Jousi

[M.Reinikainen]

Sarvijouselle ohjeet englanniksi.
Jos ymmärtää

http://www.primitiveways.com/pt-composite_bow.html



Juu.. pitäis kaiketi itekkin josain vaihees uskaltaa syventyä noihi monilaminaateihin paremmin.

[Martti Auer]

Joo siitä vaan, mutta siinä ei kannata jahkailla, vaan kannattaa alkaa aika välittömästi, muuten sitä ei saa aikaan, voin antaa sulle periaatteessa lyhyen peruskurssin kun tulen Kuralaan.

[M.Reinikainen]

Vilppolan o jo antanut useamman. Materiaalejakin on jo jonkin verran (leikkaamattomia sarvia kolme)

Teen ensin sen pari Ugri kaaret tai "pitkähkön" jännejousen ja vasta sen jälken siirryn sarvijännejousiin.

[Martti Auer]

Vilppolan neuvot ei ehkä riitä, ei oikein Karponkaan, mutta ihan miten vaan, tuskin alan jostakin rautalangasta vääntämään alusta asti, mutta mulla voi olla jotain täydentävää, minkälaisia liimoja olet aikonut käyttää, moderneja? Miten teet uritukset, modernit, yhteen sopivat, vai perinteisesti mitch match?

[M.Reinikainen]

Kaikki on vielä niin aloitus kuopissa että en pysty päättään, Mul on noin kilon verran laadukasta saksalaista jänisnahka "santamaista raetta" liimaa. Jänteit jokunen satakilogrammaa jo revittyinä. Sekä kolme leikkaamatonta ylämaan sarvee (pituus +65cm) Vesipuhvelii tai pässiä ei oo.
Yks noin 1,3mm paksu, 4cm levee, 1,30m pitkä, lusto vahvuus 2mm vaahteraa sekä useampia muita lajeja.


Tenn nyt ensin sen yhen normi jänne selänkin ny ensi ja katsotaan sit vuosien päästä mitä lähtee tekeen. Minulla kuin ei oo kiirettä.

[Martti Auer]

Niin, siinä varmaan kannattaa tehdä jännejousi ensin, joitakin puujousia ja jännejousia, perinteiset liimat toimii aivan hyvin, kalanrakkoliima ym., kuten myös mitch match urat, kyllä se kasassa pysyy, siinä voi vain tulla helposti joitakin rakenteellisia virheitä osittain, mikä voi hajottaa sen ennemminkin, mitä perinteisten materiaalien käyttäminen, mihin ei ehkä kiinnitetä niin huomiota tai osata selittää, miksi se on niin tai näin, se on vähän niinkuin insinööritaidon mestarinäyte, en menisi sillä sanomaan että komppaisin jotenkin insinöörejä, mutta yleensä esim. Ruotsissa varsinkin ja varmaan Suomessakin niin vastavalmistuneet insinöörit tai insinöörit yleensäkin aiheuttavat vain ongelmia, nämä tekevät omia piirustuksiaan joista muut ei ymmärrä yhtään mitään, en sanoisi että olisivat jotenkin edistyksellisiä, nämä tekevät omaa juttua. Pohjoismaissa tai länsimaissa toinen insinööri ei voi myöskään jatkaa toisen insinöörin työtä vuorotyössä, Kiinassa asia on eri lailla, siellä insinöörin on täytynyt olla ensin sorvin ääressä 20 vuotta ennenkuin pääsee edes insinöörin työhön ja toinen insinööri voi jatkaa toisen insinöörin työtä, Kiinassa insinööreistä ei ole ongelmaa, juu se liittyisi näihin rakenteellisiin sekkoihin, ihan miten vain, mutta senkin voi sitten pitää plakkarissa useampia vuosia, ennenkuin alkaa sitten johonkin työsarkaan, vähän niinkuin on varastoinut sarvea, jänteitä tai puuta, mutta ihan miten vain, en katso sitä menetykseksi. Karpokin on meikäläiselle vähän sellainen länsimainen insinööri, nämä ovat sellaisia yksinäisiä susia, yksinäiset sudet eivät ole tässä maailmassa koskaan pärjänneet, eivätkä tule pärjäämäänkään, eivätkä myöskään yksin puurtavat maanviljelijät, kyllähän tämäkin netti on varmaan avannut monelle maailman jousenteon ihmeellisyyksiin, mutta jos haluat puurtaa yksin, niin siinä voi olla vastassa suurempi maailma mitä tiedätkään, ehkä olen täällä jossakin maininnut tästä turkkilaisesta kovasta ja pahasta maailmasta, mutta voin tässä päästää karitsan vapaaksikin nyppimään ruohoa laitumelle, en ala etsimään eksyneitä lampaita.

