Jousi

[Tapsa]

Kuten sanoin puu on todella märkää. Tei koesauvvoja ylihäänä suirista. Tein kaksi sarjaa joista toisessa on vain vaaleaa puuta ja toisessa molempia värejä. Mursin yhden molemmista sarjoista. Loput laitoin kuivumaan. Ohessa kuvia tuloksista.

[Tapsa]

Tässä toisen sarjan kuvia.

[Tapsa]

Molemmat murtuivat samalla lailla, eli selkä katkesi. Toisaalta taivutus oli jyrkkä, joten se oli odotettavissa. Annan palikoiden kuivua pari viikkoa ja koitan samaa uudestaan.

[patis]

En näe oikein hyötyä märällä puulla tehtävästä testistä. Anna kuivua ihan kunnolla niin, että paino ei enää muutu ja tee sitten testit. Eihän kukaan ammukaan märällä jousella.

[M.Reinikainen]

Juu märkä ei anna mitään tietoa ainakaan minulle. Eihän se jousikaan ole yleensä enää märkä ammuttaessa

[J Menna]

No selviäähän tuosta että saisitte koko legioona taivutettua marjakuusiinne upeat recurvit. Tietenkään ei yhdellä puristimella, eikä noin pistemäistä rasitusta, eikä ilman välipalikkaa puristemella suoraan puuhun, mutta...

Niin, miksi porukat tekee niin vähän recurveja, jos muotittaminnen on muuten tuttua?
Onhan Patiksella ja muutamilla recurvia.
Mikke, miksei sulla ole, ainakaan kovin usein?

[Tapsa]

Noniin nyt palikat kuivuneet kuukauden verran. Mursin kaksi lisää ja tältä näytti. Murtumat aika erillaiset.

[Tapsa]

Niin tässä vielä toisen kuivan murtumakuva. Tämä on ohuempi ja siinä on vain valkoista puuta.

[M.Reinikainen]

Omat kokeeni eivät ole rakettitiedettä, vaa ihan havainnoillisia testejä.


Puristukseen kohdistuva alue on liian pieni toimiakseen täysi kokoisen jousen tavoin. Itse käytän noin puolen metrin palasia.


Tässä lyhyt havainnollistu mitä haen takaa.

Testissä kaksi euroopan marjakuusta. Toinen suomesta ja toinen norjasta.

Kepit noin metrin mitttaisi, Toisen päädyn selkä yhdellä vuosi renkaalla ja toinen nauhahiomakoneella suoraksi tasoitettu (useampi vuosilusto poikki)

[M.Reinikainen]

Molemmat aihiot on hiottu neliskulmaiseksi/soikioiksi sekä vastaamaan normaalin 160cm kokoisen 30-35 paunaisen jousen työtä tekevän lavan paksuutta.

Ensin vuorossa kotimainen marjis ehjällä selällä.
Taivutus noin 60 asteen kohdille ja sit PÄM!!

Huomioikaa vatsan ja selän halkeamis erot.

[M.Reinikainen]

Sitte sama norjikselle.

Norjis kesti noin 75-85 asteen kulman nenn poksausta.

Sama kuin edellä selkä siististi poikki ja vatsa pitkillä saleillä (juu sori ei näy kuvassa/ loput kuvat oli suttuja..)

[M.Reinikainen]

Ja sit meni kiintoisaks.

Molemmat puut taipuivat noin 80 asteen tienoille (norjis aavistuksen pidemälle)
Se minkä olen huomannut muutamissa testeissä on että ehjä selkäinen puu räjähtää suoremmin vatsasta kuin poukkoileva selkä.

Hartsipuu jossa selässä on useampi kuin yksi vuosilusto tuntuu murtumisen aikana työntävänhalkeamis suuntaa poispäin katkeamis alueelta kun taas selän puolelta suoraan halkeava pamauttaa vatsasta yleensä palan pois.
Kun pehmeä puu säleytyy selästä on vatsassa useimmiten pelkkiä puristus murtumia.

Norjan (seka)selän taivutuksesta ei valitettavasti ole kuvia(kuvaajalla meni nappulat sekaisin)



(Tähän kohtaan piti tulla kaunis ja sulo kielinen monologi aiheesta miksi marjakuuss on parempi tehdä useammalle kuin yhdelle selkä lustole mutta menetin inspiraationi.. sori!)



