Jousi

[Juha]

Tämä oli mulle totaali yllätys: Menin tilleröimään läpitaipuvan lyhytjousen noin 35 paunaseksi, eli vituiks män. No, päätin kokeilla mitä tapahtuu jos laitan 2,5mm saarniviilun jousen vatsaan. Toivoin saavani paunat tällä tavalla sinne maagisen 40 paunan hujakoille,vähän yli. No, titepond 3 liimalla viilu lyhytjouseen kiinni, huolellisesti puristimet paikalleen ja vuorokauden kuivattaminen patterin vieressä. Viilu napsahti jämäkästi jousen vatsaan kiinni ja ei kun jousi jänteelle....Ihmettelin miten sen lötkön jousen virittäminen tuntuu miin hankalalta ja sitten koeveto...jumankuikeli....lyhyellä vedolla paunamiyyari antaa lukemaa 55 paunaa...piti vielä tarkastaa useaan kertaan ja kyn kymmene vedon jälkeen alko jo tulla hiki pintaan niin uskottava se on, jousi muuttui melkeen 60 paunaseksi???? Mitään käsitystä ei ole tekeekö tolla kepillä mitään, miten viilu vaikuttaa jousen elastisuuteen, heittokykyyn yms? ampumallahan se selviää, pitää ulkoiluttaa tätä 115 cm monsteria heti kun pakkaset hellittää. En kyllä osannut kuvitella että viilutus lisäisi paunoja melkeen puolella...mutta onhan jousi tietty läpitaipuva ja viilu menee kärjestä kärkeen kahvankin yli. Se vain tuntu se viilu niin hempulilta tavaralta ennen kuin sen rytkäytti jousen selkään. Vai inko se niin titebondilla lutrattu että liima on se joka teki pyssystä monsterin. No määhän halusin lyhyen jäykän jousen pienellä vetopituudella.

[Juha]

Puolensataa koevetoa takana ja viilu näyttää kestävän ryttyilemättä vatsassa. Selkäkin on ok, ei mitään merkkejä liiasta rasituksesta, mutta selkä onkin yhdellä paksulla lustolla.

17 tuuman vedolla paunat on tuossa 51-52 tietämillä ja yli 19 en tuollla tuu vetämäänkään, tuo 17 kin riittää enemmän kuin hyvin. Oiskos tuo nyt sillä 19 tuuman vedolla joku 60 paunanen sitten about.

Nyt vaan puolenkymmentä jäsäkkää lyhyttä nuolta raskaalla taulukärjellä ja ei kun kokeilemaan, ainakaan ei tarvi hätäillä etteikö olisi paunoja mettästykseen tarvittavaa määrää, heh heh. Tosta voi nyt tulla se toivepyssy kytistelyyn kun tarvii mahd lyhyen mutta tehokkaan jousen ahtaisiin tiloihin / kuusenalle.

Tillerissä toivomisenvaraa, ei tästä mitään mannekiiniä tullut, vaan ei pahakaan. Jos toimii niin otetaan työkäyttöön, on jo valmiiksi kyntöhevosen olonen keppi, mitään ravuria siittä ei saa.

Poronnahka värjättynä vielä selkään titepondilla, vatsan hionta ja ohut titepondi kerros sillekkin puolelle niin alkaa olla sään kestävä peli käsissä. Aina silla se kytikselle tarvittavat 15 metrii lentää,heh heh

[Lehtis]

Nyrkkisääntöjä:
Leveydestä puolet pois tai puolet lisää = puolet pois/lisää jäykkyyteen.
Mutta vain 1/8 lavan paksuudesta pois tai lisää = puolet pois/lisää jäykkyyteen.

Ei siis mikään ihme, että 2,5 mm lisää tavaraa kasvattaa jäykkyyttä noinkin paljon.

[Juha]

On se hyvä etten liimannu 5 millistä tavaraa vatsaan

Jep, tämä oli täysin uutta ja ns eka kerta, hirveen hyvää käytännön oppia ja kokemusta. Onpa tullut tehtyä nyt sekin ja jos lupaava jousiaihio menee liian pliruksi niin saatanpa tehdä toistamiseenkin.

Pitää muistaa noi sun nytkkisäännöt mitä mainitsit yllä.

Nämä ns duunailtavat jouset on siinä mielessä tosi hyviä että saa harjoitusta erilaisien juttujen ja yksityiskohtien tekemiseen. Tässä kepissä on taivutettuna myös vastakäyrät kärkiin, pysyvät lyhkäsinä ja ns ei töitä tekevinä ihan höyrytaivutuksella. Vähänkin pidemmät eivät samalla tavalla pysy.

