Jousi

[pexi]

Varmaan on ollutkin juttua aiheesta,mut minkäpituinen puujousi kestää käytössä parhaiten,näin ammattilaisilta mielipidettä kysellen......

[Tramppi]

Mitä pidempi sitä vähemmän jousi rasittuu vedon aikana.

[pexi]

No tuon minäkin tiesin,mut lyhyemmästä päästä.....???

[Tramppi]

Melko turvallinen nyrkkisääntö on että taipuva osa on 2,3 kertaa vetopituuden mittainen. Toki jousen saa kestämään lyhempänäkin, varsinkin jos tekee litteän ja leveän. Lyhin tekemäni puujousi on 120cm pitkä ja vetopituus 28" (71cm). Tällöin kerroin on vain 1,69.
Tämän jousen jäykkyys on tosin vain 30paunaa 28" vedolla, hyvin on kuitenkin kestänyt.

[pexi]

Jep,lähinnä metästyskäyttöön sopivaa jäkkärää........

[Tramppi]

Mielestäni metsästyskäyttöön sopiva yksipuisen jousen pituus 28" vetopituudella ammuttaessa on noin 150-160cm.
Tuommosen kanssa pääsee jo jotenkuten rämpimään pusikoissa. Tietysti esim jänispassissa seisoskellessa voi käyttää reilusti pidempääkin.
Nämä mielipiteet ei oo kuitenkaan "ammattilaisen" näkemyksiä vaan muutaman vuoden harrastelleen aloittelijan

[J Menna]

Varmuutta jousen kestävyyteen tulee jänneselystyksestä. Heittoakin se lisää ja vähentää myötäkäyristymistä. Raakanahkaselystyskin auttaa vähän.
Jännejousi kestää myös suhteessa pidemmän vedon ja on muutenkin pitkäikäisempi oikein huollettuna. Vetopituus taasen on niin tottumis asia. Olen "pitkäkätinen", eli siipien kärkiväli on tasan 2 metriä meikäläisellä, mutta ammun kuitenkin vain n.23 tuuman vedolla. Vetoni on enempi naamalle, kuin posken ohi.
Jouseni ja nuoleni valmistan näihin vaatimuksiin.

[J Menna]

Niin, unehtui se vastaus kysymykseen jousen pituudesta. Jouseni ovat 120-135cm edellä mainutuilla ominaisuuksilla. Oikein ketteriä pahassa ryteikössäkin.

[jkekoni]

2.3 tai 2.35 ei perustu mihinkään. Ohut,leveä ja myötäkäyrästä puusta tehty jousi kestää lyhyempänä, kuin paksu,kapea ja vastakäyrästä puusta tehty.

Tietyn tyyppiselle mitoituksella tietystä puulajista tehtynä 2.35 on hyvä kompromissi keston ja tehokkuuden välillä. Toisella puulajilla ja mitoituksella samanlainen hyvä kompromissi on jotain muuta...

[Simo Hankaniemi]

2,3 perustuu siihen kokemukseen, että jousi yleensä kestää tuolla suhteella, eikä myötäkäyristy liian helposti. Tietysti jokainen puu on yksilö, eikä mikään suhdeluku takaa jousen kestämistä. On se nähty, ettei miehen mittainen hikkorijousi kestä 50 cm vetoa.

[Tuukka Kumpulainen]

2.3 tai 2.35 perustuu vaikka mihin. Vuonna 1947, kun Hickman, Klopsteg ja Nagler-nimiset ydinpommifyysikot olivat päässeet puujousen ytimeen ja luoneet uudenlaisen, optimoidun, suorakaarisen lattajousen, oli jousen pituussuhde juuri 2.35. Nämä uudet jouset heittivät taulunuolta noin 10 fipsiä nopeammin ja American Roundissa tärkeällä laakeammalla lentoradalla kuin siihen saakka käytetyt, noin 2.55-suhteiset pitkäjouset. Käytännön kokemus osoitti, että uudet, lyhyemmät, latteammat jouset myös väsyivät vähemmän pitkien, helteisten taulukisojen kuluessa, mikä sekin paransi tuloksia.

Kun Baker 45 vuotta myöhemmin ponnisti uusiin sfääreihin Hickmanin, Klopstegin ja Naglerin hartioilta ja kronotti noin 600 erilaista puujousta, oli tulos selvä: pituussuhde 2.35 tuotti parhaimman heiton suorakaarisessa puujousessa. Esimerkiksi 2.0 tai 2.5-pituussuhteella tehty suora puujousi heitti nuolta huonommin, ja oli lisäksi joko hankalampi ampua tai hankalampi käsitellä. Tällä on niukasti tekemistä puulajin tai jousen mitoituksen kanssa: vaikka alisuhteinen jousi tehtäisiin elastisimmasta puusta ja riittävän leveäksi ja ohueksi, tai valittaisiin myötäkäyrä aihio, on jousen voimakäyrä huono sekä heiton että ampumamukavuuden kannalta. Vaikka ylisuhteinen jousi olisi riittävän kapea ja paksu ja hyvin niukkasettinen, on sen ja sen jänteen liikkuva massa liian suuri hyvään heittoon. Käytännössähän tilanne on tätäkin huonompi, silla alisuhteiset jouset eivät yleensä ole riittävän leveitä eivätkä ylisuhteiset jouset riittävän kapeita, ja heitto kärsii entisestään.

Sittemmin Baker huomasi, että kärkitoimisiksi tilleröitynä ylipitkät, jopa 2.7-pituussuhteiset suorat puujouset heittivät erittäin hyvin ja olivat erittäin tarkkoja. Tämä ei kuitenkaan siirtynyt reaalimaailmaan, sillä Bakerin lisäksi juuri kukaan ei edelleenkään käytä 190-senttisiä lattajousia 28 tuuman vedoilla. Niin ikään Bakerin muotoilemat 2.1 - 2.2-suhteiset ja siksi 2.5 - 3 tuumaa leveät ja sisäkaariaktiiviset lattajouset ovat harvojen hallussa, sillä 2.35-pituussuhteella syntyy parempi ja kauniimpi (heh) jousi helpommin. Bakerkin totesi, että extraleveän lattajousen teko on kerta kaikkiaan liian työlästä jopa koneita käytettäessä. Jo Little Boyn suunnittelijoille oli selvää, että esimerkiksi keskeltä myötäkäyrä ja päistä vastakäyrä puujousi tai refleksöity komposiittijousi voi olla selvästi 2.35-suhdetta lyhyempi ja silti tehokas, mutta suorakaarisessa puujousessa suhteessa on kummasti perää.

[pexi]

Nonniiii,nythän sieltä tulloo jo semmosta tiedettä että huh.................