[Kuhmon Ahma]

Suomihan on kohta pullollaan jousenrakennusguruja

[J Menna]

Holy cow!!!
Ensin kuukausien hiljaiselo Auerilta ja sitten kun tekstiä tulee, niin sitä tulee... Ja miten muutamalla virkkeellä voi sanoa niin paljon!!!
Vai mitä olette muut mieltä yllä olevista kolmesta lauseesta?
Minä ainakin iloistuin niin että avasin oluen.

En kuitenkaan paljoa parjaisi Adam K:ta ennen kuin itsellä on tehtynä kymmenisen toimivaa sarvijousta. Tuskin sittenkään. Adam on niitä vääntänyt jo lie joitain kymmeniä, ehkä yli satakin. Ah, ja miten monenalaisia. Adamin jousien toimivuus fps testien mukaan on vakuuttavaa, sekä silmiä hivelevää kauneutta suo loppuun asti viety käsityötaito. Katsokaapa: (www.atarn.net)
Pidän Adamia erittäin korkealla korokkeella sarvijousien valmistuksen, historiallisen tietämyksen ja modernin analysoinnin saralla.

Kaiken tämän hyvän lisäksi mies on ystävällinen ja auttaa miestä mäessä. Kun eräs detalji kirjassa vaivasi minua ja jouseni teon kanssa en saanut mieöestäni kirjasta ratkaisua ongelmaani, niin mies vastasi minulle ystävälliseti ja viipyilemättä vaivaa säästämättä omaan sähköpostiini. Se oli minusta hienoa. Tuollaisia jousiguruja ei elä planeetallamme tällä haavaa montaa.

Mikke, lainaan sulle Adamin kirjan. Siinä on huolellisesti selvitetty varmasti miltei kaikki oleellinen Ottomaanien jousista. Koko kirja keskittyy nimenomaan Turkkilasiin Ottomaanien sarvijousiin. Ja tarkasti. Vaikka tekisi Manchu jousen tai Korealaisen sarvijousen, ei Adamin tekstin kanssa vietetty aika valu hiekkaan.

[jkekoni]

Adamin kirja on erittäin hieno, todella hyvä että Adam on viitsinyt nähdä vaivan, mutta on siinä joitain puutteitakin.

Dippausajat. En voi nähdä että esitetyt ajat olisivat pakollisia tai edes hyödyllisiä. Toimivia ne varmasti ovat. (3 viikkoa teolliselle puulle... oikeesti)

Kokemuksen puute puujousista, esim väite, että komposiittiin menee vain 10 puujousen työmäärä. (Tein puujousen lankusta tunnissa, jos harjoittelisin, uskoisin saavani ajan 30 minuuttiin, en usko että kukaan tekee 200 minuunissa työtä.)

Valmiiden muottikuvien puute. Kirjassa voisi olla muotti aloittelijalle, jonka voi kopioida a2 kokoon ja liimata puun päälle ja vannesahata.

Huonosti kuvattu työvaihe... en nyt saa päähäni mikä.

[Martti Auer]

