Jousi

[Ari Rantala]

Riihijouset järjestää 9.8. lisenssivapaan maastoammuntakisan Riihimäen Riuttassa. Hyvä tilaisuus lähteä kokeilemaan mikä on oma osumatarkkuus maastossa/pidemmiltäkin matkoilta.

FFAA:n sivuilla, kilpailukalenterissa, on tarkempaa tietoa kilpailusta.

http://www.ffaa.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=20&Itemid=8

[marabushmaster]

Kyllä vaan on tarkoitus tulla myös Riihimäelle !! Mutta mutta juuri ilmottauduin ensiviikonvaihteeksi FFAA:n Maasto SM kisaan Loimaalle ja laitoin toivomuksena että saisin ampua Ari, kanssasi samassa ryhmässä joten Sun on siis tultava, myös minä ammun siinä HB luokassa joten olisi hienoa ampua pari päivää kisaa, voitaisi ehkä molemmat oppia jotain !!
mara bushmaster

[Ari Rantala]

[Rakonczay]

Ilmoittauduin juuri äsken -HB sarjaan joten siellä nähdään. Vähintään kolme on oltava ampumaryhmässä. joten kyllä meistä jo oman ryhmän saa. Ei tarvitse katsella lasikuitumiesten touhuja : )

[Kiul]

[Ari Rantala]

[Rakonczay]

Joo lasikuitulonkkariampujat on ihan pellejä


(sanoo mies joka ei ole eläissään tehnyt kuin katajajousia)

Katotaan nyt paljonko nuolia meillä Maran kanssa tuhoutuu...
Sunnuntainen treeni Riutassa meni kyllä liian hyvin. Ammunta on tasolla, josta sen nostaminen vaatii aika paljon hommia. Ennen oli vielä helppoa parantaa... Toisaalta mun taidoilla ei voiteta isoja kisoja...

[Lehtis]

Onnea vaan ja osumia ilman nuolihävikkiä kaikille SM-kisoihin, niin perinne- kuin lasikuitulonkkareillekin! Ikävä kyllä itse aion ko. kisoista lintsata ( ), mutta Riihimäen kotikisaan olen ilmoittautunut lasikuitusarjaan... vielä tietysti voisin mieltä muuttaa ja tulla HB-sarjaankin... Täytyy vain nuolitilanne tarkistaa.

[Rakonczay]

Esa! HB sarjassa kelpaa tämän vuoden alusta ihan samat nuolet kuin lasikuitulonkkarisarjassa. Jos vaan paunojen suhteen sulla viritys on kunnossa....

[Ari Rantala]

Argh! Anna nuoleen muovinokki niin pian on hiilikuitua varsikin...

Käsittääkseni sulkien pitää olla edelleen luonnonsulkaa ja nuolivarren puuta ?

Ja perinteistä varteen viilattua nokkia saa käyttää mutta se pitää vahvistaa punoksella tai holkilla.

[Juri]

[Lehtis]

No sittenpä ei olekaan huolta nuolien kanssa - kaikki kisakelpoja! Täytyy vaan miettiä ja kokeilla, mikä jousi otetaan kyytiin. Rane, muuta siis ällä hooksi mun kisaluokassa, niin sitten meitä on jo täysi ryhmä lenkille lähdössä.

[Simo Hankaniemi]

Minullakin on muutamia kokemuksia "edistyksellisten" kanssa samassa ryhmässä ampumisesta. Äijät kävelivät joka rastilla ennen ampumista taulun luo ja tutkivat vaikka kuinka pitkään, että missä se vitaalin hiusviiva oikein kulkee. Sen jälkeen kävely takaisin ampumapaikalle ja sitten alkoi varsinainen säätäminen ja tähtäileminen. Custeria, Fettermania ja Grattania ei olisi koskaan otettu hengiltä noilla periaatteilla.

Ei sen puoleen, että oma tyylini olisi mitenkään esimerkillinen (paha snap-shooting -ongelma), mutta samantapaiset lapset leikkivät parhaiten yhdessä.

