|
Jousi HTML-kopio vanhasta keskustelualueesta (tältä sivulta puuttuvat liitetiedostot!)
|
View previous topic :: View next topic |
Author |
Message |
Mangrove
Joined: 01 Jan 2007 Posts: 646
|
Posted: 26.12.2009 04:07 Post subject: Suomen kielen eräkulttuuri |
|
|
Wikipediaa selaillessa [*] huomasin, että suomen kieli muistuttaa ainakin esimerkkisanojen perusteella kaikista uralilaisista kielistä eniten kivikauden kantauralia; luontoon liittyvät tuli, kala ja pesä ovat täsmälleen sanoja. Sijaintinsa puolesta meidät "sivistettiin" aikaisin verrattuna esimerkiksi Siperian kansoihin, mutta tuntuu siltä, että suomi olisi vielä metsämiehen kieli vaikka Suomi ei sitä kulttuuriltaan enää olisi. Suomen kieleen verrattuna kulttuurikielet saksa, englanti ja ranska kehittyivät nykyiseen muotoonsa tuhansia vuosia myöhemmin.
Uralilaisissa kielissä ei ole vastaavuutta englannin verbille "have" eli myös tällä tavoin kielemme on säilyttänyt kivikautisen(?) yhteenkuuluvuuden piirteen jossa yksityisomaisuutta ei liene ollut paljoa. Tietysti myös luontoon liittyviä sanoja on todella paljon indoeurooppalaisiin kieliin nähden; lumen eri muodoille voisin nimetä ainakin tusinan verran nimiä.
[*] http://en.wikipedia.org/wiki/Uralic_languages |
|
Back to top |
|
|
Simo Hankaniemi
Joined: 08 Jul 2004 Posts: 4937 Location: Turku
|
Posted: 26.12.2009 13:01 Post subject: |
|
|
Metsästäjäkulttuureissa on yleensä paljon aineetonta "omaisuutta", kuten yksinoikeus tiettyihin rituaaleihin, seremonioihin, maalauksiin, lauluihin, voimaesineisiin, oikeus sotaretkien järjestämiseen jne. Myös nimien antaminen voi olla oikeus (jolla on kaupallista merkitystä). Erilaisiin järjestöihin ja statuksiin kuuluminen on myös "aineetonta omaisuutta", jolla on taloudellista merkitystä. Puhumatta mitään oikeuksista tiettyihin eräalueisiin, kalastuspaikkoihin, karhunpesiin jne. |
|
Back to top |
|
|
Juri
Joined: 20 Oct 2004 Posts: 3319 Location: Vantaa
|
Posted: 26.12.2009 18:27 Post subject: |
|
|
Kuulin jostain että Euroopan vanhimmat yhä puhutut kielet olisivat suomi, saami ja baski. |
|
Back to top |
|
|
Mangrove
Joined: 01 Jan 2007 Posts: 646
|
Posted: 26.12.2009 19:23 Post subject: |
|
|
Juri wrote: | Kuulin jostain että Euroopan vanhimmat yhä puhutut kielet olisivat suomi, saami ja baski. |
Toki tuohon voisi lisätä Viron ja Unkarin kielet, mutta luulen, että ne ovat saaneet paljon enemmän vaikutteita indoeurooppalaisista kielistä kuin suomi; käsittääkseni suurimmat vaikutteet suomeen ovat erinäiset "sivistyssanat" kuten pappi sekä taivuksen pieni muutos alkuperäisestä d:stä (säilynyt eestissä) t:hen.
Vanhimmat suomen kielen sanat ovat mielenkiintoisia ja melkein kaikki luontoon viittaavia. Suuri osa näyttäisi olevan lyhyitä, enintään neljän merkin pituisia; osa myös viiden ja kolmen.
http://www.kolumbus.fi/rastas/kieli/urkiel_a.html
"Kaikkein vanhimmat (re:A71s168) suomen kielen sanat: ala-, kadota, kuka, maksa, me, mikä, minä, niellä, nimi, nuoli, nuolla, pesä, punoa, silmä, suoni, sydän, tuo, uida.
