View previous topic :: View next topic |
Author |
Message |
Risto Rautiainen
Joined: 23 Oct 2004 Posts: 149
|
Posted: 10.12.2004 12:35 Post subject: Crécyn taistelu ja siihen vaikuttavat elementit |
|
|
Lukaisin tuossa tuota tajunnan virtaa osiota ja siellä kävi silmään Simo Hankaniemen maininta: "Ranskalaisten dokumenttien mukaan englantilaisten tykistö oli ratkaisevin tekijä Crécyssä 1346, eivät jousimiehet."
Minua kiinnostaisi mitä nämä dokumentit ovat ja mitä niissä sanotaan vähän tarkemmin. Kuinka paljon englantilaisilla oli tykistöä, minkälaista ja mikä sen rooli oikein oli? Tiedän kyllä että taistelun lopputulokseen vaikutti paljon muutkin asiat, kuin englantilaisten jousiampujat, mutta tuskin niitäkään voi jättää aivan täysin huomiotta, olivathan he kuitenkin aika iso osa armeijaa. |
|
Back to top |
|
|
Simo Hankaniemi
Joined: 08 Jul 2004 Posts: 4937 Location: Turku
|
Posted: 11.12.2004 16:24 Post subject: |
|
|
Risto Rautiainen kysyi, mihin perustui väitteeni siitä, että tykit olivat ratkaisevia Crécyssä. Kyseinen ranskalainen dokumentti on alkukielisenä ja käännöksenä W.W.Greenerin kirjassa The Gun and its Development (Chartwell Books, Inc., 1988, ISBN 1-55521-238-79) sivulla 55.
Ranskalaisen kirjoittajan nimeä ei jostakin syystä mainita, mutta tekstin mukaan englantilaisilla oli Crécyssä muutamia tykkejä, joita he käyttivät ensimmäistä kertaa taistelussa. Tykit oli sijoitettu kumpareelle kylän läheisyyteen ja nämä aseet aiheuttivat suurimman osan sekasorrosta ranskalaisten armeijassa. Ranskalaiset katsoivat tappionsa aiheutuneen tästä syystä.
Tietysti englantilaisilla oli runsaasti jousimiehiä, jotka luultavasti tappoivat suurimman osan taistelussa kuolleista 4000 ranskalaisesta ritarista. Mutta tykit saattoivat olla se ratkaiseva tekijä englantilaisten eduksi. |
|
Back to top |
|
|
Simo Hankaniemi
Joined: 08 Jul 2004 Posts: 4937 Location: Turku
|
Posted: 13.12.2004 14:27 Post subject: |
|
|
Mainitsemassani lähteessä puhuttiin "muutamasta tykistä", mikä voi kai sitten olla 2-4. Tykkien lukumäärä ei tainnut olla se oleellisin asia, vaan niiden psykologinen vaikutus. Tykkitulen kohteeksi joutuminen ensimmäistä kertaa lienee hermoja raastava kokemus. Ranskalainen kirjoittaja taivastelee englantilaisten epähumaaniutta tykkien käytön vuoksi. Vaikka ei kai se rintaan osuva ritarin keihäs tai miekanpistokaan niin hellältä tunnu. |
|
Back to top |
|
|
Risto Rautiainen
Joined: 23 Oct 2004 Posts: 149
|
Posted: 14.12.2004 11:37 Post subject: |
|
|
Jeps, eli muutama tykki on kieltämättä voinut olla se korsi joka katkaisi ranskalaisten selän, mutta ilman muita tekijöitä (sade joka heikensi genovalaisten varsijousien tehoa, englantilaisten pitkäjouset, englantilaisten hyvät asemapaikat, ranskalaisten huono taktiikka, jne.) tykeillä tuskin olisi taistelua voitettu.
Käsittääkseni genovalaisten varsijouset olivat komposiittimallia, jossa lepotilassa jänne on kohtuu löysällä ja se on alttiimpi kastumiselle. Kastuttuaan jänne venyy hieman, eikä siihen paljoa tarvita että teho heikkenee.
