Jousi

[wilskman]

?La Martinièrin matkakertomuksesta? on todettu, että vaikka kirjoittaja ilmeisesti kävi Norjassa, ovat hänen matkakuvauksensa suurelta osin mielikuvituksen tuotteitta tai perustuvat toisen käden lähteisiin. Kuvatkin on todennäköisesti laadittu tosiaan Pariisissa.

Tuo aiemmin ollut ?permalainen? muinaiskalu vaikuttaa pikemminkin persialaiselta. Näyttäisi, että siinä olisi joku Sassanidi-dynastian (200-luvulta 600-luvulle jKr) kuninkaista. Taitaa olla tuontitavaraa.

[Mangrove]

Nenetseistä

Schrenk, A. G. 1848. Reise nach dem Nordosten des europäischen Russlands, durch die Tundren der Samojeden, zum Arktischen Uralgebirge. Heinrich Laakmann, Dorpat.

Der Abend wurde im Gesprächen und Uebungen mit Pfeil und Bogen hingebracht; die Samojeden zeigten indessen in der Behandlung dieser Waffen keine besondere Geschicklichkeit; auch werden solche heutzutage nur selten, etwa zum Erlegen wilder Gänse und Enten auf den Gewässern, gebraucht. Der Bogen hatte weniger als Mannslänge und war sehr grob und einfach gearbeitet, erforderte jedoch eine ziemliche Kraftanstrengung um ihm seine vollkommene Spannung zu geben. Die Pfeile waren etwa 2 Fuss lang, and dem einen Ende mit einem zugespitzten Rennthierknochen, oder auch mit einem vierzeiligen Bart von Gänsefedern versehen.

---------------------------

Ilta sujui keskustelun ja jousella sekä nuolilla harjoittelun ohessa. Samojedit eivät kuitenkaan osoita erityistä kykyä näiden aseiden kanssa eikä niitä käytetä kuin harvoin villihanhien ja -sorsien tappamiseen. Vaikka jousi on miestä lyhyempi sekä yksinkertaisesti ja karkeasti työstetty, vaatii veto melkoisen ponnistuksen. Nuolet olivat noin kaksi jalkaa pitkiä, toisessa päässä teroitettu poronluu ja toisessa hanhensulista valmistettu neliosainen sulitus.

[Mangrove]

Hellander, A. Tidningar Utgifne af et Sällskap i Åbo 26.3.1772; s. 103.

Alkuperäinen kertomus on vuodelta 1751.

Kort underrättelse om Utsjoki By i Torneå lappmark samt dess Inbyggares lernadssätt, tillstånd, vilkor, m.m, [...] Uf Stål- och Trå-bågar weta dessa Lappar intet, ej eller bruka de, såsom Enare boarne, at gilra och såtta snaror och pilar för Willrenarne, [...].

----------------------------

Lyhyt kertomus Utsjoen kylästä Tornion Lapissa sekä sen asukkaiden elämäntavasta, tilasta, j.n.e. [...] Teräs- tai puujousista eivät nämä lappalaiset tiedä mitään, eikä heillä ole tapana, kuten Inarin asukkailla, virittää ja kylvää ansoja tai nuolia tunturipeuroja varten.

[Mangrove]

[heikki]

Tästäpä tuleekin mieleen, että Artturi Leinonen kertoo romaanissaan Hakkapeliitat mm. Suomen viimeisistä varsijousisotilaista, 30-vuotisessa sodassa. Kyseessä oli hämäläinen soturijoukko, jota käytettiin vähän niin kuin sissiluonteisiin tehtäviin. Millainen sitten lie leinosen faktapohja kertomukselle.

[Mangrove]

Teoksessa "Descriptio Lapponiae Kiemiensis, eli, Kemin-Lapin kuvaus vuodelta 1737" on lisää Alanuksen kuvia, mm. hyvin samanlaisella jousella oravia metsästävä keminlappalainen.

Annanpalo, H. 1998. Rovaniemi: 8000 years of international history. Rovaniemi Town Council, Rovaniemi Rural Council, Evangelical Lutheran Parish of Rovaniemi, Rovaniemi.