Seuraavaksi vanhimmat: e-, jää, kaksi, kolme, kuolla, kusi, 6, kuusi, kyynär, käsi, mennä, neljä, pelätä, sarvi, sata, syli, talvi, tämä, vaski, veri, viisi, voi ja ydin." |
|
Back to top |
|
|
pyssymies
Joined: 19 Dec 2008 Posts: 808 Location: Ikaalinen
|
Posted: 26.12.2009 19:56 Post subject: |
|
|
Niin, siis Viron kielen kirjoitettu d ääntyy teenä(esim.naisen nimi Kadi on lausuttuna Kati). Suomen kielessäkin varsinkin itämurteissa d on tuntematon. |
|
Back to top |
|
|
Mangrove
Joined: 01 Jan 2007 Posts: 646
|
|
Back to top |
|
|
Mangrove
Joined: 01 Jan 2007 Posts: 646
|
Posted: 19.01.2010 23:39 Post subject: |
|
|
Laaja artikkeli kantauralin ajoituksesta ja paikannuksesta. Muutama mielenkiintoinen lainaus.
"Sana pii vastaa säännöllisesti samojedin sanaa eikä siksi voi olla lainaa sukukielistä, etenkään kun sana ei väliin jäävissä kielissä ole säilynyt. Tällä perusteella suomen kielen esimuotoa ei ole voitu puhua Suomessa ennen kuin vuoden 4000 eaa. tienoilla."
"Kantauraliin ei kuitenkaan voida rekonstruoida lainkaan sanoja tarkoitteille ?meri?, ?saari?, ?niemi?, ?lahti?, ?salmi?, ?hylje?, ?valas?, ?(meri)lohi? ja ?ankerias?, vaan sanat näille käsitteille on lainattu tai muodostettu myöhemmin erikseen eri uralilaisiin kieliin. Koska kantauralissa kuitenkin oli sanat perusasioille kuten hampaalle, kaulalle, päälle, jalalle, kädelle, suulle, silmälle, maksalle ja sydämelle, samoin kuin sanat monille eläimille, kasveille, puille, vedelle, jäälle, joelle ja järvelle, voidaan hyvinkin pitää merkittävänä sitä, että kantauralissa ei ollut sanoja merelliseen ympäristöön liittyville maastokohteille eikä merikaloille."
"Varhaisimman murrerajan perusteella kantauralin alkuperäinen puhumaalue voidaan rajata alueelle, joka kattaa karkeasti 300 km Volgan mutkasta joka suuntaan."
http://www.sgr.fi/susa/92/hakkinen.pdf |
|
Back to top |
|
|
Juri
Joined: 20 Oct 2004 Posts: 3319 Location: Vantaa
|
Posted: 20.01.2010 03:11 Post subject: |
|
|
Martti Kujansuu wrote: | "Sana pii vastaa säännöllisesti samojedin sanaa eikä siksi voi olla lainaa sukukielistä |
Pii?
Matematiikka on ilmeisesti ollut Ugrilassa varsin korkealla tasolla jo vuoden 4000 eaa tienoilla. |
|
Back to top |
|
|
Mangrove
Joined: 01 Jan 2007 Posts: 646
|
Posted: 20.01.2010 12:30 Post subject: |
|
|
Juri wrote: |
Matematiikka on ilmeisesti ollut Ugrilassa varsin korkealla tasolla jo vuoden 4000 eaa tienoilla. |
Pii, piikivi, limsiö. Kaikki Suomesta löytyvä pii on tuontitavaraa idästä tai etelästä. |
|
Back to top |
|
|
Juri
Joined: 20 Oct 2004 Posts: 3319 Location: Vantaa
|
Posted: 20.01.2010 18:33 Post subject: |
|
|
No niinpä tietysti, olinpa taas "älykäs".
Tässä taas kuitenkin osoitusta siitä ettei täällä aivan eristyksissä olla oltu ennenkään. |
|
Back to top |
|
|
Mangrove
Joined: 01 Jan 2007 Posts: 646
|
Posted: 27.04.2010 22:48 Post subject: |
|
|
Häkkinen, K. 1999. Esisuomalainen pyyntikulttuuri ja maanviljely sanastohistorian kannalta. Bidrag till kännedom av Finlands natur och folk 153. Helsinki.
