Jousi

[toni]

Brasilialainen Tieteen kuvalehti (Jornal Brasil de Fato) kirjoittaa, että WHO (Organização Mundial de Saúde, OMS) on muuttanut glyfosaatin luokitusta vaaraa tuottamattomasta aineesta korkeasti myrkylliseksi aineeksi (altamente tóxico)

Brasilian maatalousviranomaiset pyrkivät vähentämään viljelyn riippuvuutta glyfosaatista. Glyfosaatin haitallisuusluokituksen muutos perustuu tieteellisiin kokeisiin, joissa on havaittu
mutageenien ja syöpäriskin kasvamista sekä aineen kerääntymiseen niin elintarvikkeisiin kuin maahankin.

RR soijan (Roundup Ready) viljelyssä peltoa on ruiskutettava glyfosaatilla, jonka käyttötarve hehtaaria kohti on kasvanut huomattavasti lyhyessä ajassa. Tämä sen takia, että kasvit kehittävät nopeasti glyfosaattia kestäviä kantoja. Alkuperäistasoa moninkertaisesti korkeammat glyfosaatin käyttömäärät johtavat puolestaan aineen kerääntymiseen niin kasveihin kuin maahankin.

Vaikka RR-lajikkeita mainostettiin edullisina ja helppoina viljelykasveina, käytäntö on osoittanut että torjunta-aineiden käyttömäärät ovat lisääntyneet verrattuna tavanomaiseen viljelyyn. Lisäksi kohonneen glyfosaatin käyttötarpeen kanssa myös glyfosaatin hinta on lähtenyt nousuun, koska muitakaan valmisteita RR-lajikkeita viljeltäessä ei voi käyttää.

Alkujaan herbisidien käytön vähäisyyteen vedoten markkinoille tuodut RR-kasvit ovat osoittautuneet toimivan päin vastoin. Ja kun tähän lisätään Monsanton havittelema 50 prosentin hinnankorotus Roundupille, ollaankin jo kaukana alkuperäisestä ajatuksesta. Maanviljelijäjärjestöt ovat huolestuneita asiasta, sillä nyt RR-kasvien kanssa toimivat ovat täydellisesti Monsanton talutusnuorassa, sillä kalliiden siementen lisäksi firmalta on ostettava vuosi vuodelta enemmän Roundupia, jonka hinta nousee rajusti.

Vuosein 200-2004 välillä tehdyissä tutkimuksissa Rio Grande do Sulin alueella on havaittu, että jokaista RR-kasvien viljelyssä pois jääneen herbisidikilon tilalle on nyt tullut 7,5 kiloa glyfosaattia.
Viljelijät ovat erittäin hankalassa välikädessä. Maatalouskomissio (A Comissão de Agricultura) ei vahvistanutkaan helmikuun kahdeksannen päivän käsittelyssä Roundupille haettua uutta korkeampaa hintaa. Ainut tapa helpottaa tilannetta Brasiliassa on glyfosaatin vapauttaminen Monsanton hallinnasta.
---------------------------------------------------------------------------------------------------------
-mitenköhän tämä vaikuttanee suomessakin suht rusaasti käytettävään glyfosaatin turvallisuus luokitukseen?
paska hommahan tuossa on,että ensin viedään käsistä alkuperäiset viljelykasvi lajit ja lajikkeet(kuten suomessakin),sitten ne patentoidaan yksityisomaisuudeksi,jonka jälkeen annetaan maan ja pohjavesi varantojen myrkyttyä.
siinä sivussa vaarannetaan luonnonvaraisen luonnon olemassaolo.
...ja moderni maailmanvalloitus projekti etenee.paljon tehokkaammin kuin taannoin saksan moderaattoreiden toimesta....nykyisten kaupankäynnin ehtoja vaan ei haluta nähdä valloitus sotana.

tapaus suomi,omaa paljon pohjaa,samaan menettely tapaan jota brassitkin edustaa.

[toni]

http://maattomienliike.wordpress.com/2008/03/14/maan-ystavat-ja-maattomien-ystavat-vaativat-stora-ensolta-ja-sen-omistajilta-vastuullisia-toimia-brasiliassa/

kyse on stora enson brasiliassa suorittaman,paikallisen sotilaspoliisin touhujen rahoittamisesta....tarpeeseen on tullut mukavuuksilla varustettu taukotila ja joku suorituskykyinen maasto-ajoneuvo....

se meidän kansantaloudellinen oljenkortemmeko?pelataankohan tuolla yhtälailla meidän kuin heidänkin tulevaisuudella.....

