Jousi

Antti · Joined: 30 Apr 2007 Posts: 148

Tein tämmöisen viritelmän tunti pari sitten. Tarkoitus saada tästä 152 cm pihlajasta aikaan B-mallinen jousi. En ole ennen tehnyt vastaavanlaista jousta, joten ilmoittakaa toki, jos näette jotain huomautettavaa muotissani. Pitäisikö esimerkiksi nuo lavan kärjet saada kuvasta katsoen "korkeammalle" kuin keskikohta? Muita huomioita?

Oikean lavan tyvi on näköjään hieman liian jäykkä, senpä korjaankin kohta...

Dan The Master · Joined: 20 Jul 2006 Posts: 509 Location: Perho

Ja nyt sitte kuumailmapuhallat ton, vai?

Santtu Risku · Joined: 31 May 2006 Posts: 1659 Location: Inari

kuumailma ei ole tarpeen jos staavi on vielä märkä. se kuivuu muotoon. ei mitään valittamista.
itselläni on 132 cm pihlaja samassa B muotissa. itse tykkään vaan laittaa samalla enemmän vastaäyryyttä eli siis että lavan kärjet olisivat tuossa kuvassa ikäänkuin alempana verrattuna kahvaan, mutta toimii kai tuokin epäilemättä. nyt kaipaisi niitä simon kommenttejä asiaan.
mikaltahan tulee itsetäänselvästi.
_________________
"When injustice becomes law, rebellion becomes duty." - Thomas Jefferson

Mika · Joined: 22 Apr 2006 Posts: 978

Kahta mallia selvästi on olemassa, toinen jäykempi ja toinen taipuisampi, toinen kapeampi lapainen, toinen pitkälti tasaleveä ohuempi lapainen. Ohuemmassa tasaleveämmässä on tavallisesti enemmän etutaipumaa, ja käytetty myös eläinjänteen kanssa.

Antti · Joined: 30 Apr 2007 Posts: 148

Jep, laitin tuon puun muottiin aivan tuoreeltaan, joten odottaisin kyllä, että se oma-aloitteisesti siihen B-muotoon kuivaa ilman kummempia erityiskäsittelyjä.

Niin ja tein nyt äsken muottiin pieniä muutoksia. Halkaisin lapoja kannattelevat puupalikat ja nyt lapojen kärjet ovat enemmän kahvan alla kuvasta katsoen, lisäksi annoin puristimille hieman enemmän työtä, eli laitin ne puristamaan muottia lisää, jotta jouseen tulisi kurvikkaammat muodot. Hyvältä näyttää, B-mallinen jousi miellyttää kyllä minun silmää.

jkekoni · Joined: 01 Jan 2005 Posts: 2834 Location: Espoo

B-mallia mielummin kannattaa tehdä mielummin jousi reflex deflexiksi, eli keskikohta myöräkäyrä ja lavat vastakäyriä. Etenkin lyhyt jousi. Tämä antaa paremman voimakäyrän. ( Joskaan ei ole yhtä esteettinen muoto.)

Muutenkin jos käyriä tekee kuivaamalla kannattaa tehdä vain vastakäyrät ja olettaa setin tekevän myötäkäyrät. Tämä toimii ainakin B-mallissa. ReflexDeflex:issä voi olla, että päät kääntyvät takaisin helpommin kuin keskiosa.

Itselläni on yks B-jousi jossa pihlaja on kuivattu ohuena ilman kuoria, joten se väänsi refleksiksi. Sitten kun tilleröin ja otin käytöön niin päät menivät defleksi, joten se on sitten B.

Mites pihlaja toimii paahtamisen kanssa?
Onko kukaan kokeillut. Minä en ole.

Minulla on pähkinäpensas staavi kuivumassa muotissa, jossa on 14cm vastakäyrää päissä. Keskikohta on pakotettu suoraksi. Saa nähdä mitä tosta tulee. Tarkoituksena olisi lisäksi paahtaa jousen vatsa.

Jos kuitenkin haluat B-mallin, niin minä ottaisin päissä olevat palikat veks ja laittaisin puristimet osapuilleen puoleen väliin keskikohdasta ja painaisin tosta kohdasta lähelle muottia.

