Jousi

[Simo Hankaniemi]

Lueskelin Allelyn ja Hammin kirjan Encyclopedia of Native American Bows, Arrows & Quivers, Volume 2, Plains & Southwest. Innostuin tekemään pienen tilastolaskelman kokoelman jousten pituuksista. Tässä tuloksia.

Preeriavyöhykkeeltä olevien 26 puujousen keskipituus oli 120 cm, yhdessä oli klassinen profiili (päät ja keskusta vastakäyrät), muut olivat joko D- tai B-profiilisia. Eteläisten tasankojen puujousten keskipituus oli 127 cm, pohjoisessa 115 cm.

Jännejousia oli vain viisi, keskipituus 112 cm. Kaikki B-profiilisia.

Sarvijousia oli myös viisi, keskipituus 87 cm. Näistä kolme oli B-profiilisia, yksi C-mallinen ja yksi klassinen.

Tulokset eivät ole mikään lopullinen totuus, mutta suuntaa antavia. Useimpien jousien keräystietoja ei ilmoitettu. Ei siis tiedetä, onko tietty jousi tehty 1910 tanssirekvisiitaksi 10-vuotiaalle pojalle vai onko se 30-vuotiaan miehen sota- ja suurriistajousi vuodelta 1860. Ilmeisesti useimmat jouset olivat melko myöhäiseltä ajalta.

[Simo Hankaniemi]

Yllä olevissa kuvissa olevat jouset ovat oman luokitukseni mukaan profiililtaan klassisia jousia, eli niissä on keskellä olevan vastakäyrän kohdan lisäksi myös vastakäyrät päät. Nimi "klassinen" tulee siitä, että tämä profiili oli yleinen antiikin ajan sarvijousissa ja kaikki tuntevat tämän mallin mm. Amoria esittävistä kuvista ja vaakunajousista.

Varsinaisessa B-profiilisessa jousessa on mutka keskellä, mutta ei päissä, joten se on enemmän tai vähemmän B-kirjaimen muotoinen. Monet jännevahvisteiset B-jouset näyttävät virittämättöminä itse asiassa V-kirjaimen muotoisilta. Käytössä päät alkavat aikojen kuluessa seurata jännettä ja tuloksena on B.

[Simo Hankaniemi]

Termi B-profiili on omaa kehittelyäni, ei kirjoista opittua. Amerikkalaiset kirjoittajat ovat käyttäneet tästä jousityypistä mm. termejä "douple curved bow", "triple curved bow", " gull wing shaped" jne. Minusta nuo kaikki ovat turhan monimutkaisia termejä, eivätkä kerro selkeästi, millaisesta jousesta on kyse. "B-jousi" antaa paremmin mielikuvan tästä jousimallista. Onhan yksinkertaista suoralapaista joustakin jo pitkään nimitetty "D-jouseksi", mikä on mielestäni osuva termi.

Tässä uudessa kuvassasi oleva jousi on todellakin sitä po. B-mallia. Mistä kuva on peräisin? Jousi voisi olla vaikkapa alkuperäinen 1800-luvun jousi, mutta nuolet näyttävät uustuotannolta.

[MikaNuotio]

Simo tarkoitti varmaankin tälläistä mitä pienessä kuvassa on.

Itselleni jopa D-profiili voisi merkitä pyöreää jousen vatsaa. Siksi itse luokittelen jousenvatsat vain litteisiin, puolipyöreisiin, pyöreisiin ja lapaprofiilit joko levea tai kapea lapaisiksi ja lisämääritystä saa tilleröinti periaatteen mukaan. Esimerkiksi pyramidi joka kertoo heti että tilleröinti tehdään sivuista jne.

Muulla ei ole niinkään merkitystä itselleni kun muoto on usein kuitenkin pakotettua ja tehtyä eikä puun luonnollinen muotoa jota se toki voi myöskin olla. B-jousi kuvaa jousta ihan ok mutta mitä kukin sillä sitten ymmärtää.

Kuva on http://www.monticello.org/press/imagegallery/lewisandclark/ sista.

Kuvia B jousista.

[muokkaus]

Klassisempi B jousi eli myös vastakäyrää enemmän.

[Simo Hankaniemi]

Yllä oleva jousi on enemmän englantilaista tyyliä. Puu taitaa olla marjakuusta. Sarvinokkeja ei käytetty preerialla, eikä missään muuallakaan Amerikassa. Tiedossa ei ainakaan ole säilyneitä esimerkkejä. Nätti jousi sinänsä. Englantilaiset harrastivat jonkin verran B-profiilia, etenkin liittäessään jousen kahdesta lyhyemmästä palasta. Palat yhdistettiin loivaan V-muotoon, jolloin siitä käytössä tuli B-mallinen.

Kävin eilen Friitalan nahkamuseon näyttelyssä Ulvilassa, joka on avoinna tämän vuoden loppuun saakka. Näyttelyn nimi oli jotain tällaista kuin "Nahka, myytit, taika". Siellä on ihan kiva kokoelma intiaanitavaraa, joskin laatu vaihtelee. Mukana on myös nykyaikana tehty "arapaho-jousi" nuolineen ja nuolikoteloineen. Välineillä ei ole mitään tekemistä "oikeiden" arapaho-jousiammuntavälineiden kanssa. Nämä näyttelyn välineet ovat kitsiä. Tekijä ei ole koskaan nähnyt alkuperäisiä esineitä. Välineitä ei ole tehty käytettäviksi, vaan kai lähinnä seinälle ripustettaviksi. Surullista käsityötä.

[Mika]