[Rakonczay]

No ainakin nykyään käveleminen ampumapaikalta lähemmäs taulua on kiellettyä ennen kuin kaikki ovat ampuneet kyseisen paikan.
Samallahan pystyisi arviomatkoilla laskemaan taulun etäisyyden askeleilla.
Nykyään on rasteilla kuva elukasta, joten jos ei tiedä missä vitaalit sijaitsee, niin siitä näkee.
Ainoa poikkeus kävelyyn rastille, tulee jos taulu on niin pieni, että on pelkoa ampua 3-4 ampujana ekojen nuolet hajalle. Tällöin tulokset voidaan kirjata ja nuolet poistaa ennen kuin toiset ampuu. Tämäkin antaa joissain tapauksissa ryhmän kapteenille mahdollisen edun, sillä jos hän ampuu vikana, niin hän pääsee käymään taululla, tuloksia tutkimassa ennen kuin hän ampuu itse. Tämä mahdollisuus aiheutuu siitä että ammuntavuoroja kierrätetään systemaattisesti.

[Ari Rantala]

Kotirannan Heikki kertoi, että varsinkin ulkomailla kisaillessa saa olla pirun tarkkana säännöistä. Askel paalun etupuolelle ja protesti. Samaten, että nuolta ei saisi käyttää etäisyydenarviointiin, eikä mitään muutakaan apuvälinettä. Juteltiin jopa siitä, että tulkitaanko ampumahanska apuvälineeksi ja pitäisikö se riisua jos arvioi etäisyyttä peukulla...

En ehkä pitäisi ihan niin tarkasta sääntöjen tulkinnasta mutta sen mukaan kai on mentävä mitä on säädetty.

[Rakonczay]

Ensi viikonloppuna ei pitäisi olla mitään ongelmia, sillä kaikki ammuntamatkat kerrotaan paaluissa.
Peukkua tms välinettä käytetään sitten siirtämään kokemuksella hankittu tähtäyspiste maalitaulun ylä- tai alapuolelle oikealle korkeudelle.

Mullakin oli aikoinaan tätä varten taulukko ja mittatikku. Mittatikkua kun katsotiin vähän huonolla, niin siirsin mitat keskisormeen, ja sitä sitten taululle sojottelemaan. Nykyään korko menee enempi "perstuntumalla".

Suurempi ongelma perinnevehkeillä on kuitenkin saman tekniikan = vetopituuden ja kallistuskulman toistamisessa. Koron ottaminen pitäisi aina kallistaa lantiosta samalla tavalla, ja vetopituus pitkillä matkoilla ei saisi heittää milliäkään.

[Kiul]

[Ari Rantala]

En ole FFAA:n keskusteluihin uskaltanut sanoa mitään. Kokemusta kun ei ole niin ei ole ehdotettavaakaan.

[Väiski 480]

Ensinnäkin on hienoa lueskella, että HB luokka on kasvamassa kipinästä pieneksi nuotioksi! Tervetuloa mukaan vaan Ari, kaikkia muita kehotan tässä myös liittymään seuraan. Itse en päässyt kisaamaan kun asepalvelus painaa...

Sitten asiaan; Olen kisoissa ampunut sekä ryhmissä, jossa oli mun lisäks vaan LB/HB-ampujia ja sitten ryhmissä jossa oli härveliampujia. Molemmista löytyy kyllä hyviä puolia.

Härveliryhmässä pääsee tutustumaan uusiin tyyppeihin eri "aselajeista", siinä voi turista jousten eroista ja samalla mainostaa puujousia Toinen huomioonotettava asia on se, että kun ampuu härveliryhmässä niin "kisapaineet" häviää. Siinä pystyy rauhassa ampumaan just niin hyvin kun sillä hetkellä osaa ilmn paineita, eihän siinä ole ketään samasta luokasta jonka ammuntaan voisi koko ajan vertailla. Lopussa sitten odotetaan jännityksellä miten hyin on loppujen lopuksi mennyt. Kerran pääsin kiertämään erään talja-ampujan ja tämän kahden minijunnupojan kanssa rataa, yli puoleenväliin kisaa asti mulla ja kyseisellä taljamiehellä oli vielä keskenämme tiukka kisa ja vain parin pisteen erotus

Saman "aselajin" ryhässä on se hyvä puoli, että siinä mennään sitä tiettyä nopeampaa tahtia: ei mittailuja, ei tähtäimen säätämisiä jne. Sitäpaitsi siinä on se FIILIS! Jos hyvin sattuu yks tyyppi voi hyvin ampumalla ja karkuun pääsyn uhalla sparrata muitakin ampuman hyvin ja tästä lähtee sitten armoton noidankehä liikkeelle Lopussa kaikki on ampunu helvetin hyvin ja se jolla on parhaat hermot on voittaja (nojoo, ehkei totuus ole IHAN näin mustavalkoista hehe...) Mutta totuus on se, että oman klaaninjäsenten kanssa on paljon mukavampaa ampua kuin kenenkään muun kanssa. Tämä koskee tottakai myös freestyle-ampujia. Niitäkin varmaan turhauttas jos joutuis ampumaan jonkun HB-hörhön kanssa...