[...] Ikivanhoja riistaeläinten nimiä ovat ainakin pyy (60%), repo (60-70%) ja sotka (80%) "jokin sorsalintu". Sinänsä luotettavat etymologiat on esitetty myös soopelia tai näätää merkitsevälle sanalle *ńukśe (60-70%) ja kuikkaa merkitsevälle sanalle *tokta (50-60%), mutta näiden suomalaiset vastineet nois, nokko ja tohtaja on merkitty epävarmoiksi. [...] Eläinten hyödyntämiseen viittaavat sanat muna (80%), pesä (100%) ja sarvi (90%). Lisäksi on UEW:ssa mainittu varmana etymologiana koipea tai koipinahkaa merkitsevä *kipsɜ, jonka yhteyteen suomena sana käpsä "käpälä" mahdollisesti voisi kuulua, mutta SSA:N mukaan tämä rinnastus tuskin pitää paikkaansa.
Varmimmin ikivanhoja kalan nimiä ovat säkiä (50%) "monni, made", särki (50%) "jokin kala, särki?, ahven?" ja säyne (60%) "jokin kala". [...] Vielä väljempi merkitykseltään on ikivanha yleisnimitys kala (80%). [...] Kalojen hyötykäyttöön viittaavia vanhoja sanoja ovat lisäksi kupinas (30%) "kalan uimarakko", kutea (50%) ja suomu (80-90%). Pyyntisanastosta metsästyksen piiriin ovat selvimmin laskettavissa jänsi, jänne (60%), jousi (80%), kunne (40-50%) "painamisen jälki" (sukukielten vastineet ovat verbejä, jotka merkitsevät "tappaa, pyydystää, metsästää") ja nuoli (100%). Verbi lyödä (40%) lienee alkujaan merkinnyt sekä "lyödä" että "ampua", [...]
Selvästi syötäviin luonnontuotteisiin viittaavia sanoja ovat muurain (50%) puola (johdos puolukka; 30-40%). Sana putki (50%) on voinut tarkoittaa esim. väinönputken tapaista syötävää putkikasvia, mutta myös kasvin onttoa vartta käyttötarkoituksesta riippumatta. Sanaa nauris (30%) on UEW:ssa pidetty vanhana, ja alkujaan se olisi obinugrilaisten vastineidensa mukaisesti merkinnyt sembramännyn syötävää siementä. [...]
Luonnonvaraisten nisäkkäiden nykysuomalaisista nimistä tunnetaan SKES:n tai SSA:n mukaan ainakin yhdessä etäsukukielessä ilves (20%), majava (50%), norppa (20%), orava (50-60%), otso (20%) ja siili (40-50%). Ahmaa tarkoittavalla osma-sanalla samoin kuin saukkoa merkitsevällä saarva-sanalla on epävarma vastine saamessa. Itämerensuomalais-saamelainen hirvi on vanha balttialainen laina. |
|
Back to top |
|
|
Nanook - pakkasen poika
Joined: 13 Apr 2006 Posts: 499 Location: Riihimäki
|
Posted: 28.04.2010 16:49 Post subject: Re: Suomen kielen eräkulttuuri |
|
|
Martti Kujansuu wrote: | Wikipediaa selaillessa [*] huomasin, että suomen kieli muistuttaa ainakin esimerkkisanojen perusteella kaikista uralilaisista kielistä eniten kivikauden kantauralia; luontoon liittyvät tuli, kala ja pesä ovat täsmälleen sanoja. Sijaintinsa puolesta meidät "sivistettiin" aikaisin verrattuna esimerkiksi Siperian kansoihin, mutta tuntuu siltä, että suomi olisi vielä metsämiehen kieli vaikka Suomi ei sitä kulttuuriltaan enää olisi. Suomen kieleen verrattuna kulttuurikielet saksa, englanti ja ranska kehittyivät nykyiseen muotoonsa tuhansia vuosia myöhemmin. |
Kukaanhan ei tiedä varmasti, millainen kieli se kantaurali on ollut. Kaikki on vertailevaan kielitieteeseen perustuvaa rekonstruktiota. Voisiko tuon suomenkielen ja kantauralin yhteyden takana olla myös osittain se, että tätä kantauralilaista kieltä ovat ehkä kaikkein innokkaimmin pyrkineet rekonstruoimaan suomalaiset kielitieteilijät? He ovat taas olleet osa kansallista projektia, jossa on pyritty luomaan kansallisvaltiolle nimeltä Suomi mahdollisimman pitkä ja kunniakas historia sekä olemassa olon oikeutus. |