[...] This drawing by Claudius Alanus from 1674 is somewhat mistaken regarding the bow, however, as this was in reality long and fairly straight.

[Simo Hankaniemi]

Kuvassa on jälleen "heraldinen jousi", eli skyyttien ja Välimeren kulttuurin lyhyt komposiittijousi, millä ei ole saamelaisten kanssa mitään tekemistä.

[Mangrove]

Oheinen kuva sisältyy Louis Henri Loménie de Briennen vuonna 1662 painattamaan matkakertomukseen (Suomesta) (Ludovici Henrici Lomenii Briennae comitis etc.). Porot näyttävät poroilta, kodat kodilta, ja jousi jouselta? Maisemat ovat sitten mitä ovat.

Toisena kuvana vertailun vuoksi on Schefferuksen piirtämä kuva v. 1673.

https://oa.doria.fi/handle/10024/33505?show=full


http://inventerare.wordpress.com/2009/02/10/1325/

[Juri]

Nämähän näyttävät jo tosi hyviltä!
Maisemat tosin voisivat olla mieluummin vaikka Pohjois-Norjasta.

[Mangrove]

[toni]

Kyllä tuolla kuvituksella mennään vahvasti Norjaan.
Tiedätkö sisältääkö matkakertomus tarkempia paikkatietoja?

Eikös ennen rajojen sulkemisia ja varsinaista kontrollointia poropaimenet liikkuneet Ruotsia, Norjaa ja Suomea ristiinrastiin, riippuen missä kunkin porukan ominaisimmat kesä ja talvilaidun paikat sijaitsivat?

Muistelisin lukeneeni jopa joitain tarkkojakin kuvauksia tästä.

Siitä koitui myöhemmin ongelmia kun rajat sujettiin ja luontainen liikkuminen kuoletettiin.

[Simo Hankaniemi]

De Briennen kuvassa on taas välimerellinen sarvijousi, mutta toisessa kuvassa on jo enemmän realismia.

[Yleisajattelija]

Lähde: Pohjois-Karjalan historia osa I, Könönen&Kirkinen 1969. s. 91

Mainitaan Novgorodin verotilastoista "Vatjan viidenneksen" osalta lasketaan oletettu 1500-luvun Pohjois-Karjalan väkiluku 486kpl jousta (eli 16-60V miehiä myöhemmin). Kokonaisväestöarvio 1847kpl.

Noilla seuduilla on ilmeisesti Laatokan rannalta päin Jänisjoen vesistöä pitkin tullut asutus. Asutustiheys on yllättävän suuri verrattuna esim. Keski-Suomeen vastaavalla ajalla.

Salpausselän viimeisiä rippeitä on (kuulopuheiden mukaan) Tuupovaaran Koveron Hömmönkankaalla ja sen kaakkoispuolella (esim. Värsilä-Kitee) on hyvää maatalousmaata Laatokan rannalle asti.

Asutus on ilmeisesti kuitenkin 1500 luvulla puhdasta eränkäyntiasutusta, ja rajaseudun vero yms. asiat ovat Novgorodia kiinostaneet lähinnä sotilaallisessa mielessä, tämän takia tuo jousi on verotusperuste.

Onko ajankohta jo varsijousiaikaa? Epäilen, mutta onko varmempaa tietoa?.

[Iivana]

Voihan sen kasken kaadonkin laskea eränkäynniksi. Veroasiat on kiinnostaneet hyvinkin turkismielessä. Että ei se missään nimessä syrjäseutua ole ollut. Ruotsi ja Venäjä ovat riidelleet juuri turkisten takia näiden alueiden hallinnasta. Ja sen asukkaiden ryöstöverotuksesta.
Karjalaisten ja Savolaisten menestyksen salaisuus oli huuhtamistekniikka ja kaskiruis eli juureinen joka tuotti pari vuotta runsasta satoa kasken kaadon jälkeen.
Noista jousista en osaa sanoa mitään, mutta luulisin molempia olleen käytössä varallisuuden mukaan.
Sen verran kuitenkin on ollut syrjäseutua, että ikivanhat tavat ja perinteet ovat säilyneet ja heijastelevat vielä tähänkin päivään.
Itä-Suomen -nen päätteisien sukuniemienkin arvellaan olevan viimeistään rautakaudelta. Mm. Olkkonen sukunimi mainitaan Vatjan viidenneksen ensimmäisissä verokirjoissa.
_________________
"Hyvä pystykorva on parempi kaveri kuin huono nainen"