Itse kun en ole aiemmin marjiksia kauheesti käsitellyt (kolme jousta??) niin testini on lähinnä sovellus kotimaisiin samalle tekniikalla tehtyihin rikotuksiin kuten jalava, saarnen sekä muiden kotimaisten JOTKA OVAT TÄYSIN ERIPUITA OMINAISUUKSILTAAN!

Tällaisia olen siin havainnut noin kuuden erillisen testin ja muutaman katkenneen jousen analysoinnin jälkeen.

Viisaamma t saavat tehdä omiakin kokeitaa tai todistaa äskeisen puheen vuoroni hölyn pölyksi jos huomaavat omien teitojen poikkeavan edellisestä.

Tuukka, Juri, Tuomo, Menna?? Löytyykö porsanreikiä?

Alkeellisia näppi tuntuma havaintoja siis. Nothing major

[Martti Auer]

Miten tämä elastisuus sitten marjakuusessa, mulla oli kerran hyvin elastinen marjakuusi, kotimainen, joka selvästi erottui muista marjakuusista, eli näissä löytyi yksilöitä, ehkä jousipuun elastisuudesta ei ole keskusteltu tarpeeksi?

[Martti Auer]

Eli mikä pointti tässä on, niin määrittäisin jousipuun laadun lähinnä tämän elastisuuden perusteella, suorittaisin tälle elastisuustestin, mikä ei ole murtamistesti, että siinä keskityttäisiin vain yhteen kohtaan puuta, elastisuustestissä kokeillaan samalla kertaa sen koko jousipuun elastisuutta, jolloin jyvät erottuvat akanoista aika nopeasti. Joskushan se sokeakin kana sen jyvän löytää.

[M.Reinikainen]

Tällaisilla kokeilla ainaki minun on heppompi arviaoida jousen kestoa ja luotettavuutta.

Esin katajan kohdalla huomaan välittömästi kannattaako kepistä edes yrittää jousta vai meneekö suoraan voi veitsiksi.

[Tuomo]

Hienoa! Taas uutta mielenkiintoista tietoa, josta on hyvä jatkaa pohdintaa ja testejä. Olen myös itse miettinyt, että jousipuusta voisi välillä ottaa suikaleen ja tehdä sillä hajoamiskokeita ja siitä sitten yrittää päätellä jotain. Kun vain ehtisi.

Mikellä on mielestäni taito vääntää rakettitiedeasiat selkeiksi ja ymmärrettäviksi!

Nuo marjakuuset hajosivat muuten samalla tavalla kuin oma (kotimainen) marjakuusijouseni.

[Tapsa]

Täytyy tehdä pitempiä ja ohuempia koekappaleita. Itseäni kiinnostaa lähinnä vaalean pintapuun ja sisäpuun ero.
Kaiken sen hehkutuksen jälkeen mitä marjakuusesta olen kuullut haluaisin itse nähdä puulaatujen eron.

[M.Reinikainen]

MArjakuusi jouset on yleisesti tehty aina 1/3 osa pintapuuta (tai vähemmän) 2/3 osaa sydäntä.

Jos leikkaa marjiksesta pinta puun erilleen sydämmestä niin pinnan rikottaminen vääntämällä pitäisi olla lähes mahdotonta. Menee useimmiten rusetille.
Vatsa taas paukkuu ja poksuu kuin popkorni.

Noissa testeissä en välittänyt tästä pinnan ja sydämmen osuudesta.


Kuva Mary Rosen jousen poikkileikkaus.

[Tapsa]

Näyttää olevan todella tiheäsyistä. Omani syypaksuus taas on todella suuri. Kumpi parempi?
Mistä britit ovat hankkineet noin hidaskasvuista puuta, vai onko puulaji eri?

[jkekoni]

Jos haluat tehdä bend-testejä, niin multa löytyy TBB I:n mukainen jigi, jolla saat ihan tuloksia, joita voi muuttaa numeroiksi. Tota voi lainata pidemmäksikin aikaa. On ollut aika monta vuotta käyttämättä...

Katkaisemalla puristimella et tiedä voiman määrää ja "osittainen katkaiseminen" on mahdollista.

[M.Reinikainen]

Mitä tiheämpi sitä parempi.
Lehti puilla väljempi on parempi.

Englantilaiset tuhosivat omat marjakuusi sekä tammi varastonsa 1200 lähes taäysin. Kirkkojen pihoille on jäänyt vanhimpia yksilöitä vielä tönölleen.

