Jousi

[Martti Auer]

Ketkä tietävät että mitä puumateriaalia näissä yhdistelmäjousissa yleensä käytettiin, Aasian puolella tai kehittyikö yhdistelmäjousi, lyhyt jousi siellä: pidempiä, miehen mittaisiakin käytettiin maasta käsin, nämäkin olivat yhdistelmäjousia. Lyhyempää käytettiin yleensä hevosen selästä. Niin kehittyivätkö nämä yhdistelmäjouset; joissa käytettiin sarvea mm. Miksi käytettiin mm. sarvea, niin johtuiko se sarven käyttö hyvän puumateriaalin puutteesta, jolloin sarvi korvasi paremman puumateriaalin puutteen. Tai onko joitakin tietoa siitä: että erityistä puumateriaalia olisi erityisesti käytetty, tiettyä puuta, yhdistelmäjousissa Aasiassa. Kuten mm. turkkilaisissa yhdistelmäjousissa tai yleensä Aasian aroilla.

Comanchet käyttivät mm. Amerikassa ratsailta n. 150 cm pitkiä osage orange puujousia, eikä näitä oltu mitenkään erityisemmin sarvi tai jännevahvistettu. Vaan olivat nimenomaan puujousia, vaikka comanchet olivat ratsastajakansaa. Osage orangehan on myös ominaisuuksiltaan parasta jousimateriaalia, jolloin ei tarvitsisi niin mitään vahvikkeita.

Tasangoilla, preeriaintiaanit käyttivät myös yhdistelmäjousia, joissa oli lähinnä jänteitä vahvistamassa puuta. Tasangoilta ei kuitenkaan niin välttämättä aina löytynyt joitakin ykkösluokan jousipuita, varsinkaan pohjoisilta preerioilta, niin johtuiko jänteiden käyttäminen pohjoisemmilla preerioilla silloin lähinnä siitä: että tällä pyrittiin kompensoimaan huonompaa puun laatua?

Comanchethan hallitsivat lähinnä Texasia, jolloin Comancheillahan oli mahdollisuus parempaan osage orangen käyttämiseen aikalailla, eivätkä vaivautuneet vahvistamaan jousiaan mitenkään jänteillä erikseen, tehdäkseen yhdistelmäjousia. Onko olemassa viitteitä siitä, mitä puumateriaalia käytettiin yhdistelmäjousissa lähinnä Aasian puolella.
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.

[Martti Auer]

Suomalais-ugrilainen mallihan oli myös yhdistelmäjousi lylymännystä, koivusta ja tuomesta, josta Simo Hankaniemi on artikkeliosiossa maininnutkin. Niin tämä suomalais-ugrilainen mallihan on vain selvä todiste siitä, että puun sopimattomuutta jousipuuksi pyrittiin jotenkin kompensoimaan, yhdistämällä tässä tapauksessa eri puumateriaaleja toisiinsa, ja sitten suomalais-ugrilaisessa mallissa käytettiin myös tuohta. Suomen korpimaisemissa ei ole välttämättä heti jouseksi sopivaa puuta. Ellei ole katajaa tai jotakin parempaa kuusen alaoksaa. Olen tätä itse kokeillut, löytää jousimateriaaliksi sopivaa puuta pohjoisemmista metsistä, kaukana asutuskeskuksista ja asia oli täysin mahdotonta, tietyillä alueilla. Kataja ei ole varmaan levinnyt aivan pohjoisempiin osiin, ja hyvää kuusen alaoksaakin oli vaikea löytää. Tyydyin kuitenkin erääseen, joka oli aika nyhverö ja pihkainenkin osittain: eikä tämä vaikuttanut edes toimivan. Sain siihen vain n. 30 paunaa - jos sitäkään, johtuen ilmaston kosteudestakin. Puu jäi paksuksikin, niin että tämän lapoihin ei tullut riittävästi iskua. Ammuin sillä kuitenkin, eikä jousella vaikuttanut olevan juurikaan tehoa. Sitä puuta olisi täytynyt kuivata ainakin puoli vuotta, se oli kuusen alaoksa, kun en parempaakaan löytänyt, eikä niillä alueilla kasvanut mitään isompiakaan kuusia. Jotakin valmiiksi kuivunutta puuta jousimateriaaliksi oli mahdotonta löytää, koska nämä olivat aina osittain lahoja, vaikka olivatkin honkaantuneita. Eli tehtäväni oli löytää kuiva kuollut puu, josta olisi voinut veistää välittömästi jousen. Se ei kuitenkaan onnistunut. Vaikutti siltä että asiassa oli jatkuvasti peukalo keskellä kämmentä, enkä päässyt siinä puuta pidemmälle. Tunsin olevani kuin jokin taapero, joka taivalsi vaippasilteen pitkin jänkää sormi suussa, olin täysin avuton, ja ihmettelin että miten siinä niin kävi. Harvemmin olen tuntenut sellaista avuttomuutta. En ottanut asiassa kuitenkaan niin suurta kolausta itsetunnolleni, vaan lähinnä opikseni. Ehkä seuraavalla kerralla olen enemmän viisastunut. Sivilisaation keskellä jonkin puumateriaalin hankkiminen ja jousen tekeminen vaikuttaisi huomattavasti helpommalta. Luonnossa kuolleista puista ei ole jousiksi, nämä ovat jo alkaneet lahoamisprosessinsa, eivätkä kestäisi rasitusta mikä jouseen kohdistuu. Vaikka puu otettaisiin paksun honkaantuneen kuusen tai männyn ytimestä. Niin siitä huolimatta lahottajasienet ovat jo päässeet rikkomaan puun rakennetta. Olen joskus aikaisemminkin yrittänyt tehdä jousta luonnossa honkaantuneesta kuivasta puusta, ihmettelin miksi tämä meni poikki, vaikka puumateriaali vaikutti hyvältä, enkä jännittänyt tätä yli rajojensa. Mutta lahottajasienet olivat päässeet tekemään tehtävänsä. Tein näistä jousista lähinnä puujousia. Huonompi puumateriaali, sopimatta sellaisenaan pelkästään puujousen tekoon, on eittämättä johtanut yhdistelmäjousien kehitykseen.