Kisat tosiaan kestää pitkään just sen takia, että kaikki freestyleampujat vetää ja purkaa ja säätää tähtäintä ja pyörittelee päätä ja vetää ja purkaa ja vetää ja purkaa................... Kotimaisissa kisoissa tää tuntuu ehkä vähän tylsältä odotella lähtöpaikalla, mutta toisaalta äkkiä se aika siinäkin kulkee tuloksia verrattaessa ja paskaa jauhettaessa. Kansainvälisissä kisoissa on sitten se hyvä puoli, että lähtöpaikalla useasti on anniskeluteltta Taljat kun tulee mettästä niin HB/LB-ampujat on jo viihtyisällä tuulella.

Puhuttelu on päättynyt, jatkakaa!

V.

[Tuomo]

Minullakin olisi vakaa tarkoitus osallistua Riihimäen kisaan HB-luokassa. Pitäisi vaan ensin liittyä seuraan (Riihi-Jousiin), kunhan kerkiää. Tuo kisa on niin lähellä kotikulmia ja osallistuminen on tehty niin helpoksi, että ei oikein voi olla osallistumatta. Käy vielä niin, että HB-luokasta tulee kisan isoin luokka...

[Simo Hankaniemi]

Miten olisi pieni kertaus säännöistä, eli miten se meni Historic Bow -luokassa? Oliko se niin, että eläinliiman käyttö on kiellettyä jännejousissa?

[Ari Rantala]

[Simo Hankaniemi]

Ai jai, päätä alkoi särkeä, kun luki nuo HB-säännöt. Jo sääntöjen kieli on kökköä, lienee konekäännös englannista. Korostetaan perinteenmukaisuutta kaikissa yksityiskohdissa, mutta nuolihylly ja nokinpaikat ovat sallittuja ja luonnonkuitujänteet kiellettyjä. Yms. Sääntöjen laatija on ollut jotenkin ulkona asiasta. Jos jousten on tarkoitus olla historiallisia tyyliltään, niin silloin niiden pitäisi olla sitä ilman mitään leikkauksia ja kommervenkkejä. Tällöin ei tarvittaisi muuta kuin yksi välineitä koskeva sääntö: välineet ovat muotoilultaan ja materiaaleiltaan jonkin ennen vuotta 1900 esiintyneen kulttuurin mukaisia.

[Rakonczay]

Tuomo: Tervetuloa mukaan. Tähän yhteen kisaan ei tarvitse liittyä seuraan, mutta muuten tervetuloa myös seuramme treeneihin ja radoille.

Simo: Käännös on meikäläisen käsialaa. Välillä jää sanajärjestykset vähän hassuiksi, kun tarpeeksi pitkään kääntää tekstiä.
Säännöt on omine rajoituksineen kyllä aika oudot, mm. liimat ja materiaalit. Onneksi osa niistä on jo poistettu, kun ei niitä pysty kuitenkaan kukaan valvomaan.
Selkein ero longbow luokan ja HB sarjan välillä tuleekin siitä että jousessa ei saa olla kuin "puuta". Nykylonkkarin lasikuitu tuottaa heittoa, pelkkään puuhun verrattuna ihan eri tavalla. En usko että ikkunaleikkaus LB:ssä auttaa paljoa.

[Ari Rantala]

Säännöissä on kieltämättä pieniä epätarkkuuksia. Esim. epoksin käyttö kielletään materiaalina mutta sallitaan liimana. Minulle ei ole ihan selvä asia kuinka paksu liimasauma muuttuu liimauksesta materiaaliksi mutta toisaalta en kyllä kovin paksuja epoksiliimauksia käyttäisikään.

Muita hieman epäselviä juttuja on ns. aitoustodistus. Tai ei se epäselvä ole. Olen itse tehnyt jouseni joten olen ainoa henkilö joka tarkkaan tietää miten se on tehty ja katson, että olen myös ainoa joka ko. jouselle tuon todistuksen voi antaa.

Yksi hyvä syy josta epätarkkuudet johtuvat on se, että HB-harrastajia on kisoissa perin vähälukuisesti ja yleisesti ottaen tietämys perinnejousista on...hmmm...miten tuon nyt sanoisi fiksusti...hieman kapeaa, eikä sääntöjä niin ollen tiedetä kyseenalaisteta.