[Simo Hankaniemi]

Mikäänhän ei ole varmaa, mutta sanoisin jousten 1500-luvulla olleen varsijousia tuolla alueella. Ne olivat kuitenkin tulleet Suomeen jo pari vuosisataa aikaisemmin, joten aikaa oli ollut yleistymiseen. Tietysti on voinut olla jonkin verran myös käsijousia, ehkä köyhimmillä ja nuorimmilla miehillä.

Kun Kaarle Knuutinpoika lähti joskus 1400-luvun alkupuolella sotimaan Ruotsin eteläosiin (Viipurin linnasta muistaakseni) hän ilmoitti miehistölle, mitä varusteita piti olla. Ampuma-aseena oli varsijousi ja siihen noin satakunta nuolta.

Pohjois-Suomessa käsijouset olivat ilmeisesti vielä yleisiä 1500-luvulla, kuten mm. Olaus Magnuksen kirjoituksista selviää.

[Yleisajattelija]

Pohjois-Karjala oli 1500 luvulla karjalaisten asuttama. Asukkaiden nimistö on ollut karjalais-venäläis sukuista -of -ov loppuisia. Ainakin varotilojen lukumäärä on ollut pieni (kuten koko Suomen asukasluku).

Ruosin ja Venäjä-Novgorodin sodankäyntien tuloksena 1500 luvun lopussa ja 1600 luvulla väestö vaihtui jokseenkin kokonaan savosta ja kainuusta tulleisiin luterilaisiin ja alkuperäinen ordodoksiväestö siirtyi hyvinkin kauas Venäjälle.

Kaskiviljelys on käsittääkseni nimenomaan savolaisten leviämisen syynä, Karjalaiset ovat olleet enemmän eränkävijoitä. Karjalaisilla on ollut myös pienimuotoista kaskiviljelystä mutta maatyökalut esim. sahra eivät ole niin tehokkaita kuin savolaisilla.

Hypoteesi 1: Peuran ja hirven ajometsästyksessä hyvin tehty koivu-lyly laminaatti on edullisempi kuin jalkajousi.
Hypoteesi 2: Hirven kyttäysmetsästyksessä ja pienriistan jahdissa jalkajousi on selvästi parempi suuremman kantaman ja tarkkuuden takia
Hypoteesi 3: Pitkälti samoista teknisistä syistä hyvin tehty koivu-lyly laminaatti myös sota-aseena parempi kuin jalkajousi.
Hypoteesi 4: Sodankäynnissä käytetään metsästysjousien teknologiaa, koska sotaväki on enemmän tai vähemmän nostoväkeä
Hypoteesi 5: Heti kun peuran ajometsästyskultuuri loppuu katoaa myös laminaattijousi. Jalkajousi on helpompi tehdä ja se on myös monessa suhteessa parempi.

[Iivana]

[Mangrove]

Kulttuurien Museon uuteen näyttelyyn "Olipa kerran ihan pimeetä" on laitettu näytteille "Länsi-Siperialainen jousi". Perusnäyttely on avoinna samaan aikaan joten en usko sen olevan sama hantijousi. Niitä vatsan korjauspaloja ei nimittäin näy tässä yksilössä.

Sirelius toi ilmeisesti kolme jousta mukanaan, perusnäyttelyn SU 3904:351:n ja kaksi muuta jousta joista toinen oli yksipuinen lylykuusijousi SU 3904:344. Jäljelle jää SU 3904:347 eli tämä? "Nuolia sekä useasta puulajista valmistettu jousi. Suuri jousi on ollut yleinen koko Siperiassa. Jänteenä käytettiin nokkos- tai hamppunarua."

http://www.nba.fi/fi/olipa_kerran
http://www.nba.fi/fi/olipa_kerran_2

http://www.nba.fi/img/51c27fbd.jpg

[Simo Hankaniemi]

[Yleisajattelija]

[Mangrove]

Kulttuurien museon toinen hantijousi, ilmeisesti SU 3904:347. Pituus siis 171,5 cm. Selkä koivusta, maha mäntyä ("Zederdruckholz" auf Deutsch) ja päät tuomea. Höysteenä tuohea.