Marjakuusi on todennäköisesti johtanut jousten vallankumoukseen. Jäämiehelläkin, joka löydettiin Alpeilta 90-luvun alussa, jonka jäämiehen iäksi on määritelty n. 5000 vuotta, niin tällä oli mukanaan jo marjakuusen aihio, viimeistelemätön jousi 180 cm pitkä, jonka tutkijat tietysti tietämättöminä katkaisivat jo paikanpäällä poikki. Marjakuusi oli suosittua jousimateriaalina, tietysti koska havaittiin että tämä soveltui hyvin materiaalina jouseksi. Miksi jousi oli niin pitkä johtui taas siitä, että jousen pituus takasi jousen kestävyyden. Lyhyemmissä jousissa, miksi näitä voitiin käyttää tai miksi yleistyivät, niin jousen kestävyyden takasi lähinnä jänne- ja sarvivahvikkeet. Oli kyse hyvin pitkälle jousen kestävyydestä määriteltäessä sitä, että miksi tämä oli lyhyt tai pitkä.

Miksi pitkäjousi on pitkä johtuu vain siitä, että tämä on puujousi. Jousen materiaalina on voitu käyttää myös marjakuusta. Pitkäjousi ei ole pitkä sen takia, että jousen pituus parantaisi jousen tarkkuutta. Pidemmät, miehen mittaiset yhdistelmäjouset on tehty pidemmiksi sen takia, että nämä olisivat tarkempia. Pidemmissä yhdistelmäjousissa on otettu huomioon jousen tarkkuus. Pidemmissä puujousissa ei ole otettu huomioon jousen tarkkuutta, ainoastaan jousen kestävyys.

Pidemmän puujousen kohdalla olisi ehkä parempi käyttää titteliä pidempi puujousi, eikä niinkään pitkäjousi.

Lyhyempiä puujousia on myös käytetty, mutta lähinnä metsäisillä, lämpimimmillä alueilla, joissa jousiksi soveltuvaa puumateriaalia on löytynyt paljon metsästä, jolloin jousen kestävyys ei ole ollut silloin niin etusijalla. Mikä on sinällään paradoksaalista, sillä voitaisiin kuvitella, että mikäli löytyy hyvä puumateriaali, niin silloin jousesta tehdään myös pidempi ja mikäli puumateriaalia on myös paljon saatavilla. Niin ei ole kuitenkaan asia, vaan asia on päinvastoin. Mikäli hyvää puumateriaalia oli saatavilla, silloin metsästäjät tekivät lähinnä lyhytjousia, koska oli varaa kuluttaa, eikä tehty kompromissia sen asian kanssa, jotta jousesta olisi saatu aikaan tehokkaampi lyhytjousi. Hyvää marjakuustakaan ei ole varmaan kasvanut joka oksalla, jolloin jousen käyttöikääkin on tällöin pyritty varmistelemaan tekemällä tämä pidemmäksi. On tähdätty silloin jousen kestävyyteen. Comanchet esimerkiksi, näillä oli paljon käytettävinään hyvää osage orangea, eivätkä silloin tehneet kompromissia jousen käyttöominaisuuksien suhteen, sillä että olisivat uhranneet joustensa toimintakapasiteetin tekemällä näistä pidempiä mitä n. 150 cm pitkiä, koska oli kyse myös puujousista. Vaan tyytyivät tehokkaampaan aseeseen. Puujousen pituus määrittyi vain sillä mikäli jousi oli haluttu saada kestävämmäksi, jolloin tehtiin pidempiä ja kömpelömpiä aseita. Jousen mitta määrittyi hyvin pitkälle olosuhteiden mukaan. Mikäli oli varaa käyttää lyhyempiä jousia, tehtynä puusta, niitä myös käytettiin.

Tästä on myös esimerkkinä juuri ilmestynyt Kuningas Arthur-elokuva, jonka historijoitsijat ovat ilmoittaneet olevan historiallisesti kaikista tarkimman kertomuksen kuningas Arthurista. Kuningas Arthur ei ollut pelkkä legenda, vaan perustuu tositapahtumiin. Kuningas Arthur oli myös alunperin sarmaatti, ei niinkään englantilainen. Sinällään on ironista, että Herodotoksen tarinoissa esiintyvät amazonit, nämä olisivat myös alunperin sarmaatteja. Sarmaatteilla oli nimenomaan lyhyet yhdistelmäjouset käytössään. Kunigas Arthur elokuvassa lyhyillä yhdistelmäjousilla vaikuttaa olevan erityinen päärooli. Saxonit taistelevat jonkinlaisilla pidemmillä puujousilla, joiden kantama ei vastaa lähellekään sarmaattien ja kuningas Arthurin käyttämää lyhyttä yhdistelmäjousta. Saxonit jäävät pahasti alakynteen. Myös tarinan prinsessa, Guinevere, barbaariprinsessa on tarttunut lyhyeen yhdistelmäjouseen, joka niittää vastustajaa.

Tarinat pitkäjousesta ja tämän legendasta jonakin englantilaisena myyttinä, on pelkkää tarua, ei mitenkään tosiasioihin perustuvaa.

Perustelkaa.

Mikä on myöskin tämä perinnejousiampujat, mihin se viittaa?

Lyhytjousi osoittautui tehokkaammaksi.

Tämän jo Kuningas Arthur elokuva todistaa.
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.

[Martti Auer]

Sinällään on huvittavaa, että tarinan kuningas Arthurin legendasta, elokuva, niin siinä ei ollut pääosassa lainkaan, Excalibur, tämä kuninkaan miekka, vaan lähinnä lyhyt, tehokas lyhytjousi oli saanut pääroolin. Kuninkaan miekka, Excalibur oli sivuroolissa.
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.

[Martti Auer]

Tietysti nämä jotka yleensä aloittavat tällaiset vanhakantaisten jousten käytön. Eikös vanhakantainen jousi olisi parempi titteli tälle "perinnejousi" tittelille. Kaikki jotka tänne kirjoittavat eivät ole suinkaan perinnejousiampujia, vaan tänne kirjoittavat myös vanhakantaisen jousen käyttäjät. Perinnejousi nimitys on vain muotoutunut 1900-luvulla ja tarkoittaa lähinnä 1900-luvulla jousen muotoon tapahtuneita vaikutteita, perinnejousiampujat voisivat olla tällöin vaikka taljajousiampujia.

Itse olen vanhakantaisten jousten käyttäjä ja taitaja, sekä jousimestari. Joitakin jousimaistereitakin on ehkä eksynyt tänne joukkoon, kuten Simo Hankaniemi, jota titteliä itsestään käyttää. Itse olen kuitenkin jousimestari näissä vanhakantaisissa jousissa, se ero olisi ehkä tehtävä selväksi. Että kaikki täällä jotka kirjoittavat eivät ole suinkaan perinnejousiampujia, vaan vanhakantaisten jousten käyttäjiä myös löytyy, jotka kuuluvat siihen itse eliittiin. Suomen jousten käyttäjien kermaan, muut ovat aloittelijoita.