Froissart ei ole muuten loppujen lopuksi paikoitellen kovin luotettava lähde, sillä eihän hän edes ollut paikalla ja tapahtumien aikaan alle parikymppinen. |
|
Back to top |
|
|
Martti Auer
Joined: 27 Jul 2004 Posts: 2043 Location: takapajula
|
Posted: 14.12.2004 14:55 Post subject: |
|
|
Kyllähän roomalaiset esimerkiksi käyttivät isoja karjuja sotaelefantteja vastaan; jotta saisivat nämä paniikkiin. Karjut oli sivelty tervalla, rasvalla ja öljyllä ja sitten jossain vaiheessa nämä sytytettiin palamaan, jolloin nämä palavat siat juoksivat elefanttien jaloissa, ja saivat nämä paniikkiin. Palavat siat pitivät tietysti hirveää huutoa mennessään, vaikka nämä karjut saattoivat murjoa sotilaita tieltään, niin tuskin siinä sellaista tehokkuutta haettiin, vaan lähinnä psykologista vaikutusta. Aika mielikuvituksellista, ei voi kuin hattua nostaa. Tai barbaarit heittelivät vihollisotilaiden irti leikattuja päitä vihollisia päin; jotka päät oli sivelty liimalla. Kyllähän niitä kaikenlaisia konsteja on ollut. Nuijasodassa käytettiin haaveja tehokkaasti. Näillä ranskalaisilla oli vain väärä taktiikka Cresnyn taistelussa, näiden olisi ennemminkin kannattanut jakaa se raskas ratsuväkensä, hyökkäämään kumpaankin vihollisen sivustaan, tai lähettää ensin tunnustelujoukkoja, ym. Mutta ilmeisesti on pyritty liikaan yksipuolisuuteen, kuten näiden ns. englantilaisten "pitkä jousten" kohdalla, hyi häpeä. Siinä voi tulla yllätyksiä. _________________ Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan. |
|
Back to top |
|
|
Simo Hankaniemi
Joined: 08 Jul 2004 Posts: 4937 Location: Turku
|
Posted: 16.12.2004 11:02 Post subject: |
|
|
Aika monissa kirjoissa näkee toistettavan tätä väitettä siitä, miten sade (kenties) kasteli yhdistelmäjouset tai jänteet. Minun on aika vaikea uskoa, että tappamisen ammattilaiset antaisivat kapineensa kastua sateessa ilman suojaa käyttökelvottomaksi. Varsinkin kun suojaaminen on aika helppoa. Olen itse metsästänyt tihkusateessa 5-6 tuntia yhteen menoon jännejousen kanssa huomaamatta mitään haitallisia vaikutuksia. Olin sivellyt jousen paksusti pellavaöljyn, tervan ja mehiläisvahan seoksella. Lisäksi jousen voi rankemman kuuron ajaksi suojata kääräisemällä kangaspalaan tai vaikka omaan takkiinsa. |
|
Back to top |
|
|
Tuukka Kumpulainen
Joined: 25 Jul 2004 Posts: 1566 Location: Turku
|
Posted: 16.12.2004 13:25 Post subject: |
|
|
Yhdistelmäkaaristen varsijousten aikakaudella Euroopassa käytettiin erityisiä kaarisuojia, joilla kaari ja jänne saatiin kätevästi suojattua sateen ajaksi. Näitä näkyy aikalaistaiteessa, ja ainakin yksi sellainen on myös säilynyt nykyaikaan asti. Tiedä sitten, riittikö joka arbalestieerille näitä suojuksia. Voisi kuvitella, että tässä asiassa ei venytetty penniä, eikä Crécy varmasti ollut ensimmäinen kerta Euroopassa, kun sade osui varsijousitaistelun päälle. |
|
Back to top |
|
|
Belsebuubi
Joined: 13 Sep 2004 Posts: 12
|
Posted: 17.12.2004 16:08 Post subject: |
|
|
Tuolla Wikipedian sivuilla sanottiin, että Englantilaiset ottivat sateen alkaessa jänteet pois, kertokaahan onko se edes mahdollista? Miten yli sata-paunaisesta sotajousesta saa jänteen pois ja taas takaisin kun vihollinen lähestyy? Kaiketi Ranskalaiset luottivat ylivoimaiseen haarniskoituun ritariin, olihan se hallinnut taistelukenttiä useita satoja vuosia, jopa taistelupaikat pyrittiin valitsemaan siten, että se palvelisi raskaanratsuväen käyttöä. Ranskalaiset ilmeisesti yrittivät vain lopettaa taistelun niin nopeasti kuin mahdollista eli täysillä keskustan läpi minkä jälkeen suojattomat jousimiehet olisi teurastettu. Millaista sodankäynti olisi jos kukaan ei tekisi virhearviointeja ja onhan näitä vastaavia sotahistoria täynnä, jopa tänäpäivänäkin tehdään surkuhupaisia mokia. |
|
Back to top |
|
|
Simo Hankaniemi
Joined: 08 Jul 2004 Posts: 4937 Location: Turku
|
Posted: 17.12.2004 16:47 Post subject: |
|
|
Kyllä satapaunaisesta jousesta jänteen pois saa. Petteri Järmälä ampuu 90-paunaisella pitkällä lattajousella, eikä virittämisessä ja sen purkamisessa näytä olevan mitään ongelmia. Toinen asia on, onko jänteen pois ottaminen tarpeellista, vaikka sataisikin. Ammuin pellavajänteisellä 154 cm mittaisella jousella sateessa näytösammuntoja Hämeenlinnassa toissa vuonna keskiaikapäivillä. Jänne toimi ihan hyvin, vaikka se oli melko huonoa pellavalankaa. Kyse ei ollut mistään satapaunaisesta pelistä, mutta en oikein usko, että sellaisenkaan jänne kärsisi, etenkin jos siihen olisi sipaistu vaikkapa lanoliinia.