Tällaista "uutta" tietoa pitää aina vähän kyseenalaistaa, eihän se Adam nyt aivan ihan pelkästään paperia ole, mutta hänen kirjasessaan tosiaan esiintyy joitakin puutteita, siinä on esim. kummallisuuksia jostakin tehokkuuden teorioinnista, joka sai ensimmäiseksi epäilykset heräämään, onhan mulla ollut professorikin jonka teorioinnit jostakin kirjoittamisesta olisin voinut todistaa vääriksi jo 1900-luvun alussa kehitetyillä kommunikaatioteorioilla, kyllähän se Adamin kirjanen ihan olennainen on, mutta ehkä mikä tärkeintä, niin tärkeintä ei olisi että lukija saa nyt vain jonkun käsityksen siitä miten ehkä turkkilainen komposiittijousi valmistetaan, tosin Adam mainitsee että hänen kirjansa ei ole aloittelijoille, en oikein usko että ihan Adamin kirjaa lukemalla voisi turkkilaisen komposiittijousen rakentaa, asiassa tarvitaan tosiaan kokemusta jopa turkkilaisista komposiittijousista, että saa siitä jonkun käsityksen, mutta ehkä joitakin tällainen insinööritieto voi kiinnostaa, Adamilla on tosiaan heikkous, että tämä ei ole tehnyt yhtäkään puujousta, puujoustakaan ei ole helppo valmistaa, eikä kirjaa ole varmaan tehty, että tee näin jousi, A, B, C, D. Itse en liottelisi joitakin puupalikoita viikkotolkulla ja sitten keittelisin niitä tuntitolkulla, sellainen heikentää puuta aika lailla, eikä keittämällä tai höyrystämällä tehdyt muotoilut oikein pidä verrattuna siihen kun se muotoilu tehdään tuoreeseen puuhun, kyllähän turkkilaisetkin väänsivät tuoretta puuta. Olen varmaan keksinyt senkin, miksi celikkiä käytetään, joka on ollut hiukan mysteeri, siitä näkee paremmin, missä jousen keskikohta on. Sitten olen huomannut myös joitakin rakenteellisia seikkoja, joista Karpo ei mainitse sanallakaan, Karpo vaikuttaisi olevan vähän eksyksissä, mutta en sanoisi että turkkilainen on niin helppo. Sitten tämä että vaitetään, että se sarvi tehtiin joihinkin jousiin koveraksi, että eivät olisi käyttäneet lainkaan että pinta tai sarven liimapinta olisi ollut suora, niin epäilen, melkein väittäisin että käyttivät myös suoraa, sillä se sarvi tulee muutenkin koveraksi kun jänteet kuivuu, mikäli tarkastelee joitakin poikkileikkauksia, niin kahvan kohdalla se sarven poikkileikkaus on suora, kun lapojen osalta se on kovera, miksi suora kahvassa, kun siinä on enemmän puuta, tai sarvi on myös paksumpi, jolloin koveruutta ei esiinny, tällaista.

Sarvi saattaa olla muutenkin kovera jo valmiiksi, eikä tämä ole kovera enää sieltä kärjistä, jotka ovat täyttä tavaraa, jotka kärjet tulevat kahvan alle, voisi näinkin väittää, mutta sarveen tulee siitä huolimatta koveruutta, kun jänteet kuivuvat ja näihin on tullut vielä enemmän koveruutta vuosisatojen aikana, kun jänteet ovat "kuivuneet" enemmän.

Vaikuttaa myös että Adam käyttää liian ruskeaa nahkaliimaa jänteiden liimaamiseen, sellaista kuitenkin mikä ehkä toimii, jos tarkastelee vanhoja vielä paketissa olevia turkkilaisia jousia, joissa näkee jänteiden värin, niin näissä jännekerrokset ovat aivan kermankeltaisia, ehkä Adam ei ole kyennyt ratkaisemaan tätä liimamysteeriä, vanhoissa suomalaisissa puusepän oppaissa jo sanotaan että mitä vaaleampaa nahkaliima on, sitä parempaa, nahkaliiman väristä ei huomauteta, vähän snobimainen teos. Adam myös tyrmää jänisliiman käytön koska turkkilaiset eivät perinteisesti käyttäneet jänisliimaa, tosin jänisliimakin on nahkaliimaa, ym. Sitten siinä vaitetään että miksi jänisliima on elatisempaa johtuu siitä että jänisliimassa olisi rasvaa, ei jänisliimassa ole rasvaa, miten rasva tekisi jänisliimasta myöskään elastisempaa, eli siinä olisi tällaisia, aika helposti tehtyjä johtopäätöksiä. Eli ei varmaan tiedetä nahkaliiman väristä, mitä vaaleampaa, sitä elastisempaa. Tietysti näitä turkkilaisen jousen saloja on jäänyt historian hämärään, miksi on tehty niin tai näin, on vähän kuin hieroglyfejä yrittäisi ratkaista, mutta kivaa ja parempaa mitä ristisanatehtävien ratkaisu, en yleensä koskaan ratkaise ristisanatehtäviä, ne ei ole oikeen mulle. Pakko myöntää että sitä on hiukan ihastunut turkkilaiseen.