|
Back to top |
|
|
JPH
Joined: 15 May 2010 Posts: 6
|
Posted: 17.05.2010 11:18 Post subject: Re: Suomen kielen eräkulttuuri |
|
|
Nanook - pakkasen poika wrote: | Martti Kujansuu wrote: | Wikipediaa selaillessa [*] huomasin, että suomen kieli muistuttaa ainakin esimerkkisanojen perusteella kaikista uralilaisista kielistä eniten kivikauden kantauralia; luontoon liittyvät tuli, kala ja pesä ovat täsmälleen sanoja. Sijaintinsa puolesta meidät "sivistettiin" aikaisin verrattuna esimerkiksi Siperian kansoihin, mutta tuntuu siltä, että suomi olisi vielä metsämiehen kieli vaikka Suomi ei sitä kulttuuriltaan enää olisi. Suomen kieleen verrattuna kulttuurikielet saksa, englanti ja ranska kehittyivät nykyiseen muotoonsa tuhansia vuosia myöhemmin. |
Kukaanhan ei tiedä varmasti, millainen kieli se kantaurali on ollut. Kaikki on vertailevaan kielitieteeseen perustuvaa rekonstruktiota. Voisiko tuon suomenkielen ja kantauralin yhteyden takana olla myös osittain se, että tätä kantauralilaista kieltä ovat ehkä kaikkein innokkaimmin pyrkineet rekonstruoimaan suomalaiset kielitieteilijät? He ovat taas olleet osa kansallista projektia, jossa on pyritty luomaan kansallisvaltiolle nimeltä Suomi mahdollisimman pitkä ja kunniakas historia sekä olemassa olon oikeutus. |
Hyvä pointti, ja vähän jotain tuollaista siinä onkin saattanut olla takana. Ainakin siltä osin, että suomea on pidetty jonkinlaisena avainkielenä vanhassa mallissa, jossa ensin on rekonstruoitu suomalais-saamelainen välikantakieli, sitten suomalais-volgalainen jne. Tällöin suomen edustus on usein katsottu painavammaksi näissä vertailuissa.
Mutta kauhean radikaalia muutosta ei rekonstruktioon kuitenkaan tarvita, koska suomi on objektiivisestikin katsoen säilyttänyt hyvin alkuperäisiä piirteitä, samoin kuin samojedikielet toisessa päässä kielikuntaa. Jos uralilaiset kielet ovat tähden sakaroita ja kantaurali on tähden keskus, niin (kanta)suomen sakara on aika lähellä keskusta. Vokaalisto ja tavurakenne ovat säilyneet melko hyvin, ja konsonanteistakin yksinkertaisimmat (kuten sanat kala ja tuli osoittavat).
Yksinkertaistumistakin on kuitenkin tapahtunut:
jää ~ saamen jiegŋa < *jäŋi
myy- ~ saamen miehka- < *mexi-
jauha- ~ marin joŋə?a- < *jaŋ?a-
kusi ~ mansin kunć- < *kunśi |
|
Back to top |
|
|
Jakke
Joined: 16 May 2008 Posts: 236 Location: Espoo
|
Posted: 19.05.2010 12:24 Post subject: |
|
|
Martti,
oletko tutustunut Kalevi Wiikin tutkimuksiin nykysuomalaisten asettumisesta maahamme? Hän tutki geneettisiä jälkiämme Aatamista lähtien ja päätyi hyvin uskottavan tuntuisiin johtopäätöksiin. Kirjoittanut kirjoja, esim. "Mistä suomalaiset ovat tulleet?" ja muistaakseni tämän jälkeen on kehittänyt teoriaa edelleen. Aiheuttivat aikoinaan paljon keskustelua ja häntä pidettiin ensin vääräuskoisena kun perinteisten tutkimuslinjojen edustajat nostivat äläkän. Joistakin näistä kirjoista hän esittää taulukkoja, missä muistaakseni suomalaisten suhde (geneettinen? / kielellinen?) naapureihimme on varsin kattavasti esitetty. Tämä voisi tuoda paljonkin lisävalaistusta omiin tutkimuksiisi. Itse luin hänen kirjansa jo niin monta vuotta sitten, etten oikein tahdo enää muistaa.
