuskisat 28. 3. 2005 |
|
|
Maanantaina käytiin Turussa kolmannet suomalaiset perinnejousten pituuskisat. Osanottajia oli toistakymmentä - miehiä, naisia ja kaksi lasta.
Kisapaikalla ilmn lämpötila oli noin +5 astetta, suhteellinen ilmankosteus 41 %. Mieto vastatuuli puhalteli radalla, joten tuulesta ei tällä kertaa ollut apua.
Kisojen pisimmän ja samalla pisimmän koskaan Suomessa puujousella todistajien läsnäollessa ammutun laukauksen ampui Mikko Haverinen, käyttäen 75-paunaista, 180 cm pitkää jatobapuista pitkäjousta ja 80 cm:n mittaista, 32,5 grammaa painavaa, kevytkärkistä mäntynuolta. Laukaus kantoi 227 metriä.
Toiseksi tuli allekirjoittanut tuloksella 225,70 metriä. Ammuin tämän 131 cm pitkällä syreenijousella, jonka jäykkyys on 60 paunaa 23" vedolla. Nuoleni oli 59 cm pitkä, 18 grammaa painava, purpleheartia, barreloitu ja kärjetön.
Kolmanneksi ylsi Simo Hankaniemi tuloksella 204 metriä. Hän ampui tämän 120 cm pitkällä 70#@24" hikkorijännejousella ja lehtokuusaman vesasta tehdyllä, 18 grammaa painavalla (huom. Simo), luodinvaipalla kärjitetyllä kuusikymmensenttisellä pituusnuolella.
Naisten Suomen ennätyksen, 162 metriä, teki Jarna Karrila 44-paunaisella, 132 cm pitkällä jänneselkäisellä värimulperijousella ja 64 cm pitkällä, 13 grammaa painavalla bambunuolella.
Varsijousiluokassa ylivoimaiseen voittoon ampui Toni Turunen suomalaistyyppisellä, noin 200-paunaisella teräskaarisella varsijousella ja 40 cm pitkällä, ekkistä tehdyllä noin 25-grammaisella pituusnuolella, tuloksella 217 metriä.
Allekirjoittanut ampui 70-paunaisella tuomikaarisella varsijousella 14 grammaa painavan purpleheartnuolen 186 metrin päähän. Tämä lienee puukaaristen varsijousten ennätystulos Suomessa. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Tuukka Kumpulainen
Liittynyt: 25 Hei 2004 Viestejä: 1566 Paikkakunta: Turku
|
Lähetetty: 29.03.2005 17:57 Viestin aihe: |
|
|
Allekirjoittanut siis Tuukka Kumpulainen. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
MikaNuotio
Liittynyt: 06 Syy 2004 Viestejä: 534
|
Lähetetty: 30.03.2005 10:50 Viestin aihe: |
|
|
Lainaus: | Naisten Suomen ennätyksen, 162 metriä, teki Jarna Karrila 44-paunaisella, 132 cm pitkällä jänneselkäisellä värimulperijousella ja 64 cm pitkällä, 13 grammaa painavalla bambunuolella. |
Missäs se tasaarvo toteutuu Jousilla ei ollut omia luokkiaan mutta sitten kuitenkin naisilla ja lapsilla oli omansa. Eikö kaikki mahtunutkaan samankaton alle ? Onko se liian rajua jos naiset ampuisivat yllättäen pidemmälle kuin miehet sillä sekin on aivan mahdollista.
Viimeinen muokkaaja, MikaNuotio pvm 05.04.2005 11:13, muokattu 1 kertaa |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Tuukka Kumpulainen
Liittynyt: 25 Hei 2004 Viestejä: 1566 Paikkakunta: Turku
|
Lähetetty: 30.03.2005 11:57 Viestin aihe: |
|
|
Mika Nuotio kirjoitti: |
Missäs se tasaarvo toteutuu :) Jousilla ei ollut omia luokkiaan mutta sitten kuitenkin naisilla ja lapsilla oli omansa. Eikö kaikki mahtunutkaan samankaton alle ? Onko se liian rajua jos naiset ampuisivat yllättäen pidemmälle kuin miehet sillä sekin on aivan mahdollista. |
Kisassa ei jaoteltu ampujia millään tavalla, eikä naisten tai lasten joukosta eroteltu erillisiä voittajia. Koska kuitenkin aina ja kaikkialla miehet, naiset ja juniorit on tahdottu erottaa toisistaan kilpailutilanteissa, mainitsin erikseen, mitä naisten paras ampui.