Nuolten sulitukset kärsivät sateesta eniten, jos ne kastuvat kunnolla. Höydyt menevät vartta vasten ja nuoli lentää kuin siinä ei olisi sulitusta lainkaan. Isossa taistelussa tämäkään ei ole niin vakava asia, sillä merkitystähän ei ole sillä osuuko juuri tähtäämäänsä kohtaan vai toiseen ratsukkoon 20 m toiseen suuntaan. |
|
Back to top |
|
|
Risto Rautiainen
Joined: 23 Oct 2004 Posts: 149
|
Posted: 17.12.2004 21:19 Post subject: |
|
|
Tuohon jänne juttuun. Tämä on vähän huono lähde, mutta Payne-Gallwey kirjoitti kirjassaan The Crossbow (lienee monelle aika tuttu opus): "It is asserted by numerous historians, all of whom derive their information on the subject from a cursory statement by the second continuator of William of Nangis, that the crossbowmen at Crécy were unable to shoot with effect bacause the strings of their weapons were slack, owing to the great storm of rain that set in just before the battle"
Ja lisää:
"This combination of water and heat would certainly relax in some degree the strings of the crossbows used at the time of Crécy, if they were uncovered, and would make the strings too loose to be of good service, till they could be removed from the bows in order to be shortened by twisting, and then replaced; all of which would entail, of course, time and care"
Gallwey myös huomauttaa, että koska genovalaisten varsijouset olivat tod. näk. komposiitti mallia, olivat jänteet kohtuullisen löysiä kun ase ei ollut vireessä. Tämä mahdollisti kosteuden huomattavsti helpomman pääsyn kastelemaan jänteen läpikotaisin. Tiukasti jännityksessä olleisiin teräsvarsijousen jänteisiin tällä ei olisi ollut juurikaan vaikutusta. Gallweyn oman testin perusteella päivän vedessä olleeseen teräsvarsijouseen ei tullut havaittavaa muutosta, mutta jo puoli tuntia vedessä ollen komposiittivarsijousen jänne venyi tuuman verran liikaa. Kun varsijousen vetopituus ei ole kovin montaa tuumaa, eikä sitä voi vetää sen pidemmälle kuin missä laukaisumekanismi on, on vaikutus aika dramaattinen.
Huomautan myös siitä että varsijousen jänne on eri tavalla rakentunut kuin normaalin käsijousen. Jousen jänne on yleensä punottu jollain tavalla kierteelle ja helposti ohuutensa vuoksi vahattavissa vaikka läpikotaisin, kun taas varsijousen jänne tehdään ns. vyyhdiksi, jossa ainoastaan nokit ja jänteen keskikohta on kääritty tiukalle suojapunoksella. Tekotapa johtuu siitä, ettei varsijousen jänne saisi venyä yhtään.