Sitä ei osata oikein selittää miksi reunoille tulee enemmän jänteitä, tai miksi sarven vatsa on pyöreä, jolloin asiassa esiintyy muutenkin heikkouksia, en kuitenkaan tyrmäisi Adamin teosta täysin, on siinä osittain olennaistakin. Moni asia jää hiukan epäselväksi, ehkä teos on tehty niin että kyseisestä hommelista saa jonkun käsityksen.

Jossakin sanotaan että turkkilainen tilleröitiin jänteistä eikä sarvesta, Adam tilleröi sarvesta, tuostakin on vaikea sanoa että kumpi on kampi, sarven saa helpommin tasalaatuiseksi, jännekerroksesta tulee epätasaisempi, tai sille ei saa tiettyä paksuutta aikaan joka kohtaan, jännesäikeiden paksuudet vaihtelee, se on epämääräisempää - jolloin hyvä jos sarveen edes koskettiin? Sekä käytettiin helposti 3-4 kerrosta jänteitä, Adam suosii kahta kerrosta jänteitä ja 2,5 mm jänteitä riittäisi, siinä tulee kuitenkin sellainen ristiriita Adamin teoksessa, että jänteet lopulta viilattiin flattopiksi, jolloin miten 2,5 mm riittää, jos laittaa vain sen verran jänteitä alunperinkin.

Jänteet kannattaa kuitenkin liimata useina eri ohuina kerroksina, silloin voi välttää myös taskujen syntymistä, ei niitä kaikkia jänteitä voi liimata kerralla, silloin muodostuu helposti taskuja, mikä tärkeää, jota Adamkin osasi painottaa on, että jännekerros pitää hioa aivan tasaiseksi ennenkuin liimaa siihen toista kerrosta, koska jänne nostaa itsensä ylös pienemmästäkin kuopasta, sitä ei vain karhenneta, ensimmäiset jänteet kannattaa laittaa keskelle tai keskilinjalle, koska keskimmäiset jänteet kuivuvat hitaammin jolloin voi tapahtua että näitä revitään erilleen, kun reunat kuivuvat nopeammin, tosin ensimmäisessä kerroksessa kannattaa laittaa jo reunojen yli, koska muuten jänteet repivät vain puun irti sarvesta, kun jänteet tekevät sen puun koveraksi, helposti, voi repiä reunat irti.

Ei yksi pääsky vielä kesää tee.

Mikä ehkä tärkeintä, jota Adam ei osannut painottaa, oli liimausvalmistelun pohjustus ensimmäiselle kerrokselle jänteitä, siihen tosiaan kannattaa laittaa useampia kerroksia liimaa ja että se oikein geeliytyy, liimapohja ensimmäiselle kerrokselle jänteitä, jota voi olla vaikea ylläpitää, kun alkaa liimaamaan jänteitä, koska se voi ehkä kuivahtaa, jonka Adam on ehkä korvannut sillä että tämä käyttää aika paksua liimaa ensimmäiseen kerrokseen.

Tämä oli kuitenkin vain tällaista pientä, tässä on joitakin seikkoja mainittu, jotenkin yleisesti, ehkä vähän alkeellisemmalla tasolla läpikäytäviä vain sellaisia ehkä vähän perustavaalaatuaan olevia seikkoja.

[Martti Auer]

Niin joo, Kuhmon Ahma, kyllä tää varmaan ihan kiva nettisivusto on.

[J Menna]

Mites se sarvijousesi on edennyt, Martti?

[Martti Auer]

Onhan se vielä ehjä, mutta siihen pitää tehdä pikku korjaus, seuraavaa tässä aloitellaan, siihen on jo kaikki materiaalit valmiina, puut on jo taivutettu, taivutettiin tuoreesta, ovat saaneet kuivua yli vuoden, että kyllä tässä varmaan jossakin vaiheessa jokin turkkilainen valmistuu, ilmakuivatusta vaaherasta on myös taivutettuna toiset, mutta epäilen vähän niitä, koska on liotettu ja keitetty, voihan niistäkin alkaa tekemään, kyllä siinä on kuitenkin varmaan päässyt oikeille urille. Varsinkin kun tässä on jotakin yrittänyt väsätä, niin ehkä tässä jossakin vaiheessa nähdään turkkilainen toiminnassa, niillä on vähän sellainen oma aikataulu, johon on vaikea vaikuttaa.

