Jousi

[jtahola]

Aluks kysymys, pitäis pojallekin tehdä lyhytjousi, paunoja 20-25 kieppeillä. Aihio 110 cm pitkä, valkosaarnia. Kattelin jousilaskuria ja ohjeita, MOE-lukuja en löytäny joten jätin saman kuin defaulttina eli Red Oak, MOR-arvoksi laitoin arvon taulukosta ... laskuri anto 25 paunalla, 43" pituudella, 19" vedolla ja 15 mm kahvapaksuudella arvoiksi:

w=13.4 mm (kertaa kaksi) = n. 27 mm
T=15 mm ==> 9 mm nokkeihin

Onko noi arvot edes sinnepäin, jos teen läpitaipuvan ja suoran. Mites tilanne muuttuu jos höyrytän vastakäyrää kärkiin ? Onko pituuteen nähden liikaa paunoja ? Onko veto ylimitoitettu ?

Omas lyhytjouses selänkaivuu menos ja teen sitä sen verran kun voin, selystän jänteillä sit myöhemmin kun tavaraa riittävästi.

Kuvia tulee myöhemmin.
_________________
-JTAhola-

[Tuukka Kumpulainen]

Jousesta tullee paljon jäykempi kuin laskuri arvioi. Omat lastenjouseni ovat yhtä leveitä mutta viisi tuumaa pidempiä ja vain 13-14mm paksuja keskeltä / ~6mm kärjistä, materiaalina saarnea kokemuspohjalta selvästi notkeampi punajalava ja paunoja silti 20#@20". Näin lyhyillä vedoilla yhtään jäykempi ei istu alle teini-ikäisille ampujille, IME.

[jtahola]

Laitoin laskimessa paunoiksi 20 ja paksuudeksi 13 mm, leveys tuntu säilyvän suunnilleen samana. Voinen siis päätellä, että oikeilla jäljillä ollaan mittojen suhteen. Kovin kaposta en viitsis tehdä, 15 paunalla leveydestä häviää 10 mm. Leveyden saan takasin kun pudotan paksuuden 11 mm mutta ettei oo liian ohkanen?
Kun tein viimeks noin kaposen, mutta 130 cm pitkän ja paksuutta oli n. 12 mm niin oli hyvin myötäkäyrä ja heikkoheittoinen. No katotaan mitä saadaan.
_________________
-JTAhola-

[jkekoni]

Hello, joku muukin kuin tekijä ja minä käytää tota!

Kannattaa huomata, että vaikka leveys pysyy suht samana, niin vetopituus voi heitellä.

Jos jousesta vaan tulee liian kapea, niin sitten voi lyhentää ja ohentaa.

Tai sitten voi laskea jousen kaarelle asetettua kuormitusta, jos haluaa tehdä alirakennetumman jousen.

On aika paljon eroa onko leveys vain keskellä vai jatkuuko se samana 2/3 lapaa.

HUOM: woodbearin tiedot EI OLE PASKALEITA vaan g/mm^2. Käytä foorumiltä löytyvää muuninta.

FPLs antaa valkosaarnelle:
0.6 sg
MOE 12.0 Gpa
MOR 103.4 Mpa
http://www2.fpl.fs.fed.us/TechSheets/HardwoodNA/htmlDocs/fraxinusmet.html

On mahdollista, että "Valkosaarni" on lajin <fraxinus americana> lisäksi kauppanimi, jolla myydään myös muita samannäköisiä saarnia.

Saarni (tutkitusti ainakin eurosaarni), kestää vetoa paremmin kuin puristusta, joten kavennettu selkä vähentää settiä ja pudottaa massaa. Kohtuudella käytettynä myös ilman että riskeeraa selkää.