Kuvia:
http://www.crossbows.ru/making/img/string10.gif
http://www.crossbows.ru/making/img/string2.gif
http://www.crossbows.ru/making/img/string1.gif
Mietitäänpäs vielä sitä pussi juttua. Olivatko varsijousimiehet jo taistelukentällä sateen sattuessa? Jos olivat, niin miten todennäköistä on että heillä olisi ollut yhtään mitään ylimääräistä mukanaan taistelukentälle mentäessä? Eihän sellaisen pussin laittaminen vyön alle tms. mikään iso homma olisi, mutta minä en ainakaan haluaisi yhtään ylimääräistä tavaraa mukaani sellaisen paikkaan missä minun pitäisi taistella henkeni edestä ja mahdollisesti vieläpä käsin. |
|
Back to top |
|
|
Simo Hankaniemi
Joined: 08 Jul 2004 Posts: 4937 Location: Turku
|
Posted: 21.12.2004 18:48 Post subject: |
|
|
The Crossbow -kirja on tietysti tuttu ja nököttää tuossa hyllyssä, mutta senkin kirjoittaja siis toteaa, että maininta kastuneista jänteistä perustuu vain yhden kirjoittajan kursoriseen kommenttiin. Voi olla että sade kasteli varsijousten jänteet, mutta pidän sitä äärimmäisen epätodennäköisenä, ellei parempia todisteita asialle löydy. Todennäköisempää on, että varsijousiampujat eivät uskaltaneet mennä tarpeeksi lähelle vihollista, jolloin nuolet tekivät reikiä vain peltoon. Palkkasotilaat eivät välttämättä tarjoa nahkaansa viholliselle millään apinan raivolla. "Parempi" jäädä vähän kauemmaksi ja jälkeen päin vain selitellä heikkoa tulosta. Tällaisessa tilanteessa on ymmärrettävää, että ritarit raivostuivat heikkoa suoritusta ja ratsastivat kylmästi nurin omat varsijousimiehensä lähtiessään rynnäkköön. |
|
Back to top |
|
|
Risto Rautiainen
Joined: 23 Oct 2004 Posts: 149
|
Posted: 22.12.2004 16:24 Post subject: |
|
|
Sinällään tuo versio selittäisi kyllä ritaireiden reaktion huomattavasti paremmin. Jos genovalaiset olisi ottaneet vain yksinkertaisesti takkiinsa, nin vaikea kuvitella, että siinä olisi ollut syytä pistää heitä rynnäköllä matalaksi. |
|
Back to top |
|
|
jkekoni
Joined: 01 Jan 2005 Posts: 2834 Location: Espoo
|
Posted: 01.01.2005 16:10 Post subject: |
|
|
>Sinällään tuo versio selittäisi kyllä ritaireiden reaktion huomattavasti paremmin.
Toinen versio on tietenkin se että oma moka pitää laittaa toisten syyksi, ja ritarithan olivat tunnetusti ravintoketjun huipulla. Lisäksi voi kuvitella että ritarit eivät pitäneet jousimiehistä, koska he muuttivat sodankäntuiä siihen suuntaan, että ritareita alkoi kuolla, eikä vain otettu panttivangiksi... |
|
Back to top |
|
|
Simo Hankaniemi
Joined: 08 Jul 2004 Posts: 4937 Location: Turku
|
Posted: 03.01.2005 00:32 Post subject: |
|
|
Tosi on, etteivät jousimiehet olleet erityisen arvostettuja, eivät Englannissakaan ennen kuin tuliaseiden yleistyttyä. Siinä vaiheessa astui romantiikka kehiin (1500-luvulla). Ylimystö alkoi nähdä jousiammunnan ihanan romanttisena menneen suuruuden merkkinä. Ja ovathan peltipukuiset hevosen selässä istuvat hemmot tietysti näyttävämpiä kuin keppi kädessä seisoskelevat alaluokan edustajat. |
|
Back to top |
|
|
Maggishwitch
Joined: 10 Aug 2004 Posts: 15
|
Posted: 18.01.2005 13:59 Post subject: |
|
|
Kirjassa Päin Mäntyä, mainittiin että genovalaiset palkkasotilaat olivat marssineet 18 tuntia yhteen menoon ennen taistelun alkua. Eikä heidän ilmeisestikään annettu levätä, vaan heti annettiin käsky marssia päin vihollista. Vitutus ja väsymys saattoi osaltaan vaikuttaa siihen, että ammunta jäi lyhyeksi.
Filip IV johtamassa armeijassa oli muitakin kuin ranskalaisia, mm saksalaisia, espanjalaisia ja böömiläisiä. Tämä ehkä osaltaan vaikutti siihen, että käskyt ja viestit monikielisessä armeijassa jäivät ymmärtämättä. Böömiläisten kuningaskin oli kaiken kukkuraksi sokea.
Ritaritkaan eivät malttaneet odottaa, että edellinen epäonnistunut hyökkäysaalto olisi perääntynyt kunnolla taakse, vaan heti oli rynnättävä päälle ja sotkeutua pakenijoihin.
|
|
Back to top |
|
|
Martti Auer
Joined: 27 Jul 2004 Posts: 2043 Location: takapajula
|
Posted: 19.01.2005 22:42 Post subject: |
|
|
Niin voi olla, että Filipin armeija oli jo kaaoksessa ennen kuin tämä edes taisteluun lähti. Ehkä vihollista ei edes käyty katsomassa, sinne vain mentiin, ja oli muutenkin sekavaa. Kyllähän se totta on että jos on sekava johto ja käskyt, niin eihän se voi johtaa kuin helvettiin, erittäin hyviä huomioita Maggishwithciltä, tässähän vanhakin viisastuu. _________________ Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan. |
|
Back to top |
|
|
Simo Hankaniemi
Joined: 08 Jul 2004 Posts: 4937 Location: Turku
|
Posted: 21.01.2005 15:39 Post subject: |
|
|
Niin, harvemmin tappion syynä on pelkkä huonompi aseistus. Yleensä häviäjän taktiikassa ja strategiassa on selviä puutteita, tai voimavarat ovat kautta linjan heikommat.