Jakke Lehtinen,
mammutinmetsästäjä |
|
Back to top |
|
|
JPH
Joined: 15 May 2010 Posts: 6
|
Posted: 19.05.2010 16:23 Post subject: |
|
|
Jakke wrote: | Martti,
oletko tutustunut Kalevi Wiikin tutkimuksiin nykysuomalaisten asettumisesta maahamme? Hän tutki geneettisiä jälkiämme Aatamista lähtien ja päätyi hyvin uskottavan tuntuisiin johtopäätöksiin. Kirjoittanut kirjoja, esim. "Mistä suomalaiset ovat tulleet?" ja muistaakseni tämän jälkeen on kehittänyt teoriaa edelleen. Aiheuttivat aikoinaan paljon keskustelua ja häntä pidettiin ensin vääräuskoisena kun perinteisten tutkimuslinjojen edustajat nostivat äläkän. Joistakin näistä kirjoista hän esittää taulukkoja, missä muistaakseni suomalaisten suhde (geneettinen? / kielellinen?) naapureihimme on varsin kattavasti esitetty. Tämä voisi tuoda paljonkin lisävalaistusta omiin tutkimuksiisi. Itse luin hänen kirjansa jo niin monta vuotta sitten, etten oikein tahdo enää muistaa.
Jakke Lehtinen,
mammutinmetsästäjä |
Wiikin geneettisissä pohdinnoissa ei ole paljonkaan vikaa, mutta kielellisissä on, koska kielestä ei oikeasti voi saada tietoa geenien avulla. Tässä kiinnostuneille pari avartavaa linkkiä, joista asia selviää:
http://www.tieteessatapahtuu.fi/0106/hakkinen.pdf
http://ojs.tsv.fi/index.php/tt/article/viewFile/305/272 |
|
Back to top |
|
|
Simo Hankaniemi
Joined: 08 Jul 2004 Posts: 4937 Location: Turku
|
Posted: 20.05.2010 01:01 Post subject: |
|
|
Wiik lähinnä vain toistaa sitä, mitä ulkomaiset tutkijat ovat sanoneet jo aikaisemmin. Nämä väitteet ovat itsestäänselvyyksiä muualla, vain Suomessa ne ovat aiheuttaneet "kiistaa". Lähinnä ongelma on siinä, että kulttuuriseen itseinhoon kasvatetut suomalaiset eivät halua hyväksyä sitä, että suomalais-ugrilaisten kansojen ja kielten asema olisi ollut muinoin paljon merkittävämpi kuin suomalaiset kielitieteilijät ovat vanhastaan kuvitelleet. |
|
Back to top |
|
|
Mangrove
Joined: 01 Jan 2007 Posts: 646
|
Posted: 20.05.2010 08:27 Post subject: |
|
|
Wiikin kirjoissa on liian paljon kaavioita tekstiin tai liian vähän tekstiä kaavioihin nähden. En ole vielä kyennyt lukemaan yhtään hänen kirjaansa kokonaan läpi. |
|
Back to top |
|
|
Nanook - pakkasen poika
Joined: 13 Apr 2006 Posts: 499 Location: Riihimäki
|
Posted: 20.05.2010 09:51 Post subject: |
|
|
Simo Hankaniemi wrote: | Wiik lähinnä vain toistaa sitä, mitä ulkomaiset tutkijat ovat sanoneet jo aikaisemmin. Nämä väitteet ovat itsestäänselvyyksiä muualla, vain Suomessa ne ovat aiheuttaneet "kiistaa". Lähinnä ongelma on siinä, että kulttuuriseen itseinhoon kasvatetut suomalaiset eivät halua hyväksyä sitä, että suomalais-ugrilaisten kansojen ja kielten asema olisi ollut muinoin paljon merkittävämpi kuin suomalaiset kielitieteilijät ovat vanhastaan kuvitelleet. |
Käsittääkseni Wiikin teoriaa ei ole ulkomaillakaan aivan purematta nielty. Eräs ongelma on kai se, että Wiik yhdistää kieliä ja geneettistä perimää niin kaus menneisyyteen, ettei perinteisten kielitieteen metodien katsota yltävän sinne saakka. |
|
Back to top |
|
|
JPH
Joined: 15 May 2010 Posts: 6
|
Posted: 20.05.2010 14:34 Post subject: |
|
|
Simo Hankaniemi wrote: | Wiik lähinnä vain toistaa sitä, mitä ulkomaiset tutkijat ovat sanoneet jo aikaisemmin. Nämä väitteet ovat itsestäänselvyyksiä muualla, vain Suomessa ne ovat aiheuttaneet "kiistaa". Lähinnä ongelma on siinä, että kulttuuriseen itseinhoon kasvatetut suomalaiset eivät halua hyväksyä sitä, että suomalais-ugrilaisten kansojen ja kielten asema olisi ollut muinoin paljon merkittävämpi kuin suomalaiset kielitieteilijät ovat vanhastaan kuvitelleet. |
Pitää paikkansa, että Wiik lähinnä kasaa yhteen irrallisten geenitutkimusten nippelitietoja - se onkin hänen teostensa hyvä puoli.