[Iivana]

Kiitti Martti!

Mahtavat kuvat, hyödyllisempiä saa hakea.
En olis ikinä päässyt sinne asti katsomaan.
Tässä näkyy minulle ensi kertaa tämäntyyppinen tuohen asennus valokuvassa ja vieläpä selvästi. Vahvikepunokset näyttäisivät? olevan lehmuksen niineä.
Tuon tytön kuvan olen nähnyt jossain kirjassa noin 15 vuotta sitten. Etsimallä etsinyt kirjastosta ko. kirjaa kun en muista nimeä, eihän täällä peräkylien peränurkan kirjastossa se valikoima kauhea ole. Vaatis nimen muistamista ja tilaamista.
Kun katsoo tarkkaan tuossa ampumiskuvassa näkyviä sakaroita niin näkyy yksi mielenkiintoinen yksityiskohta...
_________________
"Hyvä pystykorva on parempi kaveri kuin huono nainen"

[Mangrove]

[Iivana]

Tämä näyttäisi siltä jouselta, joka on piirrettynä siinä Sireliuksen kirjassa, mistä on kopioita tässäkin ketjussa.
Nuo urat on sellainen, mille ei heti keski mitään käyttöä. Arvaillahan kyllä voi...Huvikseen niitä ei siihen ole tehty.
No kyllä niille varmaan joku kohta keksii jonkun "hedelmällisyys" tai "fallosmerkityksen" vrt, soikea tuluskivi...
Eihän ne ihmiset oo ennenkään niin pervoja olleet että "toosa" on ollut koko ajan mielessä
Jos haluan esim. metsässä tulet, niin on ihan saamarin sama onko tulitikkuaski neliön vai "vehkeen" muotoinen kunhan tikut pysyy tallessa ja tuli syttyy...
Tietysti jos on kuivakka hontelo akateemikko, niin siitä puhe mistä puute... sitten "se" varmaan vilahtelee silmissäkin jo jatkuvasti
_________________
"Hyvä pystykorva on parempi kaveri kuin huono nainen"

[Juri]

Mahtavan hienoja kuvia, kiitos taas!
Hanti-ampujalla näkyy olevan myös oikein käytännöllisen oloiset lapaset.

Nämä hedelmällisyys- ja uskonnollisuusmerkitykset tuntuvat usein kertovan vain tutkijan laiskuudesta tai kyvyttömyydestä miettiä asiaa yhtään pidemmälle.
Mutta toisaalta, jos minun tulentekovälineeni sattuisi jostain käytännön syystä olemaan sattumalta pimpsalooran näköinen, niin asia kyllä aivan väistämättä kävisi välillä mielessäni. Saattaisin jopa tuntea tarvetta alkeellisen huumorin harjoittamiseen.
Kyllähän tietysti asioita tehdään paljon vielä nykyisinkin pelkästään uskonnollisista tai muuten rituaalisista syistä.

[Iivana]

Vähän offtopicci, mutta pakko kommentoida.
Kyllä sitä varmaan pikku huumoria on harrasteltu. Ei kaikella tosin ole ollut aina niin runollista ja symbolista merkitystä kuin tutkijat aina esittävät. Otetaanpa esimerkiksi pakanalliset ukonjuhlat eli kesällä juhannus. Sitähän tietysti juhlittiin kun oli päivä pisimmillään eli yötön yö. Sitten nämä muut hedelmällisyysrituaalit, mitä on esitetty. En uskokaan että siinä mistään sen kummemmasta rituaalista on kyse kuin ihan perinteisestä suomalaisesta juhannusmeiningistä. Onhan se satavarma, että kun vietät pitkän talven ahtaassa pirtissä, paksuissa vaatteissa. Sitten kun on tarjolla riittävästi vahvaa olvia ja emännälläkään ei ole paksua sarkaviittaa ja turkkia ja kalaa saa järvestä niin, ettei tarvitse olla vähällä valkuaisella, niin eipä siitä mitään sen kummempaa "hedelmällisyysriittiä" tarvi. Jos oot normihetero (Miksiköhän barbaariheimoissa ei seksuaalivähemmistöt juhlineet, ainakaan avoimesti... ) ni johan se alkaa jopo keulimaan...
Mutta aiheeseen sen verran, että älyttömin tulkinta näissä ugrijousissa on se, että viitasaaren jousen katkelmassa on tapitettu reikä. Selitys oli, että siihen on pantu kiinni ylijännittämisen estävä naru kiinni Kukaan täysjärkinen jousentekijä ei ala moista tarkoitusta varten ehjään kaareen reikiä porailemaan. Esim. oksankohdan korjaaminen onkin sitten aivan eri juttu...
_________________
"Hyvä pystykorva on parempi kaveri kuin huono nainen"