__________________
Jouseni jänneväli oli noin kolme tuumaa, iskupituus siis 20". Haverinen siirtyi johtoon vaihdettuaan jouseensa lyhyemmän ja kevyemmän jänteen: tulos parani peräti 14 metriä. Jänneväli oli ilmeisesti jossain viiden ja kuuden tuuman välissä.
Kaikki on suurempaa Amerikassa: kärkilaukaukset ovat vähän yli 248 ja vähän alle 247 jaardia.
Arvoitukseksi jää, kuinka paljon hyvä myötätuuli olisi lisännyt kantamia. Simo ampui parhaan laukauksensa edellistä ennätystä hallussaan pitävällä jousella, mutta jäi aiemmin myötätuulessa ampumastaan tuloksesta nyt 21 metriä.
Kärkijousten heitto paunaa kohti:
jatobalonkkari 3,02 m / lbs.
syreeniflättis 3,76 m / lbs.
jännehikkori 2,91 m/ lbs.
Kärkijousten massa paunaa kohti:
jatobalonkkari 9g / lbs.
syreeniflättis 7g / lbs.
jännehikkori 5,7g / lbs.
kaikki nämä ovat kevyitä jäykkyyteen nähden, hyvän pituustuloksen perusedellytys. Bakerin toista tuhatta jousta käsittävän aineiston perusteella tyypillinen keskivahva puujousi painaa 13g / lbs.
Kapean ja paksun kaaripoikkileikkauksen edut kävivät selvästi ilmi. Haverisen hyvin kapean ja paksun jatobajousen kuidut työskentelivät todennäköisesti sietokykynsä äärirajoilla ja se näkyi tuloksessa. Kisoissa nähdyllä 90-paunaisella pitkällä, leveällä ja litteällä hikkorilattajousella yllettiin vain hieman alle 180 metriin. Minun syreenijouseni keskikaaren leveys on vain 30 mm ja Simon jännejousi on niinikään hyvin kapea ja paksu.
Haverisen jatobajousi on energianvarastoimiskyvyltään kolmikosta ylivoimainen ykkönen: se on 25% jäykempi ja siinä on 18% pidempi vetopituus kuin minun jousessani (minun jouseni on suora, kaksi muuta myötäkäyriä). Ohuemmat, kevyemmät, ilmanvastukseltaan pienemmät nuoleni, ja jouseni mahdollisesti suurempi iskunopeus kompensoivat eron. Haverinen olisi tuskin hyötynyt mitään kevyemmistä nuolista, nyt hän ampui 6,6 gr. / pauna, joka on juuri ja juuri IBO:n taljajousisääntöihin riittävä massa. Minulla vastaava luku on vain 4,7 gr. paunaa kohti, mutta jouseni pituus ja massa myös huomattavasti pienemmät. Haverisen nuoli oli painotukseltaan puhdas pituusammuntanuoli: 50 greinin kärki 500 greinin nuolessa. Tavallisten puunuolten kärki painaa noin 25% nuolen koko painosta. Minun parhaassa nuolessani painopiste oli keskellä vartta. Takapainoiset nuolet lensivät ainakin minulla selvästi tätä lyhyemmälle, vaikka perinteisesti pituusnuolet on tehty nimenomaan takapainoisiksi. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
MikaNuotio
Liittynyt: 06 Syy 2004 Viestejä: 534
|
Lähetetty: 30.03.2005 12:20 Viestin aihe: |
|
|
Mielenkiintoinen seikka kävi mielessä eli miten mahtaa vaikuttaa tosi lyhyt jänneväli ja jos sellaisella ampuu lähes sulattoman nuolen lähes sivuttain niin montako metriä enemmän nuoli kiipeää ylöspäin jännevälistä johtuen kuin sellaisella jossa on joko pitkä jänneväli tai ikkunaleikkaus ?
Viimeinen muokkaaja, MikaNuotio pvm 06.04.2005 14:11, muokattu 1 kertaa |
|
Takaisin alkuun |
|
|
M. Haverinen
Liittynyt: 14 Elo 2004 Viestejä: 74
|
Lähetetty: 30.03.2005 14:08 Viestin aihe: |
|
|
Juu, otetaampa osaa jälkipyykkiin...
