Jousi

[Rakonczay]

Olen ammuskellut tämän talven hallilla 20 jaardilta 5 nuolen settejä 40 cm tauluun. Tuloksena on 1-2 hajonnutta nokkia per viikko.

Viimeksi perjantaina irtosi kukkosulkakin samalla kun nokin kappaleet lenteli taivaalle.
Muovinokin avulla nuolesta tuli taas kuitenkin aivan täydellinen.

[K.Haulivuori]

Hyi, muovinokit oksettaa.

[Tuukka Kumpulainen]

Mikään ei ole yhtä rumaa kuin muovinokki puunuolen päässä. Kun katse vaeltaa kärjestä vartta ylös sulituksiin ja siitä muovinokkiin, on tunne sama kun Pattayan kauniita "naisia" tarkemmin vilkaistessa.

[Rakonczay]

Kauniitahan ne selfnokit on mutta jos niiden takia menee 50 nuolta vuodessa pilalle niin pidän ne mieluummin vain näyttelyrekvisiittana

[Juri]

Minua taas ärsyttää tuollainen ampuminen.
Nuolet ovat kulutustavaraa. Olen myös nähnyt rumasti tehtyjä puunokkeja.

[jkekoni]

Filosofinen kysymys:

Mitä eroa on muovinokilla ja dacron jänteellä?

[Eero]

Dacron jänne ei näytä yhtä modernilta kuin muovinokki, eikä dacronia edes huomaa yhtä helposti kuin esim. oranssin muovinokin. Jotenkin jänteeseen ei kiinnitä niin paljoa huomiota.

[Simo Hankaniemi]

Joo, näin on, ja dacron-lankaa saa jopa pellavan värisenä, jolloin se ei todellakaan hyppää silmään jousesta. Muovinokki olisi rinnastettavissa dacron-jänteeseen, jos värit olisivat muuhun kalustoon sopivia. Esim. matta musta muovinokki voisi menetellä. Mutta omassa kalustossa käyttäisin silti edelleen self-nokkia, kun niiden tekeminen on helppoa enkä ole huomannut mainittavia ongelmia.

[Matti]

Aah, kirkas muovinokki ja räikeän väriset sulat! On mukava etsiskellä sellaisia ohilaukaukauksia turpeista ja multamökkylöistä. Punaiset nokit näkyvät myös mukavasti tummia muovipakkoja vasten. Laakejahan tulee joku 16 rastia X 10 nuolta. Metässä ratoja kiertäessä on myös kätevää korjata nokit pikaliimalla, ei tarvitse vuoleskella ja säätää.

Mutta jos olisin metsästävää sorttia jonkin camo olisi kai paikallaan ja selfnokitkin olisi jees.

Tietysti joku hamppujänne olisi hieno, jos sen vielä tekisi itse.

Kamat tarpeiden mukaan. Ja rajat modernille ja perinteiselle jokainen vetää/siirtää itse.

[tkorte]

Tuota, mikäs siinä dacronissa on niin hyvää?
Yhtä kevyen,lujan ja venymättömän saa PELLAVASTA. En mie näillä primitiivivehkeillä mene rankkasateeseen, että kyllä pellava hyvin pärjää kosteassakin?Hiljaisemmankin jänteen siitä saa? Eikä tekeminen vie tuntiakaan, puol jotain..
Olenko sokaissut itseni kiihkossani enkä näe valoa?

[Tuukka Kumpulainen]

Niin, mikä dacronissa on hyvää?

Pellava venyy vähemmän kuin dacron, joka venyy niin, että uutta jännettä saa aina säätää ja säätää. Jenkkiläiset pituusampujat ovat todenneet, että pellavajänteellä ampuu pidemmälle kuin dacronjänteellä, johtuen juuri dacronin loputtomasta venyvyydestä.

Dacronin hankauksenkesto on myös huono (jos ei ihmeellinen pellavallakaan). Dacronin ei tarvitse kuin koskea johonkin karheaan, niin heti on langat pörröllään. Tönkkövahaamalla saa ongelman kuriin, mutta jänteen paino kasvaa sitten niin, että heitto kärsii.

Mitä tulee pellavan kosteudensietoon: pellava, kuten muutkin kasvikuidut ovat lujempia kosteana kuin kuivana, ja ero on melkoinen. Puhtaasti lujuuden kannalta kannattaisi pellavajänteissä säilyttää n. 30% kosteuspitoisuus. Rutikuivan pellavan lujuus on kymmeniä prosentteja alhaisempi, muistelen.

[tkorte]

Tais olla että lujimmat pellavalangat on märkäpunottuja(wetspun). Kasvikuiduissa on jotain "liimaa" itsessään,kai?
Mie olen punonut pellavajänteitä märkänä, kun on tarkoitus käyttää liimaa. Siis sellaisessa laiskan miehen "perinteisessä" jänteessä(TTB2/Strings)

[tkorte]

Höh. Siis TBB:ssa, oli nyt sitte 1 tai 2

[Matti]

Mistä olette pellavaa hommanneet jänteisiin? Eli missä muodossa matsku on kun siitä jännettä aletaan tekemään?