[jtahola]

Nyt rupee huimaan, kansakoulun matikka ei enää toimi vanhassa päässä. Täytyy ajan kans pähkäillä ja yritän laskee suunnilleen oikeita arvoja leveydelle ja paksuudelle.
_________________
-JTAhola-

[Santtu Risku]

en kyllä aivan ymmärrä miksi jousi pitää tehdä laskurin avulla hulluilla haavoilla, kun sen voi tehdä käyttäen sormimittaa ja silmää.
_________________
"When injustice becomes law, rebellion becomes duty." - Thomas Jefferson

[jkekoni]

Yksikkömuuntaminen toimii näin:

klikkaa:
http://www.perinnejousi.fi/~jkekoni/muunnin_frame26.html

Valitse vasemmalta Paine. Kirjoita seuraavaan 12.0 (hyväksyy myös 12,0 tai 12 ja voi kirjoittaa myös artmetiikkaa, eli 1+2/3 tms). Sitten valitse
seuraavasta ruudusta
"Giga pascal(Gpa)" ja seuraavasta g/mm^2 (Woodbear bowcalc)".
Nyt sulla lukee oikeassa ruudussa
1223659.4 jne Kopioit tän ruutuun MOE.

Sitten sama murtolujuudelle. Yksikkönä on nyt tällä kertaa Mpa. Muuten sama. Kopioit kohtaan MOR.

Nyt sulla pitäisi olla ruudussa
aprox. active strain @ rupture (Sar*)
Joku luku 0.6% (haapa) - 1.17% (pacific yew)
Jos jotain em alueen ulkopuolella, niin jossain on pilkkuvirhe tai
MOR/MOE ovat väärin päin tms.

(tai sulla on balsaa,terästä, hiilikuitua tms)

Mun ajatuksena olis, että tekisin tohon muuntimeen sulautetun yksikkömuuntimen ja/tai keräisin arvoi puista puupediaan.

Myös tollainen valinta tyyliin:
Metsäsaarni
Valkosaarni
Kotipihlaja
Tuomipihlaja(Huom: amerikkalainen)
Omenapuu(Huom: amerikkalainen)
Tuomi
Pähkinäpensas
Tervaleppä
pähkinäpuu
Orapihlaja
Metsävaahtera
Metsämänty
Hikkori
Bulletwood
Värimulperi
jne...

Älkää pidätelkö hengitystä...

[jkekoni]

Sormi/silmätuntuma on todella hyvä. Valitettavasti sormi/silmä alkaa toimi huonosti jos ollenkaan, kun menään
toisiin mittoihin, esim pitkäjousista lyhytjousiin
lisätää tapumattomia/alitaipuvia kärkiä, vastaakaaria jne.
(puhun itsestäni passiivissa, koittakaa kestää.)

Tietenkin jos viitsii aina uden typin yhteydessä maksaa oppirahat rikkomalla riitävästi jousia, niin saa kyllä peukalotuntuman kohdalleen. Toinen vaihtoehto on ylimitoittaa rankasti, mutta toi taas ei kerro kuinka paljon extraa on jälellä.

Itse tein ainoastaan 180cm lattajousia, ennenkuin löysin em softan. Tää on mahdollistanut mulle itselleni lyhytjousien ja holmegard jousien mitotuksen. Lisäksi se on auttanut tajuamaan erinäisiä asioita jousen toiminnasta ja skaalauksesta jne. Esim se kuinka paljon jäykkä kahva lyhentää vetopituutta ja kuinka vähän jäykät kärjen on ollut yllätys minulle. Myös korkean jännekorkeuden vaikutuksen. Toinen mitä en olisi ikinä kokeillut ilman em softan apua oli tervaleppä jousipuuna. Olisi ainakin minulta jäänyt ikuisiksi ajoiksi sivuun.

Ohjelmalla voi tehdä on kehitää omaa peukalotuntumaansa, sillä jos on tehnyt 10 jousta ja suunnitellut tolla 30, niin omaa enemmän mielestäni enemmän peukalotuntumaa, kuin jos olisi tehnyt 12 jousta samassa ajassa. Pelkällä softan pyörityksellä taas tuskin oppii kovin paljoa.