Korjauksia aiempiin oletuksiin: Jouseni jäykkyys on siis 75 paunaa 27" vedolla, ja samalla vedolla myös ammuin. Jänneväli oli noin 5". Nuoli oli 31" pitkä (siis päin persettä tehty ), painoi 32g (500gr) ja kärkenä oli kevennetty taulukärki, jonka painoksi arvioin 50gr. Ammuin myös 23g ja 42g painavia nuolia, jotka eivät kertaakaan yltäneet samoihin mittoihin kuin 32g nuoli.
Ensimmäiset kaksi kierrosta ammuin pellavajänteellä, jonka painoa en tiedä mutta epäilen painavammaksi kuin dakronjänteeni jolla ammuin parhaan laukauksen. Paras laukaus pellavajänteellä kantoi muistaakseni 214m.
Tiedä sitten, kuinka paljon Tuukan antamat neuvot turkkilaisten pituusammuntaopeista ennen parasta laukausta vaikuttivat lopputulokseen. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Simo Hankaniemi
Liittynyt: 08 Hei 2004 Viestejä: 4937 Paikkakunta: Turku
|
Lähetetty: 30.03.2005 14:52 Viestin aihe: |
|
|
Mika kyseli jännevälin merkityksestä ja omalta kohdaltani totean, että jänneväli oli aluksi liian matala, siinä kolme tuumaa. Vanha jouseni on 4,5 cm myötäkäyrä. Kolmella ensimmäisellä kierroksella kaaret jäivät alle 200 metrin. Viimeistä kierrosta varten lisäsin jänneväliä ja vasta silloin sain nuolen yli 200 metrin maagisen rajan. Jälkiviisaasti spekuloiden jänneväliä olisi pitänyt pidentää vielä vähän lisää. Minulla oli nyt muutamia viimevuotista parempia pituusammuntanuolia joiden olisi pitänyt kompensoida lievää vastatuulta. Odotin ampuvani 210-220 m, mutta sekään ei olisi muuttanut sijoitustani. Ei muuta kuin vielä kerran onnittelut paremmille.
Eri sarjaa ei ollut naisille ja lapsille, mutta naisten paras Jarna Karrila oli kokonaiskilpailussa viides. Kasijousisarjassa oli 15 osanottajaa, joista neljä naista ja kaksi lasta. Yksi ampui pelkästään varsijousella.
Mika kyseli lasten tuloksista ja ne olivat 14. sija Iivari Karrila (6-vuotias) 57 m ja 15. sija Jade Karrila (3-vuotias) 27,4 m. Iivarin jousi oli 101 cm mittainen B-profiilinen omenapuujousi, joka on hänelle liian kevyt, voima on alle 10 paunaa. Jousi on tehty pojalle jo pari kolme vuotta sitten. Hän pystyisi nyt ampumaan noin 25-paunaisella.
Jaden jousi on D-profiilinen saarninen lattajousi, pituus 101 cm. Paunoja ei pysty määrittelemään tavallisella mittarilla, koska viisari ei liikahda ollenkaan. Ehkä siinä on pari paunaa. Tyttö pystyisi käyttämään jäykempääkin, ehkä 10-15 -paunaista. Molemmat lapset käyttivät samaa 9-grammaista bambunuolta (pituus 60 cm). |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Tuukka Kumpulainen
Liittynyt: 25 Hei 2004 Viestejä: 1566 Paikkakunta: Turku
|
Lähetetty: 30.03.2005 15:20 Viestin aihe: |
|
|
Ohuessa ilmassa korkealla merenpinnasta ampuvat amerikkalaiset ja kosteissa merenpintaoloissa ampuvat englantilaiset ovat vertailleet pituusennätyksiään ja yleinen käsitys tuntuu olevan, että merenpinnan tasossa ei ultrakevyillä (9 - 13g) nuolilla yllä millään samoihin kantamiin kuin ohkaisessa ilmassa, kun taas sotajousilla ja -nuolilla päästään jenkkejä parempiin tuloksiin Pohjois-Euroopan oloissa (miten tämä jälkimmäinen on mahdollista ei mahdu pieneen päähäni). Oma kisamme viittaa joka tapauksessa vahvasti tähän suuntaan. Tuuli tietysti sotkee näitä kuvioita. Täytyy tehdä kaksi settiä pituusnuolia elokuun lopun koitokseen, ja tehdä valinta tuulen mukaan.
