Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe |
Kirjoittaja |
Viesti |
Simo Hankaniemi
Liittynyt: 08 Hei 2004 Viestejä: 4937 Paikkakunta: Turku
|
Lähetetty: 21.12.2005 11:50 Viestin aihe: Ruokonuolet |
|
|
Onko kukaan tehnyt nuolia kotimaisesta järviruo´osta? Tein yhden sellaisen joskus 1973, mutta en enää muista mikä oli kestävyys. Nalle Korander muistaakseni aikoinaan esitteli myös vastaavaa nuolta, mutta hänellä oli ruo´on sisälle työnnetty vahvikkeeksi metallipuikko tai -putki. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
toni
Liittynyt: 31 Jou 2004 Viestejä: 1453 Paikkakunta: aurajoki
|
Lähetetty: 21.12.2005 14:11 Viestin aihe: |
|
|
ei ole kokemusta teosta,mutta mitä vesikasvillisuuden ja ruon niittoon olen perehtynyt,niin ruoko kannattaisi (ehkä?)kerätä alueelta,jolta on aikaiempana vuonna kerätty/niitetty ruoko kasvusto pois.tälläisestä ruosta saa myös parempaa ruoko-katon materiaalia.lisäks tähän liitty pohjan koostumus,mutta sitä en tähän hätään muista;mutta ehkä se oli niin että hiekkä pohjaisella ruoko kasvaa paremmin ja tukevammin kuin savi pohjalla?vaikka mudallahan rannat on yleensä verhottu,mutta se mitä sen alla on vaikuttaisi kuitenkin kasvin kasvuun. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Tuukka Kumpulainen
Liittynyt: 25 Hei 2004 Viestejä: 1566 Paikkakunta: Turku
|
Lähetetty: 23.12.2005 12:31 Viestin aihe: |
|
|
Minä suhtaudun hieman epäillen kotimaisesta järviruo'osta tehtyihin nuoliin, materiaali on sen verran hentoista. Keräsin aikoinaan Vantaan Pitkäjärven rannoilta mielestäni erityisen tiheästä, korkeasta ja vahvasta ruovikosta nuoliaihioita. Näistä parhaimmatkin olivat niin ohuita ja taipuisia, että niitä ei olisi voinut ampua 20-paunaista tymäkämmästä jousesta. Tilannetta vielä pahentaisi raskas etuvarsi tai kärki, jolla nuolen painon saisi jotenkuten riittäväksi. Myös ruokojen suoruus oli mitä sattui, vaikka pyrin valikoimaan vain parhaat mukaani - jo kuudenkymmenen sentin varteen nivelkohtia tulee monta. Etelämpänä Euroopassa ja Amerikassa järviruoko kasvaa yli kuusimetriseksi. Näistä saanee kertaluokkaa parempia nuolia kuin meikäläisistä nelimetrisistä.
