Jousi

[Santeri]

Tein nyt sitten ensimmäisen jouseni (jos ei lasketa mukaan 10-vuotiaana tehtyjä keppejä, joissa oli vain lovet päädyissä). Luulen, ettei tämä ole mikään aivan ammattitaitoinen ja erinomainen jousi, mutta senhän takia sen tänne laitoin, jotta ammattitaitoisemmat voisivat kommentoida.

Ja huomatkaa muuten upea tilleripuuni! Aika säälittävä varmaan. Pelkkä lankku, jossa kymmenen sentin välein naulat.

Jousi on siis pihlajaa ja sen tekemisessä sain hartiat ja kädet piloille, kun tein alussa pelkällä puukolla ja aika loppuvaiheessa päätin sitten viedä sen kouluun koneilla käsittelyyn...

Ja mitään pintakäsittelyähän jousella ei nyt ole.

Jänne on katkaistu (saksilla) kolme kertaa ja solmittu ja liimattu, jotta sain pituuden sopimaan. Lähetin nimittäin isän ostamaan Sherwood Shoppiin jännettä ja jotenkin kuvittelin, että se olisi jonkinlainen kerä (nyt kaikki naureskelevat), mutta sieltä sitten tuli mitä tuli.

Tilleri on kai ihan ok, mutta toivoisin nyt kriittistä kommenttia. Oikea lapa taitaa kyllä olla hieman heikompi...


Olen tehnyt myös kaksi nuoltakin.
Ensimmäisessä kärki meni ekasta osumasta lyttyyn ja sulitus oli aika heikkolaatuinen (sulat varmaan myös). Nuolen perä heittelehti lennon aikana aika reilusti.
Toiseen nuoleen laitoin kärjeksi lyijytäytekynän kärjen. Se oli yllättävän hyvä, kunnes se irtosi ja juuttui puuhun.
Molemmat nuolet ovat nyttemmin puiden latvoissa... Yksi uusi on koulussa tekeillä!

Se jäi mietityttämään, että onko nuolen lähteminen vasemmalle normaalia?

Ja vielä se kuva, että se kommentin jättäminenkin olisi mahdollista.


Taisi tulla hieman sekavahko ja pitkä viesti...

[Tuukka Kumpulainen]

Onnittelut uudesta jousesta!

Jousesi todistaa että pihlajalla riittää vetolujuutta - jousi nimittäin taipuu jyrkästi todella lyhyeltä matkalta kaarten tyvessä ja sen jälkeen ei juuri lainkaan. Molemmista kaarista löytyy melkoiset sarananalut. Jousessa ei liene paljoakaan paunoja? Mikä sen pituus ja leveys on? Kuinka paljon jousi on myötäkäyristynyt käytössä? Joka tapauksessa ensimmäisen jousen kohdalla jo täysien vetojen kestäminen on kelpo saavutus.

Tee seuraavan jousen kaariin voimakkaampi ja tasaisempi ohennus. Eli tyveen (ei kahvaan) lisää paksuutta ja siitä tasainen ohentuminen kärkiin. Sisäkaaret, jotka nyt taipuvat todella paljon tulisi jättää huomattavasti jäykemmiksi ja suurin taipuma siirtää ulommas kaarissa. Työn jälkeen on myös hyvä kiinnittää huomiota - mitään kuhmuja, kuoppia tai työkalun nirhaisuja ei vatsapintaan saisi jäädä, niistä tilleri pettää.

Nuolen lähtö vasemmalle kertoo siitä, että nuoli on jouseen nähden liian jäykkä, tai siinä on liian kevyt kärki. Todennäköisesti molemmat, jos lyijytäytekynän nokka on kärkenä. Jouseen sopiva nuoli lentää juuri sinne minne täydessä vedossa osoittaa, mitään "kompensaatiota" ei tähtäyksessä tarvita.

[Guest]

[Santeri]

Tuo yllä oleva oli siis minun kirjoittamani... Voisi varmaan rekisteröityä.

[jkekoni]

Onnittelut ensimmäisen jousen johdosta.

Jos kuivasit pihlajan kuoret päällä, mutta halkaistuna se kääntyy myötäkäyrälle. Jos halkastuna ja ilman kuoria niin vastakäyrälle. Tosin osa vastakäyrästä jää tilleröinnissä.

Puuta täytyy kuivata huomattavasti kauemmin kuin mitä se tuntuu kädessä märältä. Liian aikainen käyttö lisää myötäkäyryttä.
13 cm on todella suuri myötäkäyryys. Hyvä että jousi ei kuitenkaan
hajonnut.

2.5cm on todella kapea pihlajalle. Asiaan tietenkin liittyvät vetopituus, jousen pituus ja jousen paunat. Jousen pituus ilmoitetaan ilman jännettä.
Otaksun jousen olevan alle 30 paunaa.

Paunat saat helpoimmin ostamalla Biltemasta 9? maksavan mekaanisen kalavaa'an. (Jos olet Pk seudulla voi myydä sinulle tollaisen käytetyn 4?:llä.) 25?:lla saat ebay'stä 120lbs digital fishing scale:en.

Tilleri.
Punaiset kohdat ylirasittuvat. Siniset alirrasittuvat. Otaksun, että staavi on suora(pois myötäkäyristymät), jos siinä oli mutkia valmiiksi, ei tilleriä voi päätellä ilman alkukuvaa. Oikea lapa on huonompi.

Kahvan jäykkä osa on tarpeettoman pitkä. Olet ilmeisesti ottanut mallia olympia vastakaaresta? Ne on tehty lasikuidusta...

