Jousi

[jtahola]

... tulee pojalle. Saarnilankun pätkästä lähdetty, selkä kaivettu yhdelle lustolle. Tämän hetken mitat :
Leveys kahvan vieressä : 30 mm
leveys kärjessä : 13 mm
paksuus kahvan kohdalla : 13 mm
paksuus 2" kahvasta : 9 mm
paksuus lavan puolivälissä : 8 mm
paksuus kärjessä : 7 mm

pituus 107 cm ( 42") => vetopituus 18"
kahvan pituus 12 cm
pituus ennen vastakaaria 98 cm (38.5") => vetopituus 16,5"

Vastakäyrien kanssa arkailin, kun harjottelin ja harjottelin ja aina tuloksena murtuneita taivutuksia, höyryllä ja kuumailmalla. Nyt keitin kärkiä vajaan tunnin. Onnistu jotenkin, mutta kuinkas paljon vastakaaret syö tehollista vetopituutta, mistä se pitää laskea ?

Ennen taivutuksia tilleröin hieman ja 20 paunaa tuli vastan jo 14" vedolla, pitää ohentaa, mut kuinka ohkaseks ton uskaltaa vetää ? Vai lähetääkö kaventaan ? Kuvista saattaa myös erottua lievä ropelli, joka tuskin haittaa
_________________
-JTAhola-

[jtahola]

... toinen taivutus ei mennyt ihan tuubiin, tuli häslättyä ja vatsan puolelle murtumia (kuvassa tussilla värjätyt vekit).
Sellasia juttuja oon huomannu harjotellesani, että tota kuivattua saarnilankkua kun lämmittää ja taivuttaa, niin sivusta katsottuna syiden on paras mennä just selän/vatsan suuntasesti ... tuntuu eri vuosikasvut "irtoavan liimauksistaan" ? Tossakin murtumakohdassa näyttää siltä, että pinnassa ohut kerros ennen seuraava vuosikasvua (paista hieman reunoilta) ja murtuma vain pinnassa (toivottavasti). No katotaan kun siklataan miten kävi. Edellisessä viestissä sivukuva samasta mutkasta.
Mites ton murtumakohdan vahvistais ? Ja kauankos antaisin kuivua, pari viikkoo riittänee ?
Jotenkin sellanen tutina, että jos toi puutavara paahdettu kuivaks, niin olisko tullu samalla haurasta ? Tosin vähäiset kokemukseni jousien tekemisessä vain lankkutavarasta.
_________________
-JTAhola-

[Tuukka Kumpulainen]

Jousesta pitäisi nähdä kuva vedossa, jotta näkisi mistä se taipuu ja onko esim. ulkokaarissa turhaa leveyttä jota poistamalla tilleri paranisi ja paunat tippuisi.

30 milliä on hieman turhan paljon leveyttä 20-paunaiseen saarnijouseen, saati kevyempään. Ottaisin kyljistä pois pari, kolme milliä ja loput paunoista ohentamalla. Puuta voi ottaa pois niin kauan kuin sitä on jäljellä. Kaaren paksuuden laskiessa se voidaan taivuttaa yhä pienemmälle käyryyden säteelle murtumatta. Hyvä resepti lastenjousiin.

Vastakaaret eivät syö tehollista vetopituutta vaan kasvattavat sitä: rekurvi ei stakkaa kuten lyhyt, suora jousi pitkän vedon lopussa. Kun vielä pitkät rekurvijouset heittävät yleensä reippaasti huonommin kuin saman mittaiset suorat jouset, rekurvijouset tehdään lyhyiksi (tai ainakin lyhytkaarisiksi kuten FITA-jouset). Rekurvit kyllä lisäävät lyhyeen puukaareen kohdistuvaa rasitusta aika tavalla jolloin niiden tuoma hyöty hupenee helposti lisääntyneeseen myötäkäyryyteen. Lastenjousissa näillä murheilla ei tietysti ole merkitystä. Metrinen saarnirekurvi heittää nuolen tosi lujaa ja tosi pitkälle!

[jtahola]

[Tuukka Kumpulainen]

Viikon pitäisi riittää. Kuiva puu ei kovin märäksi mene keitossakaan ja ohut, pintakäsittelemätön soiro hönkii ylimääräiset höyryt huoneilmassa pihalle nopsaan.