Osmankääminvarret ovat selvästi paksumpia, jäykempiä ja suorempia kuin ruo'ot. Olen tehnyt pari kevyttä puukärkistä nuolta osmankääminvarsista ja ampunut niitä vajaalla vedolla neljäkymppisistä jousista. Huolella valikoitu osmankäämi on mielestäni jo käyttökelpoinen pikanuolimateriaali. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Eero
Liittynyt: 01 Mar 2005 Viestejä: 69 Paikkakunta: Helsinki
|
Lähetetty: 23.12.2005 23:35 Viestin aihe: |
|
|
Minullekkin tuli kesällä mieleen tämä osmankäämi, kun satuin aina välillä näkemään. Mutta en ehtinyt kokeilla. Pitääpä ensi kesänä mennä ojan varteen valkkaamaan suorimat yksilöt. Kannattaisikohan nokkipäähän lisätä puunpala lisäämään kestoa? |
|
Takaisin alkuun |
|
|
toni
Liittynyt: 31 Jou 2004 Viestejä: 1453 Paikkakunta: aurajoki
|
Lähetetty: 24.12.2005 01:42 Viestin aihe: |
|
|
no totta joo.ovat kuivuneena melkoisia kepakoita.pitää mennä ens viikolla ettimään jäänpäälle jääneitä varsia tuusulanjärveltä....tai miten nyt talvi etenee.... |
|
Takaisin alkuun |
|
|
toni
Liittynyt: 31 Jou 2004 Viestejä: 1453 Paikkakunta: aurajoki
|
Lähetetty: 14.01.2006 02:04 Viestin aihe: |
|
|
pari kävin ottamassa.jonkunlaiset nokin päät pitäis koittaa veistellä.muuten pitävät suhthyvin profiilinsa,kun olen kokeillut pitää niitä välillä ulkona päivän ja sitten taas sisälle pariksi päiväksi kuivumaan.tosin saisivat olla ehkä vieläkin jämäkämpiä.mutta ampumavalmiita ei siis kuitenkaan,jotta tietäisin sanoo enempiä. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Simo Hankaniemi
Liittynyt: 08 Hei 2004 Viestejä: 4937 Paikkakunta: Turku
|
Lähetetty: 28.04.2006 13:24 Viestin aihe: P. communis ja australis |
|
|
Opin tässä juuri hetki sitten, että Phragmites communis ja Phragmites australis ovat yksi ja sama kasvi, eli tämä Suomessakin kasvava järviruoko. Nämä Lounais-Amerikan ruokonuolet ovat "järviruokoa". Siellä päin on myös toinen isompi ruokolaji, joka on tulokaslaji vanhasta maailmasta. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Simo Hankaniemi
Liittynyt: 08 Hei 2004 Viestejä: 4937 Paikkakunta: Turku
|
Lähetetty: 28.04.2006 13:57 Viestin aihe: ruoko |
|
|
Tästä järviruo´osta on Amerikassa käytetty myös nimiä "carrizo reed" ja "river cane".
Mainitsemani tulokaslaji on Arundo donax ja kolme muuta Arundo-lajia. Se tunnetaan Amerikassa nimella "giant reed" (myös muita nimiä). Se on ruohokasvi, joka sekoitetaan usein bambuihin. Arundo tuotiin Kaliforniaan luultavasti 1890-luvulla Ranskasta farmien tuulensuojakasviksi. Se on levinnyt myöhemmin yli USA:n eteläosan rannikolta rannikolle, pohjoisrajana suunnilleen Kalifornian pohjoisreunan linja. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Mika
Liittynyt: 22 Huh 2006 Viestejä: 978
|
Lähetetty: 01.05.2006 11:08 Viestin aihe: Re: Ruokonuolet |
|
|
Simo Hankaniemi kirjoitti: | Onko kukaan tehnyt nuolia kotimaisesta järviruo´osta? |
Eikö englanninkielinen ruoko kävisi. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
jkekoni
Liittynyt: 01 Tam 2005 Viestejä: 2834 Paikkakunta: Espoo
|
Lähetetty: 01.05.2006 23:01 Viestin aihe: |
|
|
Englannin kielistä ruokoa saa käytää vain ELB:ihin. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
V.T
Liittynyt: 13 Maa 2005 Viestejä: 214 Paikkakunta: Kuusankoski
|
Lähetetty: 02.05.2006 20:39 Viestin aihe: |
|
|
Tuukka Kumpulainen kirjoitti: | Minä suhtaudun hieman epäillen kotimaisesta järviruo'osta tehtyihin nuoliin, materiaali on sen verran hentoista. Keräsin aikoinaan Vantaan Pitkäjärven rannoilta mielestäni erityisen tiheästä, korkeasta ja vahvasta ruovikosta nuoliaihioita. Näistä parhaimmatkin olivat niin ohuita ja taipuisia, että niitä ei olisi voinut ampua 20-paunaista tymäkämmästä jousesta. Tilannetta vielä pahentaisi raskas etuvarsi tai kärki, jolla nuolen painon saisi jotenkuten riittäväksi. Myös ruokojen suoruus oli mitä sattui, vaikka pyrin valikoimaan vain parhaat mukaani - jo kuudenkymmenen sentin varteen nivelkohtia tulee monta. Etelämpänä Euroopassa ja Amerikassa järviruoko kasvaa yli kuusimetriseksi. Näistä saanee kertaluokkaa parempia nuolia kuin meikäläisistä nelimetrisistä.
