Jousi

[Jylli]

No niin...

Mikä oli hunnien epäsymmetristen jousten alkuperä (yläpuoli siis pitempi). Toiset väittää että sitä oli näin helpompi käsitellä ratsun selässä ja toiset taas että että syy tähän muotoon oli se, että näin nuoli saatiin asettumaan keskemmälle jousta ja jousi oli tästä syystä tarkempi. Mikä on siis totuus vai oliko kyse kenties molemmista asioista?

Skyyttalaisten ja parthialaisten jouset ei tietojeni mukaan olleet epäsymmetrisiä vaikka olivatkin kovia poikia ampumaan hevosen selästä myöskin. Olen siis ymmälläni ...

[Simo Hankaniemi]

Tietääkseni yhtään hunnijousta ei ole löydetty, vain siyahien luuvahvikkeita. Jostakin Kiinan alueelta on muistaakseni löydetty yksi kokonainen jousi, joka on attribuoitu hunnijouseksi, mutta yhden esimerkin perusteella ei voi yleistää.

Sinänsä ei ole epätavallista, että yläkaari on vähän pidempi, sitä on harrastettu Englannin ja Japanin välisellä alueella ja myös Amerikassa. Joidenkin mielestä tämä piirre parantaa ampumaominaisuuksia, mutta en tiedä, onko se todistettu. Turkkilaisten pituusammuntajouset olivat symmetrisiä, eikä niiden suorituskykyä ole ylitetty (luonnonmateriaaleilla).

[Jylli]

Niinpä, päätelmät epäsymmetrisistä hunnijousista on tehty usein ainoastaan "siyah"-löytöjen perusteella. Onko tuolla nuolen sijoittumisella enemmän jousen keskikohtaan mitään merkitystä jousen tarkkuuden kannalta?

[Ari Rantala]

[Ari Rantala]

Eipäkunjoo. Niistä kärkien erimittaisuudestahan on ihan kuviakin Atarnissa ja luinhan minä niitä tekstejäkin...vanhan vaivoja...muistaisi edes käydä veskissä ajallaan...

[Tuukka Kumpulainen]

[Jylli]

Mielenkiintoista!

Loppujen lopuksi on aika loogistakin että myös esim. skyyttalaisilla olisi ollut myös epäsymmetrisiä jousia. Roomalaisilla historioitsijoilla vain tuo etninen rajaaminen kaikkia "Limeksen" (Tonavan tässä tapauksessa) takana asustavia kohtaan olisi nykyaikana hieman epätieteellistä. Skyytat saattoivat tarkoittaa heille monia muitakin barbaariheimoja kuten esim. sarmaatteja ym.

[Jylli]

[Simo Hankaniemi]

Hautalöydöt ovat hiukan ongelmallisia ryhdyttäessä rekonstruoimaan alkuperäistä työkalua. Hauta-anti on usein eri asia kuin alkuperäinen, taisteluun ja metsästykseen käytetty jousi. Hunnijousten kohdalla hautoihin on monasti pantu mitä sattuu luuvahvikkeita, jotka ovat jopa eri jousista peräisin. Arkeologeilla on usein kiusallinen tapa ryhtyä todisteiden puutteessa ylitulkitsemaan hyvinkin niukkaa materiaalia. Toimiva komposiittijousi oli niin arvokas peli, ettei sitä mielellään laitettu hautaan. Joku Kiinan keisarikin (en muista nimeä) sai hautaansa mukaan vain varsijousien tukkejä, arvokkaat komposiitit oli poistettu parempaan käyttöön.

Vaikka jostain löydettäisiin hyvin säilynyt hunnijousi, niin yhden esimerkin perusteella ei vielä voi tehdä kovin pitkälle meneviä yleistyksiä. Todennäköisesti hunneilla on ollut monenlaisia jousia eri tarkoituksiin. Yksinkertaisista puujousista monenlaisiin komposiitteihin.

[wilskman]

Nimitystä hunnijousi käytetään usein ns. Qum-Darya-tyypin yhdistelmäjousesta. Qum Darya oli kiinalainen varuskunta joskus n. 200 jKr ja sieltä on löytynyt lähes kokonaisena säilynyt epäsymmetrinen yhdistelmäjousi, jonka kädensijaa ja sakaroita on vahvistettu useilla luulistoilla. Tämä taitaa olla se jousi, johon aiemmin viitattiin. Koska tällaiseen jousityyppiin sopivia luulistoja alkaa löytyä lukuisissa määrin Euraasian länsiosista samalta ajalta, kun hunnit vaelsivat seudulle, niin on ajateltu, että he toivat jousityypin alueelle.

Antiikin roomalaisten ja kreikkalaisten jättämissä kuvissa jouset, jotka siis usein ovat ”skyytalaisia”, ne näyttävät usein epäsymmetrisilta.

Epäsymmetresiä jousia ovat ilmeisesti käyttäneet myös jalkamiehet, joten helpompikäsiteltävyys ratsun selästä on tuskin ainakaan ainoa syy niiden käyttöön.

[jkekoni]

Käsitääkseni myös aseita "tapettiin", siltä varalta, että vainaja ei olisi jäänytkään hautaan, niin olisi hän ainakin ollut aseeton.

[Tuukka Kumpulainen]

Aseiden tappamiselle löytyy myös hyvin pragmaattinen syy. Kun aseet tuhotaan, varmistetaan ettei vihulainen lähde kaivelemaan hautoja auki armamentin toivossa. Ei ehkä niin iso riski äkkiä happanevan komposiittijousen kanssa mutta teräaseiden suhteen ainakin. Vaikka aseiden rikkomisen syyt olisi muinoin kiedottu millaiseen mystiikkaan, hautarauhaa ylläpitävä käytännön vaikutus toteutui.