Jousi

[Kari]

Tervehdys teille asiantuntijat!
Kertokaa minulle kuinka omenapuu kuivatetaan niin että se
halkeilisi mahdollisimman vähän. Olen itse monella tapaa yrittänyt
kuivattaa omenapuupölkkyjä, ei onnistu.
Jopa tuomi ja pihlaja ovat helpompia tapauksia.
Joo, ja sitten; oletteko kokeilleet pienen puukappaleen kuivausta
mikrossa?
Tämmöisiä nämä meikäläisen ongelmat tällä kertaa.

[Juri]

Omenapuu kuivataan mahdollisimman hitaasti.
Liimaa päihin, jätä kuori päälle. Veistä liiat pois, se vähentää sisäisiä vääntöjä. Jätä kuitenkin pelivaraa kutistumiseen ym.
Anna ensin olla ulkona hyvän aikaa, 1-4 viikkoa keleistä riippuen. Ota sitten sisälle, kääri voimapaperiin ja sijoita viileähköön ja kosteahkoon paikkaan esim. kellariin tai lattianrajaan sängyn alle. Anna kuivua rauhassa ainakin pari kuukautta.
Halkeilua tapahtuu kun pinta kuivuu ja kutistuu sisäpuolta nopeammin. Toiset puulajit ovat herkempiä halkeilemaan kuin toiset. Omena ei tosiaan ole sieltä helpoimmasta päästä.

[Ari Rantala]

Juri jo antoikin ohjeet mutta lisään vielä, että huomioni mukaan home tarttuu herkästi kuorittuun pintaan. Eilinen ratsia kylmässä ulkovarastossa pohjustaa tätä havaintoa. Lähes kaikissa kuorituissa staaveissa oli jonkinlaista pilkkua. Kuorimattomista on vaikea sanoa mitään...

[pyssymies]

Eipä ne pienet homepilkut mitään haittaa, jos kysymys on vain värjäytymisestä ja kasvustoa ei kerkiä muodostumaan. Ei takuulla yllä millinkään verran syvyyssuunnassa. Sitäpaitsi tähän vuodenaikaan eikä vielä keväälläkään ole mikään ongelma.

Kellarihan ei ole mikään puunkuivaustila...

[Matti Matinpoika]

[Simo Hankaniemi]

Minulla ei ole ollut mitään ongelmia omenapuun kuivauksessa. Olen veistänyt puun tuoreena sopivan ohueksi, kiinnittänyt muottiin ja jättänyt ulkovarastoon. Muutamien viikkojen jälkeen olen tuonut puun sisälle talon viileimpään paikkaan ja sieltä sitten jonkun viikon jälkeen huoneenlämpöön. Yksikään omenapuusta tekemäni jousi ei ole halkeillut. En ole myöskään käärinyt omenapuuta mihinkään peitteisiin, enkä laittanut maalia, liimaa tai muuta päihin.

Homepilkkuja tuli kerran yhteen aihioon, kun se oli kosteilla lämpimillä syyskeleillä alkukuivatuksessa ulkovarastossa (peltinen vaja). Silloin satoi melkein päivittäin ja pakkasta ei ollut. Homeet kuitenkin poistuivat puun jatkotyöstön yhteydessä, tuskin ne olivat muuta kuin pinnassa.

[Matti Matinpoika]

[Juri]

Vai että pölkkyjä, siis pyöreitä sellaisia? Ei mitään toivoa ilman halkaisua, älä unta nää!
Ulommat renkaat kutistuvat kuivuessaan aina suhteessa enemmän kuin pienemmät sisälustot. Ompulla on vielä tapana tehdä paljon pieniä säteittäisiä halkeamia tasaisesti joka suuntaan, niin ettei käyttökelpoista puuta ole enää missään.

[heikki]

Juu ei onnistu pölkkyinä. Otin joskus talteen omenapuunrungon, paksuus kuusi tuumaa, tietämättä sen kummemmin mitä sillä teen. Sahasin kahdesta kyljestä siivut pois. Se on nyt ollut vuosia puuvajassa kuivumassa, ja isoimmat halkeamat ovat sormen mentäviä liki ytimeen asti. Aion silti tukia, josko siitä löytyisi pariin lyhyehköön billettiin ehjää kohtaa.

[Kari]

Kiitos vinkeistä!
Olen kuitenkin kokeillut kaikkia näitäkin konsteja.Lisäksi nämä
puupöllit ovat olleet kuivumassa jo kohta 3 vuotta. Suurin pätkä
on noin 20x 50 cm kokoinen. Halkeamia kaikesta tästä huolimatta
niin, että tuskin löydän puukonpään kokoista ehjää kapulaa!
Ärsyttävää puuta kertakaikkiaan.

Jotain olis keksittävä!

[Kari]

Minua rassaa tämä omenapuujuttu niin paljon, etten voi olla taas
siitä sepustamatta! Keskisessä suomessakin on suuri määrä vanhoja
pihoihin aikoinaan istutettuja omenapuita. Kukaan ei niitä ole osannut
hoitaa tai leikata. Arvokasta puuta on menossa tärviölle.

Miettikääpä neropatit lääkettä tähän pieneen, mutta tärkeään ongel-
maan!

[Juri]

Johan tuo jo tuli kerrottua. Halkaise puu ydintä myöten ja kuivaa hitaasti!
Toinen temppu joka toimii hyvin monelle puulle, on ajaa moottorisahalla yhdelle puolelle lähelle sydäntä ulottuva pituussuuntainen roilo.
Kuivumisen/kutistumisen aikana roilo avautuu ja ehkäisee puun halkeilun muualta.