Kolmas mitä voi tehdä on, että tota voi käyttää duunissa, jossa työpöydällä on PC, muttei vannesahaa.

ja ohjelma ei
1. Estä hölmöilemästä. Etenkään tätä.
2. Tuota oikeita mittoja vääristä lähtötiedoista
3. Osaa komposiittijousia
4. Osaa kontaksirekurveja
5. Korvaa maalaisjärkeä.
(12#75cm bulletjousta ei kannata tehdä 180cm pitkäksi,5mm leveäksi ja 12mmm paksuksi, vaikka se matemaattisesti kuulostaa hyvältä...)
6. Huomio puun oksia jne
7. Huomioi juuri sen puun ominaisuuksia, ellei viitsi tehdä bend-testiä.
Helpompi versio on verrata laskennallista ja todellista jousen massaa
keventää tarvittaessa paunoja. (Tämä toimii huonosti jos tekee kikkakahvan.)
8. Osaa laskea lähtönopeutta sellaisella tarkkuudella, josta kannattaisi olla kiinnostunut tai pituusammuntatulosta ollenkaan.

[Juri]

[jtahola]

Jos puu ei maksa mitään, niin pelkkä oma peukalotuntuma ok.
Kun puu maksaa 1500?/kuutio (ovh) niin ei viittis tehdä paljoo höylättyjä takkapuita.
Kun kysessä ensimmäinen kevytpaunainen lyhytjousi, niin kaikki neuvot tarpeen. Tulee ne neuvot sitten kokemusperäisesti ja/tai laskemalla.
Matikka on kyl kivaa mut kavahöylääminen kivempaa ainaskin joskus
Tässä(kin) tapauksessa käytän useampaa tapaa eli lasken ja kyselen. Ja kyselen taas. Puuta voi ottaa pois mutta lisääminen hankalampaa.
Ite revin kyllä useampi kymmenpaunasia vaikka hampaat irvessä mutta pojalta menee hommaan maku jos jousi aivan liian jäykkä.

Ps. No en tosta puusta ihan noin paljoo kyl maksanu, mut ei ihan ilmastakaan. 3 lankun hinta ovh:lla olis ollu yli 100? (600 mummoo) ... huh-huh
_________________
-JTAhola-

[jtahola]

Nyt sain taas järkeviä? tuloksia. kun pituus 43 tuumaa ja paunat 15 niin leveys 36 mm ja paksuus 11 mm. 20 paunalla leveys 40 mm ja paksuus 12 mm. Mutta jos laskee yläkanttiin niin silti taidetaan olla oikeilla suunnilla, ohennetaan sit tarvittaessa et päästään hyvään jäykkyyteen. Mielestäni sekin vaikuttaa että yritetäänkö vetää leuankärkeen vai korvan viereen esim 20 paunasta et jaksaako vai ei j akuinka monta kertaa. vetopituuden laskussa voinee käyttää (lyhytjousissakin) suhdelukua 2.3?
_________________
-JTAhola-

[jtahola]

Oma jousi alkuvaiheessa, lyijykynämerkinnät ajatuksia jousen löytämisestä juuri tuosta ...
_________________
-JTAhola-

[jtahola]

Oma jousi, jatkoa seuraa, kirvestä käytetty varovasti yhden luston päähän noin suunnilleen ... nyt pysty hukan päätteleen että mutkaa ja ropellia tiedossa ... kuvat tosiaan eri sivuilta
_________________
-JTAhola-

[jtahola]

Kirves vaihtunu kavahöylään, vastakäyrääkin tiedossa mutta onkohan tarpeeks jännejousta silmälläpitäen. Viimesessä kuvassa näkyy aihion toinen pää varjona josta näkee että ropellia ropellia, mutta katsotaan onko sivuttaiskäyryyttä ... tai sitten tehdään siitä suora.
_________________
-JTAhola-

[jtahola]

Pojalle tuleva jousi, aihio 110 cm luokkaa ja vielä 6 cm levee, kavensin eilen 4 cm suunnilleen viivan kohdalta, tuli tasapaksumpi aihio ja ropelli väheni. Lisää kavahöylää ennen siirtymistä joutsenkaula-sikliin.
Vuosikasvujen väli eivät ole (valitettavasti) kovin suuren, 3-4 mm luokkaa.

