View previous topic :: View next topic |
Author |
Message |
Guest
|
|
Back to top |
|
|
PekuVee
Joined: 01 Sep 2004 Posts: 157 Location: Vantaa
|
Posted: 19.02.2007 14:58 Post subject: The Inuinnaqtun Bow Making Tradition |
|
|
Todella mielenkiintoinen katsaus arktiseen perinteeseen ja jousiin. |
|
Back to top |
|
|
Guest
|
Posted: 20.02.2007 02:07 Post subject: |
|
|
joo,noilla jousilla kun vielä pääsis kokeilemaan ampumista...
en enään muista,mistä tuo linkki tuli eteen,mutta piti heittää silti tänne.
toni |
|
Back to top |
|
|
Dan The Master
Joined: 20 Jul 2006 Posts: 509 Location: Perho
|
Posted: 20.02.2007 22:09 Post subject: |
|
|
Mitä puuta noi on noi jouset?
_________________ "Elämä on synkkää mutta onneksi siinä on varjopuolia" |
|
Back to top |
|
|
toni
Joined: 31 Dec 2004 Posts: 1453 Location: aurajoki
|
Posted: 24.02.2007 15:21 Post subject: |
|
|
ei tietoo.mutta voisivat olla,ainakin jossain määrin,merivirtojen tuomien ajopuiden rungoista tehtyjä? |
|
Back to top |
|
|
Simo Hankaniemi
Joined: 08 Jul 2004 Posts: 4937 Location: Turku
|
Posted: 25.02.2007 01:29 Post subject: |
|
|
Hyvä, että ovat ymmärtäneet dokumentoida vanhaa tietoa ja yrittää siirtää sitä uudelle polvelle. Hieman myöhään vaan ollaan liikkeellä. 1960-luvulla olisi tilanne ollut vielä aivan toinen. |
|
Back to top |
|
|
toni
Joined: 31 Dec 2004 Posts: 1453 Location: aurajoki
|
|
Back to top |
|
|
Smirkelimies
Joined: 15 Jan 2009 Posts: 1055 Location: Oulu
|
Posted: 26.11.2010 15:23 Post subject: |
|
|
http://www.kitikmeotheritage.ca/bowmaking/Pitikhiliuqtut/pitikhiliuqtiit.htm
Töissä tylsää, selasin vanhaa tarinaa. Ovat vissiin päivittäneet tuota jousisivua, koskapa linkissä kerrotaan tällä hetkellä, että kitikmeoth-alueella (missäpä lie??? http://www.kitikmeotheritage.ca) ovat tehneet jousia lylykuusesta, siis jos tekstin oikein ymmärsin. Replikoihin laitetaan nykyään nylonselys. Täällä kun niin meuhkataan lylyjouskista niin tommosen ajattelin laittaa tiedoksi jos jotakuta kiinnostaa... Notta nähtävästi eskimot enempikin ovat käyttäneet lylykuusta eikä pelkästään ajopuita. |
|
Back to top |
|
|
pyssymies
Joined: 19 Dec 2008 Posts: 808 Location: Ikaalinen
|
Posted: 26.11.2010 15:31 Post subject: |
|
|
Voihan lylyä olla ajopuissakin. Eskimoiden mailla kun ei paljon kuusta kasva... |
|
Back to top |
|
|
Martti Auer
Joined: 27 Jul 2004 Posts: 2043 Location: takapajula
|
Posted: 26.11.2010 16:21 Post subject: |
|
|
Tuohan muistuttaa sitten hyvin paljon suomalais-ugrilaista jousta, eskimojousi, varmaan joustensa ansiosta eskimot pärjäsivät niinkin arktisissa olosuhteissa, tuskin Suomeakaan olisi asutettu ilman lylyä, se miksi ihminen on levinnyt niin paljon ympäri maapalloa, voidaan yhdistää ja ajoittaa todennäköisesti erittäin selkeästi pelkästään jouseen tai metsästysvälineiden käänteentekevään innovaatioon.
Miksi cromagnon onnistui kukistamaan neanderthalit johtuu siitä, että tällä oli pakko olla teknologisesti kehittyneempää välineistöä, kuten altlatl tai vastaavaa.