Monet aloittelijatkin näissä vanhakantaisissa jousissa saattavat ensi alkujaan kuvitella, että se pitkä jousi olisi jotakin, mutta ovat väärässä. Pitkäjousi on lähinnä aloittelijoille. Emmekä suinkaan haluakaan että kaikki alkaisivat ampumaan lyhytjousilla.

Näihin Kuralan kisoihinkin on alkanut eksymään kaikenlaista tärkeilijää ja nöpönenää, jotka kuvittelevat olevansa tärkeitä asiassa. Entisajan rento meininki näistä kisoista on häipymässä, alkaa olemaan kaikenlaista pilkun viilausta. Ehkä asiassa olisi alettava suorittamaan karsintaa.

Mutta näinhän se on, että aina kun on tehty jotakin hyvää niin sitten paha tulee ja ottaa vallan.

Se on yleensä kaikella taiteen saralla, musiikista ihan mihin tahansa. Nämä todelliset luovat henkilöt jotka saavat jotakin aikaan, niin näiden luomuksista alkavat sitten kapeakatseiset henkilöt tykkäämään, kun näissä on olemassa jotakin draivia, ja alkavat sitten yleensä imitoimaan näitä toimivia seikkoja ja kopioimaan lähinnä rahallisessa mielessä tai oman imagonsa pönkittämiseksi ja haluavat lähinnä vain kontrolloida asioita.
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.

[Martti Auer]

Tämä väitteeni, että miksi jousi olisi pitkä tai lyhyt, johtuisi tämän kestävyydestä käyttöönsä on kuitenkin vain pelkkä väite, jonka olen itse kyhäillyt. Sitä väitettä vastaan voi tietysti väitellä, en ota siitä nokkiini, paitsi tietysti nuolen. En ole niin herkkänahkaista sorttia. Tietysti vaadin vastaväittelyä, jotta voin tehdä teoriani vahvemmaksi. Tässä kuitenkin liikutaan niin uudella alueella, vaikka onkin kysymys vanhakantaisista aseista, että tässä vaaditaan radikaalejakin oletuksia, jotta pääsisi puuta pidemmälle. Eräät hakevat vastauksia lukemalla kirjoja, kyllähän sekin on hyväksi, itsekin sitä harrastan. Kaikkea ei kuitenkaan kirjoista löydy, vaan perustan käsitykseni myös käytännön kokemukseen, siinähän voivat sitten väitellä vastaan. Kokemusta minulla tietysti on mm. metsästystilanteista. Hankaniemi on väittänyt että miksi jousi tehtiin pidemmäksi johtui ilmasto-olosuhteista. Kosteammassa ilmastossa jousi tulee enemmän myötäkäyräksi ja siksi jousi olisi tehty pidemmäksi, jotta tässä olisi vältetty myötäkäyryyttä. Kuinka joku olisi kuitenkin keksinyt tehdä pidemmän jousen, jotta tässä olisi vältetty myötäkäyryyttä?

Tässä on myös yksi kysymys, joka ei liity Hankaniemen väitteeseen, kuinka muinainen metsästäjä olisi tiennyt kuinka pitkä tämän jousen olisi pitänyt olla, jotta tämä olisi ollut ihanteellinen tämän nuolen pituuden suhteen? Väitän että metsästäjä ei välttämättä tiennyt ja varmistaakseen, että jousi olisi kestänyt nuolen vetopituuden, niin metsästäjä teki jousensa pidemmäksi, jotta olisi varmasti saanut jousensa kestämään nuolen vetopituuden, jolloin jousi saattoi muodostua pidemmäksi. Oli todennäköisesti kysymys jousen ja nuolen epätietoisesta suhteesta.

Sademetsissähän käytetään hyvin pitkiä jousia, johtuuko sademetsissä käytetyt pitkät jouset, kutsutaanko niitä myös pitkäjousiksi? Niin sademetsän kosteudesta, jotta näistä jousista ei olisi tullut myötäkäyriä? Sademetsän intiaanit käyttävät myös hyvin pitkiä nuolia, silloin jousten on oltava myös luonnollisesti pidempiä? Pidempiä sen takia, että pitkän jousen massa korvaisi pidemmän nuolen massaa. Pidempää, painavampaa nuolta on epävakaampaa ampua mikäli pidempi painavampi jousi ei olisi sitä vakauttamassa, mikäli nuoli on nyt vaikka 2 m pitkä.

Sademetsissä joidenkin heimojen kohdalla käytetään kuitenkin myös lyhyempiä jousia, n. 140 cm pitkiä ja näissä pitkiä nuolia, ei kuitenkaan aivan maksimimitoissaan. Jousen lyhyys ei välttämättä määrää nuolen lyhyyttä, jotta nuolen olisi oltava mahdollisimman lyhyt. Sademetsän intiaanit käyttävät kuitenkin yleensä pitkiä nuolia. Saalismatkat ovat yleensä lyhyitä, ja nuolten pituudet sademetsien intiaaneilla voivat selittyä hyvin pitkälle sillä, että nuolet tehdään pidemmiksi, jotta nämä olisi sitten helpompi löytää sademetsien kätköistä, mikäli tulee ohilaukauksia. Koska pidemmät nuolet eivät välttämättä kanna niin pitkälle, kuin mitä saalis on lähellä ja nämä on helpompi löytää.

Jousen pituus ja nuolen pituus sademetsien intiaaneilla selittyy siis sillä, että intiaanit, jotka haluavat löytää nuolensa paremmin, tekevät pidempiä jousia ja pidempiä nuolia. Tästä olisi varmaan kirjoitettava tohtorinväitöskirja.

Haluttiin siis säästää nuolia, miksi pidemmät jouset tehtiin Euroopassa tai Amerikassa pidemmiksi, johtui vain siitä, että tällöin haluttiin vain kestävämpi jousi, jolloin haluttiin säästää jousta. Tällöin on selitettävissä nuolten ja jousten pituus, koska haluttiin säästää nuolia tai haluttiin tehdä kestävämpi jousi; jolloin tämä tehtiin pidemmäksi, jolloin säästettiin jousta.