Jousen voi tehdä tasalevyiseksi, mutta kapenevat lavat ovat tehokkaampia(etenkin keveillä nuolilla) ja aihettavat vähemmän hand shokkia.

Tilleritikun ei tarvitse olla ton kummempi. Olen tehnyt jousia pari vuotta tilleritikulla, johon on hakattu 5 minuutissa lovet vesurilla.

Vesuri (Fiskars!) puree märkään puuhun huomattavan hyvin. Puukko ei mielestäni ole hyödyllinen kuin nokkeihin ja kahvaan. Jousi veistetään ensiksi vesurilla, sitten höylällä. Vaihtoehtoisesti vannesahalla ja nauhahiomakoneella kuivaan puuhun. (Työtapoja on erilaisia, noi eivät ole ainoita oikeita, vaan minun käyttämiäni.)

[Mika]

Kädensija on turha, ellei ota mallia vartavasten amerikkalaisista. Tillerikin on paljon helpompi hahmottaa ilman kädensijaa, lisäksi jousesta tulee toimivampi suuremmalle skaalalle nuolia ilman kädensijaa. Yksipuisuus vain korostaa kädensijan tarpeettomuutta ja työn määrä kohtuuton, minkä saa kulumaan kädensijaan.

Toisaalta ihan oikein olet ajatellut, kun olet jättänyt kärjet jäykemmiksi, koska kädensijan vuoksi puuta ei ole jäljellä liikoja lapojen kärkiinpäin työstettäessä. Vaistomaisesti jättää enemmän puuta kärkiin, jolloin kärjet jäävät jäykemmiksi, joka ei välttämättä ole tillerin kannalta eduksi.

Sitten, kun tilleri on täydellinen, kuten kaikki tietokoneiden ääreltä pyrkivät opettamaan, niin ammutkin enään hammastikkuja kädensijallisella jousella, ellei laita eläinjännettä selkään, no ei ihan, mutta kuvainnollisesti kyllä.

Kuitenkin tekemällä jousi ja jousesta opittu siirtyy seuraavaan jouseen seuraavaa jousta tehdessä, ei ennalta suunnitellessa.

[Santeri]

[Santeri]

[Mika]

[jkekoni]

Minä tykkään paksusta kapenevasta kahvasta. Olen nyt kyllä viimeaikoina alkanut ymmärtää myös jousten päälle joissa ei moita ole.

Mielestäni kahva ei lisää työn määrää merkittävästi. Tietenkin jo joutuu liimaamaan puuta niin siihen tulee vähän lisää, mutta lakkuun on helppo liimata ja staaveissa riittää paksuutta, joten ei toi noin hankala ole.

[Mika]

[Mika]

Lisäksi, kun kädensijija alkaa olla useammasta kerroksesta kyhätty, tai kovemmasta puusta, kuin mitä vuolee hiettömänä, niin kyllä alkaa olla jo vaikeampaa.

[jkekoni]

Ei pidä liimata hikkoria tai itseasiassa tehdä hikkorilla yhtään mitään muutakaan ellei ole vannesahaa. Bullet vielä menee.

Muiden puiden kanssa vesuri, puukko ja kava riittävät kyllä.

[Santeri]

Mites tämä paunojen mittaaminen siis tapahtuu?

[V.T]

No ensin ostat kalapuntarin, siis sellaisen mihin kala laitetaan roikkumaan.

Sitten laitat jänteen jouseen ja sen jälkeen kalamittarin koukun jänteeseen ja vedät niin että vetopituus mikä jouseen on tehty täyttyy ja katsot montako kiloa sait.

Sen jälkeen muunnat kilot paunoiksi, täällä -> http://www.convertworld.com/fi/paino/Pauna.html .

Ta-daa!
_________________
Tarpeeksi kovassa paineessa paskastakin puristuu timantteja

[Simo Hankaniemi]

Olen Mikan kanssa samaa mieltä tästä kädensija-asiasta. Moni jousentekoa aloitteleva ei ole nähnyt muita kuin näitä "olympia-jousia" ja niiden paksu raskas kädensija tuppaa tulemaan mukaan yksipuisen jousen disainiin. Olen nähnyt jopa aloittelijoiden lyhytjousia, joihin on tehty vastaava kädensija, eli toimivien lapojen pituus jää sitten enää muutamaan kymmeneen senttiin per lapa ja vetopituus on ehkä 30 cm. Tuloksena on jousi, joka heittää taulunuolta ehkä 60-70 m, vaikka paunoja olisi hurjastikin.

Aloittelijan olisi helpointa tehdä jousi, jonka levein kohta on keskellä ja joka taipuu kauttaaltaan, myös keskeltä, jonkin verran. Tällaisen tilleröinti käy helpoiten ja kohtalokkaiden virheiden mahdollisuus pienenee, kun koko kaari osallistuu työhön. Maailmanhistorian aikana tehdyistä jousista on varmaankin 90 % ollut tällaisia. Ja ne pelittävät edelleen siellä, missä jousi on työkalu (Amazon, eräät Oseanian saaret, Afrikan jotkin alueet).

Jos jouseen tekee jäykän kahvan, niin sen pitäisi olla mahdollisimman lyhyt.

[Juri]

Samaa mieltä olen Simon kanssa kahvoista. Kauttaaltaan taipuvan jousen tehtyään alkaa myös todella ymmärtää miten mikäkin asia jousessa vaikuttaa.
Muuten juttu on mielestäni puhdas makuasia, asioilla on puolensa ja puolensa. Kahvallisiakin jousia on tehty Euroopassa ja Aasiassakin kautta historian, mainittakoon nyt vaikka ugri- ja saamijouset sekä Holmegaardit.
_________________
Kantapään kautta.

[Mika]