Jousi

Simo Hankaniemi · Joined: 08 Jul 2004 Posts: 4937 Location: Turku

Kävin läpi aikaisemmat otsikot ja huomasin, että uuden jousen sisäänajosta ei ole kirjoitettu mitään. Ilmeisesti pitäisi, sillä keskusteltuani hiljattain parin nuoremman polven jousentekijän kanssa tuli ilmi, että uudet jouset tuppaavat paukkumaan poikki. Nuoremmalla pojalla oli hyvän näköinen vaahterainen vastakaarijousi, mutta sekin meni moneen palaan koeammunnan aikana.

Kyllähän uusi jousi saattaa hajota kenellä hyvänsä, kokemuskaan ei tee immuuniksi näille onnettomuuksille. Mutta huolellinen sisäänammunta auttaa välttämään useimmat äkkikuolemat.

Lähtökohtana on nyt se, että jousi on tehty täysin oikeaoppisesti, selkä on ehjä, siinä ei ole järjettömän isoja oksia ja tilleröinti on tehty riittävän huolellisesti. kaiken pitäisi olla kunnossa.

Teen uuden puujousen kanssa niin, että annan sen olla vireessä ainakin tunnin ennen ensimmäistä koeammuntaa. Tällöin jousi tottuu stressiin. Ammunta alkaa hyvin vajaalla vedolla. Puolella vedolla pitäisi ampua ehkä satakunta kertaa, minkä jälkeen tarkastetaan, onko tilleriin tullut muutoksia. Jos kaikki on ok jatketaan ammuntaa vähän pidemmällä vedolla. Mielestäni jousella pitäisi ampua satoja laukauksia ennen kuin se vedetään täyteen vetoon. Koeammunta on syytä jakaa useammalle päivälle, vaikka olisikin kiinnostavaa vetää pian täydet ja mitata, paljonko on paunoja. Koeammuntojen välillä voi mitata, onko tilleri edelleen säilynyt. Usein käy niin, että hieman täytyy kaapia lisää vahvemmasta kaaresta. Mittauksia pitää tihentää, mitä lähemmäksi täyttä vetoa päästään.

Yleensä sen tuntee ja vaistoaa, milloin jousi on riittävästi "nöyryytetty", jotta täyttä vetoa kannattaa yrittää. Jos uuden jousen vetää kylmiltään tai liian pian täyteen vetoon, niin se voi hajota, vaikka kestäisi kunnollisen sisäänajon jälkeen.

Jännejouset ovat eri juttu. Niitä ei tarvitse pitää tuntia paria vireessä ennen ensimmäistä koeammuntaa. Mutta niiden kanssa joutuu tekemään vielä tarkempaa työtä sisäänajovaiheessa, jotta tilleri ei ala keikkua puolelta toiselle.

Tuukka Kumpulainen · Joined: 25 Jul 2004 Posts: 1566 Location: Turku

Tilleröin jousen aina lopullista matalammalla jännevälillä, täyteen vetoon saakka. Vasta sitten normaali jänneväli ja vajaiden vetojen koeammunta. Olen monesti pitänyt valmiiksi tilleröidyn jousen yön yli vireessä jotta sen selkä ei ylirasittuisi ensimmäisistä oikeista laukauksista. Kahdeksasta tunnin nöyryytyksestä ei ole mitään haittaa, jousi vain asettuu tukevasti "käyttömoodiin" ja kestää.

Hämmästyttää ja kummastuttaa nämä vaahterajousten hajoamiset. Jotain hommassa on pielessä. Itse en ole saanut yhtään vaahterajousta poikki (olisinko tusinan tehnyt) ja pidän vaahteraa vetoluotettavuudeltaan erinomaisena puuna.

Juri · Joined: 20 Oct 2004 Posts: 3319 Location: Vantaa

Hyvä aihe!
Minäkin tilleröin ensin matalammalla jännekorkeudella täyteen vetoon, jumppaan sisään rauhallisesti 50 kertaa. Annan huilia.
Laitan oletetun lopullisen jännekorkeuden, tarkistan tillerin ja rääkkään tilleripuussa hellästi ja rakkaudella vielä toiset 50 kertaa täyteen vetoon, pari kertaa tuuman verran ylikin. Tämän jälkeen luotan jo siihen ettei jousi ainakaan heti räjähdä käsiin. Tarkistan taas tillerin ja annan huilia.
Totutan jousta vielä laukauksiin 50-100 kertaa puolella vedolla, enemmänkin joskus. Annan huilia jos vaan maltan.
100-200 täydellä vedolla ammutun laakin jälkeen tarkistan vielä tillerin ja alan harkita jousen viimeistelyä.
Selän saatan jo pintakäsitelläkin aikaisemmin.

Millainenhan oli vaahterajousissa pintaluston paksuus?
_________________
Kantapään kautta.

