Jousi

[Ari Rantala]

Ryhdyin rupeamaan ja duunailemaan yhtä sarvijuttua ja huomasin, että voisihan siitä sanan pari tännekin kirjoittaa.

Sarvi on siis sitä ylämaanlehmää...tai sonnia...minä osaa sarvesta sanoa onko elukalla ollut eläissään munat vai ei

Tyypillistä sarveista kuitenkin. Tyvipäästä ohutta mutta kärjestä pirunmoista jötköä ja viimeiset 10cm ihan "umpipuuta". Pirun vaikea hyödyntää koko pituutta

Eräs tuttuni kertoi, että sarven halkaisu on helppoa kuin mikä, seuraat vain sahatessa sarven pinnan juonteita ja nättejä siivuja tulee. Ja paskat tule

Tein edellisellä kerralla pahvista sabluunan ja piirsin sen avulla pintaa mukaillen haluamani palan ääriviivat. Nyt kokeilin ensin tuota tuttukikkaa joka osoittautui ihan susijutuksi. Sainhan minä siitä slaissit irti mutta ovat ihan kaarevia. Ei kun pahvisabluuna peliin ja johan alkoi tulla suoraakin.

Sahatessa käytin ns. nylskysahaa johon tuunasin hieman normaalia lyhyemmän terän. Pidempi tökkisi sarven vastapintaan ja se käy ranteille. Huonona puolena tuossa tököterässä on se, että sarven sisäkaarissa se ei yletykään sarvesta läpi ja taas käy ranteille.

Eli taistelun tuloksena oli lopulta neljä kohtuullisen hyvää palaa joskin ne olivat vielä tuhannen kierteellä ja ne piti oikaista. Käytin taas viimeksikin hyväksi havaitsemaani uunilämmitystä (150 ast.) ja kahta puupalikkaa joiden väliin uunissa lämmitetty sarvi puristettiin oikenemaan.

Pientä fiksaustahan nuo vielä vaativat, lisäoikaisuja ja hiomista mutta muuten olen suht tyytyväinen. Vielä kun saisi diilattua nuo "sirppimäiset" palat jonnekin...

[Ari Rantala]

Pari lisää

[Ari Rantala]

Törmäsin tuossa vanhoja lueskellessani mainintaan jossa sarvi "ei ole leikattu syiden suunnan mukaan". Minkä hiton syiden?

Sarvihan on sarveista ja kasvaa kuin kynsikin juurestaan eikä ympärysmittaa. En oikein usko,että leikkaussuunnalla olisi juurikaan merkitystä puristuskestävyyteen jousikäytössä. Jos näin kuitenkin on, joudun luopumaan ajatuksestani sahata seuraavaan sarvijouseeni sarviaineet katkaisemalla sarven rinkuloiksi ja oikaisemalla ne suoriksi sekä liimaamalla W-liitoksella toisiinsa...

[Juri]

"Syitä" vastaan vääntäessä kuitenkin lohkeaa helposti, toiseen suuntaan ei. Lehmänsarvissa ilmiö on varsin selkeä, pässin tai vesipuhvelin sarvet taas ovat muovimaisempia ja sitkeämpiä.

[Ari Rantala]

Tarkoitatko syillä niitä sarvessa olevia juonteita? Ne ovat kyllä ihan kasvun aikana muodostuneita "uria" jotka syntyvät ikään kuin liukuvalumuotin virheinä ja näkyvät pinnan pituussuuntaisina painaumina/kohoutumina. Myös sarven sisäpinnassa on vastaavia juonteita.

Varsinainen kasvu tapahtuu "juuressa" ja se on jatkuvaa eikä kausittaista. Siitäkään ei siis muodostu selkeätä kasvurajaa. Luusarvisilla kuten highlander, sarvi kasvaa lisää paksuutta koko luisen ytimensä mitan matkalta umpeutuen lopulta.

Käsittelemissäni sarvissa on selvästi havaittavissa tämä paksuuskasvun kerroksittainen "liuskamaisuus" ja painaumajuonteet mutta mitään varsinaista syykasvun kaltaista en ole onnistunut niistä löytämään.

[jkekoni]

Mielenkiintoista on että millaisiin sarviin noita ohjeita on tarkoitus käytää.

Vesipuhvelin sarvi, varsinkin jousikäytöön valkattu on käyrää van yhden akselin suhteen.

Huono puoli. Paksuutta voi olla 3:kin senttiä, mutta uurteet sitten voivat olla kuinka syviä tahansa.

Itse olen käyttänyt mökin saunan muuripataa muokkauksessa. Myöskin sarven paksuus pitäisi ohentaa järkeväksi ennen ton tekemistä, sillä 2cm paksu sarvi ei väännyt edes tolloin.

Kuumailmapuhalin on huono ja sillä sarvi palaa.

[Ari Rantala]

[A.Arffman]

Olisin lähi aikoina hommaamassa sarvea jousen vatsoittamiseen ja pohtinut että kumpi sarvi on parempaa: Vesipuveli vai higlanderi?

Tuota higlanderia olisi ehkä helpommin saatavilla jostain suomalaiselta tilalta, mutta ei tuo vesipuvelikaan kovin kallista ollut n.12 puntaa 60-65cm sarvi ynnä postikulut ulkomailta.

[Ari Rantala]

Ylämaalaista saa tilateurastamoilta. Ylämaalaisessa vain on mielestäni hitonmoinen työ saada se jouseen kiinnitettävään muotoon ja mittaan.

Vesipuhvelinsarvea myydään myös valmiina slaisseina ja niillä pääsee pienemmällä vaivalla. Luin jostain ketjusta, että ei olisi hyvälaatuista mutta en muista millä tavoin. Enkä oikeastaan edes ymmärrä mitä huonolaatuisuudella tarkoitettiin. Sarvi on sarvea hankki sen mistä hyvänsä...

Dickin valikoimista löytyy tuollaisia:

http://www.dick.biz/dick/product/831031/detail.jsf

[jkekoni]

Huonolaatuista etenkin siten että siinä saattaa olla ruskeaksi poltettua ainesta pinnalla.

highlandhorn.com on se mitä suositellaan, mutta eivät myy valmiita liuskoja.
(toi leikattu on vain sarvea, josta on otettu huonot palat pois, postikulujen takia ja siksi että ne voisi myydä erikseen.)

http://198.170.107.188/phpBB2/viewtopic.php?t=1436&highlight=dick
http://198.170.107.188/phpBB2/viewtopic.php?t=396&highlight=dick
http://198.170.107.188/phpBB2/viewtopic.php?t=636&highlight=dick

[Ari Rantala]

Poltettu sarvi ON kieltämättä huonolaatuista.

Taitaa olla poltettu oikaisuvaiheessa kun kärkeä on pakotettu suoraksi plötäksi. Huomasin pukinsarvea oikoessani, että kyllä sen saa pakotettua suoraksi mutta sarvi murtuu herkästi "jatkojalostuksessa". Sijoitin epäilyttävät kärkipätkät sakaroihin liitoksen päälle tueksi enkä taipuviin osiin. Siellä se on kestänyt hyvin kun on vielä punosta päällä.