Hitler valtasi Ranskan neljässä viikossa, kun edellisen sukupolven aikana tehtävää ei saatu hoidetuksi neljässä vuodessa. Ja ranskalaisten panssarit olivat jopa parempia kuin saksalaisten. |
|
Back to top |
|
|
Maggishwitch
Joined: 10 Aug 2004 Posts: 15
|
Posted: 27.11.2005 08:42 Post subject: |
|
|
Bannockburnin taistelu v. 1314 on tässä ihan hyvä esimerkki. Robert the Bruce piti puolustaa Skotlantia 6000 keihäsmiehen ja 500 ratsumiehen avulla englantilaisten 17 000 suuruista armeijaa vastaan.
Englantilaisilla oli paljon jousimiehiä (kuinkahan paljon?), mutta eivät juurikaan hyödyntäneet niitä, vaan pitivät niitä taka-alalla. Yhdessä taistelun vaiheessa niitä sitten käytettiin ja skotteja alkoi kaatua. Englantilaisten riemu ei kauan kestänyt, kun skottien ratsuväki ilmaantui kuvioihin ja teki suojaamattomista jousimiehistä selvän. |
|
Back to top |
|
|
Mika
Joined: 22 Apr 2006 Posts: 978
|
|
Back to top |
|
|
jkekoni
Joined: 01 Jan 2005 Posts: 2834 Location: Espoo
|
Posted: 16.06.2006 09:17 Post subject: |
|
|
Siis ranskalaisilla olikin ketjut päällä! |
|
Back to top |
|
|
Flamberge Guest
|
Posted: 11.07.2006 02:44 Post subject: |
|
|
jkekoni wrote: | Siis ranskalaisilla olikin ketjut päällä! |
Kun ritareita on tuhansia, niin on muutenkin epäuskottavaa, että kaikilla näistä olisi ollut parhaiten joka paikan tilkitsevät levyhaarniskat päällään. Ja niilläkin keillä oli parhaat panssarit, niin ei paljoa naurata, kun hevonen menee massiivisen nuolikuuron haavoittamana alta, jalkojen alla on mutaa(ja kaatuneita miehiä) ja edessä ylämäki.
Ranskalaispuolen ritarien ylimielisyys ja sen johdon taktinen kyvyttömyys lienevät ratkaisseet taistelun. Mitenkään jousimiehiä vähättelemättä. |
|
Back to top |
|
|
Guest
|
|
Back to top |
|
|
Guest
|
Posted: 26.09.2006 17:19 Post subject: |
|
|
Olen kyllä Simon kanssa samaa mieltä siitä, etteivät ammattisotilaat olisi varmaankaan antaneet tärkeimpien aseidensa mennä epäkuntoon juuri ennen taistelua.
Genovalaisilla jousimiehillä oli taistelutunnuksenaan gambesoniin ommeltuna punainen yrjön risti. Sama merkki oli ollut englannin armeijan taistelumerkki jo Walesin valloituksesta lähtien.
Ranskalaiset ajoivat takaa Englannin armeijaa, joka oli hävittänyt ranskaa sillävälin kun Ranskan kuningas kokosi joukkojaan. Englantilaiset pyrkivät kaikin keinoin välttämään taistelua, koska tiesivät ranskalaisten olevan vahvempia. Lopulta, kun englantilaiset eivät olisi enää päässeet karkuun he asettuivat asemiin, joissa voisivat kohdata ranskalaiset mahdollisimman edullisesti. Ranskan suuri armeija oli hakenut ylityspaikkaa joesta joka virtasi armeijoiden välistä ja osastottain he ylittivät joen. Tämä johti siihen, että ranskalaisten armeija venyi pitkäksi marssimuodoksi.
Ranskalaisten armeija oli jaettu viiteen osastoon. Ensimmäisenä marssivat genovalaiset. Me emme oikeastaan tiedä mitä he tekivät kohdatessaan yksin koko valmiudessa ja hyvissä asemissa odottavan englantilaisten armeijan. Voimme vain arvailla. Toisena kentälle saapuivat Alenqon "johtama" esijoukko, eli kolmannes ritareista. Vastoin kuninkaan suoraa käskyä nämä hyökkäsivät kohti englantilaisia odottamatta pääjoukon ja jälkijoukon saapumista. Esijoukko kävi suoraan genovalaisten kimppuun. Yksi mielestäni hyvä arvaus on, että he luulivat näitä vihollisiksi, koska näillä oli vihollisen taistelutunnus. Ehkä genovalaiset olivat vasta asettumassa omiin asemiinsa kentällä ja marssisuunta näytti ranskalaisten esijoukosta vihollisen liikkeeltä pyrkiä ranskalaisten sivustaan. Kun genovalaiset ja ranskalaisten esijoukko taistelivat alkoivat englantilaiset ampua. Juuri tällaisessa tilanteessa pitkäjousien "epäsuora tuli" oli varmastikin ihanteellisessa asemassa.