Itselläni on lylykuusta, siihen pitäisi laittaa jänteet selkään. _________________ Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan. |
|
Back to top |
|
|
Smirkelimies
Joined: 15 Jan 2009 Posts: 1055 Location: Oulu
|
Posted: 26.11.2010 19:23 Post subject: |
|
|
pyssymies wrote: | Voihan lylyä olla ajopuissakin. Eskimoiden mailla kun ei paljon kuusta kasva... |
"Inuinnait built their bows wood that was gathered at the tree-line or found as driftwood. The preferred wood for bows was found in selected spruce trees that have a type of wood called itkiq. This type of wood is red in color and is often found in trees that grow on slopes such as river banks. Under these conditions the trees must grow upward and have a curve in their trunk. The underside of the curve consists of itkiq."
Tuosta tekstistä saapi ainakin äkkiseltään sen käsityksen että jousipuita olisi ihan vasiten käyty keräilemässä puurajalta jokipenkoista. |
|
Back to top |
|
|
T. Manner
Joined: 30 Jun 2007 Posts: 949 Location: Vantaa
|
Posted: 26.11.2010 21:25 Post subject: |
|
|
Quote: | Tuosta tekstistä saapi ainakin äkkiseltään sen käsityksen että jousipuita olisi ihan vasiten käyty keräilemässä puurajalta jokipenkoista. |
Jokipenkassa kasvava lylykuusi päätyy joen viemänä mereen paljon suoraa kangasserkkuaan helpommin.
TLM _________________ "Aina ei voi voittaa, toisinaan ei pääse edes tasoihin ja joskus häviäminenkin on mahdotonta." |
|
Back to top |
|
|
Smirkelimies
Joined: 15 Jan 2009 Posts: 1055 Location: Oulu
|
Posted: 26.11.2010 21:38 Post subject: |
|
|
Maantiedosta en tiedä juuri mitään ja eskimoista vielä vähemmän, mutta wikipetiassa sanovat että Eskimot tai inuitit ovat kovasti hajalleen levinnyt kansa, heitä asuupi niin Alaskassa kuin muuallakin. Jostain Alaskasta luulisi lylykuustakin löytyvän kun tarpeeksi etelään harppoo, mutta tuskin Grönlannista pystyssä. Mutta tosiaan, ajopuuna sieltäkin. Ugrijousisäikeessä oli Siperian lylyjousi sidotuilla jännekaapeleilla. Ja kun kuvaa katsoo, juppikki-nimistä kansaa on salmen kahta puolen. Yhteistä kulttuurivaikutusta siis sekä Venäjän että Alaskan puolella! |
|
Back to top |
|
|
Smirkelimies
Joined: 15 Jan 2009 Posts: 1055 Location: Oulu
|
Posted: 26.11.2010 21:58 Post subject: |
|
|
...kun kerta alotin, ohessa vielä muistutuksena se Siperian hybridijousi. Tuo vempele on kai syntynyt eräänlaisena Inuitkulttuurin ja Siperiankulttuurin vaihettumisvyöhykkeen tuotoksena.
Jahas, taas kahen kaljan jälkeen tulee ihan helevetin sattuvaa tulkintaa... |
|
Back to top |
|
|
Smirkelimies
Joined: 15 Jan 2009 Posts: 1055 Location: Oulu
|
Posted: 26.11.2010 22:44 Post subject: |
|
|
http://fi.wikipedia.org/wiki/Beringinsalmi
Kaiken tietävä emäntäni keinahteli nukkumaan ja ohikulkiessaan huikkasi että salmi on Beringin salmi ja 10 tuhatta vuotta sitten siitä pääsi kuivin jaloin yli, (emäntä kirjutti aikoinaan 6 ällää ja keskiarvo lukiossa melkein 10, pitkät matikat ja sen semmoset. Se lukkee kaiket päivät kirjoja, kumma tyyppi).
Jos katselee esim. Sireliuksen matkakertomuksista Ostjakkien kesäkylien tuohiasumuksia ei voi välttää mielleyhtymää Pohjois-Amerikan intiaanien majoitteisiin.
Auer tuossa huikkasi että "Tuohan muistuttaa sitten hyvin paljon suomalais-ugrilaista jousta". Me ugrikansat ja Pohjois-Amerikan intiaanikansat taidetaan olla kulttuuritaustoiltamme lähempänä kuin äkkiä osaisi ajatellakaan. Me vähäpuheiset, ylväät päihteistä riemastuvat kansat, ugh. |
|
Back to top |
|
|
|