Mika · Joined: 22 Apr 2006 Posts: 978

Mika · Joined: 22 Apr 2006 Posts: 978

Toisaalta tarkoitan ihan samaa aisiaa reflex-deflexiksillä ja deflex-reflexillä, koska sitten on b jousi kuvaamaan selvästi toista jousta ja tavallisesti myötä ja vastataipuma jousesta käytetäänkin kumpaakin versiota tarkoittamaan ihan samaa jousityyppiä, ollen niin paljon yleisempi jousi.

Kun esimerkiksi googlaa reflex deflex, deflex reflex, niin huomaa, että tarkoitaan samaa jousta, jotkun ajattelevat saman muodon kärjestä kädensijaan ja toiset kädensijasta kärkeen.

Eli lyhyesti,

reflex deflex, deflex reflex = keskiosa vatsanpuolelle kovera, lavat selän puolelle taivutetut.

epävirallinen b jousi = keskiosa selänpuolelle kovera, tai taivutettu, lavat vatsan puolelle, tai selän puolelle taivutetut.

Mika · Joined: 22 Apr 2006 Posts: 978

Tässä vielä ero selvemmin kuvana. Varmuudeksi :=)

JK:
Ylempi on B. Alempi on reflex deflex.

Antti · Joined: 30 Apr 2007 Posts: 148

Antti · Joined: 30 Apr 2007 Posts: 148

Kyllä siihen ainakin selvä B muodostuu.

Mika · Joined: 22 Apr 2006 Posts: 978

Kyllä. Ajattelin, että olisiko veistetty vatsapuoli ylöspäin, joka kiiltäisi vaaleampana, vain vaaleampi pintapuu, jota vahingossa tuli sanottua syvänpuuksikin jo.

Alimmainen deflex-reflex/reflex-deflex.

Mika · Joined: 22 Apr 2006 Posts: 978

jkekoni · Joined: 01 Jan 2005 Posts: 2834 Location: Espoo

Siksi että pihlajalla kuoren alla oleva kerros on keltaisen/ruskean/oranssin värinen. Väri ei ole sama kuin pintapuulla joka kellan tai harmaan valkeaa.
Sydänpuu on harmaan tai punaisen ruskeaa.

Hyvä kuva pihlajan pintapuusta ja ydinpuusta. Pinnan alainen kerros ei ole kuvassa.

Antti · Joined: 30 Apr 2007 Posts: 148

Nyt se on viimeistelyä vaille valmis tämä ensimmäinen b-jouseni. Pituutta se omaa vajaat 150 cm ja paunoja se kerää 27 tuuman vetopituudella 45. Erittäin mukava ampua ja pehmeävetoinen. Lavatkin ovat kohtalaisen mukavassa tasapainossa, vaikka ilmeisesti kuvakulman takia saattaisikin silmäillä, että pientä hiomista vielä olisi. Antakaahan muuten kuulua ehdotuksia pintakäsittelystä, minkä väriseksi petsaisin tai kuinka muuten jousen viimeistelisin? Josko teillä olisi parempia ajatuksia kuin minulla, jostakin syystä ei tule mitään hienoa ratkaisua mieleen.

Tuukka Kumpulainen · Joined: 25 Jul 2004 Posts: 1566 Location: Turku

Luonnonlahjakkuus olet, Antti. Vasta esittelit ekan jousesi ja uusia pukkaat koko ajan. Kotimaisista metsäpuista, erinomaisin tillerein. Jos ekat omani olisivat olleet yhtä makeita olisin kussut hunajaa. Onko sulla puuntyöstö- tai taidetaustaa?

Itse heittäisin pihlaja-B:hen jonkin lämpimän-, ei liian tummanruskean petsin ja moninkertaisen puuöljyn sen päälle. Kahvaan korkkia ja nahka päälle.