Ei tässä tarvitse ryhtyä psykologisoimaan suomalaisten itseinholla - riittää että katsotaan mitä eri tieteenalojen tulokset sanovat. Geenit voivat kertoa vain geeneistä, kielitiede vain kielestä. Suomalais-ugrilainen kieli on tullut Suomeen paljon myöhemmin kuin vanhimmat esivanhempamme, ja idän suunnalta. Ei ole mitään tieteellistä pohjaa sillä Wiikin metodilla, jossa oletetaan keskieurooppalaisten puhuneen aiemmin suomalais-ugrilaista kieltä vain siksi, että heillä on samoja geenejä kuin meillä. Tämä väite on täysin ristiriidassa kaikkien kielitieteen tulosten kanssa. Ja tiedoksesi: ei löydy sellaista geeniä, joka kertoisi mitä kieltä sen kantaja puhuu...
Suosittelisin sinullekin luettavaksi noita linkitettyjä artikkeleja, ne ovat suomeksi. |
|
Back to top |
|
|
Simo Hankaniemi
Joined: 08 Jul 2004 Posts: 4937 Location: Turku
|
Posted: 20.05.2010 23:10 Post subject: |
|
|
JPH wrote: | Simo Hankaniemi wrote: | Wiik lähinnä vain toistaa sitä, mitä ulkomaiset tutkijat ovat sanoneet jo aikaisemmin. Nämä väitteet ovat itsestäänselvyyksiä muualla, vain Suomessa ne ovat aiheuttaneet "kiistaa". Lähinnä ongelma on siinä, että kulttuuriseen itseinhoon kasvatetut suomalaiset eivät halua hyväksyä sitä, että suomalais-ugrilaisten kansojen ja kielten asema olisi ollut muinoin paljon merkittävämpi kuin suomalaiset kielitieteilijät ovat vanhastaan kuvitelleet. |
Pitää paikkansa, että Wiik lähinnä kasaa yhteen irrallisten geenitutkimusten nippelitietoja - se onkin hänen teostensa hyvä puoli.