Genovalaiset todennäköisesti väistivät mahdollisimman nopeasti ritarien tieltä eihän heille maksettu ranskalaisten tappamisesta ja etujoukko jatkoi hyökkäystä englantilaisia päin. Tässä kohtaa taistelua olisivat englantilaisten jousimiehet todennäköisesti yrittäneet pelastaa itsensä juoksemalla karkuun koko taistelukentältä, ellei Edward III olisi erikseen määrännyt ritareitaan jalkautumaan jousimiesten joukkoon.
Jousimies joutui keskiaikaisissa taisteluissa pelastamaan oman nahkansa usein aikaisessa vaiheessa, koska jalan hän ei peräänny likimainkaan samaa vauhtia kuin ritari ratsain. Juuri tästä syystä Crecyn taistelu on niin merkityksellinen, siis koska siitä lähtien ritareita jalkautettiin useammin ja useammin taisteluja varten.
Filip IV oli tehnyt hyvän strategisen päätöksen lähettää ensimmäisenä ammattimiehet, eli genovalaiset taisteluun. Lisäksi hän varmaan laski, että ulkomaiset palkkasoturit on hyvä pitää oman armeijan etupuolella. Ehkä hän oli jopa ohjeistanut etuvartionsa komentajia tämän suhteen ja jokin sekaannus johti Genovalaisten ja etujoukon väliseen yhteenottoon. Tämä pelasi englantilaisten pussiin.
Kun ranskan kuningas tuli paikalle pääjoukon kanssa ja näki, että esijoukko oli jo taistelukontaktissa englantilaisten kanssa, ei hän olisi enää voinut pidätellä armeijaansa hyökkäämästä vaikka olisi halunnutkin.
Englantilaisten esijoukon pidätellessä taistelukontaktiin yltäviä ranskalaisia ritareita saivat kukkulalla olleet englantilaiset jousimiehet (ja mahdollisesti tykkimiehet) ampua aaltoina hyökkäävää ranskalaisarmeijaa kuin tynnyriin.
1345 parhaitenkin varustulla ritarilla oli päällään ketjupanssari, jonka päälle oli sinne tänne kiinnitetty panssarilevyjä, mutta epäsuoran pitkäjousiammunnan suurin vaikutus lienee ollut hevosiin. Vauhdista kaatuneen hevosen ratsastaja tuskin jatkaa taistelua.
Ennenkuin ranskalaisten suurin osasto aliarvostetut jalkamiehet edes saapuivat kentälle he kuulivat perääntyviltä, että taistelu on jo menettetty...
Loppujen lopuksi noin suuren sotilaallisen katastrofin laittaminen pelkästään englantilaisten jousimiesten ylivertaisuuden ansioksi, genovalaisten jousien kastumisen tai ranskalaisten ritarien hölmöyden piikkiin on historian yksinkertaistamista typeryksille jonkin kansallistunnetta nostavan tai muun hämärän tarkoitusperän varjolla.