Dan The Master · Joined: 20 Jul 2006 Posts: 509 Location: Perho

Minä vetäisin sen rautavilla&etikka seoksen ja sitten päälle mehiläisvahan. Toki pistäisin nahkaa kahvaan. Wink

Antti · Joined: 30 Apr 2007 Posts: 148

Tuukka, jos tarkoitat olenko jossain erityisemmin opin alla harjoittanut puutöitä tai taidetta, niin vastaus on ei, en ole. Lukuunottamatta mitä nyt peruskouluaikana joskus kävin puukäsityössä lautoja sahaamassa ja kuvaamataidon tunneilla suomalaista kevätmaalausta maalaamassa. Puhtaalla itseopiskelulla, kokemusta keräämällä, maalaisjärkeä kehittämällä ja pientä kirjaviisautta harrastamalla aloitin jousentekoharrastuksen. Näillä eväin. Smile

Antti · Joined: 30 Apr 2007 Posts: 148

...suomalaista kevätmaisemaa maalaamassa...

Santtu Risku · Joined: 31 May 2006 Posts: 1659 Location: Inari

hieno on. nokeista tykkään erityisesti, että teit ne mahdollisimman simppeleiksi ja abotyylisiksiitse ehkä heittäisin tuohon sellaista kuin mäntyöljy ja sen päälle sitten mehiläisvaha. puusta tulee kellertävää. hieman niin kuin orage osage on luonnonväriltään.
testaa jos teet tuon, niin toki enin johonkin ylimääräiseen pihlajan palaan ensin, että miltä näyttää. itse ensimmäiseen koivujouseen tein tuon ja nyt se on keltainen.
_________________
"When injustice becomes law, rebellion becomes duty." - Thomas Jefferson

Santtu Risku · Joined: 31 May 2006 Posts: 1659 Location: Inari

miten olisi levossa (virittämättömänä) olevat kuvat kaikista jousistasi? siis tietty sivuprofiili.
_________________
"When injustice becomes law, rebellion becomes duty." - Thomas Jefferson

Simo Hankaniemi · Joined: 08 Jul 2004 Posts: 4937 Location: Turku

En olekaan huomannut tätä aikaisemmin, hieno jousi, Antti! Vaikea uskoa, että tässä on aloittelijan B-jousi. Näyttää veteraanin jäljeltä.

Viimeistelymahdollisuuksia on paljon, joten vaikea suositella mitään yhtä ja jakamatonta. Olen värjännyt monien jousten selän petsisekoituksella, jossa on lantrattu yhteen useampia punaisen sävyjä. Sellainen näyttää ainakin minun silmissäni hyvältä. Vatsan olen yleensä jättänyt värjäämättä. Päälle sitten öljyjä tai parafiinia kuumailmapuhaltimen kanssa. Ja hankaus kankaanpalalla. Kädensijan kohdalle tietty nahkanauhaa tai yksi paikalle ommeltu pala. Jos haluat abo-vaikutelman, niin silloin aivoparkitusta tai säämiskänahasta leikattu nahkanauha on paras vaihtoehto. Myös ohuesta raakanahasta voi leikata nauhan, joka kierretään märkänä paikalleen.

Jousen voi värjätä myös kaksiväriseksi, eli vatsa on silloin jotakin muuta sävyä. Tuukka ei pidä puun värjäämisestä, vaan arvostaa enemmän puun luonnollista sävyä, mikä onkin aina hyvä ratkaisu. Mutta abot ajattelivat hieman toisin. He näkivät aivan riittävästi värjäämättömiä puita, eikä siinä ollut mitään eksotiikkaa. Kirkkaat värit sen sijaan olivat vaikeita saada tai kalliita, jos ne joutui ostamaan. Joten puu mielellään värjättiin, se oli hienoa ja eksoottista.

Martti Auer · Joined: 27 Jul 2004 Posts: 2043 Location: takapajula

B-mallinen jousihan se täytyy ehdottomasti olla eikä mitään palikkaa. Mistä Antti on saanut ohjeensa B-mallisen jousen tekoon? Tarvitseeko niitä päitä nyt erikseen "myötäkäyristää", koska ne "myötikäyristyvät" käytössä kuitenkin, tekee vain vastakaarta keskeltä, muuten lopputulos voi olla aivan liian "myötäkäyrä", koska ne käyryyssuhteet muuttuvat, ne eivät pysy samoina, jne.
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.