Teen kuitenkin mahdollisimman perinteisesti, mitch match urilla ja luonnonliimoja käyttäen

[Martti Auer]

Ihan hyvin vaikuttaa edistyvän.

[Martti Auer]

Mä itseasiassa pystyn taivuttamaan vastakaarelle suoraa, ilmakuivattua puuta, joka on kuivunut ehkä vuoden tai yli, johon ei ole aikaisemmin tehty mutkia, jossa kosteusprosentti on aika alhainen aika, jyrkillekin, pysyville mutkille, ilman että mun tarvitsee liotella sitä puuta mitenkään, höyrystää, keitellä, tai lämmitellä, mites se tapahtuu? Sitä ei ole siis taivutettu tuoreenakaan.

Tämä taitaa olla taas näitä paroni von Münchausenin juttuja.

Tehkää pojat perässä jos osaatte.

[Martti Auer]

Tossa on vähän lisää.

[Martti Auer]

Materiaalina toimii hyvälaatuinen taittomitta, puuta.

[Martti Auer]

Sitä ei ole taivutettu väsyttämälläkään, tai että sitä olisi pidetty tuossa asennossa vaikka kuinka pitkään, ym, että siihen olisi muodostunut käyryyttä, tavallinen taittomitta, jossa ei ole mitään tekovikaa. Eikös täällä ollut koko joukko asiantuntijoita?

[Ari Rantala]

Lyhyt tuo ainakin on. Paljonko on paunoja täydessä vedossa?

[Martti Auer]

Tämä on testi, kokeilin teoriani paikkaansapitävyyttä, voin palata varmaan asiaan myöhemmin.

[Tuomo]

Ammoniakkikäsittely...

[Juri]

Voodoo?

[Martti Auer]

Tämä on tiedettä.

[Juri]

Pimeä energia?

[Martti Auer]

Musta aine avaruudessa, valon kaareutuvuus, Salvador Dalin viiksivaha, ei ole myöskään liotettu ammoniakkiliemessä tai muissa kemikaalikylvyissä, ehkä tää liittyy näihin Einsteinin suhteellisuusteorioihin, tiedä siitä. Voi olla edelleen ottomaanien tarkoin varjeltu sotasalaisuus.

[J Menna]

Ristus. Mulla oli penskana just tollane taipuva mitta työkalupakissa. Näyttää samalta.

[Martti Auer]

Ei ole löytynyt työkalupakista, että kappas, laitetaan näytille, ei ole lerppu eikä mikään, jos tuon saa taipumaan, noin lyhyen osan, ja laittaa sen "jänteelle" - niin naru on silloin aika kireällä kuin viulunkieli; eli aika jäykkä. Alunperin Hultaforssin taittomitta. Ostettu joskus 2000-luvulla. Tuo osa kuten muutenkin, oli alunperin suora, eikä johdu myöskään myötäkäyristymisestä, pysyn edelleenkin kannassani, tiedettä, olen saanut sen itse tuohon malliin, mitään muottejakaan ei ole asiassa käytetty.

[Martti Auer]

Epäilinkin että tähän ei löydy kovin helposti vastausta, omia hypoteeseja ja teorioita saa tietysti tehdä, kuten Einstein valon kaareutumisesta avaruudessa, onhan planeetallakin kaareutuva rata auringon ympärillä, mutta tällaisesta olisi varmaan syytetty keskiajalla noituudesta ja olisi poltettu roviolla. Olenko keksinyt kvanttimekaanisen laitteen, joka muuttaa materian olomuotoa, muuttanut puun koostumusta molekyyli-, tai atomitasolla. Ilmakuivattuun puuhun voi saada vastakaaret ilman liottelemista, keittämistä tai höyrystämistä...

Müchausen uhkasi myös fysiikkaa.

Pienenä vihjeenä voin kertoa, että tämän voi tehdä vain perinteisellä tavalla.

[Martti Auer]

Puu ei ole myöskään "haperoa", että se menisi tuohon muotoon helposti, sitä voi jokainen puisella taittomitalla koittaa.