Tietysti on aivan päivänselvä asia, että lyhyempi jousi on sodassa ja metsästyksessä ketterämpi ja tehokkaampi, jolloin käytettiin nimenomaan lyhytjousta, mikäli tarkoituksena ei ollut säästää jousta, vaan oli varaa käyttää olosuhteisiin soveltuvaa välinettä, eikä ollut varaa säästellä myöskään nuolia, vaan säästettiin miestä.

Lyhytjousi on tällöin ollut vain miehen väline, vain miehillä on ollut varaa käyttää lyhytjousta.
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.

[Martti Auer]

Jokin jousen tarkkuus, jotta jousi olisi ollut tarkempi, miksi jousista tehtiin pidempiä on hyvin hatara väite. Tai jotta jousi olisi ollut tehokkaampi pidempänä, on hyvin hatara väite. Pidemmät nuolet Amazonasissa ovat johtaneet pidemmän jousen kehitykseen, jotta nuolet olisi ollut helpompi löytää.
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.

[Martti Auer]

Voihan tuossa Hankaniemen myötäkäyryydessä olla perääkin, kosteusolosuhteet tuskin olivat kuitenkaan mitenkään vaikuttavana tekijänä, miksi pitkäjousesta tuli pitkäjousi, miksi jousi tehtiin pidemmäksi. Ns. pitkäjousessa on hyvin kapeat lavat. Olen joskus itse tehnyt lyhyen jännejousen, jossa oli samanlainen puunrakenne mitä pitkäjousessa, hyvin kapeat lavat ja sellainen hevosenkengän muotoinen vatsa. Siihen jouseen muodostui myötäkäyryyttä hyvin nopeasti, johtuen tämän kapeista lavoista, ja se oli lyhyt. Leveät lavat taas estävät myötäkäyryyttä. Ns. Pitkäjousi rakenteeltaan, kapeilla lavoilla ei ole voinutkaan olla niin lyhyt, koska tähän olisi muodostunut nopeasti myötäkäyryyttä. Miksi ns. pitkäjousi jouduttiin tekemään pidemmäksi, johtui vain siitä seikasta, että tässä on niin kapeat lavat, että tämä olisi myötäkäyristynyt liiaksi lyhyempänä. Miksi pitkäjousesta tuli pitkä johtui vain siitä, että tässä on niin kapeat lavat. Ihmettelin kuitenkin sitä lyhyttä joustani, jossa oli kapeammat lavat, niin tämän ällistyttävää tarkkuutta. Silloin pidempi jousi ei voi olla mitenkään tarkempi tai tehokkaampi, miksi tämä olisi tehty sen pidemmäksi. Mikäli jouseen halutaan enemmän tehoa, niin tietysti tässä lisätään silloin tämän paunamäärää.

Nämä pitkäjousihyypiöt olisi laitettava palikkatestiin.

Nämä Creznyn ja Azincourtin taistelut, joissa pitkäjousta käytettiin ovat muutenkin olleet hyvin pieniä kärhämiä verrattuna siihen missä lyhytjousta käytettiin.

En ymmärrä näiden pitkäjousihyypiöiden fanaattista kiihkoa näiden pitkäjousiensa suhteen. Mutta kuten kreikkalaisilla oli jo tapana sanoa, niin pitkä on homouden merkki.
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.

[M.Hietala]

Hienoa, että jousiharrastus herättää edelleen paljon kysymyksiä ja, että tiedonjanoiset harrastajat ovat löytäneet tiensä keskustelupalstallemme. Voin ehkä Knuutinpoikien puolesta jo kommentoida hieman joitakin yleisiä aiheita kuten terminologiaa. Perinnejousi termiin ei liity mitään suuria tunteita puoleen eikä toiseen, vaan se on yksinkertaisesti käännös vakiintuneista englanninkielen termeistä traditional bow/archery. Näillä termeillä on jo pidemmän aikaa luonnehdittu luonnon materiaaleista valmistettujen, perinteisiä malleja noudattavien jousien harrastamista meillä ja muualla.

Perinnejouset pitävät sisällään niin esihistorialliset kuin perinteiset edelleen aktiivikäytössä olevat jousimallitkin. Japanilaiset ja korealaiset jousiammunnan harrastajat joilla perinteinen jousiammunta on säilynyt läpi vuosisatojen eivät ehkä pidä itseään vanhakantaisina. Primitiivijousiampujiksi kutsuminen voisi olla jopa loukkaavaakin.

Primitiivijouset, vanhakantaiset jouset, pitkät ja pätkät ovat kaikki tervetulleita mukaan Kaarle Knuutinpoikien ylläpitämään perinnejousifoorumiin.


Oma tietämykseni jousiaseista on vahvinta arkeologisen aineiston saralta ja siinäkin pääasiassa ns vanhan mantereen alueelta. Yhdistettyjen jousien materiaaleista sarvi ja jänne ovat ne yleisimmin mainitut, mutta puuosiin on kiinnitetty verrattain vähäisesti huomiota. Erittäin hyvin säilyneitä yhdistettyjä jousia on löydetty Egyptiläisistä haudoista ja niissä yleinen puumateriaali on ollut koivu. Materiaali ei ole paikallista ja jouset ovat todennäköisimmin valmistettu pohjoisemmilla alueilla.
Nuoremmissa Turkkilaisissa jousissa on pääasiassa käytetty vaahteraa.

Suomalaisille tutumpi yhdistetty jousi on tarkemmin luonnehdittuna Pohjois-Euraasialainen laminoitu jousi. Kuten nimityksestä käy ilmi on kyseessä kahdesta puusta laminoimalla valmistettu kaari jossa sakaroiden materiaalina on voitu käyttää vielä jotain kolmatta puumateriaalia.

Yhdistetyistä jousista löytyy kohtalaisesti kirjallisuutta esimerkiksi netistä hakemalla. Niiden tutkiminen on poikinut enemmän julkaisuja, kuin monien muiden perinteisten jousityyppien.

[Simo Hankaniemi]

"Perinnehän" tarkoittaa vain jotakin kauan olemassa ollutta sosiokulttuurista ilmiötä. Myös traditionaalinen tai primitiivinen tarkoittavat suunnilleen samaa. "Primitiivisen" paras käännös olisi ehkä "alkuperäinen". Tämä perinteisen, vanhakantaisen, alkuperäisen jousiammunnan kausi loppui tammikuussa 1937, kun ikkunaleikkauksella varustettu jousi patentoitiin USA:ssa. Lasikuitu tuli peliin mukaan muutamaa vuotta myöhemmin.