Simo Hankaniemi · Joined: 08 Jul 2004 Posts: 4937 Location: Turku

Olen samaa mieltä, ettei päitä tarvitse myötäkäyristää, setti tekee sen työn joka tapauksessa. Joidenkin amerikkalaisten mm. Jim Hammin jousissa näkee, että päät on myötäkäyristetty lähes kädensijan vatsapinnan tasolle. Tällöin jää ihmettelemään, että miksi muotoilu oikein on tehty ja onko tekijä oikeasti ymmärtänyt B-muodon merkityksen.

Toisaalta päiden vastakäyryyttä ei kannata myöskään liioitella, sillä puun kestävyydelläkin on rajansa. Tilleröinti on sitä vaikeampaa mitä "korkeammalla" päät ovat. Aloittelijan on varmaan hyvä tyytyä hyvin maltilliseen vastakäyryyteen, tuuma tai korkeintaan kaksi. Kokemuksen myötä haastetta voi lisätä. Ensimmäisen B-jousen on myös hyvä olla suhteellisen kevyt, tällöin onnistumisen mahdollisuudet paranevat.

aleksi94 · Joined: 18 Aug 2007 Posts: 14

Mietin että voisikohan b mallista jousta tehdä saarnilankusta joko vedellä taivuttamalla tai sitten kuumailma puhaltamalla? mietin että jos kouluprojektina tekisi paunoja tulisi ehkä 25-35 kieppeillä

Santtu Risku · Joined: 31 May 2006 Posts: 1659 Location: Inari

voi sen siitäkin tehdä. itse laittaisin muodon ehkä höyryttämällä tai antaisin tulevan jousen liota vedessä muutaman päivän. kaipa se kuumailmakin onnistuu mutta siinä palaa näpit helposti kun siinä pitää sitten koko jousta näpelöidä ja pitää kuumana. lisäksi pitää olla jokseenkin nopea ettei lämpötila laske ennen muottiin painamista..
_________________
"When injustice becomes law, rebellion becomes duty." - Thomas Jefferson

Juri · Joined: 20 Oct 2004 Posts: 3319 Location: Vantaa

Höyrytetty vastakaari ei kokemuksieni mukaan oikein pidä muuten kuin erittäin kovissa puulajeissa.
Vastakaarelle vääntäminen ilmeisesti kiskoo vatsapuolen kuidut väljemmälle. Muoto palautuu jokseenkin välittömästi siihen pisteeseen missä vatsapuoli jaksaa taas ottaa puristusta vastaan.

Vatsan paahtaminen tai laminointi tuntuvat olevan ainoita keinoja saada vastakaarta lisättyä kotimaisiin puulajeihin.

Sivuttaiset tai myötäkäyrät taivutukset onnistuvat höyryttämällä hyvin.
_________________
Kantapään kautta.

aleksi94 · Joined: 18 Aug 2007 Posts: 14

kiitos asiantuntevista vastauksista Smile

Santtu Risku · Joined: 31 May 2006 Posts: 1659 Location: Inari

pakko on nyt sanoa vastaan. tämä tuomijousi on höyryttämällä laitettu vastakaarelle eikä ole antanut yhtään periksi kaarista sen jälkeen kun olen ottanut sen muotista. http://www.perinnejousi.fi/keskustelu/viewtopic.php?t=1189
eivät ole myöskään B höyrytykseni antaneet periksi. puu oli pihlajaa.
_________________
"When injustice becomes law, rebellion becomes duty." - Thomas Jefferson

Simo Hankaniemi · Joined: 08 Jul 2004 Posts: 4937 Location: Turku

Olen tehnyt B-muodon joko tuoreesta puusta tai rasvaamalla ja kuivakuumennuksella. Tai kuivasta C:n muotoisesta puusta ilman muita käsittelyitä. En tältä istumalta muista, olenko tehnyt yhtään höyryttämällä. Epäilen kuitenkin, että jos muoto katoaa pian, niin syy on lähinnä tilleröinnissä. Keskelle on jätetty liian vähän puuta. Tällainen jousi suoristuu aina riippumatta siitä, miten muoto on saatu aikaan.