Titepondin osalta tämä oli ensimmäinen käyttökokemus, ei voi valittaa.

[T. Manner]

[Juri]

[T. Manner]

[Juri]

Kiitos!
Jos kerron 25# tuolla 1.95:dellä niin saan laskennalliselta arviolta 48,75 paunaisen jousen. Menikö oikein vai väärin?

[T. Manner]

[Juri]

Kiitos taas!
Hyvä juttu vaan jos jousesta tulee pikkaisen laskettua jäykempi. helppohan siitä on taas rapsutella puuta pois. Kärkeen päin jäykkeneminen vaatinee myös pientä tilleröintiä.

[Juha]

Mietin tässä sellaista että onko tuo viilu sitten omiaan kuitenkin heikentämään jousen heittoa, vaikka antaakin paunoja lisää? Tää nyt on vaan maallikon spekulointia, mutta ajattelin sen niin että kun se on vain erillinen kappale massaa, joskin taipuisa....niin lisääkös se vaan jousen jäykkyyttä (menee tönkömmäksi) parantamatta heittoa ollenkaan, vain paunoja saa lisää?

Siis nyt nimenomaan yksipuista jousta ajatellen, ei laminaatti yms juttuja sotketa tähän.

Mä voisin periaatteessa vetästä yhteen lyhytjouseen vielä vatsaan viilun, mut vain jos siittä todella on muutakin hyötyä kuin et paunat kasvaa, mikä ei yksistään kyllä takaa sen kummemmin parempaa heittoa kuin mitään muutakaan, vai takaako...?

[jousipata]

lisäpaunat lisäävät heitonnopeutta paree painavilla nuolilla. kevyttä nuolta painavat lavat voivat heittää laiskemmin kuin ne vähäpaunaiset kevyet lavat. painavista ja isopaunaisista lavoista ei välttämättä saa mitään etua normaaleilla nuolilla. lapa hidastuu painon nousun myötä, paitsi jos paino nousee todella tiukan jousipuun ansiosta, jonka kimmoisuus ym. on parempaa kuin keskimäärin puun.

[Tuomo]

Jousen heittonopeutta pitää aina ajatella tietyn painoisen nuolen kanssa. Yleensä nuolen painona käytetään 10 graania per pauna. Mitä kevyempi nuoli suhteessa paunoihin, sitä lujempaa nuoli yleensä lähtee, tiettyyn rajaan asti. Se, että heittääkö vatsaviilutettu jousi paremmin nuolta, ei ole mitenkään yksiselitteistä. Vaikka paunoja saa lisää, niin jousen hyötysuhde ei automaattisesti parane. Vatsaviilutuksen ainoa mahdollinen etu on, että ”vanhan” jousen vatsa on kärsinyt ja viilu on jotain paremmin puristusta kestävää, jolloin vatsa on ikään kuin ehjä. Toki uusi vatsakin kärsii ja ottaa settiä mutta se riippuu käytetystä materiaalista. Ja tietenkin voi käydä päinvastoinkin - koska paunat nousevat, jousen vatsa rasittuu entistä enemmän, enemmän settiä ja jousen hyötysuhde heikkenee. Lyhyesti, vatsaviilutus tuo periaatteessa ”vain” paunoja. Toki voit testata jousen heittonopeutta ennen ja jälkeen – samalla nuolella ammuttuna heittonopeus luultavasti paranee – joten testinuolen paino pitää suhteuttaa paunoihin, jotta koko totuus selviäisi.

Ja sanottakoon vielä, että jos jousi A heittää raskasta nuolta, vaikkapa 20 graania per pauna vaikka 150 jalkaa sekunnissa ja jousi B heittää vastaavaa nuolta 140 fps:ää, paunoista riippumatta, niin jousi A on nopeampi millä tahansa nuolen painolla. Silloin jousi A on todennäköisesti hyvin tehty, sirot ja kevyet kärjet ja niin edelleen, ja silti se heittää raskastakin nuolta suhteellisesti paremmin kuin raskaslapainen jousi.

[Jukka Koivusaari]

[Juha]

Kiitokset. Viilutin kapealapaisen pihlajajousen 2,5mm valkotammi viilulla. Jousi on luhytjousi ja ilman viilua noin 30 paunainen 20 tuuman vedolla. Pituutta jousella on 120cm. Joku tuonkin paunanlisäyksen osaisi laskea, mut mäpä kokeilen iltapäivästä puolensataa varovaista koevetoa et kestääkö luonnonpihlaja...eniten huolestuisin selän kestosta. Lopputulos täys arvoutus. Nyt viilu loppuu feidin ja kahvan yhtymäkohdassa, eli kaksi erillistä viilua yhden, läpi koko jousen vatsan kulkevan sijaan.