Ja kyllä siitä ikkunaleikkauksesta on hyötyä. Voi käyttää pirusti jäykempiä nuolia ja ne taas lentävät vakaammin. Silti pitää osua tauluun...

[Väiski 480]

[Simo Hankaniemi]

On tosiaan valitettavaa, että säännöt ovat noin epämääräiset. Lisäksi taidettiin vaatia, että "nuolten sulitusten täytyy olla samanlaisia" ja muuta yhtä epäoleellista. Eli jos yhdessä nuolessasi on poikkevan värinen kukkosulka, olet out. Tai ainakaan et voi käyttää kyseistä nuolta kisassa.

Ymmärrän vielä sen, että käytännöllisyyssyistä sallitaan perinteisten materiaalien lisäksi joitakin moderneja materiaaleja, jotka eivät muuta välineiden luonnetta muuksi. Esim. jos modernit kuidut sallitaan jousenjänteissä orgaanisten lisäksi. Tai modernit liimat ja värit. Mutta jousen muotoilun pitäisi olla täysin perinteinen, jotta on mitään järkeä puhua perinnejousesta. Preeriajousi tai ELB, johon on väkerretty nuolihylly, ei ole HB-jousi mielestäni. Asiaa ei edes paranna se, että joku löytäisi jostain jonkin ihme todisteen, että tällainen jousi on joskus ollut. Jokin UFO-mainen yksittäistapaus ei riitä muuttamaan muuksi sitä, ettei nuolihyllyjä käytetty ennen vuotta 1900.

Saattaa olla perua lukion pitkästä matikasta, mutta minusta sääntöjen pitäisi aina olla lyhyitä ja yksinkertaisia eli sieviä. Matematiikassa "sievä" tarkoittaa mahdollisimman yksinkertaista. Useimmiten kuitenkin näkee, että sääntöjä laaditaan myös sääntöjen tekemisen riemusta, vaikka ne eivät vaikuttaisi mitään itse asiaan ja vaikka valvonta olisi mahdotonta.

[Ari Rantala]

Nuolihyllyllinen preeriajousi ei tainnut olla aikoinaan mitenkään yleinen...

Perinne- ja primitiivipuolella säännöt ovat ymmärrettävistä syistä hieman kireämmät määritelmien suhteen. Pitää olla todistettavasti YLEISESTI käytössä ollut. Näissä FFAA:n määritelmissä riittää jos löytää todisteita, että joskus on kokeiltu.

En ole varma miten HB-puolella suhtautuisivat jos kärräisin kisapaikalle tuon Leonardojouseni ja esittäisin todisteena sen käytöstä Leonardon piirustukset...

[Rakonczay]

Ei ole kukaan tainnut vielä kokeilla rajoja. Juri vähän herätti keskustelua sillä metalliholkilla kahdesta osasta koottavallaan, mutta sille tuntui löytyvän esimerkkejä menneisyydestä. Siitäkin puhuttiin niin paljon etukäteen ettei tarvinnu kisa-aamuna piirustuksia katsella.

Todistusvastuuhan on jousen paikalle tuojalla. Kansainvälisessä arvokisassa on erillinen varustetarkastus, jossa kamoja tarkistamassa pitäisi olla hemmo, joka tajuaa jotain kyseisen tyyppisistä vehkeistä.

Suomessa esim LB/HB porukka ei ala keskenään hylkäilemään kaveria, jos nuolet on päässyt hajoamisten takia muuttumaan eripituisiksi tai näköisiksi. Skitsoilija voisi jäädä aika pian ilman kavereita ja hetken päästä kun sillä itsellään on ongelmia välineiden kanssa niin sattuisi omaan nilkkaan.

[Santtu Risku]

täytyykö osallistua kisaan, jossa on noin naurettavat säännöt? eikös niiden muuttamiselle voisi asettaa jonkinnäköistä painostusta? sääntöjen laatija on selvä idiootti.

[Rakonczay]

Monta kohtaa kisojen säännöissä on jo saatu korjattua tekemällä siitä esitys kansainväliselle liitolle.
Ongelma on siinä että kun Suomen maastojousiammuntaliitto edustaa Suomessa kansainvälistä liittoa, niin me ollaan sitouduttu myös noudattamaan sen sääntöjä.