[Yleisajattelija]

Olisi mielenkiintoista tietää yksityiskohtia noista vatsapuolen uurteista (suomiugrireplikaa varten, tietty). Onko joku noita päässyt tarkemmin näkemään?

a) Uurteiden lukumäärä (4 kpl?)
b) Uurteiden muoto ja syvyys (tasasivuinen kolmio 4mm, pelkkä kapea 2x4mm syvä ura tms.)
c) Lavan poikkileikkaus (O, D, suorakaide tms)
d) Koivuselän ja lylyn paksuuksien suhde
e) Lylyn paksuus

Em. arvot löytyy tietysti kokeilemallakin. Tarvitaan tosin 300kpl koejousia....

[Mangrove]

[Yleisajattelija]

Olon kyllä tuostakin kuvasta yrittänyt katsoa, mutta siitä en saa selvää onko uurteita ollenkaan. Voi olla 0, 1 tai 2. Tuskin kuitenkaan enempää ja esim. ei 4!

Tai sitten se vain vaatii Teräsmiehen röntgenkatseen!

Näissä olisin kyllä varovainen tekemään päätelmiä yhden jousen perusteella, se kun on aina yhden jousentekijän näkemys eikä välttämättä edes edusta ko. kulttuurin tyypillisintä muotoa.

[Iivana]

Näissä jousissa on yleensä vatsakappaleen liimapinnalla että ulkopinnalla uurteita n kappaletta.
Olikohan tekstissä kyse noista uurteista kuvassa katsoen jousen vasemmalla puolella kahvan ylä ja alapuolella? Äkkiseltään niitä lovia olisi molemminpuolin 4 kpl. Samat lovet näkyvät Sireliuksen kirjan piirroskuvassa. Jousi näyttää piirroskuvassakin muuten samalta.
En minäkään näe kaaren pinnalla juin jotain uurroksen tapaista.
_________________
"Hyvä pystykorva on parempi kaveri kuin huono nainen"

[Iivana]

Niin, tarkoitan, että kuvassa oleva jousi olisi sireliuksen kirjan piirroskuvassa nro 18. Kyseinen piirros löytyy tästäkin ketjusta aiemmin.
_________________
"Hyvä pystykorva on parempi kaveri kuin huono nainen"

[Yleisajattelija]

Tuo. nro 18 ostjakki vas-jugan jousi on muuten hienoa käsityötä. On selvästi huippujousentekijä asialla. Oli esitetty jossain oletus, että kehittyneemmissä jousitypeissä olisi jänneura sakaran päässä. Vaikea kyllä uskoa, että näin taidokkaasti tehty jousi kehittymätön jousityyppi.

Nuon kahvan molemmin puolin olevat uurteet voivat muuten olla puutappeja tms. joilla estetään laminaattien puoliskojen liukuminen toisiinsa nähden. Kahvan vastakaari saattaa kasvattaa leikkausvoimia tuossa kohtaa niin paljon ettei liima pidä. Lavan kärjessä on vastaava taidokas lukitus sakaralla, mikä estää myös laminaattien liukumisen.