Mulla on kerä sellaista suutarin pellavalankaa joka on punottu monimutkaisesti ohuista langoista. Tuosta saa varmaan jousenjännekamaa helposti kun purkaa punokset ja laittaa langat suoraan..

[tkorte]

Ei välttämättä kannata purkaa jos siinä ei ole enemmän kuin seitsemän säiettä. En siis tarkoita kuituja eli ihan niitä ohuita. Tee vetoujuus kokeita,useita, ensin metrin pätkillä ja sitten niilä katkenneilla. Saat keskiarvon joka on hyvä vetolujuus lukema. Jos jousi on vaikka 50# niin teet jänteestä 200# vähintään. 200 jaettuna langan vetolujuudella= lankojen lukumäärä.
Toi oli YLEISohje, en ota vastuuta katkenneista jänteistä/jousista

Ei aina muista kirjautua..Pitäisköhän aloittaa uusi ketju jänteistä?

[Martti Auer]

Suomalaisessa perinnejousikulttuurissa dacron-kulttuuri jousen jänteenä on vallitseva, koska hyvää pellavalankaa on vaikea löytää, jousen jänteeksi, että siinä saa tehdä paljon tutkimustyötä. Itse olen kyllä löytänyt aivan käypää pellavalankaa aina silloin tällöin ja olen tehnyt pellavajänteitä ihan kohtalaisen hyvällä menestyksellä. Se vaatii aivan oman opiskelunsa. Tiedän nyt esim. mistä saa irlantilaista pellavalankaa, josta irlantilaisesta pellavasta mm. ns. "pitkäjoustenkin" jänteet punottiin keskiajalla, Flandersissa, toisella puolella kanaalia - nykyisen Ranskan puolella. Englanti ei ollut mitenkään itseriittoinen jousenjänteidensä puolesta. Jos nyt löytää hyvää pellavalankaa, niin ei siinä mene sen kauempaa aikaa hyvän jänteen valmistamiseen mitä dacronin kohdalla, jos nyt itse punoo. Ehkä dacron voi olla parempi vaihtoehto turvallisuussyistä, sillä vähän vahvemmissa jousissa, niin saa olla aika lailla kokemusta pellavajänteen tekemisestä, että on kunnon raakamateriaalia ja saa sen sitten kestämään.

[jkekoni]

Mistä olet löytänyt?

[tkorte]

Kannattaa kysyä jokaisesta vastaan tulevasta kangaskaupasta ja oikeat suutarit tietänevät asiasta jotain. Auerin mainitsema irkkulanka taitaa olla nimenomaan suutarien käyttämää?
Verhoilu- ja -tarvikeliikkeet kannattaa myös tarkistaa.
Viimeksi ostin/tilasin kotimaista(!) valkaisematonta pellavalankaa mattojen kutomistarvikkeita myyvästä firmasta.Myydään loimilangan nimellä. Kolmisäikeistä ja vetolujuus n. 6kg. Ehkä turhan vahvaa, ohuemmasta, n. 3kg, sais parempia jänteitä.
Eli mummoja jututtamaan
Jänne kannattaa tehdä tarpeeksi vahvaksi, siitä tulee myös hiljaisempi, vaikka nopeudessa metrin kaks menettäisikin.

[Juri]

Aihe on taas hauskasti vaihtunut, ei se mitään.
Kun punon dacronista jänteen, veivaan siihen kolmisen kymmentä kierrosta ja laitan sen aina yön yli katosta roikkumaan noin 25 kilon painon kanssa. Tämän jälkeen vielä saman painon kanssa vahaan kunnolla ja hinkkaan nahkalapulla lämpimäksi. Yhden illan sitten kun ampuu sisään ja säätää, niin riittää. Venyy aina vähän parin laukauksen jälkeen mutta siihen asettuu.
Dacronin etuja on helppo saatavuus, luotettavuus, kelvolliset ominaisuudet ja hinta.
D-75 venyy huomattavasti vähemmän, yön yli venytyksen jälkeen ei kaipaa enää mitään säätöä. On myös kevyempää ja kalliimpaa. Sijoittuu ominaisuuksiltaan dacronin ja fastflightin väliin, taitaa olla dyneemaa.

[tkorte]

Niin vaihtui, mie aloitan uuden.