1300 on ollut jo sopinus Italialaisten kanssa marjakuusen tuonnista heidän vuoriltaan.

1500:luvulla lähes kaikki jouset olivat pelkästään välimeren alueelta tuotua tavaraa.

[jkekoni]

... ja 1500 luvun lopulla sopivaa marjakuusta ei löytynyt oikein mistään, mutta 1540 keksitty musketti oli yleistynyt jo silloin, eikä sitä enää etsitty. Mitä nyt yläluokka joka ennen dissasi jousiammuntaa innostui jousiammunnasta, kun se ei ollut enää alaluokan juttu.

[jousipata]

https://lh6.googleusercontent.com/-x7M_-rjNStw/U6OUdRYW8DI/AAAAAAAAA24/CRnHCF6TqJc/w687-h515-no/SAM_2226.JPG

linkissä paha oksakohta marjakuusi/sotajousitekeleessäni. kysymys, selviääkö marjis tästä mitenkään. aihiolla pituutta 200 cm, leveyttä ja paksuutta vielä tarpeeksi vaikka mihin teoreettiseen yli 100 paunaiseen asti, mutta epäilen ensinnäkin näin oksaisen kohdan kestoa. kestääkö edes n. 50 paunaa?

[jousipata]

toinen suht paha oksakohta. https://lh5.googleusercontent.com/-FnAj8XJVU8o/U6OUlhQU7qI/AAAAAAAAA3I/6aFTxsWFIAU/w687-h515-no/SAM_2229.JPG

[jousipata]

sama keppi sivulta juhannustunnelmakuvassa. https://lh3.googleusercontent.com/-wu8a1TokDfY/U6OTC0HpMMI/AAAAAAAAA14/ct0LhRmgqlo/w687-h515-no/SAM_2218.JPG

[J Menna]

Onko toi se multa ostettu marjakuusi?

Aika paha tuo eka oksa. Hyvännäköinen suhde pinta ja sydänpuulla - tarkoitan että pintapuuta ei ole järin paksulti. Marjakuusessa oksat kyllä saattaa kestää aika kovaa taivuttelua, mutta en hakis tuosta 100 paunaista. 70 paunanenkin on ihan kiva tykki.

[jousipata]

menna, tämä on eri marjakuusi. se sulta hankittu on kuivumassa ja odottelee vuoroaan sitten kun se tullee.

tässä on suht tiheässä syytkin, mutta nuo pari oksankohtasikermää saavat tosiaan epäilemään kestoa. puu vaikuttaa todella elastiselta nykyvaiheessaan.

marjis on helppoa työstää ja jotenkin selkeän looginen puu. tosiaan pintapuun ja sydänpuun suhde vaikuttaa tässä aivan upealta. tämä on kasvanut puolivarjoisassa tiheässä marjisrykelmässä melko keskellä.

[M.Reinikainen]

Minulla on kokemusta vain neljästä marjakuusi jousesta joten minun neuvoni ovat lyhyitä.
Nuo oksat haittavat vain ja ianoastaan jos ei tiedä miten niitä kuuluu käsitellä.

Minäkin opettelen vielä
Tässä tuo samainen viestini fasesta: Itse tekisin paahdon kaksi kertaa noin 15 cm alueelta oksan molemmin puolin.
Puu ei saa mennä tumman ruskeaksi. Puhaltimen on pysyttävä liikkeessä kokoajan. sitten kun ensimmäinen lämmittely on valmis, odotellaan noin 10h tai enemmän että solut saavat rauhassa asettu ennen uutta lämmittelyä.

Tämä lämpökäsittely kannattaa tehdä minusta tällaisille kaarille vasta sitten kun tilleri puussa näkee miten ne alkavat käyttäytyä ja että kestääkö jousi alkuunkaan? Todennäköisesti voi ilmestyä puristusmurtumia jotka lämmityksen ansiosta kyllä saadaan pysähtymään.



Kuvassa Stave Strattonin välimeren marjakuusi "parilla" oksalla.
Olisko ollu jotain +-70lb oleva 32 tuuman vedolla?

[jousipata]

strattonin jousipuuta katsoessa voin todeta, että mullahan on melko vähäoksainen marjakuusi siihen verrattuna. tuo muhkurainen jousi on oikeastaan pervolla tavalla komea. mullakin on useita muhkuraisia pihlajia ja hitusen vaahteroita.