Hyväri |
|
Back to top |
|
|
Simo Hankaniemi
Joined: 08 Jul 2004 Posts: 4937 Location: Turku
|
Posted: 26.09.2006 23:48 Post subject: taistelu |
|
|
Olen täysin samaa mieltä Hyvärin kanssa. Epäilen ainoastaan sitä, että ranskalaiset olisivat sekoittaneet genovalaiset englantilaisiin ja hyökänneet siksi näiden kimppuun. Jokin yksittäinen ranskalainen voisi tehdä tällaisen virheen taistelun tohinassa, mutta tuskin koko genovalaista joukkoa on voitu luulla vihollisiksi, kun heidän kanssaan on ensin marssittu pitkään ja oltu samoissa leireissä. Joukoilla on saattanut olla keskinäistä skismaa jo ennen taistelua, mikä ei ole harvinaista etnisesti heterogeenisessa sotajoukossa. Tiedämme, että asevelvollisuusarmeijassakin on tiettyä jännitettä eri aselajien välillä jopa rauhan oloissa. |
|
Back to top |
|
|
Risto Rautiainen
Joined: 23 Oct 2004 Posts: 149
|
Posted: 28.09.2006 18:35 Post subject: |
|
|
Simon kanssa samaa mieltä. Tuo vahingossa hyökkääminen kuulostaa vähän kaukaa haetulta, tosin sotajoukkohan oli valtava. Onko sulla muuten jotain lähdettä sille että Filip olisi tullut paikalle vasta siinä vaiheessa kun taistelukosketus oli otettu? Ite on laiska eikä jaksa etsiä. |
|
Back to top |
|
|
lukio Guest
|
Posted: 28.09.2006 23:47 Post subject: |
|
|
David Nicolle on kirjoittanut Osprey Military Journalissa (vol 2 issue 4, 2000) artikkelin "Faillure of an Elite: The Genoese at Crécy" juuri esillä olleesta kysymyksestä. Hän nostaa esille sen, että genovalaiset määrätiin lähtemään hyökkäykseen välittömästi, vaikka heidän pavisensa, eli suuret kilvet, joiden takaa jalkajousimiehet ampuivat olivat ilmeisesti vielä kormastossa. Genovalaiset olvat suojattomampia kuin yleensä. He joutuivat lisäksiampumaan ylämäkeen aurinko suoraan vasten silmiä tai hieman vasemmalta. Nicolle nostaa myös esiinb tämän jousenjänteiden kastumisjutun, jota vastan on täällä kylläkin esitetty kritiikkiä. Olisiko mahdollista, että jalkajousenjänteiden kiinittämiseksi udelleen olisi tarvittu apuvälineitä? Nekin olivat luultavasti kuormastossa. |
|
Back to top |
|
|
Risto Rautiainen
Joined: 23 Oct 2004 Posts: 149
|
Posted: 29.09.2006 08:12 Post subject: |
|
|
lukio wrote: | Olisiko mahdollista, että jalkajousenjänteiden kiinittämiseksi udelleen olisi tarvittu apuvälineitä? |
Öh, uudelleen kiinnittämistä varten? Eikös jalkajousessa se jänne ole aika lailla koko ajan siinä jousessa kiinni, eikä sitä välillä oteta pois. Vai mitä ajat tällä takaa? Jänteen kiinnittämiseen tarvitaan käsittääkseni ainakin toinen pidempi jänne.
Tuonhan ei luulisi olevan hirvittävän vaikeaa testata tuon jänteen kastumis jutun. Eläinten jänteestä tehdyistähän nyt vissiin on kyse? |
|
Back to top |
|
|
jkekoni
Joined: 01 Jan 2005 Posts: 2834 Location: Espoo
|
Posted: 29.09.2006 08:54 Post subject: |
|
|
Puukaarista varsijousta ei voi pitää kokoajan vireessä, kuten metallikaarista.
Em aikana käytetiin yleensä metallikaaria? |
|
Back to top |
|
|
Risto Rautiainen
Joined: 23 Oct 2004 Posts: 149
|
Posted: 29.09.2006 11:16 Post subject: |
|
|
Käsittääkseni yhdistelmäkaaria. (Luu, puu, jänne). |
|
Back to top |
|
|
Tuukka Kumpulainen
Joined: 25 Jul 2004 Posts: 1566 Location: Turku
|
Posted: 29.09.2006 19:35 Post subject: |
|
|
Ei luu, puu, jänne vaan sarvi (tai hetula) puu, jänne ja olennaisena osana (ei pelkästään osien kiinnittäjänä) eläinliima. Päällä paperia, pergamenttia ym. |
|
Back to top |
|
|
Risto Rautiainen
Joined: 23 Oct 2004 Posts: 149
|
Posted: 29.09.2006 20:09 Post subject: |
|
|
Luu, sarvi, hetula.... |
|
Back to top |
|
|
Simo-San
Joined: 11 Dec 2006 Posts: 6 Location: Jyväskylä
|
Posted: 05.07.2007 23:30 Post subject: Crécy |
|
|
Hyväri pisti ihan asiallisen oloista tekstiä. Olen itse lukenut vähän samansuuntaista Montgomery of Alameinin kirjasta "Sodankäynti kautta aikojen".
Oleellisinta ainakin taistelun alussa oli se, että
1) Englantilaiset olivat levänneet ja ruokailleet, eli olivat paremmissa ruumiinvoimissa,
2) Englantilaisilla oli taktinen etu "väijytyksessään", josta tuli tavallaan vahingossa väijytys, koska heillä oli
3) PAREMPI TIEDUSTELU - kun taas Filipillä oli kehnon tiedustelunsa takia käsitys että englantilaiset olivat lähempänä Sommea.