Tuli edellisistä aikas reilun kokosia kuvia, himskatti ...
_________________
-JTAhola-

[Juri]

Hyvältä näyttää!
Mutkat ovat loivia ja propelliakin on niin vähän ettei siitä tarvitse välittää, korjaantuukin vielä todennäköisesti ihan itsekseen setin myötä.
_________________
Kantapään kautta.

[Simo Hankaniemi]

[Simo Hankaniemi]

Samaa mieltä Jurin kanssa, että pala näyttää hyvältä ja propellia on kiitettävän vähän, ei mikään ongelma. Vastakäyryyttä näyttäisi olevan niukanlaisesti jännejousta silmällä pitäen, mutta v.käyryyttähän saa lisää ja sen voi tehdä siinä vaiheessa, kun puu on muuten muokattu lopulliseksi. Tämä siis jos aiotaan laittaa jänteitä. Jos taivutuksia halutaan tehdä jänteettömään puujouseen, niin silloin ne on tehtävä ennen lopullista tilleröintiä, mikä on hiukan vaikeampaa, koska puuta on silloin enemmän ja taipuminen vaikeampaa.

[jtahola]

[Santtu Risku]

muotoile niine ttä taipuu jonkun verran, mutta älä sen kummemmin tilleröi. tilleri menee kumminkin uusiksi jänteiten laiton myötä. ensin jänteet sitten tilleri.
_________________
"When injustice becomes law, rebellion becomes duty." - Thomas Jefferson

[Simo Hankaniemi]

[jtahola]

vielä muutama kysymys (ennen seuraavia) :
Mitat, leveys ja paksuus. Minkälaisen paunamäärän tollanen 130cm saarnia vois kestää 40/45/50 ?

Laskukone antaa 45 paunalle, 51" pituudelle ja 22" vetopituudelle arvoja :
T=16.5 mm => W=60 mm
T=18 mm => W=50 mm

Jälkimmäisillä arvoilla nokeissa paksuus 10 mm ja leveys 12 mm.

TKorte teki vaahterasta läpitaipuvan 48" mitoilla : kahvan paksuus 15 mm, levein kohta lavasta 43 mm, paksuus nokeista 8 mm, leveys lienee samaa luokkaa ?

Tohon verrattuna paksuus ja leveys tuntuu aikas reilulta, mutta jos OK et tekee tolla mitotuksella, taipuu jonkin verran ja laittaa sit ne jänteet ja sen jälkeen ottaa leveydestä ja paksuudesta sen useamman millin jos toisenkin pois ...
_________________
-JTAhola-

[Simo Hankaniemi]

Kyllä se saarni kestää minkä tahansa paunamäärän, minkä syönyt mies pystyy vetämään, kun selässä on sopivasti jänteitä ja jousi on hyvin tilleröity. En pysty sanomaan mitään ehdottomia lukemia. En ole koskaan ajatellut sillä tavalla jousentekoa. Teen mitat sellaisiksi, että ne näyttävät minusta "hyvältä". Päiden leveys on minulla yleensä siinä 15 mm. Lavan maksimileveys 30-35 mm, kädensijan leveys 25-30 mm. Lavan paksuus suurimmalta osalta matkaa ilman jänteitä siinä 10 mm, keskellä enemmän. Puuosan on syytä olla melko elastinen ennen jänteiden liimausta, ettei jousesta tule mahdottoman jäykkää.