Rekurvin pintamurtumiin en laittaisi muuta kuin liimaa väliin, lankasidos päälle jos estetiikantaju antaa myöten. Kurvi on jäykkä eikä se hevillä murru enempää. Kuvan perusteella (paksuus / sen puute) se saattaa kyllä antaa periksi ammunnassa jonkun verran, mutta sen se tekisi murtumista huolimatta.

Kyllä minä vetäisin jousta 18 tuumaan ellen kahteenkymppiin. Rekurveista ei ole pennin hyötyä jos veto niiden takia lyhenee. Ohutlapainen, ehjäselkäinen kaari kestää paljon pienempiäkin pituusuhteita kuin 2,3, joka on enemmänkin kaliiperia pomminvarma täysvahvoille jousille. Siis jos tilleri on kohdallaan.

[Juri]

[Simo Hankaniemi]

Pieni pintamurtuma kevyessä jousessa mutkan vatsapuolella ei ole muuta kuin esteettinen ongelma. Hioisin hiekkapaperilla hieman pintaa pois, laittaisin liimaa murtumaan ja pieni kevyt hionta päälle, jotta ei jää röpelöistä pintaa. Ja se on siinä. Päät näyttävät kuvissa paksuilta verrattuna mutkakohtaan. Ohentaisin päitä, jotta puuta on mutkassa enemmän kuin päissä. Tällöin mutka pitää paremmin ryhtinsä, eikä myötäkäyristy niin paljon.

Minusta 30 mm ei ole liian leveä 20-paunaiselle jouselle. Sitä paremminhan se taipumisen kestää, mitä leveämpi ja ohuempi lapa on. 30 mm on minusta kyllä minimileveys jouselle, oli se miten kevyt hyvänsä. Vaikka se kestäisi vähän kapeampanakin. Tein pojalleni jousen katajasta 1999, joka on koko pituudeltaan 85 cm. Lapojen maksimileveys on 30 mm, kädensija on kapeampi. Jousi on kuumentamisen avulla muotoiltu loivaksi B-profiiliksi ja on säilyttänyt muotonsa hyvin. Jousessa on edelleen reilu sentti refleksiä, kun vatsa on kiinni suorassa pinnassa. Paunoja on niin vähän, ettei niitä pysty mittaamaan, tämä oli pojan ensimmäinen jousi, jonka hän sai vuoden ikäisenä.

[tkorte]

Joo. Katotaan ottaako Tuukka samanlailla kierroksia kuin joku täällä sivuilla

Onhan se hieman turhaa huomautella "liiallisesta" leveydestä ensimmäisen jousen yhteydessä. Ja kun kyseessä ei ollut kuin pari milliä...
JA kun ei välttämättä tiedetä just k.o. puunyksilön ominaisuuksia, niin hifistely on vähän hmmm..

Leveämpi saattaa onnistua ja kestää paremmin, pari milliä saattaa lähteä vahingossa muutenkin.
Harvoin kellään on ollut valittamista sen takia että tulipa nyt sitten liian leveä jousi. Jousi pelaa ja nuolet lentää...

Nyhän täällä sivuilla on sinnepäinreilustikestääainakinmitoitus ja primihifistitkunotanmillinpoisniinsaanehkäyhdenjalanpersekunttilisää koulukunnat

[Juri]

Minusta kaventaminen on hyvä neuvo. 20 paunaiseen ei niin hirveästi leveyttä tarvita.

Aivan liian leveä jousi on painajainen tilleröidä, siitä tulee todella ohut. Pienetkin siklin raapaisut aiheuttavat suuria muutoksia taipumassa, ohentaminen menee todella helposti yli.
Kun puuta tulee poistettua yhdestä kohdasta vahingossa liikaa niin korjaukseksi joutuu työstämään loputkin lavasta samalle tasolle. Tämän seurauksena taas täytyy toinenkin lapa saada matsaamaan edelliseen. Jatkuu... jatkuu...
Siinähän sitä sitten hifistellään oikein nanomillien tarkkuudella.
Arvatkaa olenko kokeillut.
_________________
Kantapään kautta.

[Tuukka Kumpulainen]

Olen tehnyt noin 60 20-paunaista lyhytjousta jalavasta, tammesta ja saarnesta. Siinä krediittini tähän keskusteluun. Kaventamisehdotuksellani ei ollut mitään tekemistä nuolen nopeuden kasvattamisen kanssa. Itseäni lainaten: Lastenjousissa näillä murheilla ei tietysti ole merkitystä. Metrinen saarnirekurvi heittää nuolen tosi lujaa ja tosi pitkälle!