[Martti Auer]

No mulla on kaksikin lähdettä, toinen on Tukholman vanhakaupunki, jossa on nahkaliike, sieltä saa ensimmäisen luokan pellavalankaa ruskeana, mustana tai valkoisena, joko vahattuna tai ilman vahaa, juuri tätä irlantilaista kamaa. Toinen lähde on ylijäämävarasto, jossa myydään Ruotsin armeijan pellavalankaa, ei kaikissa ylijäämävarastoissa - joka on yllättävän laadukasta kamaa, parempaa käsittääkseni mitä Suomen armeijan pellavalanka, josta Ruotsin armeijan pellavalangasta saa aivan hyvän jousen jänteen, vaikka onkin aika paksua, jätin sitä pari rullaa Kuralaan, kun viimeksi kävin siellä, sieltä voi kysästä, jos haluaa tutkia tarkemmin. Se irlantilainen on aika ohutta matskua, mutta aivan käypää -näin suuren ja useiden vuosien onnistuneen ja erittäin antoisan ja hyvin palkitun kenttätutkimustyön jälkeen.

Sitä irlantilaista voi ehkä saada tilattua myös netin välityksellä, mutta mulla ei ole nyt sen langan nimeä, vaikka onkin parirullaa tai sen firman joka niitä valmistaa, ehkä se oli joku Barbour tai vastaavaa.

Mites asiasta toiseen, vaikka tuota dacronia on tullutkin käytettyä monien vuosien aikana, niin onko se 100 % polyesteriä itseasiassa? Tai onko se dacron jonkun muun kemiallisen ja tieteellisen kokeen tulosta?

[Martti Auer]

Joo, suutarien käyttämää.

[Martti Auer]

Tai onko nää D-50 tai D-75, joitakin erilaisia? Ei ole niin näistä teknologioista tietoa.

[Juri]

B-50 on dacronia, saattaa olla jokin polyesterilaatu. D-75 on taas dyneemaa. Saattaa myös olla jokin polyesterin laatu, en tarkemmin tiedä.
Fastlightia ei kuulemma enää saa mistään kun USAn armeija tarvitsee kaiken Irakissa sotimiseen. Jousiampujia ei tosin ole uutiskuvissa usein näkynyt.
Venymättömät kevyet jänteet saattavat myös rikkoa jousen, esim. Uusitalo ei jousiinsa hyväksy muuta kuin dacronia. Takuu ei päde enää muilla jänteillä.

Tohtisitko Martti vielä kertoa kyseisen nahkakaupan nimen tai osoitteen?

[K.Haulivuori]

Täytyy kurlalasta ens perjantaina tutkia jospa sieltä löytäis vielä sitä lankaa...

Sattumoisin sain rullan puuvilla lankaa luultavasti vapaa valinnasta, joka on varmaan puolet dacronin paksuudesta, mittauksissa yksi säie kesti noin 8kg, (vähintään, kilot loppui ). Tein 24 säikeisen jänteen joka oli aavistuksen ohuempi kuin dacron jänne. Kesti mainiosti 40p jousessa, täytyy testata että miten se pelittää jäykemissä.

[Martti Auer]

Puhuuko haulivuori tuossa puuvilla- tai pellavalangasta vapaavalinnasta?

Tuossa on sen nahkaliikkeen söhköpostiosoite:

http://www.leathershop.net/

Löytyy remmar & band osastolta, nimellä lintråd, sitä se on, irkkua, vaikka onkin huono informaatio - siinä se on vahaamatonta, mutta käsittääkseni sitä saa vahaamattomanakin, maksaa 98 kruunua rulla. Sinne voi tietysti soittaa, solkata huonoa ruotsia ja kysyä, värejäkin on erilaisia, muta niitä ei tuossa taidettu mainita. Tai lähettää sähköpostia. mailto:lotta.leather@swipnet.se

[Martti Auer]

Siis korjaan myös vahattunakin.

[K.Haulivuori]

Puuvilla.

[K.Haulivuori]

Ei taida puuvillalla olla kovin hyvä jänne aines maine...

[Simo Hankaniemi]

Pellavan kohdalla joutuu olemaan hieman varuillaan, mikä tahansa pellava ei käy. Esim. nypläykseen tai fransulangaksi tarkoitettu pellavalanka ei kestä jousenjänteenä. Ostin muutamia vuosia sitten fransulankaa, kun se vaikutti lujalta. Mutta kolmen kuukauden ampumisen jälkeen jänne paukahti poikki 38-paunaisessa jousessa. Tuukka on löytänyt hyvää pellavalankaa aivan tavallisesta marketista tai tavaratalosta, eikä ollut kuulemma edes kallista verrattuna erikoisempiin pellavalankalaatuihin.

Pellavan fiilis on tietysti parempi kuin dacronin eli polyesterin. Mutta varsinkin aloittelijalle dacron on minusta aivan hyvä valinta, helposti saatavilla, luotettava, ei mahdottoman kallis. Ja dacronin venyvyydestä ei kannata edes puhuakaan verrattuna nailoniin.

Tein pariin ensimmäiseen jännejouseeni jänteet vahatusta nailonista (ns. "keinojänne"). Niissä oli mahdoton venyttäminen ennen kuin ne olivat käyttökelpoisia ja materiaali tuntui myös raskaammalta kuin dacron. Mutta kulutuskestävyys on hyvä, samaan jouseen ei tarvita enää koskaan toista jännettä.

[Mika]

[Mika]