Ei tiedä Tim Bakerit tai Tuukka, vaikka kovasti yrittävät touhuta.

[patis]

Samalla periaatteella kuin vääntyneitä nuolia oikastaan. Eli "kaulimalla"?

Homma ei vaan toimi paksummalla kappaleella.

[Martti Auer]

Ei ole edes kaulimalla, tai ei ole laitettu mankelista läpi, eikä ole edes taottu tai laitettu ruuvipuristimeen. Tai väsyttämälläkään. Puun ominaisuuksista kuitenkin sen verran, että jos puuta puristaa kokoon 50% tämän volyymistä, niin silloin puusta tulee kuin kumia, eli se on silloin jos pitäisi pyyhekumia kädessään, on olemassa kumipuita, jne, raakaöljy on muinaisista, dinosaurusten aikaisista puista peräisin, muovi, ym. Lasikuitu? Lasikuidusta en ole aivan varma, mutta täällä ei saanut lasikuidusta puhua. Tätä puuta ei ole kuitenkaan edes pidetty puristuksissa, voin ehkä tämän ottomaanien sotasalaisuuden jossakin vaiheessa täällä paljastaa, jos siihen ei oikein tahdo löytyä vastausta, mutta on kuitenkin mahdollista, mikäli Münchauseniin oli uskomista.

Eihän sitä tiedetä nykyään edes että miten damaskusta valmistettiin tai jokin ainesosa on kadonnut siitä tai on loppunut raaka-aineena. Tai unicaakaan ei osata enää valmistaa, unican valmistamisen resepti katosi joskus sotien jälkeen.

[Martti Auer]

Sitä ei tiedetä miten pyramidit rakennettiin, painovoimaa ei olla osattu ratkaista, en pistä tässä halvalla, painovoimassa ei ole päästy pidemmälle sitten Newtonin. Saatatte ehkä olla osana historiallista hetkeä, mikäli olette erityisen kilttejä, tuleeko Münchausenin tarinoihin jatkoa?

[Martti Auer]

Kuminkin valmistamisen kehittäminen vei oman työnsä, maailma olisi toisenlainen ilman Mr. Goodyearia, Alfred Nobelia huomioimattakaan, nitroruudin keksiminen ei ollut varsin helppoa, Münchausenille lähes kaikki oli mahdollista.

[Martti Auer]

Sitten jos mennään näihin muihin tiedeasioihin.

Miksi omena on pyöreä?

Saatko pysymään päärynän katolla?

[M.Reinikainen]

Mulla ainakin menee puiset leikkuu laudat kuperalle jos vahingossa on jäänyt tilkka vettä laudan ja keittiön pöydän väliin niin aamulla mulla onkin lautanen eikä leikkuu alustaa.

[Martti Auer]

Tähän mittatikun taipumiseen ei ole kosteudella yhteyttä, vaikka täällä kosteudesta on keskusteltukin, mutta johonkin on voinut liittyä mitä täällä on ehkä viimeaikoina selvitelty.

[Martti Auer]

Ei löydy heikkoa lenkkiä?

[Martti Auer]

http://www.isku.fi/documents/Kaava.pdf

En saanut ideaa ihan tuostakaan.

[Martti Auer]

Zen?

[Juri]

Martti, ei me keksitä. Kerro pliis!

[Martti Auer]

Ette te sitä kuitenkaan uskoisi.

[Martti Auer]

Siinä on jännite, sen verran voin vielä vihjata. Siinä on kysymys jänniterefleksistä.

Eli tämä uusi sana, jänniterefleksi.

Kuinka jänniterefleksi on tehty?

[Martti Auer]

Jännite, perinteinen tapa.

[Martti Auer]

Atomipommin periaate kehitettiin jo Bagdadissa 800-luvulla, faaraoiden hovissa käytettiin sähkölamppua, pyramidit ovat suuria sähköntuotantolaitoksia.

Kuinka jänniterefleksi tehdään?

Tässä voidaan puhua myös reaktiosta ja energiasta, Newtonin kolmannen lain mukaan jokaisella reaktiolla on vastakkainen ja yhtäläinen vastareaktio, jolloin valo ei voi kaareutua avaruudessa sen mukaan että siellä olisi jotakin mustaa ainetta, vaan voidaan puhua ennemminkin reaktioteoriasta.