Jousi

[jousimetsastaja]

Koetin jo kerran kirjoittaa aiheesta prologin kanssa, mutta se kirjoitus loikkasi jonnekkin bittiavaruuteen eli uusiksi ilman esipuheita;
Katajasta siis, TBB kirjasta joskus lueskelin jotta eri puulajien puuaines on kasvuvaiheessa rakentunut eri lailla...ring porous ja mikä se toinen rakenne nyt olikaan...tästä johtuen eri puulajeja jouseen käytettäessä pitäisi ymmärtääkseni jättää selkäpuolelle eri "kasvun vaihe"...jossain puulajeissa käy se pinta, joka on suoraan kuoren alla...jossain pitäis ottaa "sapwood" pois. Kaadoin eilen mukavan katajan ja poikkileikkaus
pintaa katsoessani uloimmat syykerrokset ovat vaaleampia...muutaman
leikkijousen olen jo katajasta tehnyt ja kokemus on, jotta hyvin tarttee kuivata, muuten tulee myötäkäyrää aika liikaa...mutta jos nyt tuoreena on helpompi työstää tuota puuta, niin otanko ne vaaleat kerrokset pois vai teenkö selkäpuolen suoraan "kuoren alta" Miten muut puulajit tässä asiassa suhtautuvat Koivu, Pihlaja ja Tuomi?
_________________
Risto Pekkola

[Tuukka Kumpulainen]

Suomessa ei kasva luonnonvaraisena yhtään sellaista puuta, josta kuoren alla oleva manto (sapwood) pitäisi poistaa että saa jousen tehtyä. Katajasta, pihlajasta, koivusta ja tuomesta tulee kaikista paras jousi ja vielä kaikista helpoimmin kun jättää selkäpuolen luonnon luomaksi. Jos on kuoriessaan telonut mantoa, sen poisto ehjään kerrokseen on paikallaan, ei muuten.

Katajan manto on vaaleaa. Tummemmalla, kovemmalla sydänpuulla on ikävä taipumus vetää kuivuessaan steivi myötäkäyräksi. Paras katajakaari syntyisi pelkästä mantoslaissista, jos riittävän paksun läskin jostain rungosta saisi.

[jousimetsastaja]

Kiitos nopeasta vastauksesta!
Ja lisäkysymyksiä sataa; Katajan ohentuessa latvaan tietysti manto ohenee kun puukin ohenee. Eli mitoissa oleva keppi sisältää eri vahvuisen manto-osuuden kepin eri päissä. Kun tyvessä sitä vaaleaa on aika paljon enemmän. Pitäsikö ovelan jousenvuolijan ottaa tämä huomioon jo raakatyöstövaiheessa? Mites Tuomen ja Pihlajan tumma ydinpuu? Parempi tuleee niissäkin pinnasta?
_________________
Risto Pekkola

[Ari Rantala]

Jouseksi sopivaa katajaa on ainakin täältä Treen seudulta melko hankala löytää. Jos löytää sopivan kokoisen ja muotoisen niin oksia on yleensä pirusti. Parhaat löydöt olen tehnyt sähkölinjan alla kasvavista pylväskatajista joissa puskan sisäpuoliset puoliskot ovat oksattomampia.

Puhdasta katajajousta en ole "mökkijousia" lukuun ottamatta tehnyt yhtään. Minusta kataja on paksumantoisenakin oksiensa vuoksi jousenseläksi huono valinta. Kovaa sydänpuuta voi kyllä hyödyntää jousen vatsana. Kuvissa on kolme neljästä tekemästäni katajajousesta. Tai yhdistelmäjousiahan nuo ovat. Bambua ja jänteitä selkäpuolella. Etummaisessa vielä tammivatsakin.

Keskimmäisessä, jänneselystetyssä jousessa käänsin katajan 180 astetta, vatsasta tulikin selkä, ja hyödynsin myötäkäyristymisen vastakäyryytenä. Jousesta tuli siroon kokoonsa nähden melko jämäkkä (45#). Etummaisessa puristimella tuetussa jousessa taas näkyy hyvin se mitä Tuukka tarkoittaa kuivumisen aiheuttamalla myötäkäyristymisellä.