Ei tässä tarvitse ryhtyä psykologisoimaan suomalaisten itseinholla - riittää että katsotaan mitä eri tieteenalojen tulokset sanovat. Geenit voivat kertoa vain geeneistä, kielitiede vain kielestä. Suomalais-ugrilainen kieli on tullut Suomeen paljon myöhemmin kuin vanhimmat esivanhempamme, ja idän suunnalta. Ei ole mitään tieteellistä pohjaa sillä Wiikin metodilla, jossa oletetaan keskieurooppalaisten puhuneen aiemmin suomalais-ugrilaista kieltä vain siksi, että heillä on samoja geenejä kuin meillä. Tämä väite on täysin ristiriidassa kaikkien kielitieteen tulosten kanssa. Ja tiedoksesi: ei löydy sellaista geeniä, joka kertoisi mitä kieltä sen kantaja puhuu... :wink:
Suosittelisin sinullekin luettavaksi noita linkitettyjä artikkeleja, ne ovat suomeksi. |
Olen lukenut Wiikin kirjan, ja suosittelen myös muille sen lukemista. Wiik ei väitä keskieurooppalaisten puhuneen suomalais-ugrilaista kieltä vain siksi, että heillä on samoja geenejä. Kielen sanasto muuttuu, joskus nopeastikin, mutta kielioppi ei muutu läheskään niin helposti. Kielioppirakenteet säilyvät sanaston muuttuessa. Jos kielioppi on suomalais-ugrilainen, eikä indoeurooppalainen, niin kielen voi olettaa olleen suomalais-ugrilaisen, vaikka se ei enää juuri näy sanastossa. |
|
Back to top |
|
|
T. Manner
Joined: 30 Jun 2007 Posts: 949 Location: Vantaa
|
Posted: 21.05.2010 08:15 Post subject: |
|
|
Quote: | Olen lukenut Wiikin kirjan, ja suosittelen myös muille sen lukemista. Wiik ei väitä keskieurooppalaisten puhuneen suomalais-ugrilaista kieltä vain siksi, että heillä on samoja geenejä. Kielen sanasto muuttuu, joskus nopeastikin, mutta kielioppi ei muutu läheskään niin helposti. Kielioppirakenteet säilyvät sanaston muuttuessa. Jos kielioppi on suomalais-ugrilainen, eikä indoeurooppalainen, niin kielen voi olettaa olleen suomalais-ugrilaisen, vaikka se ei enää juuri näy sanastossa. |
Tuleepa vaan mieleen Unkari, yhteisiä sanoja taitaa olla jäljellä pari sataa ja osan niistäkin tunnistaa vain kielitieteilijä. Kielen rakenne on kuitenkin säilynyt varsin samanlaisena, mitä nyt muuttaneet postpositioita sijamuodoiksi.
TLM _________________ "Aina ei voi voittaa, toisinaan ei pääse edes tasoihin ja joskus häviäminenkin on mahdotonta." |
|
Back to top |
|
|
JPH
Joined: 15 May 2010 Posts: 6
|
Posted: 21.05.2010 13:39 Post subject: |
|
|
Simo Hankaniemi wrote: | Olen lukenut Wiikin kirjan, ja suosittelen myös muille sen lukemista. Wiik ei väitä keskieurooppalaisten puhuneen suomalais-ugrilaista kieltä vain siksi, että heillä on samoja geenejä. Kielen sanasto muuttuu, joskus nopeastikin, mutta kielioppi ei muutu läheskään niin helposti. Kielioppirakenteet säilyvät sanaston muuttuessa. Jos kielioppi on suomalais-ugrilainen, eikä indoeurooppalainen, niin kielen voi olettaa olleen suomalais-ugrilaisen, vaikka se ei enää juuri näy sanastossa. |
Minä olen lukenut kaikki kolme Wiikin kirjaa tästä aiheesta, ja myös niiden kritiikit - suosittelen myös muille kritiikin lukemista.
Missään indoeurooppalaisessa kielessä ei ole suomalais-ugrilaista kielioppia, eikä edes Wiik väitä tällaista. Wiik on ehdottanut, että kantagermaanissa olisi ollut suomalais-ugrilainen substraatti, mutta tämä näkemys on osoitettu virheelliseksi jo kauan sitten:
http://www.tieteessatapahtuu.fi/897/PARPOLA.pdf
http://www.tieteessatapahtuu.fi/983/kallioym.html
Äännetaso ei muutenkaan voi yksin todistaa substraatista, vaan lisäksi tarvitaan lainasanoja ja paikannimiä: ks. artikkeli 1 (PDF:n sivulta 55):
http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/hum/suoma/vk/saarikivi/
Jos tutustuisit sekä siihen mitä Wiik on sanonut, että siihen mitä kriitikot ovat sanoneet, osaisit itsekin arvioida onko Wiikin näkemyksissä perää. (Vastaus: kielen osalta ei ole.) |
|
Back to top |
|
|
JPH
Joined: 15 May 2010 Posts: 6
|
Posted: 21.05.2010 13:48 Post subject: |
|
|
T.Manner wrote: | Tuleepa vaan mieleen Unkari, yhteisiä sanoja taitaa olla jäljellä pari sataa ja osan niistäkin tunnistaa vain kielitieteilijä. Kielen rakenne on kuitenkin säilynyt varsin samanlaisena, mitä nyt muuttaneet postpositioita sijamuodoiksi. |
Pitää paikkansa. Klassinen esimerkki on suomen ydin ~ unkarin velö; kyseessä on äänteellisesti säännöllinen vastaavuus, vaikka yhteisiä äänteitä ei enää olekaan. Jos taas sanat ovat liian samannäköisiä, ne ovat myöhempää lainavaikutusta.