Nyky sääntöversioissahan ei oikeasti ole perinnejousissa muuta outoa kuin pakotus käyttää modernia liimaa jos sen käyttöön yleensä on tarvetta ko mallissa. Aika harva kuitenkaan tekee itse kalaliimaa tms.
Ja jänteensä taitaa tälläkin palstalla lähes kaikki tehdä dacronista. Pellavalangat pamahteli alan gurujen muistojen mukaan poikki noin 1000 kudin jälkeen ja on kait puujouselle turvallisempaa, jos ei jänne katkea kovin usein.

em liiton pj:n ominaisuudessa: R. Huikari

[Ari Rantala]

[Juri]

Juu, takedow-kahvahomma tuli aika selväksi, mutta vieläkin minusta tuntuisi vähän vilungilta osallistua HB- luokkaan bambuselkäisellä reflex-deflex jousella. Sellaisia kun ei ilmeisesti ole ollut historiallisina aikoina yleisesti käytössä.

[Ari Rantala]

Hmmm...en löydä säännöistä kohtaa joka "naisi" aikakauden materiaalin ja aikakauden muotoilun/käytön yhteen. Minun tulkintani mukaan tuo antaisi vapauden tehdä aikakauteen sopivan muotoinen jousi aikakauteen sopivista materiaaleista (puusta) vaikka muodon ja materiaalin välillä ei olisi muuten yhteyttä.

Taisi olla Tuukka kun kirjoitti jossakin säikeessä, että tekipä minkä mallisen puujousen tahansa voi olla varma, että sellaisia on joskus ollut.

Noista itämaisista jousista löytyy ja aika jänniä variaatioita. Ilmeisesti kokeiluita jotka eivät ole saavuttaneet kovinkaan suurta suosiota mutta ovat silti olleet olemassa.

[Ari Rantala]

Huomasin muuten just ton edellisen lähetettyäni, että arvostelemme ja ehdottelemme muutoksia ihan eri porukan, tarkoitan erolla perinne/primitiivi ja maastoammunta väkeä, sääntöihin

Sinänsä ihan hieno juttu, että syntyy keskustelua mutta noin henkilökohtaisesti kieltäisin kyllä ihan ekana muovinokit nuolissa

[Simo Hankaniemi]

Kyllä, muovinokki tuhoaa tehokkaasti mielikuvan "historiallisesta" välineestä.

[T. Manner]

Noista luonnonkuitujänteistä: onko kukaan kokeillut auttaako esin tervaus jänteen käyttöiässä, jonkun teorian mukaan sen oikeastaan pitäisi niin tehdä.

Jos en nyt ihan pieleen muista niin hamppu ja nokkonen ainakin ovat lujempia kuitusia.

TLM

[Simo Hankaniemi]

Tuskinpa tervaus ikää vähentääkään. En ole kokeillut. Nuorena käytin pikeä pellavajänteen kanssa ja se ainakin vaikutti hyvältä, vähentää hankauksesta aiheutuvaa kulumista. Piki kyllä lisää jänteen massaa, mutta tuskinpa se on ongelma muuta kuin pituusammunnassa.

[Martti Auer]

Tervausta en suosittele jänneselkään, koska terva itseasiassa imee kosteutta kuin pesusieni, se on vain hyvä lahonestäjä. Puuveneissä käytettiin aikoinaan tervaa juuri sen takia, että puu turpoaisi todellakin vedessä ollessaan, jotta laivat pysyisivät tiiviinä. Kosteus on jänneselän pahin vihollinen, en suosittele, voi tarjota yllätyksiä. Terva päästää vettä läpi.

Mikä sitten jänneselän ikää pidentää, niin nämähän voivat kestää useita satoja vuosia, ym. En oikein ymmärrä tätä T. Mantereen kommenttia.

Käsittääkseni ehkä kaikista paras on että käyttää jännselässä jonkinlaista maapigmenttiä, joka suojaa UV-säteilyltä, koska auringonvalo haurastuttaa jänteitä ennemminkin, voisi kuvitella. Sellaista UV-valolta suojaavaa maapigmenttiä on rautaoksidi ja se on punaista väriltään, jolloin suosittelisin rautaoksidin käyttämistä. Mutta ei kuitenkaan jänisliiman, nahkaliiman, ym. sekaan, koska "metalli" tai sen johdannaiset voivat heikentää liimaseosta, mikäli sidoksen on oltava pysyvä. Mutta jos ripaisee jänteen päälle tai maalaa rautaoksidia, niin sen pitäisi ainakin lisätä jänneselän ikää jokseenkin.

[T. Manner]