20-paunaisen jousen leveyden kasvaessa sen tilleröimisen vaikeus kasvaa samaan tahtiin. 26-millinen kaari osuu pirun paljon helpommin tilleriin peruskavennuksen ja -ohennuksen pohjalta kuin 30-millinen kaari. Tried and true.

30-32-millisissä kaarissa @20# on tuiki tavallista, että hyvään tilleriin saatu jousi meneekin epätasapainoon kun se on vedetty täyteen vetoon muutaman kymmenen kertaa. Tuuman levyinen kaari ei mene. Leveitä, kevyitä jousia joutuu ihan turhaan nysväämään. Mitä Juri sanoi.

30 milliä leveästä ehjäselkäisestä saarnisteivistä saa kokemukseni mukaan 30-paunaisen jousen ihan mukavasti, vaikka jousi olisi lyhyt vetopituuteensa nähden.

[Simo Hankaniemi]

En ole huomannut mitään vaikeuksia kevyiden lyhyiden jousten tilleröinnissä, vaikka tämä myyttinen vaikeus tuntuu olevan yksi teema mm. Tim Bakerilla. Esimerkiksi puheena ollut Iipon jousi on aikoinaan tehty hetken mielijohteesta hyvin nopeasti ja se on pitänyt tillerinsä nyt 9 vuotta. Olen ampunut sillä ajoittain itsekin sisätiloissa, missä se on ihan kiva lelu.

Sen sijaan olen huomannut, että hyvin kapea lyhyt kevyt jousi hajoaa helpommin, eikä siinä ole myöskään samaa elastisuutta kuin hieman leveämmässä.

Jousen tekeminen ei merkitse vielä mitään. Vasta vuosien kuluttua voidaan tarkastella, missä kunnossa tehdyt jouset ovat käyttöuran jälkeen. Tai ovatko ne enää käyttökunnossa. Useimpien jousten käyttökunto tuntuu jäävän hyvin lyhytaikaiseksi, vaikka tekemisessä olisi noudatettu hifitieteen parhaita periaatteita.

[Tuukka Kumpulainen]

Sinä et ole havainnut. Baker on, Kumpulainen on, Voijola on. Leveä jousi on ohuempi kuin yhtä jäykkä kapea jousi. X määrä puuta (hitu) pois ohuesta kaaresta on tillerivaikutukseltaan isompi kuin sama määrä puuta pois paksusta kaaresta. Kun puuta ei voi käsityökaluin koskaan poistaa tarkalleen tiettyä määrää jokaisesta kaaren osasta, on jousi sitä hankalampi saada balanssiin mitä ohuempi se on. Katajajouset, kuten Iipon jousi, ovat paksumpia paunaa kohti kuin mitkään muut jouset, vrt. valkotammi, saarni tms. Sivujuonena ohut ja leveä kaari heittää huonommin kuin sopivan paksu ja kapea kaari, katajastakin tehtynä. "Hyvin kapea" on eri asia kuin jäykkyyteen, vetopituuteen ja käytettyyn materiaaliin sopiva leveys, joka 20-paunaiselle keskitiheälle, keskipitkälle puukaarelle näyttää olevan tuuman hujakoilla, pitkän vertailujakson tenasiteetiltaan labiili hifioptimi n. 20mm.

"Elastisemmalta tuntumiset" jos mitkä tässä ovat myyttiä ja mutua. Liian kapea kaari tietysti väsähtää ja on alkuvedoltaan hento mutta tuuman leveys ei ole lähelläkään liian kapeaa 20-paunaisissa jäkkäröissä. Pannaanpa kronon eteen sinun elastiset 30-milliset lastenjousesi ja minun 26-milliset lastenjouseni ja katsotaan mistä sitä "elastiikkaa" löytyy.