[toni]

Väitöskirja: Säätyvallan murtuminen ei hetkauttanut vanhoja valtasukuja

Muuttuvista valtiollisista rajoista tai rakenteista huolimatta vanhojen hallitsevien eliittisukujen yhteydet elivät näkymättöminä sukuverkostoina, omistussuhteina, liike-elämäyhteistyönä ja sotilassukujen valtana. Niiden varaan rakennettiin luottamus ja pyrittiin vahvistamaan jo saavutettua asemaa yhteiskunnassa. Näillä yhteyksillä oli usein myös keskeinen, vaikkakin näkymätön, vaikutus yhteiskunnalliseen kehitykseen ja modernisaatioon, toteaa Jaana Gluschkoff väitöskirjassa.

Gluschkoff on tarkastellut tutkimuksessaan senaattori Lennart Gripenbergiä (1852?1933) ja hänen sukupiiriään esimerkkinä sääty-yhteiskunnan muodonmuutoksesta Suomen suuriruhtinaskunnassa.

Sukupolvien välinen sosiaalinen uusintaminen mahdollisti suhdeverkoston vallassa pysymisen. Päätökset, jotka lyhyellä aikavälillä näyttivät kannattamattomilta, tuottivat sukupolvet ylittävinä kumuloitavaa aineetonta ja aineellista pääomaa.

Sotilaskoulutus antoi asiantuntijan aseman

Sotilassäätynä tunnetun aatelin ja sotilaskoulutuksen saaneen ylimmän säätyläistön edustajille sotilastekninen koulutus antoi keinon asiantuntijoina ohjata, hallita ja kiinnittyä teollisen murroksen tuomiin haasteisiin. Sääty-yhteiskunnan rakenteiden murtuminen ja koulutustason kasvu lisäsivät kuitenkin uusien asiantuntijaryhmien vaikutusvaltaa, mikä kiihdytti kilpailua valta-asemista.

Tutkimuksessa esimerkkeinä käytetyt sukuverkostot toimivat rinnakkain, limittäin ja yhteistyössä talouden- ja politiikan johtotehtävissä Suomessa, Venäjällä ja Ruotsissa. Esimerkiksi taloudellinen yhteistyö konkretisoituu sukuverkostojen asemassa paitsi suomalaisessa, myös ruotsalaisessa ja venäläisessä suuryritystoiminnassa ja yhteistyön pitkässä historiallisessa taustassa. Liike- ja yrityselämässä toteutuneilla avioliittostrategioilla oli selkeä vaikutus talouselämään. Myös naisten rooli kumuloituvan sosiaalisen pääoman siirtäjinä ja talouselämän näkymättöminä vaikuttajina nousee esille.

Raja julkisen ja näkymättömän vallankäytön välillä hämärtyi

Kun samat vaikuttajasuvut ja henkilöt toimivat käytännössä useissa eri yhteiskunnallisissa johtotehtävissä, raja julkisen ja näkymättömän vallankäytön välillä hämärtyi. Valtaverkostot pyrkivät näin rakentamaan monopoleja säilyttääkseen asemansa yhteiskunnallisen vallankäytön huipulla. Lennart Gripenbergin roolia senaattorina, yritysjohtajana, teollisuushallituksenintendenttinä, ammattientarkastajana ja teollisuuden etujärjestöjen perustajajäsenenä tarkastellaan osana eliitin vallanuusintamisstrategiaa.

Eliitin oli muita ryhmiä helpompi hankkia asiantuntemusta modernisaatioprosessin ohjaamiseen ja siihen kiinnittymiseen ja varmistaa näin myös seuraavalle sukupolvelle vahva jalansija yhteiskunnan johtopaikoilla. Yhteiskunnallisten vaikuttajien suku- ja suhdeverkostot, joihin oli kerääntynyt merkittävää sosiaalista, taloudellista ja kulttuurista pääomaa, antoivat siihen hyvän pohjan.

Gluschkoffin väitöskirja Murtuva säätyvalta, kestävä eliitti: Senaattori Lennart Gripenbergin sukupiiri ja sääty-yhteiskunnan muodonmuutos tarkastetaan Helsingin yliopistossa 29. maaliskuuta.