[T. Manner]

[Martti Auer]

Kokeile kuivata yksi pölkky kuoret päällä saunassa.

Mitä enemmän puuainesta, sitä enemmän tämä repii itseään erilleen kuivuessaan, siksi tuollaisiin paksuihin omenapuu-, tai luumupuupölkkyihin ei tehoa oikein mikään hidaskuivauskaan, voivat repiä itseään irti ja kieroilla miten sattuu, ainoa toimiva konsti on veistää aika ohueksi ja laittaa muottiin.

Itselläni on sellainen 120 cm pitkä luumupuu joka on n. 5 cm leveä ja 1-2 cm paksu, veistetty tuoreeltaan ja tuotu heti huoneenlämpöön kuivumaan, siinä ei ole pienintäkään halkeamaa missään, ei edes päissä.

Pidin kuitenkin huolen siitä että veistojälki oli aika tasainen, se ei siis ole kirveen jäljiltä.

Ei ole pienintäkään halkeamaa lainkaan edes oksankohdissa.

Luumupuu on kuivunut 4 vuotta.

Veistetty kummaltakin puolelta, eikä lainkaan kuorta päällä.

Luumupuu keksii pienenkin tekosyyn kikkailuun, mikäli tämä ei ole tyytyväinen.

[Simo Hankaniemi]

En keksi mitään syytä, miksi jousipuuta pitäisi kuivata pyöreänä pölkkynä. En tee niin koskaan. Aihioina kuivattaminen hoituu tarvittaessa muutamassa viikossa. Kuorellista pölkkyä saa kuivata vuosia ja se voi olla silti kostea sisältä, kun se lopulta halkaistaan.

Halkaisun jälkeen TUORE puu on helppoa ja nopeaa muokata aihioiksi ja näiden vääntäminen muottiin kuivumaan on ainakin minusta mielenkiintoista puuhaa. Kun aihion saa muottiin, niin jousenteon isoin urakka on yleensä ohi, tai siltä se ainakin tuntuu. Mutta kukin tyylillään.

[marianne kortesoja]

meillä omenapuuta kuivataan aina joskus puusepänkäyttöön. se on yleensä mutkaista oksapuuta, kun täällä ylämailla ei muuta saa

viroostamme, eli kuorimme puun osittain, jos on oikein paksu kappale niin läpisahaus on moneen käyttöön paras homma... jousipuuksi kuivaisin puolivalmiina ja muotissa...

yksi kokeilemisen arvoinen on rasiin kaataminen, eli kaadetaan puu silloin kun se on lehdessä (just juhannuksen alla) ja annetaan lehtien kuivata, silloin kuivuu tasaisemmin ja halkeaa vähemmän... kun lehti on kuollut, muokataan puusta haluttu aihio ja viedään viileisiin sisätiloihin kuivumaan...

[pyssymies]

Rasiin kaataminen toimii parhaiten siten, että kaataa puun jo keväällä juuri, kun se on lehteen puhkeamaisillaan tai hieman sitä ennen. Sitten kun lehti on kuivanut ja ruskea, voi puun karsia ja pätkiä sopiviksi paloiksi.

Ukki vainaa neuvoi kuorimaan vasaralla jättäen pannoiksi kuorta pitkin pölliä, jos meinaa kuivata kokonaisena esim. sorvipölliksi.

[toni]

Sain käsiini viime vuoden lopulla kaksi ja puol metrisen halkaisijaltaan n.kymmen senttisen tasapaksun, oulussa kasvaneen siperian omenapuun suoran rungon. Se oli kuivunut puutarhurilla ulkovajassa sellaisenaan reilun vuoden verran.

Sahailin sen vuodenvaihteessa, eikä rungossa ollut ainuttakaan halkeamaa. Ei ensimmäistäkään. Se oli vielä hiven kostea, ja sen huomasin ylijäämä siivuissa tapahtuneesta ydinpuun halkeilusta viikon sisään. Aihio siivuissa on liimat päissä ja keskilinjassa.

Teen samanoloista kuivatusta luumuilleni kuin Auerkin. Toistaiseksi voin vain hämmästellä miten hyvin aihiot ovat pysyneet alkuperäisessä muodossaan ilman halkeilua. Sahauslinjojen valintaan käytinkin sitten jonkun tovin, otin myös huomioon kasvuaikaiset auringon ja varjon puoleiset suunnat, jne. Ja taas sama tuomipihlajallakin. Ja lylyllä.

Rasiin olen puita kaadellut penteleesti. Mä pidän parhaana kesää, silloin puu tuntuu sisältävän vähemmän nestettä tai sitten se vain juoksee hitaammin. Muuhun en osaa mielidettäni perustaa ja näin olen suurimmanosan kohdalta toiminut. Pitäis varmaan koittaa kokeilla tuota kevä rasitusta enemmänkin. Jokatapauksessa puu tulee jättää varjostukseen eikä suoraan auringon valoon. Tällöin se kuivuu liian nopeesti, eikä lehdetkään pysy tarpeeksi pitkää tuoreina haihduttamis prosessissa. Mutta kyllä tuossa vaikuttaa tuulinen sääkin,yms.

Noista sorvipöllien kuivatuksista vois oppia paljonkin.
Sauna on yks satavarma keino vaan miten....samallahan hommassa toimii puun vanutuskin.

[jkekoni]

omenapuu on niitä hankalimpia.

Itse suosittelisin sahaamista halki. Päiden liimaamista vähintään 20cm. Sitten kuorimista ja käärimistä märkään hesariin. Sen päälle paksu kerros hesaria. Koko komeus sisään. Palaa asiaan 4kk pästä.