Jousi

[Tell]

Tällainen varsijousen irvikuva tuli tehtyä jämäpaloista. Kaaren tein viidestä eri saarnikerroksesta, jotka on ainoastaan sidottu tiukasti narulla, liimaa en käyttänyt.

Paunamäärästä ei ole hajuakaan, mutta molemmin käsin kun vetää, niin juuri ja juuri jaksaa kiskoa loveen. Laukaisu tappiliipaisimella (sekin vinossa), jänne on toistaiseksi vain narua. Vasama (sekin surkea) on parhaimmillaan lentänyt noin satakunta metriä

http://tell.1g.fi/kuvat/crossbow

Onko tuossa mitään järkeä? Kannattaisiko saarniliuskat liimata? Onko niitä liikaa? Kannattaisiko osa liuskoista korvata jollain muulla puulajilla?

[Juri]

[Tuukka Kumpulainen]

Kaari on tosiaan ihan tolkuttoman paksu. 150-paunainen yksipuinen (tai laminoitu) kaari olisi paksuudeltaan / liikkuvalta massaltaan murto-osan tuosta.

Veikkaan että jousi ei taivu muualta kuin keskeltä. Keskusta ylirasittuu ja isku pehmenee. Jyrkempi kavennus keskeltä päihin, helpoimmin leveydesssä, tasaisi rasitusta.

Jänne on näköjään jotain punottua synanyöriä ja venyy ja painaa todennäköisesti vaikka kuinka. Venymätön ja kevyt jänne = puolet lisää kantamaa.

[Tell]

No niin. Pari liuskaa otin pois ja kyllä auttoi. Helpompi taivuttaa ja nyt päissä on heittoa selvästi enemmän.

Onko kukaan muu koittanut tuollaista irtoliuskoista tehtyä kaarta? Tuunailu on helppoa, kun todennäköisesti koko kaari ei mene rikki jos liikaa taivuttaa.

Sitten taas tyhmä kysymys:

Tarkoittaako laminointi sitä, että ohuita puuliuskoja liimataan yhteen aihioksi, joka sitten kuivuttuaan tilleröidään? Mitä laminoinnissa tulee ottaa huomioon?

[Tuukka Kumpulainen]

Penskana tein pistoolijousten kaaria sitomalla toistakymmentä rautasahanterää nippuun. Naulapäinen nuoli lähti lujaa.

Laminoinnissa kaaren osat liimataan toisiinsa kiinni yhdeksi kappaleeksi. Valitsemalla selkäpuolelle mahdollisimman vetoelastista, mahapuolelle taas puristuselastista materiaalia voidaan kaaren rakenne optimoida. Käytännössä tärkeintä on, että selkäpuolen laminaatti on täysin suorasyinen.

Jotta liimasauma kestäisi jousenkaaren kaltaisessa, voimakkaasti rasittuvassa kappaleessa, täytyy laminointityön olla tasokasta: kappaleiden täytyy sopia toisiinsa erittäin tarkasti, niiden pintojen pitää olla täysin puhtaat, liiman levitys tulee tehdä liimakohtaisen aikarajan sisällä (yleensä hyvin nopeasti) ja puristuksen pitää olla käytetylle liimalle sopiva ja kauttaaltaan tasainen. Kaaren kasaaminen sitomalla, tai yksipuisen kaaren teko on paljon helpompaa.

Laminoitu jousi tilleröidään liiman kuivuttua kuten yksipuinen kaari.

[jkekoni]

Tuollaisia irtoliuskaisia varsijousi on kiinassa tehty bambusta.

Ton saa käsitääkseni taipumaan tasaisemmin, myös sillä tavalla, että keskimmäiset liuskat ovat lyhyempiä (esim 1/3), ainakin tossa alkuperäisessä kiinalaisessa kuvassa oli noin...

Yhteen liimatut liuskat ovat paljon jäykempiä, mutta myös hajoavat lyhyemmällä vedolla.

Jos aiot tehdä yksiosaisen/laminoidun kaaren, niin hommaa siihen jotain mäntyä/kuusta parempaa puuta, kuten

Kaupasta:
saarnea, tammea, jalavaa,vaahteraa jne...

Pihasta
Pihlajaa,orapihajaa,marjakuusta, syreeniä,omenapuuta, tammea vaahteraa, tuomea jne...

En ole tehnyt irtoliuska tai panda-jousta(=nippujousi ohuista bambukepeistä).

[Jukka Koivusaari]

Kannattaisi kääntää lätkät toisin päin. Eli lyhemmät eteen. Ja sitoa pelkästään kärjistä kiinni, keskelle väliin laput, niin hankauskitka häviää kokonaan.
Liimaamisesa on riskinsä. Turvallinen iskupituus on kääntäen verrannollinen paksuuteen. Ja jos kaari kestää liimauksen, kestää se senkin että jäykistät keskikohdan kokonaan sitomalla siihen puolen kaaren mittaisen palikan. Tuolla jälkimmäisellä tavalla massahyötysuhde paranee reippaasti ja nuoltakin voi keventää.


Tietty useammasta palikasta kun jousen kasaa , niin tuossa
http://www.kolumbus.fi/jik/j_kaks1.jpg
http://www.kolumbus.fi/jik/j_kaks2.jpg
on malli, joka takuulla heittää kovaa vieläkin kehnommilla kaarilla.

[jkekoni]

[Jukka Koivusaari]