[Martti Auer]

Niin no, ehkä se on hyvä tehdä tämä terminologia selväksi suurellekin yleisölle, niin tiedetään sitten että missä mennään ja että on tietynlaista ohjaavaa informaatiota olemassa oikeaan suuntaan. Niin että asia pysyy johdonmukaisena, eikä se ole vain sellaista sirpaleinformaatiota. Tai kohta on jälleen Tsingis-kaani valloittamassa ja uusi herra talossa. Itsekin olen havainnut että näiden yhdistelmäjousien puumateriaaleista ei ole paljon tietoa. Tuo on kyllä mielenkiintonen tieto, että Egyptistä on löydetty koivua yhdistelmäjousista. Kuinka vanhoina niitä yhdistelmäjousia pidetään, joita löydettiin Egyptistä? Mikä on yhdistelmäjousen levinnäisyysalue?
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.

[Martti Auer]

Niin perinnehän on vain eräänlaiseen sosiokulttuuriin perustuvaa, jotakin on hyväksytty suuren yleisön kautta käyttöön, perinteellä on olemassa eräänlainen suosio, suuren yleisön keskuudessa, miksi perinne on olemassa tai miksi perinnettä mahdollisesti toteutetaan. Perinteen välttämättä perustumatta siihen että tätä kyseenalaistettaisiin millään tavoin. Tsingis-kaaniahan kritisoitiin aikoinaan, että tämä ei kunnioittanut perinteitä. Perinne voi olla aivan mitä tahansa, jokin riitti tyttöjen ympärileikkauksesta joulun viettoon, ilman että perinteellä olisi olemassa sen kummempaa merkitystä, tai perinne voi muuttua, että tästä häipyy se varsinainen tarkoitus tai tässä voidaan alkaa toteuttamaan joitakin epäolennaisuuksia ja unohdetaan mihin asialla oli edes pyrkimys. Perinnettä suoritetaan jonakin seremoniana, sen kummemmin tätä kyseenalaistamatta, perinteestä muodostetaan pyhä lehmä. Yleensähän kaikenlaisesta pyritään muodostamaan eräänlaista perinnettä, jota ihmiset sitten seuraisivat vain kuin lampaat perässä, on perinnettä käydä elokuvissa tai vastaavaa, jonka kautta ihmiset sitten muodostavat sosiokulttuurinsa, sen kummemmin asiaa ajattelematta.
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.

[J-P]

Vanhimmat egyptiläisistä haudoista löydetyt yhdistetyt jouset ovat 18. dynastian aikaisia, noin 1400-luvulta eKr. Koivua ei kasva Egyptissä, joten ilmeisesti jouset on tuotu Aasiasta. Jouset on myös päällystetty koivun tuohella.

Egyptistä tunnetaan myös kahdesta suorasta sarvesta valmistettuja jousia, jotka on ajoitettu ensimmäisen dynastian aikaisiksi (n. 3200-2950 eKr.) Sarvet on yhdistetty niiden sisään laitetulla puutapilla. Samasta yhteydestä on löydetty myös nuolia, mutta en tiedä onko niiden sulitus säilynyt.

Karkeasti ottaen yhdistettyä jousta on esiintynyt muinaisten korkeakulttuurien alueella Lähi-idässä ja Egyptissä, sekä lähes kaikkialla Aasiassa, mukaan lukien Intia, mutta ei ilmeisesti Kaakkois-Aasiassa (ei ainakaan kovin yleisesti), Etelä- ja Keski-Euroopassa sekä Pohjois-Afrikassa.

[Simo Hankaniemi]

Kyllä yhdistelmäjousia on käytetty Euroopassakin. Antiikin aikana ns. skyyttalainen yhdistelmäjousi oli käytössä Rooman valtakunnan alueella ja Rooman armeijan mukana ne levisivät Englantiin saakka. Italiassa myös valmistettiin yhdistelmäjousia. Hunnit toivat omat yhdistelmäjousensa Eurooppaan, samoin magyaarit, bolgaarit, turkkilaiset ym. Itä-Rooman valtakunnan alueella yhdistelmäjousta käytettiin paljon. Puolan armeijassa niitä käytettiin vielä uudella ajalla. Ja Fennoskandiassa käytettiin tietysti puista yhdistelmäjousta. Kun Kolumbus meni Amerikkaan 1492 yhdellä hänen miehistään oli aseena turkkilaismallinen yhdistelmäjousi.

Kaiken kaikkiaan yhdistelmäjousi oli Euroopassa varsin yleinen väline, mutta jostakin syystä modernissa perinnejousikeskustelussa puhutaan eurooppalaisten jousten kohdalla vain englantilaisista pitkäjousista ja kivikauden jousista. Näiden lisäksi mainitaan ehkä "Ötsi". marjakuusijousineen.

[J-P]

Tulipas kiireessä muotoiltua lause epäselvästi, tarkoitus oli sanoa että
yhdistettyä jousta on käytetty lähes kaikkialla Aasiassa sekä Itä-, Etelä- ja Keski-Euroopassa ja Pohjois-Afrikassa.

[Martti Auer]

Tuossa ei taidettu mainita, että Pohjois-Amerikassa oli myös yhdistelmäjousia, eli nämä ns. jännejouset ovat myös yhdistelmäjousia.

Kommentoidakseni tuota Mika Nuotion "lainausta", niin olen ammatiltani ratsuhevosten valmentaja mm., henkilökohtaisesti. Minulla on todennäköisesti enemmän kokemusta hevosista mitä yhdelläkään Suomessa, olen mestarivalmentaja. Olen varmaan ainoita ja harvoja, jotka ovat ampuneet yhdistelmäjousella laukkaavan hevosen selästä modernissa Suomessa, useampaankin otteeseen. Tuskin varmaan unohtaisin silloin niinkin tärkeää ja olennaista seikkaa, kuin "hepan" vaikutus näiden yhdistelmäjousien kehitykseen mm. pituuden suhteen, tai oletettavaa yhdistelmäjousien vaikutusta hevosten osalta. Mainitsenhan tuossa jo aivan alussa, että lyhyempää yhdistelmäjousta käytettiin hevosen selästä.

Teoriani perustuu lähinnä sille, että comanchet olivat erittäin taitavaa ratsastajakansaa. Mutta silti comanchet eivät niin käyttäneet lyhyitä yhdistelmäjousia: vaan ennemminkin osage orange, kohtalaisen "lyhyitä" puujousia, n. 150 cm pitkiä hevosen selästä. Osage orange on parasta jousimateriaalia, myös marjakuusen suhteen.