[Ilkka Seikku]

Komppaan kyllä Kumpulaista ja Voijolaa täysin. Omat lyhytjouseni ovat aikojen myötä kaventuneet pikkuhiljaa.
Ehkä alkuun on ihan ok tehdä leveälapaisiakin jousia, ne kestävät ehjänä varmemmin. Itse löin päätäni seinään leveälapaisten "varmojen"lyhytjousien kanssa, kunnes rohkenin koittaa kapeampia. Paluuta ei enää ole..
Hankaniemen kommentti käyttöiän tarkastelusta on nimenomaan syynä tuohon jousieni kaventumiseen. Kestäähän ne leveät ja ohutlapaiset jouset, mutta ohuessa lavassa puun pienetkin heikkoudet tulevat, ainakin oikean käytön jäljiltä, esille tillerin särkymisenä. Ja huono tilleri tarkoittaa, ainakin minulle, pelkkää polttopuuta.
_________________
www.rautasarvi.fi

[Simo Hankaniemi]

[jtahola]

Moro, alottelina ongelma onkin, mikä olis kussakin kevyessä jousessa sopiva leveys. Ekan jousen, minkä pojalle tein oli mallia miehen-mittanen jolla poika kuralassa 2007 pärjäskin. Mutta karseesti settiä, huono heitto. Jousi tehty ajatuksella "otetaan bakerin ohje 45/50 paunan ohjeesta ja leveys kolmasosa alkuperäsestä". No jäi hieman leveämmäksi mutta lapojen puolestävälistä melkein yhtä paksu kun leveä. Olis varmaan kannattanu tehdä "puolet pois leveydestä ja loput paksuudesta", olis voinu tulla parempi.

Lyhyeesen rekurviin palatakseni, kavensin hieman, 27-28 mm mutta vastakaariin/mutkiin pitää laittaa lisää puuta, murtumaa löytyy ja liian ohutta puuta kärjissä.
_________________
-JTAhola-

[tkorte]

Nyt pitää myöntää että jäi huomioimatta se jäykkyys ja itsellä ei niin löysiä ole tullu tehtyä, joten hieman ehkä vedän takas..
Mutta se tilleröinti.. Ei se nyt niin vaikeaa ole leveämmässäkään, pitää työstää enemmän hiomalla ja kun pienikin määrä vaikuttaa niin ei paljon isompi homma ole kapeampaan verrattuna.

[Juri]

Ei leveys sinänsä ole se ongelma.
Vaan liika leveys ja liika ohuus yhdessä tekevät homman niin v****maiseksi etten melkein pahempaa tiedä.
Leveys on hyvä renki mutta huono isäntä.
_________________
Kantapään kautta.

[tkorte]

Vatsanhan voi aina jättää kuperaksi ja työstö helpottuu...

[Juri]

Jousta voi myös helposti kaventaa jos se näyttää menevän turhan ohueksi suhteessa leveyteensä, ja kaikki helpottuu.
Mutta ei jaksa nyt inttää enempää, eiköhän asia jo tullut sanotuksi.
_________________
Kantapään kautta.

[tkorte]

[Tuukka Kumpulainen]

[Simo Hankaniemi]

[Simo Hankaniemi]

Tein tänä iltana pienen testin itselleni, eli pitääkö 44 vuoden jousentekouran aikana syntynyt muistijälki paikkansa, jonka mukaan keveän ja lyhyen lapsenjousen teko ja tilleröinti on nopea ja helppo toimitus.

Otin autotallin lattialta puuläjästä saarnisoiron ja suuntasin kohti Kylämäkeä noin klo 17. En päässyt heti työhön käsiksi, kun pajalla vetelehti joukko tunnettuja henkilöitä ja jäin höplöttelemään niitä näitä. Pääsin soiroon käsiksi arviolta klo 18.00. Katkaisin soiron vannesahalla 130 cm mittaan ja otin seuraavaksi enimmät puut pois tulevan jousen vatsa- ja selkäpuolelta. Sitten siloittelin selän hiomakoneella ja ryhdyin piirtämään jousen etuprofiilia. Leveydeksi valitsin 30 mm ja päissä 15 mm. Vannesahalla sitten sahaus lyijykynäviivoja pitkin ja taas hiomakoneelle.

Klo 19.15 nykäisin jousen tilleripuuhun. Se näytti melko hyvältä, mutta toisen lavan puolella oli vähän liikaa jäykkyyttä. Kaavin jäykkää kohtaa terävällä veitsellä ja karkealla hiekkapaperilla. Jousi vireeseen ja mittaus. Sama lapa oli vielä vähän jäykempi läheltä kahvaa. Taas veitseen ja hiekkapaperiin kiinni. Jousi vireeseen ja hetken aikaa jousen jännittelyä ilman nuolta. Mittaus ilmoitti, että tilleri oli nyt millilleen sama. Kello näytti aikaa 19.27. Totesin jousen olevan loppuhiontaa ja muuta somistusta vaille valmis. Menin taas pajalle höplöttelemään puukonkahvojen koristeluista.

