Jousi

[Jaska]

Moro.

Ajattelin taas kymmenen vuoden tauon jälkeen alkaa tekemään jousia. Nuorempana tuli väännettyä useampiakin perinteisiä ja muutama korealaistyyppinen lyhyt vastakaari. Nyt meinasin laminoida taas lasikuidusta ja kahdesta 2 millisestä puuviilusta vekkulin jousen Ennen käytin puuna saarnea ja liimana Aralditin 24h liimaa, ja näistä nyt mielelläni kuulisinkin kokemuksia. En ollut täysin vakuuttunut tuosta aralditin soveltuvuudesta.

Eli osaakohan joku sanoa että mikä nykyajan kaksikomponenttiliimoista passaisi jouseen. Mielellään jotain mikä ei ole mahdottoman arvokasta ja joka pitää tilata jenkeistä. Lisäksi onko tuo saarni oikea viilumateriaali vai pitääkö lähteä kokeilemaan jotain muuta? Kenties jotain ihan muuta kuin puuta?

YT:Jaska

[Ari Rantala]

Unohda lasikuitu. Saavat siitä täällä ihottumaa. Tämä kun on perinnejousifoorumi

Perinteisen laminaatin voit tehdä laittamalla vatsapuolelle sarvea ja selkäpuolelle jänteitä. 24h epoksi toimii hyvin sarven liimauksessa ja jänisliima jänteiden kanssa. Runkopuuksi näiden väliin käy periaatteessa mikä vain hyvin taipuva puu. Suosittelen kuitenkin pysymään perinteisemmissä jousipuissa.

[jkekoni]

Joo, tosiaan tää on perinnejousifoorumi täällä joku aloittaa ihan kohda jihadin kilpailevaa uskontoa vastaan.

Mutta kun nyt alkuun pääsen, niin lasikuitujousessa pinnat varastoivat energian. Itse yrittäisin pistää mahdollisimman kevyttä puuta. (ei kuitenkaan balsaa.) Esim mäntyä tai haapaa. Painavampi puu on turhaa massaa.

Paras elastisuus taas löytynee lattiabambusta, se tosin on yhtä painavaa
kuin saarni, enkä usko että tota elastisuutta mihinkään tossa tarvitsee.

Puujousissa se on hyvää ja täytää vähän rakojankin tarvittaessa. Olen kuullut lasikuidun kanssakin käytettävän. Kuivuu muuten nopeammin ja paremmaksi 50-60 asteen lämpötilassa.

Saarnesta saa itselläänkin jousen ilman mitään (yääk) muoveja.

PS: Oikeat jouset tehdään materiaaleista jotka tunnettiin, kun jousilla oli oikeata merkitystä.

[Iivana]

Täältä muuten löytyy hyvää tarinaa ihan puujousistakin, jotka on tehty laminoimalla. Jos haluaa vättämättä tehdä laminoimalla. Parhaimmat on tehty Massarandubasta ja Bambusta. Molempia saa suomesta erittäin helposti.
Liimaksi Araldit on omien kokemusten mukaan hyvää. Sitä käyttää ammattilaisetkin. Pitkä avoin aika on merkittävä etu. Sitä saa myös 2 kg, 200 g, ja 50 g pakkauksissa esim. ETRAlta. 200 g:n tuplaputki maksaa jotain 50€. Halvempaa kun marketin tuubit, ainakin jos aikoo käyttää enemmän. Pari marketin pakettia saa varata pelkästään selystyksen liimaukseen.
Sitten on tietysti jotain ilmailuepokseja ym. esim. SPABOND-merkillä myytäviä. Hintaluokka pyörii jossain samoissa luokissa.
Myös Titebond III toimii selystyksen liimauksessa ja on vesiliukoista. Kyseinen liima kuivuu kovaksi poiketen muista vesiohenteisista puuliimoista. Värikin on melkein kuin eläinliimoissa. Titebondilla onnistuu myös märän raakanahan liimaus, ainakin itse olen sitä käyttänyt jänisliiman lisäksi. Se ei vaan tahdo "pureutua" tiivispintaisiin materiaaleihin mm. Tonkinbambuun.
Perinnejousen rakentelun idea on mielestäni siinä, että ainakin itse viihdyn erilaisten käsityökaluilla tehtävien työvaiheiden parissa. Saarnen kaivaminen yhdelle lustolle vuolimella on mukavan rentouttavaa puuhaa, kun jättää kiireen pois. Samoin eläinliiman kanssa raakanahalla selystäminen rauhassa rentouttaa. Työ tehdään materiaalin ehdoilla.
Kun varaa aikaa ja joutuu keskittymään työhön josta pitää, huomaa rentoutuneensa ihan itsestään.
Kun kuljettelen jousta syksyllä metsässä ja olen siellä lähes joka reissulla useita öitäkin (pitkän ajomatkankin takia) tulee seuraavaksi sitten käytännöllisyyskin. Haluan metsästellä syksyllä, en kiroilla jousen kanssa. Nykyaikaset liimat rauhoittavat kummasti mieltä viimeistään kolmantena sadepäivänä. Siinä on täysi työ laavulla saada kastuneet varusteet kuivattua. Henkilökohtaisesti minulle riittää puunuolten pitäminen kuivana ja suorana maasto-olosuhteissa.
Kehittelyn kohteena onkin sellainen itselle sopivan jäykkä perinnejousi jota voisi suhteellisen huoletta (siis järkevällä maastohuollolla) kuljettaa metsästysretkillä mukana. Itse uskon vastauksen löytyvän koivusta ja lylymännystä tehdystä suomalaisugrilaisesta jousesta.
Vaikka olenkin metsästellyt pääasiassa l*******ujousella aiemmin lyhyen jakson myös t***ajousella, on perinnejousten tekeminen ja niillä ampuminen antanut minulle aivan erityisen hallinnan tunteen. Pystyn valmistamaan metsästyksessä tarvittavat välineet itse. On mukava nähdä kun itse metsästä haetuista raaka-aineista muotoutuu nopeasti heittävä jousi tarkkoine nuolineen omien käsien kautta.
Tuossa on vähän omaa pohdintaa jousenrakentelun merkityksestä itselleni. Meillä kaikilla on omat subjektiiviset mieltymyksemme. Täällä foorumilla varmaan melko moni ajattelee vähän samansuuntaisesti.
Toiset ovat ehdottomampia kuin toiset. Tuossa jousenrakentelussa on mielestäni oleellista se, että tehdään materiaalin ehdoilla. Itselleni homman juju on siinä, että rakentelu vaatii käsityötaitoa, kokemusta ja "silmää". Lasikuitu materiaalina muuttaa tilanteen päälaelleen. Silloin jousi tehdään rakentajan ja lasikuidun ehdoilla, jolloin luovan inhimillinen osuus itse rakennusprosessissa jää vähemmälle.

