Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe |
Kirjoittaja |
Viesti |
Juri
Liittynyt: 20 Lok 2004 Viestejä: 3319 Paikkakunta: Vantaa
|
Lähetetty: 28.11.2005 03:49 Viestin aihe: Lämpökäsittely silitysraudalla |
|
|
Kokonaan taipuvassa ns. englantilaisesti tilleröidyssä vaahteraflättärissäni (67" pitkä, 50#@27") oli harmikseni tuuman verran myötäkäyryyttä (tein sen kosteilla kesäkeleillä). Löysä jänne kiristyy vasta loppuvedossa ikävän tuntuisesti. Päätin muotoilla sen uudestaan silitysraudan avulla.
Tarkoitukseni oli kuumentaa puu taipuvaksi vatsan puolelta vahingoittamatta selkää sekä samalla lisätä vatsan puristuslujuutta vain sen verran että pitää uuden muotonsa. En myöskään halunnut kuivattaa puuta turhaan kuumalla ilmavirralla.
Kärvensin lavat ensin vaalean ruskeiksi ja muotoilin noin tuuman verran vastakaarelle, kahvan jätin koskemattomaksi.
Annoin kosteus tasapainon palautua viikon verran ja kokeilin sitten varovaisesti taivuttaa. Jousi taipui enimmäkseen käsittelemättömästä kahvasta. Rääkkäsin kärkiä oikein kunnolla, mutten onnistunut saamaan refleksiä yhtään pienemmäksi.
Tänään sitten tyytyväisenä tuloksiin kärvensin kahva-alueen oikein kunnolla ja laitoin kylmäkellariin takaisin kosteutta imemään. Arvelen voivani kaventaa kaventaa kahvaa enemmän koska sen pitäisi nyt olla jäykempi.
Viikon kuluttua selviää lisää.
Sen lisäksi että silitysrauta hoitaa homman erinomaisesti, siitä saa karskin miehekkään olon. Kukkakuvioinen essu kruunaa tunnelman.
Description: |
Aito -60 luvun Philips 1000W, kova peli. |
|
Filesize: |
81.43 KB |
Viewed: |
2341 Time(s) |
|
_________________ Kantapään kautta. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
MikaNuotio
Liittynyt: 06 Syy 2004 Viestejä: 534
|
Lähetetty: 28.11.2005 05:41 Viestin aihe: |
|
|
Aika terävät ovat kulmat joka kylläkin on yleinen epävarmuustekijä lattamallisissa kapeissa jousissa. Sitä väkisinkin jättää mahdollisimman paljon puuta kuutiomuotoon kun jousi on tilleröity kapeaksi ja haluaa maksimoida paunat. Suurin rasitus ei jakaudu koko pinnalle kuten ajattelisi tai kuten lasikuitujousissa tapahtuu vaan suurin rasitus ja syiden suurin noste kohdituu reunoihin.
Ei englantilaisetkaan jouset ole kulmikkaita eikä myöskään pyöreämpiä vain syystä että marjakuusi tai sitruspuu kestää paremmin pyöreää muotoa. Ongelmallista mutta tuohon on erilaisia mahdollisia ratkaisuja.
Samalla kun pyöristät reunoja niin samalla on mahdollista saada jousi toimimaan lyhempänäkin kuin mihin terävemmillä reunoilla on mahdollisesti saanut. Toisin kuin lasikuitujousissa joissa rasitus ja rasituksen kesto aikaansaadaan ja tapahtuu lasikuitupinoilla niin puujousessa rasitus kuitenkin jakautuu tasaisemmin kuin vain pinnoille jolloin muotolla määritellään rasituksen määrää enemmän koko puulle kuin vain pintaalalle.
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
Simo Hankaniemi
Liittynyt: 08 Hei 2004 Viestejä: 4937 Paikkakunta: Turku
|
Lähetetty: 28.11.2005 20:52 Viestin aihe: lämpökäsittely |
|
|
Kiinnostava tieto tuo silitysraudan käyttö. Täytyypä kokeilla kun kerkiää. Minulla on yksi reilusti myötäkäyrä vaahteranoksa-aihio. Se on luonnostaan myötäkäyrä. Olen yrittänyt vastustaa kiusausta tehdä tästä palasta saunapuita, mutta nyt sillekin löytyi jalompi virka lämpökäsittelykokelaana.