Aion kokeilla tähän jouseen päiden taivutusta kuumailmapuhaltimen avulla. Se saattaa vielä vaikuttaa tilleriin, mutta väittäisin, ettei suuria muutoksia ole luvassa. Jousi on periaatteessa jo nytkin toimintakykyinen, kunhan ensin sisäänampuu sen vajailla vedoilla. MOT.

[elvis]

[Simo Hankaniemi]

[tkorte]

No hei, mie tarkoitin TBB:n 1 ja 2 volumen piirroskuvia. Oliko niitä west coast ja east jotain. Toiset oli pitkähköjä ja kapeita around tuuma, sitten oli lyhyitä ja leveitä, ei alle 1 1/2" paitsi jänneselkäiset.
Lähinnä hain sitä että toiset on tehneet niitä ja paljon, eivätkä ole katsoneet aiheelliseksi siirtyä kapeampiin?
Varmasti leveitä oli pakko tehdä kun ei ollut pitkiä aihioita?

Simo ehti jo ton kokeen tekemään ja hyvin meni? Nyt kun saadaan(?)vertailu paksuudet siitä miten pari milliä leveydessä vaikuttaa paksuuteen kun kyseessä on muuten samanlaiset jouset.

Ai niin jurihan saa noi tiedot laskemalla!

[jtahola]

mutta teeppäs siitä 20 paunanen.
Sitä en tiiä, kuinka paljon tilanne on muuttunu viime syksystä, sillonen vajaan 20 paunan "pitkäjousi" (n. 130 cm) oli pojan mukaan liian jäykkä, kun vedetään korvan juureen. nythän tää 100 cm lyhytjousi vedetään huuleen/leukaan jollon täys veto helpompi/kevyempi. Noita vastaan peilaten, niin voishan toi pojan uus lyhytjousi olla jäykempikin, mutta tuskin 30 paunaa ...
_________________
-JTAhola-

[Juri]

[Juri]

En nyt puhu leveydestä tai paksuudesta vaan niiden suhteesta toisiinsa!
Kohtuuton leveys tai kapeus suhteessa jousen paunamäärään ja pituuteen aiheuttavat ongelmia kumpikin, omalla tavallaan.

Kahden millin kavennus lapojen kummaltakin sivulta aiheuttaa leveys/paksuus suhteeseen jo merkittävän muutoksen. Eli 30 millisestä 26 milliseen, kuten Tuukan neuvo kuului.
Kysymyshän tosiaan on 20 paunaisen jousen teosta!
_________________
Kantapään kautta.

[tkorte]

Pyysin että jos laskisit, sullahan on se kaava, kahden jousen paksuuden vaikka puolivälistä lapaa. Kaksi jousta yhtä pitkiä/lyhyitä (1m), 20#, sama matsku, leveydet eri, eli se 30 ja 26 mm. Kokomatkalta taipuvat, tasaisesti kapeneva etuprofiili.
Eikös noilla parametreilla pysty laskemaan lavan paksuudet?
Kiitos etukäteen.

[Juri]

Taidat nyt erehtyä henkilöstä, minä en ole tuollaisia koskaan laskenut.

En nytkään oikein ymmärrä miksi tässä mitään tarvitsee laskea. Minulla ei ole sellaiselle tiedolle mitään käyttöä. En tietenkään vastusta jos joku sen haluaa tehdä, siitä vaan.
Kaventaminen muuttaa leveys/paksuus -suhdetta joka tapauksessa vaikka lapojen paksuus pidettäisiin täsmälleen samana.
Ohentaminen taas vähentää suhteessa paljon enemmän jousen jäykkyyttä kuin kaventaminen.

Ainoa kaava mitä olen koskaan käyttänyt on Steve Gardnerin (Badgerin) massaperiaate. Sen avulla etsitään tilleröinnin edetessä jouseen sopivaa leveyttä. Systeemi on hyvin yksinkertainen ja mielestäni oikein toimiva.
Täydellinen kuvaus asiasta löytyy uudesta TBB nelosesta.
_________________
Kantapään kautta.

[tkorte]

Jaa. No jos ei se ollutkaa tähän toimiva kaava niin pitää kokeilla.