Osmankääminvarret ovat selvästi paksumpia, jäykempiä ja suorempia kuin ruo'ot. Olen tehnyt pari kevyttä puukärkistä nuolta osmankääminvarsista ja ampunut niitä vajaalla vedolla neljäkymppisistä jousista. Huolella valikoitu osmankäämi on mielestäni jo käyttökelpoinen pikanuolimateriaali. | Tuosta punaisella merkatusta olisiko mahdollista työntää sen ensimmäisen ruo'n ( en osaa kirjoittaa tuota pirun ruokoa ) sisälle toisen sellaisen? Tuo li vain pienoinen mielijohteen ehdotus.. =) _________________ Tarpeeksi kovassa paineessa paskastakin puristuu timantteja |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Tuukka Kumpulainen
Liittynyt: 25 Hei 2004 Viestejä: 1566 Paikkakunta: Turku
|
Lähetetty: 03.05.2006 08:11 Viestin aihe: |
|
|
Kotimaisissa ruo'oissa on umpinaisia nivelvälejä tiuhassa (monta / nuolivarsi). Ennenkuin sisäputkea voisi asentaa, pitäisi nämä ensin puhkoa tasamittaisiksi läviksi ruokoa halkaisematta. Liian iso homma jos minulta kysytään. Tuplaruokokaan ei painaisi / spinettäisi tarpeeksi kunnon nuoleksi, luulen. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Simo Hankaniemi
Liittynyt: 08 Hei 2004 Viestejä: 4937 Paikkakunta: Turku
|
Lähetetty: 03.05.2006 08:44 Viestin aihe: ruokonuoli |
|
|
Tein jokin aika sitten ruokonuolen tästä kotimaisesta "carrizosta". Hauraan tuntuista materiaaliahan tämä on. Suoristaminen ei meinaa onnistua. Yritin kuumentamalla ja vääntämällä suoristaa ensin muutamia ruokoja, mutta ne hajosivat. Tämä viimeisin oli luonnostaan lähes riittävän suora, joten jätin sen silleen. Nuolen on tarkoitus olla vain rekvisiittaa, joten sillä ei ammuta.
Varressa on vain yksi solmukohta (60 cm varsi) keskellä. Tein niin pitkän puisen esivarren, että se ylettyy tähän solmukohtaan saakka. Sama juttu nokkipuolella. Työnsin ruokoon puisen tikun ja sen lisäksi tein puisen nokkikappaleen. Runsaasti liimaa sisään. Aika keinotekoisen tuntuinen ratkaisuhan tämä oli, mutta nyt uskon ruo´on kestävän tapaukset.
Kärki on piikiveä. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Mangrove
Liittynyt: 01 Tam 2007 Viestejä: 646
|
Lähetetty: 10.10.2009 20:10 Viestin aihe: |
|
|
Sattumalta käteni tavaili Dioskoridesen De materia medican (n. 100 jKr.) editiota jossa mainitaan kalamos nastos nimisen ruo'n käyttättämisestä nuolien valmistukseen. Ilmeisesti kyseessä on jättiruoko eli Arundo L. Toisesta lajikkeesta valmistettiin kyniä. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
toni
Liittynyt: 31 Jou 2004 Viestejä: 1453 Paikkakunta: aurajoki
|
Lähetetty: 18.10.2009 15:23 Viestin aihe: |
|
|
Että tänne on tullut joskus kirjoitettua...
En suosita kokeilemaan osmankäämiä,ainakaan perus käsijousille.
Ei pysy kasassa,alkaen vaikka ilman vaivan näköä pihtailematonta tuki punosta.
Muuten kyllä mukavan paksu,sotanuolimainen.. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
|