[Martti Auer]

[Ari Rantala]

Palatakseni liima-aiheeseen...nykyaikaiset liimat ovat sallittuja ja yleisesti hyväksyttyjä perinteisissä jousissa ja epoksi on nykyaikainen liima. Suositeltavampaa, noin perinnemielessä, olisi kyllä käyttää perinteisiä liimoja mutta mikään vaatimus se ei ole. Piste.

[T. Manner]

Jos palataan tuonne alkuun niin millä liimata laminoitu puujousi!?

Nopeimmin ja helpoiten liimaus luultavasti tapahtuu jollain epoksilla. (Huomautus: yleisallergiselle tuo epoksiryhmä on yleensä aika haitallinen, joten heidän on syytä valita jokin toinen vaihtoehto.

Puuepoksit ovat yleensä hieman pehmeitä ja niiden murtovenymä on riittävän suuri joustavimmallekin puulle.

Uretaanit ovat toinen yleinen liimaryhmä, joista löytyy puulle sopivia vaihtoehtoja. Niden huono puoli on suurempi arkuus liimauksen aikaiselle kosteudelle (puun liika kosteus johtaa joillain liimoilla vaahtoutumiseen, joka laskee lujuutta), kovetuttuaan ei ole ongelmaa.

Fenoliliimoista pysyisin erossa harrastekäytössä ja varsinkin jousissa. Niillä on hankalahkoa saada hyvä liimaus ja niiden hyvistä puolista ei ole juurikaan hyötyä jousissa.

Liimattavan puun on oltava kuiva ja puhdas ja pinnan viimeinen työstö ei saa olla kiilloittava (esim. hieman tylsä höylä joskus puristaa pinnan kasaan). Sisäkuiva yleensä riittää hyvin. Pihkaisissa tai öljyisissä puissa on tehtävä erikoistoimenpiteitä tarttumisen aikaansaamiseksi, eipä niitä yleensä käytetä, mutta esim. mäntylyly on monesti aika pihkaista.

Kaksikomponenttiliimoilla sekoitussuhdevirheet on varmaan yleisin epäonnistumisen aiheuttaja.

TLM

[jkekoni]

K-raudasta muuten 2x100g on 23.90 (en saa provikkaa) tai 27.90 riippuen myymälästä.

[Iivana]

Onko Araldite ja jos ei niin mitä liimaa, ja onkohan yleisestikin K-raudoissa? Kuulostais todella edulliselta.
Onneksi en vielä kerenny ostamaan, meinasin nimittäin just hakea Araldite 2000 kun oon huomenna isoon kylään menossa.

[Ari Rantala]

Araltiitti 2000 taitaa olla samaa "tahnaa" kuin cascon 24h liima. Olen käyttänyt molempia mutta en ole sekoittanut niitä toisiinsa. Pikaliimat eivät ole sopivia. Yhede liimauksen tein ja sehän poiki ekassa taivutuksessa. Noi 24h liimatkin vaativat mielestäni pidemmän ajan ennen kuin voi kuormittaa kunnolla. 48h taitaa olla passeli aika. Riippunee kyllä lämpötilastakin tuo kuivumisaika. Pikkutuubisetillä saan kyllä yhden jousen liimailtua eikä tavaraa jää juurikaan tähteelle kuivumaan. Edullisempia perhetuubeja en ole hankkinut. Hankkimaani 160astetta lämpöä kestävää epoksia en ole vielä ehtinyt testaamaan. Pojaat pajalla sanoivat sen olevan kuivana kovempaa ja se ei välttämättä ole eduksi jousessa...

[T. Manner]

Aikanaan oli ns. standard Araldiitti, joka oli jonkinlaisella pehmittimellä seostettu, se imi vettä ja ei kestänyt kovin kummoisesti märkänä. Näihin nykyisiin en ole tutustunut kun on tuo liiman lähde ollut muualla, täytyypä katsoa.

TLM

[jkekoni]

Ainakin K-raudan hyllyssä lukee araldit ton tuubin alla. Noissa paketeissa lukee mitä toi on kemiallisesti on. Minulla ei ole tuubeja käsillä niin en kerro mitä cascon tuubeissa on.