Comancheilla oli vapaa valinta osage orangen kohdalla, nämä saattoivat valita parhaat puut jousiksi. Muualla taas preerioilla tai tasangoilla valinta ei ollut niin yksinkertaista, vaan huonompikin osage orange oli nurkumatta otettava vain vastaan, ja silloin näissä käytettiin todennäköisesti jännevahvikkeita kompensoimaan puun laatua.

Comanchet tällöin laadukkaamman puumateriaalin takia, eivät vahvistaneet jousiaan jänteillä kompensoimaan puun laatua. Kysymys on tässä lähinnä puun laadusta, jota jänteet olisivat vahvistamassa.

Perinteinen suomalais-ugrilainen malli, on tehty useampaa puulajia yhdistellen, joka kertoo paremman jousipuun puutteesta. Asiaa oli jotenkin kompensoitava.

Aasian aroilla on yhdistelmäjousia, Amerikan preerioilla on yhdistelmäjousia. Alueet, joilla ei ollut ns. puukasvustoa on yhdistelmäjousia; joilta alueilta nämä aseet ovat levinneet muualle maailmaan valloituksien johdosta.

Mustajalat, jotka asuttivat preeroiden pohjoispuolilla olevaa metsä- ja vuoristo-aluetta. Olivat ennemminkin metsäkansaa, niin näillä oli käsittääkseni hyvin vahvoja yhdistelmäjousia, eivätkä nämä olleet niin lyhyitä, mitä käytettiin sitten hevosen selästä, ja on olemassa tarinoita kuinka nopeasti ja vahvasti mustajalan nuoli lentää. Mustajalkojen jouset olivat pelättyjä. Olisi tietysti mielenkiintoista tietää mitä puumateriaalia mustajalat käyttivät enemmän jousissaan. Mustajalat asuttivat kuitenkin aluetta, jolla ei kasvanut erityisemmin osage orangea.

Itäiset metsäheimot Pohjois-Amerikassa, nämä eivät käyttäneet erityisesti mitään yhdistelmäjousia, mutta asuivat kuitenkin sen verran eteläisemmällä vyohykkeellä, mitä mustajalat että näillä oli valinnan varaa puun suhteen.

Comanchet olivat varmaankin ensimmäisten joukossa, jotka kohtasivat espanjalaisten konkvistadorien hevosia. Pohjoisempaan hevoset levisivät hieman myöhemmin kauppatavarana. Comancheilla oli aikaisempi kosketus hevosiin, miksi comancheille syntyikin niin vahva hevoskulttuuri. Miksi comanchet siis käyttivät vain 150 cm pitkää osage orangea, puujousta: ei yhdistelmäjousta, tai "composite bow", niin kuin se englanniksi kuuluu. Vaikka comancheilla oli aikasempi kosketus hevoskulttuuriin, ja hyödynsivät asian, tullen asian mestareiksi?

Pohjoisemmilla preerioilla, hevoskulttuuria alkoi esiintyä vasta erityisesti joskus 1700-luvulla; kuinka tällöin intiaanikansa olisi voinut kehittää jousikulttuurinsa niin pitkälle sopimaan hevosiin, muutaman kymmenen vuoden sisällä, niin että lyhyt yhdistelmäjousi-malli olisi putkahtanut jostakin tyhjästä tietoisuuteen, jokin poppamies sanoi; että oli saanut näyn: tehkää näin? Kun Egyptistä on löydetty todisteita yhdistelmäjousen käytöstä jo 3400 vuoden takaa tehtynä koivusta.

Tämä vain todistaa, että ns. lyhytjousi ei välttämättä liity mitenkään hevosiin, vaan lyhytjousta saatettiin käyttää muuten vain.

Kategorioin myös lyhyet yhdistelmäjouset lyhytjousen luokkaan.

Jousen lyhyys saattoi seurata hevosen käyttöä, mutta kuinka selitettiin yhdistelmäjousi? Kyllähän tasankoheimot tekivät myös musketeistaan poikkisahattuja, joita käyttivät hevosten selästä. Koska poikkisahattua haulikkoa on silloin todennäköisesti näppärämpi käyttää, varsinkin lähietäisyyksille, ilkeänä lääkkeenä.

Mihin lyhytjousi liittyy? Puumateriaalin kestävyyteen??? Olen tuossa jo asiaa käynyt teorioinnissani aikaisemmin selville. Itäiset metsäheimot, nämä saattoivat käyttää myös lyhyitä jousia siinä missä pidempiä. Timucuanit, jotka asuttivat Pohjois-Floridaa, mutta hävisivät myöhemmin sukupuuttoon valkoisen valloittajan levittämien tautien johdosta. Olivat hyvin pitkää kansaa. Näillä keskipituus oli valehtelematta 2 m. Pohjoisilla preerioilla keskipituus oli aika hulppeaa, edelleen moderneihin eruooppalaisiin verrattuna. Keskipituus siouxeilla, tai lakotoilla oli aikoinaan 1800-luvulla 180 cm. Cheyennet olivat kaikista pisimpiä preeriaheimoista. Eurooppalainen oli valkoinen kääpiö, verrattuna punaisiin jättilaisiin. Kun espanjalaiset saapuivat Amerikkaan, espanjalaisten keskipituus oli siinä hyvä jos lähenteli edes 160 cm. 1800-luvulla sinitakit, niin näidenkin keskipituus taisi jäädä 160 cm alapuolelle.

Timucuanit, näillä oli kuitenkin erityisiä 160 paunaa vahvoja 2 m pitkiä sotajousia, joita käytettiin erityisesti sotimiseen, josta konkvistadorit ovat kertoneet, kuinka tehokkaita nämä jouset olivat.

Kuinka on kuitenkin selitettävissä, että 180 cm havitteleva punainen jättilainen tyytyisi keskimäärin n. 120 cm pitkään jännevahvistettuun jouseen? Mikä on lyhytjousen salaisuus?

En sanoisi etteikö jouset lyhenneet hevosten käyttöön oton takia. Mutta tässä Mika Nuotio perääkin, että yhdistelmäjouset olisivat kehittyneet hevosen käytön takia. Kun jousi oli lyhyt; jotta olisi voitu käyttää hevosen selästä, jolloin käytettiin jänteitä vahvikkeena. Mika Nuotion mukaan yhdistelmäjousi preeriolla olisi tällöin suuremmaksi osaksi ja yksinomaan hevosen käyttöön oton vika. Tätä Mika Nuotion väitettä vastaan sotii kuitenkin se varma seikka ja tosiasia: että tuskin jousikulttuuri olisi ollut yksinomaan niin kekseliästä, että yhdistelmäjousi olisi keksitty muutaman kymmenen vuoden kuluessa pohjoisilla tasangoilla juuri hevosen yleistymisen takia, intiaaneilla olematta juuri sen hetkistä suoraa kontaktia matkapuhelimen avustuksella Aasiaan. Koska eiväthän comanchet tarvinneet yhdistelmäjousta, jolloin yhdistelmäjousi ja lyhytjousi on täytynyt olla käytössä Amerikassa ennen kuin hevosista edes mitään tiedettiinkään.