Juri · Joined: 20 Oct 2004 Posts: 3319 Location: Vantaa

Santun tuomijousen staattiset vastakaaret ovat jätetty viisaasti paksummiksi, ne eivät taivu.
Sama systeemi takuulla pätee sitten myös B-jousen kahvaan. Kyllähän se muoto tietysti pysyy jos puu on jätetty riittävän paksuksi, kuten Simo jo sanoikin.

Minun kokemukseni liittyvät enempi kaaren taipuvien osien vastakäyristämisiin. Puhuin sitten ymmärtämättömyyksissäni aivan aiheen sivusta, kun en ole vielä B-jousta tehnyt.
_________________
Kantapään kautta.

Antti · Joined: 30 Apr 2007 Posts: 148

Morjens pitkästä aikaa!

En olekaan kerennyt palstalle vähään aikaan kirjoitella, kun aika on kulunut lähes täysin opiskeluiden ja metsästyksen parissa. Niin, sitä vaan tulin ilmoittelemaan, että tätä jousta ei enää ole. Se meni kärjestä poikki ja on nyt polttopuuna. Omaa tyhmyyttäni niin kävi, jostakin syystä halusin kokeilla "paljonko siinä olikaan paunoja" ja yksinkertaisesti venytin sitten liikaa, että kuului vain räksistä.

Ei auta kuin uutta alkaa värkkäillä kohtpuoliin. Ei sitä voi ilman B-jousta elää.

Tuukka Kumpulainen · Joined: 25 Jul 2004 Posts: 1566 Location: Turku

Harmi. Liekö alhainen pituussuhde ja jousen pyöreä selkä ollut kuolettava kombo...

Martti Auer · Joined: 27 Jul 2004 Posts: 2043 Location: takapajula

Tuollaiset uudet jouset kannattaa sisäänajaa hyvin hitaasti, jos ne venyttää välittömästi täyteen vetopituuteen, niin ne voivat mennä rikki. Jousen on annettava totuttautua, eli kannattaa ampua hyvin pitkään vajaalla vedolla ja 500 laukauksen jälkeen tilleri saattaa muuttua, jolloin jousesta ei kannata heti pyrkiä tekemään täydellistä ja viimeisen päälle, joka on todennäköisesti aloittelijan virhe, jouseen on jätettävä kasvuvaraa jatkotilleröintiä varten ja se on ajettava sisään hitaasti ehkä noin 4000 laukauksen jälkeen voi sanoa, että jousi on sitten asettunut siihen lopulliseen muotoonsa ja muottiinsa, siksi ei haittaa vaikka uusi jousi vaikuttaisikin aika karkeatekoiselta heti ensialkuun, siinä on myös se, että jos on tehnyt liikaa viimeistelyä uuteen jouseen ja se hajoaa heti ensialkuun, niin siinä on vain tehnyt turhaa työtä aika pitkälle ja pettymys voi olla suuri.
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.

F. Rönnlund · Joined: 21 Sep 2004 Posts: 8 Location: Turku, baby! ;)

Olipa aika lyhyt jousi myös. Smile

Eli, jos olisi ollut 162 cm pitkä, niin sitten ei varmasti (?) olisi mennyt rikki - erityisesti kun tilleri näyttää hyvältä.

Martti Auer · Joined: 27 Jul 2004 Posts: 2043 Location: takapajula

152 cm jousi alkaa olla jo aika ylipitkä.
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.

toni · Joined: 31 Dec 2004 Posts: 1453 Location: aurajoki

sisäänampumisen tärkeys on kyllä ehdottomasti huomioitava.
pienimmilläänkin,niiden suosituksiin oon törmännyt 200laukauksen kiepeiltä.
tästä varmaan on jokaisella tekijällä hieman omat näkemyksensä?

ja mitä pinempi ja kovempi paunaisempi,sen maltillisemmin ottaisin uuden jousen kanssa.pelkillä laukaisemattomilla vedoillakin(hyvää sekä jouselle että lihaksistolle ja kämmenen asennolle)voi muotoa mukauttaa,alkuun,ennen sisään ammunta vaihetta.