Iskupituudesta sen verran, että vaikka jänneväliä lyhentämällä saa jonkin verran lisää heittoa, ei tämä ole mitään pidemmän vedon tuomaan hyötyyn verrattuna. Jos vilkaisee minkä tahansa perinnejousen voimakäyrää, näkee, että yksi ainokainen lisätuuma vedon loppupäässä lisää nuolen käytössä olevaa energiaa vaikka kuinka. Vedon alussa ei energiaa varastoidu kuin hippunen tästä. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
MikaNuotio
Liittynyt: 06 Syy 2004 Viestejä: 534
|
Lähetetty: 30.03.2005 15:35 Viestin aihe: |
|
|
Lainaus: | Jos vilkaisee minkä tahansa perinnejousen voimakäyrää, näkee, että yksi ainokainen lisätuuma vedon loppupäässä lisää nuolen käytössä olevaa energiaa vaikka kuinka. |
Saattaa olla mutta tämä on huomattavasti jyrkempään nouseva käyrä lyhyellä jousella ja lisäksi monet tekevät jousensa jo alkujaankin lyhyelle jännevälille jolloin lyhyt jänneväli osaltaan maksimoi hyödyn myös raskaiden nuolien suhteen paremmin.
Jos suurempi jänneväli on parempi mitä suurempi miksei se sitten ollut 7" ? Suurempi jänneväli ja saattaa toimia kevyille nuolille mutta toimiiko se myös raskaille nuolille ?
Lainaus: | Miten tämä jälkimmäinen on mahdollista ei mahdu pieneen päähäni. |
Eikö ilmanvastus ole merenpinnalla korkeampi kuin korkeammalla ja eikö juuri ilmanvastus ole seikka joka kevyen nuolen kuolettaa nopeammin kun raskaamman ?
Viimeinen muokkaaja, MikaNuotio pvm 06.04.2005 14:10, muokattu 2 kertaa |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Tuukka Kumpulainen
Liittynyt: 25 Hei 2004 Viestejä: 1566 Paikkakunta: Turku
|
Lähetetty: 31.03.2005 08:25 Viestin aihe: |
|
|
Mika Nuotio kirjoitti: |
Jos suurempi jänneväli on parempi mitä suurempi miksei se sitten ollut 7" ? Suurempi jänneväli ja saattaa toimia kevyille nuolille mutta toimiiko se myös raskaille nuolille ? |
Suurempi jänneväli ei ole tietenkään parempi. Suurempi vetopituus sen sijaan on. Mikä tahansa jousi heittää nopeammin, jos jännevälin laskee jousikohtaiseen matalaan optimiin (pituusammunnassa nuolen on lähdettävä paitsi lujaa myös puhtaasti, jolloin jännevälin laskeminen saattaa huonontaakin tulosta). Mikä tahansa jousi heittää myös nopeammin, jos se jännitetään pidemmälle ja se tämän kestää muotoaan menettämättä. Jännevälin laskemisen vaikutus on vain muutaman fps:n, kun taas pidempi veto voi tuoda 10 fps:ää tai enemmän. Jenkkipituusampujat ovat hiljattain tehneet kokeiluja, joissa normaalipituisia puujousia on surutta jännitelty pitkälle yli kolmenkymmenen tuuman vetoihin. Ne jouset, jotka eivät ole rikkoutuneet, ovat heittäneet nuolia todella kovaa (ylläri). Kokeissa todettiin, että helppo keino tehdä hidasheittoisesta, huonosta pituusjousesta hyvä on ylijännittää se ja ampua siitä "ylipitkiä" pituusnuolia. Ongelmana on lähinnä tehdä pitkä nuoli, joka on myös jäykkä ja kevyt. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Tuukka Kumpulainen
Liittynyt: 25 Hei 2004 Viestejä: 1566 Paikkakunta: Turku
|
Lähetetty: 31.03.2005 15:23 Viestin aihe: |
|
|
Kellotin tänään kisoissa käyttämälläni kokopuisella varsijousella lähtönopeudeksi 195 fps:ää pituusnuolella. Vieressä oli moderni metsäststalja, jolla oli hetki aiemmin ammuttu 190 fps:ää normaalilla alumiininuolella. Kyllä hymyilytti. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
|
|
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa Et voi äänestää tässä foorumissa You can attach files in this forum You can download files in this forum
|
|