Ihan vaan mutu-tuntumalta kun mulla on 40# lyhyt vaahtera 40mm leveä, niin ei siitä enää paljon tarviis ottaa kun se lipsahtas 20#:ksi. Enkä mie nyt näe sitä mitenkään ohuena tai vaikeana tilleröidä sittenkään vaikka siita parikin milliä lähtis paksuudesta..Nyt paksuus on 13-6 mm.

Okei joo. voihan olla että kun on tehnyt "liian" leveitä lapoja, niin ei tunnu enää miltään se tilleröinti.

[jtahola]

Moro, ihan pakko kysyä ...
Päteekös rekurvi lyhytjousen alkuvaiheen mitoitukseen/tekoon karkeasti samat säännöt kuin pitkäjouseen. Elikkäs jousen lavan kärjestä tai mutkan kohdalta mistä alkaa suora osuus paksuus on jotakin (esim ½ tuumaa) ja lavan puolivälissä paksuus lisääntyy 1/16" ja seuraava 1/16" paksunnos on pari tuumaa ennen kahvaa, joka on taas 1/16" paksumpi ja tasapaksu (olipas hankalasti selostettu) ... Vertailukohtana "Your fist wooden bow by Tim Baker".
Voiko ton mitoituksen pohjalta, siis miten lapa ohenee mistäkin kuinka paljon, tehdä myös noin 50 paunasen, 130 cm rekurvin vai tuleeko siitä jäykempi kuin pitkästä veljestään joka olis 170 cm kun itelle tulee.
Kun jousi lyhyempi varmaan tehtävä jonkin verran leveämpi, mutta entäs paksuus ? Vai vaan otettava mallia muiden jousista keskustelupalstaa seuraamalla?
_________________
-JTAhola-

[jtahola]

Toises lavas oli näkyvä murtuma, kun siklasin taivutuksen jälkeen vanhaa kasvua pois. Laitoin pikaliimaa ja liimasin molempiin lapoihin 24h epoksilla 3 mm vahvikkeet. Sen verran ropellia, että piti laittaa kuva myös molemmista lavoista erikseen. Miltäs tilleri näyttää ? Eilen kun jumppasin, pikkasen risahti kerran, toivottavasti ei paha enne ...
_________________
-JTAhola-

[jtahola]

kuva myös 12" vedolla ...
_________________
-JTAhola-

[Juri]

Risahdus on paha enne.
Parempi ettei kisko yhtään enempää ennenkuin syy on selvitetty.
Voi tosin olla vaikeaa löytää se pikku halkeama tai palkeenkielen alku.

Oikeassa lavassa tilleri näyttää minus silmääni hyvältä, taipuva alue on tosin turhan lyhyt. Kahva saisi mielestäni joustaa enemmän.
Propelli saattaa hämätä silmää. Kääntäisin jousen vielä toisin päin jotta näkisin miten oikea lapa todella taipuu.

Näiden paksuuden mitoitus systeemien tarkoitus on vain päästä alkuun, niin että jousi alkaa taipua kohtuullisen mukavasti. Siitä eteenpäin jousi kertoo itse mitä sille pitäisi tehdä.
Mitään tarkempia vakiomittoja ei ole koska puulajit ja yksilöt ovat aina erilaisia. Vetopituus, paunamäärä, jousen malli ym. sekoittavat myös pakkaa tehokkaasti. Kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Mikäli lavat ovat ensin suorat ja kapenevat sitten pyramidimaisesti kärkiä kohti, olen käyttänyt karkeaan alkumitoitukseen seuraavaa systeemiä:
Kapenevat kärjet leikkaan tasapaksuiksi. Suoralla osuudella lisään 1 mm paksuutta jokaista kymmentä senttiä kohti kärjestä kahvaa kohti (vastaa noin. 1/16" jokaista 8 tuumaa kohden).
Jos jousi ei vielä taivu, niin ohennan tasaisesti puuta pois kunnes alkaa taipua. Sitten alkaa tillerin muodon hakeminen.
_________________
Kantapään kautta.

[Antti]

Tuo lievä propellius hämää hieman tillerin arvostelua.

Kuitenkin jos pitäisi kuvan perusteella toimia, siklaisin jousta hitusen taipuvammaksi tuosta merkkaamastani kohdasta. Raaputtamisen jälkeen keventäisin koko matkalta oikeaa lapaa ihan himpun verran, jotta se taipuisi saman verran kuin äsken kevennetty vasen lapa.

Lopullisen ratkaisun teet sitten luonnollisesti itse.