Tuomo · Joined: 25 Oct 2004 Posts: 2220 Location: Hausjärvi

Onko kukaan oikeastaan tutkinut, kuinka paljon uuden jousen sisäänajon välttämättömyys perustuu ikivanhoihin myytteihin? Vai onko siinä tosiaan perää, puujousta pitää totutella hiljalleen täyteen vetoon? Periaatteessa se pitää paikkansa silloin kun tilleri muuttuu sisäänajon aikana, tillerin muuttuminen osoittaa, että jousessa on joitain heikkoja kohtia, joiden ylirasittuessa jousi hajoaa. Mutta jos oletetaan, että tilleri ei muutu, joskin sitä ei voi tietää ennalta, sisäänajon ei pitäisi olla välttämätöntä. Korkeintaan paunat hiukan putoavat ammunnan aikana jousen ottaessa settiä mutta jousi kestää. Väite ei perustu tarkkoihin omiin kokemuksiin, joskin omilla mökkijousilla on surutta ammuskellut heti täydellä vedolla. Tilleriä olen kyllä säätänyt ammunnan kuluessa. Ei ole vielä hajonnut. Vielä...

Miten puun rasittuminen näkyy puussa solutasolla? Onko vetopuolella nähtävissä mitään eroja käyttämättömän ja käytetyn puun suhteen? Puristuspuolella eroja onkin jo huomattavasti.

Simo Hankaniemi · Joined: 08 Jul 2004 Posts: 4937 Location: Turku

Simo Hankaniemi · Joined: 08 Jul 2004 Posts: 4937 Location: Turku

jkekoni · Joined: 01 Jan 2005 Posts: 2834 Location: Espoo

Olen miettinyt juuri samaa kuin Tuomo.

Toisaalta tossa on aika vähän homma verrattuna kaikkeen muuhun, enkä siten oikein näe syytä olla tota tekemättä.

Juri · Joined: 20 Oct 2004 Posts: 3319 Location: Vantaa

Nähdäkseni jousi totutetaan täyteen vetoon jo tilleröinnin yhteydessä, pidempään käytettäessä se vielä jonkun aikaa muokaautuu uusiin olosuhteisiin.
Laukaisuihin totuttaminen on eri asia. Varsinkin raju pysäytys lopussa on jouselle aivan uusi kokemus. Voisi verrata parista metristä portaita alas laskeutumiseen ja hyppäämiseen. Hyppy on mahdollista suorittaa ilman vammoja kun ensin totuttelee vähän kerrallaan ylemmiltä portailta.
_________________
Kantapään kautta.

K.Haulivuori · Joined: 02 Jan 2006 Posts: 122 Location: Nousiainen

Juu tuo oli tosiaan minun tuo poksahtanut vaahtera rekurvi Laughing

. Sisään ajossa oli toisiaan vikaa liian hätäisesti menin vetämään täyteen, harmi koska ammuin tuolla pyssyllä oman pituus ennätyksen samana päivänä.
Saattoi tosin johtua siitäkin että se oli paahdettu kuumailmapuhaltimella vain kaksi päivää aikaisemmin, ja saattoi olla melko kuiva.

Tuukka Kumpulainen · Joined: 25 Jul 2004 Posts: 1566 Location: Turku

Santtu Risku · Joined: 31 May 2006 Posts: 1659 Location: Inari

tähän väliin vois heittää, että ite oon antanu jousteni olla 5-10 h kuumailman jäleen ja sitte ampumaan. ei oo posahellu. tuomesta, pihlajasta jne. vois tietty alkaa varomaan
_________________
"When injustice becomes law, rebellion becomes duty." - Thomas Jefferson

K.Haulivuori · Joined: 02 Jan 2006 Posts: 122 Location: Nousiainen

Pellon yli jonka ammun pituus on siinä 160, nuoli oli siinä 30-45 metriä yli pellon reunan, arviot tosin voi heittää aika paljon Laughing

, pellon pituus on ainut suht varma pituus.

Mika · Joined: 22 Apr 2006 Posts: 978

Kun laskee, että pisimmät pidot, mitä voi kuvitella puujousella pidettäviksi on vaikka 10 sekuntia, kun tavallisesti 2-4 sekuntia. Tuolloin voi laskea paljonko tunnin pito vastaa vetoja yhteensä. Puolen tunnin, tunnin pito puolella vedolla, tai täydellä vedolla on tavallista ja auttaa jousen valmistamisessa. Useimpia jousia pidän jännekorkeudessa jatkuvasti, tai teen jousista sellaisia, että voin pitää huoneen lämmössä, ja suhteellisessa ilmankosteudessa murheitta jännekorkeudella. Maksimi taipuma jänteelle on tuolloin saavutettu, eikä jännekkään ole vuoroin pidempi ja lyhempi. Lisäksi jousi on heti käyttövalmis. Uusimmat jouset pitävät kyllä pintansa.

Mika · Joined: 22 Apr 2006 Posts: 978

Esimerkiksi yksinkertaisin esimerkkin, mikäli tekee jousen 10paunaa yli vetovahvuutensa, niin tavallisesti jousi säilyy hyvin yli vetovahtuuden. Toisin sanoin, mikäli jousta ei jaksa vetää valmistamisen jälkeen, niin vaikka jousta vetelisi päivät pitkät telineessä, tai jousen säilyttäisi jännekorkeudessa, niin edelleenkään jousta ei jaksa vetää. Ongelmallisinta lienee, kun jousi on valmistettu juuri oikeille mitoille ja vahvuuksille, jolloin pienikin muutos on jo pois mitoista ja vahvuuksista.