[Juha]

Tässä ei ny osaa mitään tieteellis matemaattista laskukaavaa tarjota mutta: Kokeilin valkotammiviilua (2,5mm) tollaseen hempuliin 30 paunaseen luonnonpuiseen pihlajajouseen. Paunat nousivat noin 11-13 lbs eli jousesta tuli mukavasti metsästyspaunat omaava jousi. Koeammuskelin sellaset 100 laukausta ja toimii ihan täysin.

Toi viilun liimaus vatsaan on muutenkin niin pirun helppo juttu kunhan vatsa on tasainen ja vähän karhennettu et ei kyllä kannata heittää hyvää, mutta liian pliruksi tilleröityä jousiaihioo pois jos sen saa täysin toimivaksi peliksi viiluttamalla. Lisäksi tuntuisi siltä että ohutlustoisenkin luonnonpuun, kuten tossa mun tapauksessa toi pihlaja, saa kestämään vatsasta mukavasti jos tukee sitä viilulla. Antaisikohan tuo vielä llaajemman puunvalintaskaalan tuolta ryteiköistä, paksut suorat pihlajanrungot kun tahtoo olla hakusessa...ja 99% aina jossain mistä niitä ei saa kaataa.

Viris ajatus tossa kokeella ohutta pihlajanrunkoo decorvaamalla selkä ja viiluttamalla vatsa...ohutta runkoo kun kuitenkin on 100 kertaa enemmän saatavilla vaikka sun mistä kuin noita yli 10cm halkaisijaltaan olevia puita.

[Smirkelimies]

Minäkin innostuin aloittamaan täysremontin vanhaan b-pihlajaan jossa lavat lenottaa sinne sun tänne. Raspasin paunat jonneen 30 huitteille jotta sain ropelit pois. Kavensin kahvan jolloin sain viimeinkin jännelinjan suoraan (sitä on erinäisiä kertoja höyrytetty). Vielä vastakaaret päihin ja viilua mahaan. Kokeiliskohan saarnea vai vanhaa tuttua tammea? Nyt on kyllä jo kahden jousen kokemuksia siitä että pihlaja-tammi pelittää!

[Smirkelimies]

Vielä viilut

[jousipata]

Mullon Suomalais-ugrilaisessa jousiprojektissani vaihe, että sovittelen lylyslaisseja mahaan. Erikoista tässä on se, että toiseen lapaan tullee kaksi kuusenoksalylyslaissia rinnatusten koska ovat niin kapeita ja toiseen yksi mäntylylyslaissi. Täyspitkää yhtenäistä lylyä nuista risuista ei irronnut. Kuusenoksan sain Joonakselta, josta kiitos hänelle.

[Juha]

Kertoilkaahan lopputuloksia kunhan saatte Valmiiksi, mielenkiintoista. Käy Smirkkelis hakee puukeskuksesta mahd paksulustoisesta puusta leikattuu valkotammiviilua ja ei kun menoksi. Siellä oli hyllyssä viel puolenkymmentä slaissii. Veikkailisin että saat mukavasti vähän leveälapaisempaan jouseen lisäpaunoja. kahvakin ku kapenee niin pyssyyn sopii laajemmalla skaalalla nuoletkin

[Juha]

[Juha]

Kokeilen tässä piruuttani valkotammiviilua saarnilankusta tehtyyn 40 paunaseen jouseen. Toimiihan se, mutta jotenkin tuntuu että ns luonnonpuun kanssa tuosta saa enemmän irti ja veto ei muutu niin jäykäksi. Tämä voi olla vaan omaa päätelmää. Saarnilankku on niin kovaa jo muutenkin että en tiedä onko tuosta viilusta mitään ns vatsaa tukevaa vaikutusta, jäykkyyttä se nyt aina antaa, mutta ei se välttämättä tarkoita parempaa jousta. 40 pauaisesta lankku pyramidista tuli sellainen 55 paunainen 2,5mm valkotammiviilutuksella. melkeen ois voinut antaa olla 40 paunaisena tuon jousen, oli pirun hyvä tilleri. nähtäväksi jää miten se muuttui viilun ja vastäkäyrien taivuttelun jälkeen, silmämääräisesti ei tapahtunut kovin radikaalia muutosta, tlleripuu kertokoot huomenna totuuden. Jos ei muuta niin tulee hyvää keppijumppaa kun hetkeen ei ole ammuskellut kuin 43 paunaisella lyhytjousella.