[Jukka Koivusaari]

[Jukka Koivusaari]

[Simo Hankaniemi]

Jousen teko on ei ole mitään varmoja "ennakkomittoja". Sudburyn wampanoag-jousesta on olemassa tarkat mitat ja puulaji tiedetään. Kun jousesta on tehty runsaasti kopioita näistä lähtökohdista, niin paunamäärät vaihtelevat ainakin 10 paunaa sinne ja tänne. Mehän muistamme, että esim. juuri hikkori on joko yksi lujimmista jousipuista, tai sitten se on pajua heikompi. Miten milloinkin.

Jos jousesta haluaa juuri tietyn paunaisen, niin tämän saa vähittäisellä tilleröinnillä. Jousta vedetään 50 paunaan saakka. Ensin tämä raja tulee vastaan jo lyhyen vedon jälkeen. Puuta poistetaan vähitellen ja vetoa lisätään. Ja aina vedetään vain 50 paunaan saakka. Lopputuloksena on 50-paunainen jousi. Koko prosessin aikana ei lapojen paksuutta tarvitse mitata kertaakaan. Silmä ja työkalut riittävät.

Yleensä ei ole tarpeellista tehdä jousesta juuri tietyn vahvuista. Jos se tulee omaan käyttöön, niin asteikko "heikko - aika sopiva - voimakas" riittää oikein hyvin. Jollekin henkilölle 35-40 paunaa on "aika sopiva", toiselle se on 50-60 paunaa tai jotain muuta. Tärkeintä on se, miltä jousi tuntuu suhteessa omiin kykyihin ja tarpeisiin.

[tkorte]

Tohon Simon kommenttiin lisäten...
Saman jousen lavat, vaikkakin yhtä leveät, saattaa olla eripaksuiset. On se kumma matsku toi puu...

[jtahola]

silottelin selkää ja vatsaa, tein tsekkauksen enkä löytänyt murtumia, palkeenkieliä tai mitään mikä olisi selittänyt risahduksen tai ollut siitä seurauksena. Tuunasin lapoja hieman. Miltäs tilleri näyttää 12" vedolla? kuvissa jousta pyöräytetty ympäri, että sain molemmat lavat kuvattua suoraan sivulta. Jousta jumpatessa ei ritinöitä onneks kuulunu, katotaan miten jatkossa. Näyttäis olevan, kun itekkin tarkemmin katton, alemmassa kuvassa lavassa keskivaiheilla jäykkä kohta, pitää työstää ... samoten kahvaa ajattelin vielä jonkin verran ohentaa.
mites muuten noi lapojen kärjet, kärjestäkö vaan ohkasemmaks et tohon mutkaan jää paksumpi, jäykkä kuhmu.
_________________
-JTAhola-

[Simo Hankaniemi]

Jep, aivan kärjistä voisi ehkä ottaa vähän pois, jotta mutkaan jää kuhmu.

[Wilhelm Tell]

Aloittelija täs hieman tsiigailee

[jtahola]

[jkekoni]

Mun mielestäni toi "liiallinen leveys" ei ole niin kauhea asia. Olen tehnyt yli 7cm leveitä jousia. Tollaisen jousen kanssa pitää vaan katsoa eri reunojen taipuminen erikseen ja korjata tarvittaessa.

Se ei oikeesti ole vaikeaa, kunhan muistaa, että puuta poistetaan siltä huonommin taikuvalta puolelta, eikä toisinpäin.

Tietenkin tollaisen "liiallisen leveän" jousen voi tehdä vain kavennetulla kahvalla... ainakin jos sillä on tarkoitus voimaharjoittelun lisäksi myös ampua.

[jtahola]

[Juri]

Ensimmäisen kuvan oikeanpuolisessa (toisen kuvan vasemmanpuolisessa) lavassa on heikko kohta heti vastakaaren takana, varo sitä.
Muuten näyttää tosi hyvältä!
_________________
Kantapään kautta.

[jtahola]

en oo ihan varma mitä kohtaa meinasit, onko toi punaisella merkitty vai siinä vähän ylempänä? Ja onkos tossa jäykkä kohta mikä merkitty sinisellä, jos siitä pikkasen sipasee niin helpottaiskos oloo myös tuolla kärjessä ?
_________________
-JTAhola-

[Juri]

Äh, eikun päinvastoin, ensimmäisen kuvan vasemmalla ja toisen oikealla. Merkkaamassasi kohdassa.
Sori!
_________________
Kantapään kautta.