[/i] |
|
Back to top |
|
|
Simo Hankaniemi
Joined: 08 Jul 2004 Posts: 4937 Location: Turku
|
Posted: 21.05.2010 18:28 Post subject: |
|
|
En ole kielitieteilijä, joten en ryhdy erotuomariksi Wiikin ja Parpolan välille kielitieteellisissä erikoiskysymyksissä. Sen sijaan Parpolan ja kumppaneiden väite siitä, että arkeologisen materiaalin erilaisuus todistaa myös kielellisestä erilaisuudesta on hölynpölyä. Jos Euroopan kulttuuri oli jo jääkauden lopulla jakautunut itäiseen ja läntiseen (miten se muuten voidaan todeta), niin tämän perusteella ei voi todistaa, että myös kielet kuuluivat eri kieliryhmiin.
Comanche-intiaanien kulttuuri oli aivan erilainen kuin Nevadan shoshone-ryhmien, mutta molemmat kuuluivat uto-azteekkien kielikuntaan. Meksikon chiricahuat ja Alaskan tanainat elivät täysin erilaisissa kulttuureissa ja kuuluivat samaan keilikuntaan jne.
Papola on kirjoittanut eurooppalaisten alkuperästä muutaman artikkelin, hän on enimmäkseen askarrellut hindulaisuuksien ym. Indus-kysymysten parissa. Milloin hän julkaisee Wiikin kirjaa paremman tutkimuksen eurooppalaisten juurista? |
|
Back to top |
|
|
JPH
Joined: 15 May 2010 Posts: 6
|
Posted: 22.05.2010 00:07 Post subject: |
|
|
Simo Hankaniemi wrote: | En ole kielitieteilijä, joten en ryhdy erotuomariksi Wiikin ja Parpolan välille kielitieteellisissä erikoiskysymyksissä. |
Ei tarvitse olla kielitieteilijä ymmärtääkseen, kenen argumentit kumoavat toisen argumentit... Se nyt vain on laajalla rintamalla osoitettu, että kielen osalta Wiikin näkemykset eivät kestä kritiikkiä.
Simo Hankaniemi wrote: | Sen sijaan Parpolan ja kumppaneiden väite siitä, että arkeologisen materiaalin erilaisuus todistaa myös kielellisestä erilaisuudesta on hölynpölyä. Jos Euroopan kulttuuri oli jo jääkauden lopulla jakautunut itäiseen ja läntiseen (miten se muuten voidaan todeta), niin tämän perusteella ei voi todistaa, että myös kielet kuuluivat eri kieliryhmiin. |
Heidän pointtinsa on, että Wiikin malli edellyttää jakoa pohjoiseen ja eteläiseen vyöhykkeeseen, eikä itäiseen ja läntiseen niin kuin arkeologian perusteella asia oli.
Simo Hankaniemi wrote: | Papola on kirjoittanut eurooppalaisten alkuperästä muutaman artikkelin, hän on enimmäkseen askarrellut hindulaisuuksien ym. Indus-kysymysten parissa. Milloin hän julkaisee Wiikin kirjaa paremman tutkimuksen eurooppalaisten juurista? |
Näkemys eurooppalaisten geneettisistä juurista muuttuu ja tarkentuu sitä mukaa kun tutkimuksia tulee ulos. Ehkä siksi monia ei kiinnosta näin laajan kirjan laatiminen. Ja kritiikkiä toki saa esittää, vaikkei samanlaista kirjaa itse tekisikään, eikö? |
|
Back to top |
|
|
|
|
You cannot post new topics in this forum You cannot reply to topics in this forum You cannot edit your posts in this forum You cannot delete your posts in this forum You cannot vote in polls in this forum
|
Powered by phpBB © 2001, 2005 phpBB Group
|