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
Juri
Liittynyt: 20 Lok 2004 Viestejä: 3319 Paikkakunta: Vantaa
|
Lähetetty: 29.11.2005 02:40 Viestin aihe: |
|
|
Mika,
Kulma näyttää kuvassa kontrastin vuoksi huomattavasti terävämmältä kuin mitä se on. Siklasin nimittäin vatsapuolelta öljykäsittelyn ja mustan petsin pois.
Myönnettäköön että olisin alunpitäen voinut pyöristää kulmia tässä jousessa enemmänkin, mutta eiköhän asia nyt tule korjattua.
Koska vatsapuolen puu on nyt kovempaa enkä haluaisi kuormittaa selkää enempää, ajattelin tilleröidä paunamäärän entiselle tasolleen vatsaa pyöristämällä. Samalla massakin pienenee. Jousesta tulee siten hieman elbähtävä. Kärkiäkin pääsen vähän kaventamaan lisää.
Simo,
Luonnostaan myötäkäyrä aihio kuulosta todella mielenkiintoiselta kokeelta silitysraudalle. Kerro sitten ihmeessä miten kävi.
Yksi vaihtoehto voisi olla että tilleröisi jousen ensin myötäkäyrineen ylileveänä ja lämpökäsittelyn jälkeen säätäisi paunat ja muodon taas sopiviksi lapoja kaventamalla.
Siinä vaiheessa silitystä kun puu alkoi muuttua ruskeammaksi oli selkäpuolikin jo aivan kuuma. Laitoin toiseen kärkeen pienen painon roikkumaan ja annoin puun taipua ikäänkuin itsekseen. Silitysrauta oli helppo jättää puun päälle lepäämään ja siirrellä vain välillä.
Jätin jousen tunniksi jäähtymään ja toistin saman toiselle puolelle. Muoto palautui yllättävän vähän. Saa nyt sitten viikon kuluttua nähdä jaksaako oikein kunnon taivuttelua.
_________________ Kantapään kautta. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Tuukka Kumpulainen
Liittynyt: 25 Hei 2004 Viestejä: 1566 Paikkakunta: Turku
|
Lähetetty: 01.12.2005 17:40 Viestin aihe: |
|
|
Olen lämpökäsitellyt tähän mennessä kolme jousta kuumailmapuhaltimella. Ensimmäinen räjähti muutaman kymmenen laakin jälkeen. Toinen, samasta jalavasta tekemäni jousi myötäkäyristyi sisäänammunnassa lähes kaksi tuumaa, ja kun oli muutenkin painava ja laiskanpuoleinen, niin käsittelin vatsan, edellistä kevyemmin, taivutettuani jousen 2" vastakaarelle. Asensin jousen sivuille listat, joiden tarkoituksena oli estää lämmön pääseminen pöydän kautta kimpoamalla selkää tuhoamaan. Suojaus oli tehokas: käden pitely jousen selkäpuolella, kun sen vatsapuolta paahtoi 400- asteinen ilma ei tuottanut mitään tuntemuksia. Tästä huolimatta selkäpinta oli lopussa aivan liian kuuma koskettaa - lämpö menee puusta läpi että suhahtaa.
Tällä jousella on nyt ammuttu viitisenkymmentä laukausta ja se on täysin suora. Melkoinen parannus yli neljän sentin settiin! Jousen alkuveto jämäköityi selvästi ja heitto parani.
Kolmas lämpökokelas on tiheälustoisesta, kotimaisesta saarnesta tekemäni flättis, joka myötäkäyristyi jo tilleröinnin aikana ilman hyvää syytä reilusti. Ei kun vastakaarelle ja lämpöä vatsaan. Tällä hetkellä jousi on 10 mm vastakäyrä (en ole vielä ampunut sillä).
Kokemusteni perusteella huonojen jousten elvyttäminen lämmöllä kannattaa todella. Jos jousi sitten hajoaakin lämpökäsittelyn seurauksena, ei menetys ole suuri. Jos se kestää, voi suosikkijousi vaihtua.
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
|