Näin väittäisin, alaa varmaan eniten tunteneena ja kokeneena, Pohjoismaissa, tai koko Euroopan alueella.

Tuskin suomalais-ugrilaista yhdistelmäjousta on tehty sen takia, että tämä olisi tehokkaampi hevosen selästä ampua? Kyse on ennemminkin puun laadun kompensoimisesta alunperin. Kuten on käynyt selville, niin eivät turkkilaisetkaan käyttäneet mitään ihmeempää puuta yhdistelmäjousissaan, vaahteraa. Jolloin sitä puuta on syytä vahvistaakin. Olen mm. nähnyt kerran Kokkisella yhden vaahtera jousen, tämä jännitti sitä, mutta alaosa tämän veistämästä kahvasta jousessa lohkesi Kokkiselle kouraan, ilman mitään sen kummempia selityksiä. Aina ei voida selittää että miksi jousi menee poikki tai miksi tämä ei mene poikki.

Lukekaa faktat faktoina, juuri prikulleen sen mukaan kuin siinä lukee, ja menkää sen mukaan.

All rights reserved.
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.

[Martti Auer]

Tässä varmaankin kannattaisi syventyä hevoskulttuuriin, myös Euroopassa niin kuin Aasiassa. Yhdistelmäjousi on vanha, todennäköisesti vanhempi, mitä opittiin sitten ratsastamaan hevosen selästä. Egyptiläiset käyttivät lähinnä hevosvaunuja sotiessaan. Makedonialaisilla, Aleksanteri Suuren joukoilla oli 300-luvulla B.C. ratsuväkeä. Tämä "ratsuväki" oli kuitenkin adoptoitu käyttöön makedonialaiselta aatelistolta, eikä ollut vielä niin kehittynyttä, edes Aleksanteri Suuren joukoissa: jalustimet taisivat puuttua, ja hyvä jos oli edes minkäänlaisia jalustimia tai satulaa. Jalustimet ja todennäköisesti myös satula, ovat kehittyneet nimenomaan kevyen ratsuväen toimesta, kun käytettiin sitten jousta hevosen selästä. On paljon parempi ampua jousella hevosen selästä, kun nousee vähän jalustimien varaan, mikäli osaa säilyttää siinä vielä tasapainonsa. Varsinkin jos täytyy ampua suuntaan jos toiseenkin, edes ja taakse. Hevosella ratsastaminen on vielä hyvin nuori kulttuuri sinään; vasta puhkeamassa ensi nuppuunsa. Hevosen jalostaminen ym. Ei se käy niin kuin jossakin Luolakarhun klaanissa, tai missä lie hevosten laaksossa, tai mikä se nyt taas olikaan, kun keksittiin jousi tuosta vain ja opittiin jo kivikaudella ratsastamaan teinityttönä mustaa oria.

Ne on miehet jotka sen tekee kovan sotimisen kautta.
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.

[Guest]

Lyhyitä jännejousia käytettiin läntisessä ja pohjoisessa Pohjois-Amerikassa jo ennen hevosten tuloa eskimo-alueilta Meksikoon. Jos pohjoisilla preerioilla olisi kasvanut osagea, niin siellä olisi todennäköisesti käytetty yleisimmin siitä puusta tehtyjä vahvistamattomia puujousia, aivan kuten nykyisen Oklahoman ja Texasin alueella tehtiin. Ja etenkin jos ilmasto-olot olisivat myös olleet etelän luokkaa.

[Simo Hankaniemi]

Jännejousia oli jo kauan ennen hevosten aikaa, joten hevoset eivät olleet ratkaiseva tekijä, vaikka monessa jousijutussa näin mainitaankin. Jännejousesta ei kannata tehdä pitkää, koska jänteet ovat paljon puuta raskaampaa kamaa. Pitkästä jännejousesta tulisi suhteellisen hidasiskuinen. Lisäksi jänteiden repimisessä on valtavasti työtä, joten panos-tuotos -suhde heikkenisi sitäkin kautta.

Jos haluaa pitkän jännevahvisteiden jousen, niin se on syytä tehdä kuten Aasiassa, eli jänteet eivät ulotu koko matkalle. Pitkät staattiset päät ovat pelkkää puuta tai luusuikaleilla vahvistettua puuta.

[Simo Hankaniemi]

Lyhyitä jännejousia tehtiin siellä jo ennen hevosten aikaa, kuten muuallakin läntisessä ja pohjoisessa Pohjois-Amerikassa.

[Simo Hankaniemi]

Sorry, tuo edellinen viestini oli turhaa sähläystä. Sitä se teettää, kun on liian innokas.

Vaikea sanoa, oliko suurin osa länsimaisista yhdistelmäjousista tehty nimenomaan hevosen selästä käytettäväksi. Antiikin ajalla ns. skyyttalainen yhdistelmäjousi oli yleinen koko Välimeren alueella. Suurin osa aseen käyttäjistä ei varmaankaan ollut hevosmiehiä. Esim. Kreikassa kaupunkien poliisit käyttivät skyyttalaisjousta. Olihan se ahtailla kujilla ja rakennuksissa kätevämpi väline kuin miehen mittainen jousi.

Varsinaisten nomadienkin parissa jousta käytettiin hyvin paljon myös jalkaisin. Hunnit harjoittelivat ampumista mm. juoksusta. Kvaliteettitaistelijan jousen piti olla yleiskäyttöön sopiva ja sellainen juuri on lyhyt yhdistelmäjousi. Ammunnan piti onnistua jalkaisin, ratsailta, veneestä, puusta yms.

Satavuotisen sodan englantilaisten taktiikka eli pellon laidassa muodostelmassa seisominen ja päälle käyvien ratsujoukkojen ampuminen on aika rajoittunut menetelmä. Jousta on kautta sotahistorian käytetty yleensä paljon monipuolisemmin.