Saisi olla melko virheetön ja mannoltaan hyvä staavi, että alkaisin siitä puhdasta katajajousta tekemään.
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-

[Paas]

[jousimetsastaja]

Tervehdys!
Taisi tulla tästäkin jännevahvisteinen jousi, tyvessä on luontainen vastakaaren poikanen ja kun pienen muotoilun jälkeen laitoin purististukseen tuon latvapään, niin puristin kaivoi pintakerroksen rikki...
ohessa kuva, miltä näyttää, onko aloittelijalle liian hankala pala? Eilen kaadettu ja tänään muotoiltu kuivatteluasentoon, tartteeko liimata/maalata päät, ettei kuivuessaan halkea? Vai onko tossa muodossa kosteuden haihtuminen niin tasaista, et ei päätyhalkeamia tule? Tyvessä leveys 6,5 cm ja latvassa 4,5cm. Pituus 172 cm.Tavoitteena metsästysjousi eli net reilu 40 paunaa.
_________________
Risto Pekkola

[jousimetsastaja]

...niin purististukseen tosiaan, tarttee vissiin jo mennä maate...mistä muuten saa jännettä? Itellä ei oo kun kahesta Hirvenjalasta jänteet ja useempi varmaan menee? Onko jotain laskukaavaa, miten se jänteen menekki arvioidaan? Kerroksen vahvuus + jousen pituus + leveys = tietty grammamäärä jänteitä?
_________________
Risto Pekkola

[Ari Rantala]

Minun kokemukseni katajasta kertovat, että ei olisi kovinkaan hanakka halkeilemaan. Toisaalta päiden liimaus on niin helppo juttu, että en alkaisi riskeeraamaan vaan tekisin sen ihan varuiksi. Kataja on pirun hidas kuivumaan. Suosittelen ainakin kuukauden kuivutusta, mieluummin pidempääkin.

Jännejousista tietäisi väittämien mukaan Herra Auer kaiken...hän vain ei patistuksista huolimatta suostu kertomaan niistä mitään...

Jänteiden määrästä on hyvinkin ristiriitaista tietämystä. Minusta kahden hirven jänteet ovat hyvä alku. Jänteitä voi liimata useassa eri kerroksessa ja jos nuo eivät riitä niin liimaat sitten myöhemmin lisää.

Itselläni on juuri menossa...olisiko jo viides, jännejousiprojekti. Voin laittaa joitakin kuvia jänteiden määrästä ja liimauksesta huomenissa kun alan hommaan. Jänisliima on jo muhimassa ja jänteet pehmenemässä
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-

[Ilkka Seikku]

Jänteiden kanssa ei sovi pihistellä. Minimissään jänteet kaikista neljästä jalasta. Pieniä määriä on ihan hyödytöntä laittaa.
Selän keskellä(n. puolet lavan leveydestä) saisi olla märkänä hieman tasoiteltuna vähintään 1,5cm kerros ja reunoille riittää vain pintaan.

[jousimetsastaja]

Päät liimattu ja annetaan siis kepin kuivua rauhassa. Aika hienoja jousia Ari tehnyt, siitä sikiää taas uusi kysymys; Millaista poikkileikkausmuotoa olisi hyvä tavoitella ko. jouseen? Nyt selkä koskematon eli puolipyöreä ja mahapuoli höylän jäleltä suora. Jostain Torgesin jutusta jäi mieleen ellipsin muoto (tosin materiaali oli Osage siinä) Käykö Katajaan tuo ellipsi vai Suorakaide vai millainen sen poikkileikkausmuodon pitäis sitten valmiissa jousessa olla?
_________________
Risto Pekkola

[Santtu Risku]

Jos jousi tulee olemaan 172 cm pitkä niin en näe syytä laittaa siihen jänteitä. ei oikein hyödy mitenkään niistä.
_________________
"When injustice becomes law, rebellion becomes duty." - Thomas Jefferson

[jousimetsastaja]

Niinpä, samaa kyllä mietin kirjaviisauden perusteella. Kunhan aihio kuivuu, niin tarttee tutkia tuo vaurio, jos vaikka joku punos siihen tai sitten ehjän syykerroksen esiinkuoriminen. Miten lie tuon poikkileikkausmuodon kanssa vai kyselenkö niin jo puhki kaluttua asiaa?
Muistikuvani kirjoista on sellainen, että teräviä nurkkia ois syytä välttää niillä alueilla, joilla kaari taipuu ? ...pitää varmaan ostaa oma TBB kirjasarja niin ei tarvi riivata ihmisiä kyselemällä perusjuttuja...
_________________
Risto Pekkola

[jkekoni]

Tuukka:

[jousimetsastaja]

Juolahti mieleen decrownaus (vai miten se ilmaistaan?) kun tuo steivi on noin pitkä ja leveyttäkin on. Jos kerran ydinpuu vetää myötäkäyrälle, niin keppi nurinperin ja voila - kevyt vastakaari on valmis luonnostaan? Onko decrownauksen ohjetta missään, sellainen kuva mielessä, että ko. operaatio vaatii extraleveyttä ja/tai raakanahkaa suojakseen?
_________________
Risto Pekkola

[jkekoni]

En tekisi backwards bowta, ellet pysty poistamaan pintapuuta kokonaan ... paitsi tapauksissa, joissa ei muutakaan voi.

Itse sahaisin urat, joihin pistäisin viilua ja vääntäisin kärjet vastakäyrälle.

(backwards bow, pintapuun puoli ampujaan päin, ydinpuu saaliiseen/viholliseen päin.)