4) Englantilaisilla yhtenäisempi ja selkeämmin johdettu joukko - parempi moraali sekä
5) maastoetu, linnoittautuminen ja ansoittaminen (mm. mustan prinssin ryhmityksen edustalle oli kaivettu salakuoppia)
Genovalaiset joutuivat ensimmäisenä taisteluun Montgomery of Alameinin mukaan sen takia, koska Filipin käsky lykätä taistelu seuraavaan päivään oli mennyt genovalaisille etujoukkoon, mutta taaemmat ryhmitykset eivät olleet sitä joko saaneet tai ne eivät sitä noudattaneet. Johtuuko tämä ylivoimaansa luottavien ranskalaisten ylimielisyydestä, huonosta koulutuksesta vai johdon auktoriteetin puutteesta, mene ja tiedä.
Itse olen myös siinä käsityksessä, että Genovalaiset jäivät osittain omiensa jalkoihin, koska he jäivät pitkäjousien yhteislaukausten ryöpytyksen alle ensimmäisenä viholliskosketuksen ottaneena yksikkönä, voimatta itse yltää samalle kantamalle. Sitten jyrähtivät vielä englantilaiset tykit. Niillä tuskin on ollut muuta ratkaisevaa merkitystä kuin se psykologinen vaikutus mistä monet ovat jo puhuneetkin. Mutta sitähän se sota on, vihollisen taistelutahdon lannistamista eri konsteilla.
Genovalaiset joutuivat sekasortoon, ja takaa painaneet palkkasotureiden työnantajat, ranskalainen ratsuväki tulvi takaatulevien painamana eteenpäin, jolloin genovalaiset jäivät enemmän tai vähemmän omiensa jalkoihin.
"Pitkäjousi jatkoi pyövelintyötään ranskalaisten ratsumiesten keskuudessa.
Jousimiehet ampuivat umpimähkään heidän joukkoonssa, eivätkä tuhlanneet turhaan yhtään nuolta, sillä jokainen nuoli osui mieheen tai hevoseen..tällä tavoin ritarit... kaatuivat, kuolleina tai pahasti haavoittuneina, ilman että he tuskin näkivät miestä joka surmasi heidät."
Taistelu jatkui Montgomeryn mukaan ranskalaisten itsemurhahyökkäyksillä, jotka pysähtyivät suurimmaksi osaksi pitkäjousien nuolisateeseen. Englantilaiset pysäyttivät yhteensä 15 aalto ranskalaisten hyökkäyksiä. Pitkäjouset pitivät koko taistelun ajan oman muodostelmansa muuttumattomana ja ampuivat ensin muutamia yhteislaukauksia lähestyvään aaltoon saattaakseen sen sekasortoon ja hidastaakseen se hyökkäysvauhtia, jonka jälkeen sen sivustoja pyyhittiin nuolisateella. Ranskalaiset suuntasivat hyökkäyksensä englantilaisia asemiehiä ja ritareita vastaan osaksi aikansa eläneen perinteen takia, mutta ennenkaikkea, koska he ja heidän ratsunsa eivät kestäneet pitkäjousien nuolia. Vain pieni osa ranskan armeijasta, kourallinen eliittiä
(mm. Böömin kuninkaan seuralaisia) saavutti melee-taistelun englantilaisten kanssa, mutta nämä tuoreet ja hyvin levänneet miehet hakkasivat ylimykset maahan ylivoimalla.
Englantilaiset olivat koulutettuja, hyvin aseistettuja ja itseensä luottavia, sekä yhden sen ajan parhaimmin uudesta taktiikasta perilläolevan johtajan johtamia.
Ranskalaiset puolestaan olivat hätäisesti koottu, hajanainen, kouluttamaton, ajastaan jälkeen jäänyt ja huonosti johdettu armeija.
Kaiken kaikkiaan väittäisin, että jänteiden kastumisella on ollut aika vähän merkitystä taistelun lopputuloksen kannalta.
Simo-San
/JKL _________________ ~Maailma ei laiskoja elätä~ |
|
Back to top |
|
|
Simo Hankaniemi
Joined: 08 Jul 2004 Posts: 4937 Location: Turku
|
Posted: 06.07.2007 02:20 Post subject: |
|
|
Juuri näin, jänteiden kastuminen on epätodennäköisin syy genovalaisten huonoon suoritukseen. Varsijousten kaaret olivat lisäksi lyhyitä, niitä ei ollut mikään ongelma suojata vaikkapa omalla puserolla tai viitalla sadekuuron ajaksi. Eikä sadekuuro olisi vaikuttanut muutenkaan mitään. Jouset ja jänteet eivät voineet olla vailla jonkinlaista roiskesuojausta.
Kilpien puute oli kyllä paha ongelma, jos ne olivat kuormastossa. Varsijousten hitaamman tulinopeuden vuoksi kilvet olisivat olleet täysin välttämättömiä. |
|
Back to top |
|
|
|