[Martti Auer]

Niin, kyllähän nämä aasialaiset saattoivat käyttää hiukan pidempää jousta maaliinammuntaan, mutta sotajousi oli sitten lyhyempi. Mikäli pidempää jousta olisi käytetty sodankäynnissä, niin se olisi ollut rajoittunut peli: hitaampi käyttää; vie enemmän tilaa kanniskella, painavampi ja kaikessa tiellä, hidasteena. Ei olisi mahdollistanut sitä että olosuhteita ja tilanteita voidaan käyttää hyväksi, eikä niin, että olosuhteiden olisi oltava otolliset ja tilanteen, ennen kuin asetta voidaan käyttää. Että sodankäynti voi olla vähän vaikeampaa, mutta se ei helpota lainkaan olosuhteita, mikäli helpotetaan asetta, että siinä monet modernistit ovat menneet pahaan halpaan edelleenkin vielä tänäkin päivänä, pyrkiessään helpottamaan välineitään olosuhteille otollisiksi, kaikenlaisille taljajousille, mm. Mutta tilanne on yleensä päinvastainen, yhdistelmäjousi on tuhansia vuosia vanha, taljajousi on ollut käytössä vasta muutaman vuosikymmenen. Nykyään on vallalla sellainen maaliinammuntakulttuuri, joka ikään kuin määrittäisi missä jousi saattaisi myös pelittää. Että vaikka nyt onkin tällaisia moderneja taljajousi mitä lie, niin kyllä se edelleenkin se vanha ja hyväksi koettu lyhyt yhdistelmäjousi, mikä soveltuu kaikista parhaiten metsästykseen. Vanha konsti on aina parempi mitä pussillinen uusia.
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.

[Martti Auer]

Mikäli henkilöllä on metsästyksessä mukana taljajousi, niin se kertoo vain persoonallisuushäiriöstä.
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.

[Mika]

Taljajousi on häiriö kehityksessä, mutta ei mitään persoonallisuuteen viittaavaa, kuten taljajousen käyttö voi korkeintaan olla.

[Guest]

[Mika]

Olen varmaan viitannut hevosjousiin, tai aroilla ja preerioilla hevosen selästä käytettyihin jousiin, tai ainakin vastannut lainaten Auerin kirjoittamaan.

Mikäli jousi oli ensin, niin jousta on helppo lyhentää käyttötarkoituksen mukaan, mikäli ei pidä kynsin ja hampain yhdestä mallista, kiinni syystä, kun on paremmaksi malliksi mainittu.

Mikäli hevonen on ollut ensin alkumuodossaan, niin hevonen on helposti vaikuttava tekijä myös, kuten on materiaalit, sekä ammuttat nuolet, tai kannettavuus.

Tuskin jousien suhteen on ainoastaan yhtä syytä, joka sopisi koko maailman laajuisesti ja toimisi kaikkialla yhtäläisesti, koska monet asiat vaihtelevat materiaalien ja käyttötarkoitusten suhteen.

Tuskin Auerin taidoissa on mitään epäiltävää, en ainakaan epäile Auerin jousi-, tai hevostaitoja.

Historiallisiin asioihin, en ota kantaa, vaikka tietäisin. Paraskin tieto on toisen tutkimaa, tai puhdas arvaus, tai mielipide, mitä tulee kenenkään historian tietoon täällä, ellei ole omakohtainen kokemus, joka ei vain voi ulottua 1700 luvulle, ilman ettei olisi ollut paikalla todistamassa tapahtunutta. Nykyihmiselle kaikki on niin lähellä ja helposti, että on helppo tietää, olematta edes kokeillut, tai paikalla ja kokonainen maailman historia voidaan jo lukea kirjasta, vaikka vasta asioita tutkitaan.

[Mika]

Hevosen harjan yli ampuminen on varmasti vaikeinta pidemmille jousille.

[Mika]

Japanilaisetkin ampuvat hevosten selästä.

http://www.yabusame.com/

[santtu]

tässä nyt saattaa mennä vähän ohi aiheeta, mutta tietäisikö kukaan millaisia nuo mustajalkojen jouset olivat? esim. kuinka lyhyitä/pitkiä, kuinka voimakkaita, mistä materiaalista, olivatko puu vai yhdistelmäjousia jne. edes hieman tietoa olisi jo hyvinkin hyödyllistä.

[Simo Hankaniemi]

[Guest]

[Guest]

[Santtu Risku]

martti tuossa aijemmin kirjoitteli, että onhan amerikan matereellakin ollut yhdistelmäjousiakin eli näitä jänneselkäisiä puujousia.
lueskelin tässä tuota suurta intiaankirjaa ja sieltä löysin tietoa, että Nez Perce heimolla pohjoisten tasankojen ja suuren altaan alueella oli käytössään vuorilampaan sarvesta ja jänteistä valmistettu jousi, joka oli tuon kirjan mukaan ylitse muiden. sitä sanottiin myös erikoisuudeksi jne jne.
olisi todella mukavaa jos jollain olisi lisää informaatiota tästä nez prece heimon jousesta. linkkejä yms kirjallisia tiedonlähteitä olisi mukava selailla.
_________________
"When injustice becomes law, rebellion becomes duty." - Thomas Jefferson

[Mika]

Yksinkertaiset yhdistelmäjouset, eli puiset jännejouset.
Yhdistelmäjouset, eli sarvi/puu/jänne yhdistelmät.

[Mika]

Ylivertaisuudesta suhteessa puiseen jännejouseen en tiedä sanoa. Onhan materiaalitkin jo aivan eri, ellei puutakaan käytetty. Kuitenkin suhteessa huomattavasti harvinaisempia, kun materiaalitkaan ei kasva maasta, vaan pitää repiä eläimistä.

[Mika]

Tuskin kukaan tällä foorumilla on edes ampunut tuollaisella sarvijännejousella. Ainakaan maininnut ei ole, eikä aikaisemmin ole osoittanut edes kiinnostusta.

Eri materiaali sallii myös erilaisten mittojen käytön, joten erityisen lyhyt, kevyt, tai tehokas jousi. Ainakaan materiaalien saannin osalta ei mitenkään ylivertainen, joka vaikuttaa jousen käytännöllisyyteen.

[Mika]

Tuossakin on intiaanien jousia, tai intiaaneja ja jousia. http://www.kumeyaay.info/indian_bows_arrows.html?http%3A//www.kumeyaay.info/indian_bows_arrows/old_indian_bow.html

Miksi jousen pitäisi olla niin erityinen, tai niin yliverstainen, että jousella voisi ampua ?

Eräs järkevä Jenkki kerran totesi. Dont try to make archery. Just enjoy archery.