(tuo leikkausvoimien jakauma muuten voi olla monille outo, mutta se on helppo havannollistaa pistämällä kaksi viivoitinta päällekkäin kahden tuen väliin ja painamalla keskikohdasta. Havaitaan päiden liukuma ja voi kokeilla miten paljon pitää olla voimaa että voi estää päiden liukumisen. Keskikohdalla ei liukumaa tapahdu koska leikkausvoima on noin nolla)

Näyttäisi, että jos tuossa on vatsauurteet ne on täytetty tervalla/piellä/pihkalla tms. koska leikauskuva ko. kohdalla on ehjä eikä uurteitä näy siinä.

Tämän jousen sakarassa on muuten ylimääräistä massaa jänneuran jälkeen. Noissa jousissa missä on jänneura päässä (=ylimääräinen massa minimoitu) on hyvin lyhyt sakara ja ne jouset selvästi toimivat eri tavalla.

[Yleisajattelija]

Nro. 18 vatsan "uurteet" saattavat muuten olla tuohipintaan leikattuja koristeita, alta näkyy vain tummempi puu.

Tästä tuleekin muuten mieleen tarina luostarin oppineista miehistä jotka keskustelivat kiivaasti siitä montako hammasta on pyhien kirjoitusten mukaan muulilla. Aikansa oppineiden kinastelua seurattuaan noviisi uskaltautui kysymään. että miksi ei katsota luostarin muulin suusta montako hammasta sillä on. Oppineet siitä suuttuivat, ja sanoivat että niin ei voi tehdä koska oikeaa tietoa on vain vanhoissa kirjoituksissa!

[Iivana]

Tarkoitin tietysti näitä uurteita, jousen vasemmalla puolella. Kunhan varmistan, että puhutaan samasta asiasta. Jostain syystä tarkemmat kuvat eivät nyt näy. Lähikuvassa nuo näkyvät selvästi.
Kuvassa kyseisten uurteiden paikat ympyröity ja näkyvät siis jousen vasemmassa laidassa kahvan ylä- ja alapuolella
_________________
"Hyvä pystykorva on parempi kaveri kuin huono nainen"

[Mangrove]

[Juri]

No jopas on ihme kummia uurteita! Mikähän lienee niiden tarkoitus?
Vaikea uskoa miksikään tähtäimerkeiksikään, eivät varmaan paljoa harrastaneet ennaltamäärättyjä kilpailuetäisyyksiä.

[Iivana]

Tähtäysmerkit tulivat itsellekin ensimmäisenä mieleen. Mitä nuo sitten lopulta lienevätkään?
Tässä jousessa on selkeästi minusta nähtävissä tuohen päällä jonkinmoinen pintakäsittely. Ensiksi tulis mielen pihka tai mehiläisvaha. Ostajakit on keränneet luonnosta hunajaa ja tiemmä harrastneet jonkinlaista alkeellista mehiläisenhoitoa. Yhden kuvan olen nähnyt jossa ronkitaan mehiläispesää.
Tuollainen sulatettu pihkakin vahalla seostettuna voisi toimia. Pihka toimii pyyntiraudoissakin sekä hajusteena että suojana ruostumista vastaan. Ennen paljon käytetty varsinkin ketun polkurautoihin.
_________________
"Hyvä pystykorva on parempi kaveri kuin huono nainen"

[Mangrove]

[Iivana]

Lyly jäykistyy melkoisesti lämpökäsittelyssä. Osassa puista on pihkaa niin paljon, että se oikein kiehuu, eikä sitä tarvitse juuri lisäillä. Yhteen jouseen olen pihkaa lisännytkin. Tämä siis lylykappaleeseen. Sillä on vielä sellainen funktio, että lämpökäsittely vähentää lylyn elämistä jousen vatsakappaleena.
Mutta tuossa jousessa on selkeästi vedetty vielä lisäksi jokin käsittely tuohon tuohen päälle. Minusta sillä on selvä funktio kosteuden eristyksessä. Tässä jousessahan on tuo tuohi kiertämisen sijasta liimattu.
Pitää yrittää kerätä pihkaa ja koittaa. Onko kukaan nähnyt sitä myytävänä missään?
_________________
"Hyvä pystykorva on parempi kaveri kuin huono nainen"

[Juri]

[Iivana]

Olen nähnyt sellaisia venäläisiä peltisiä pihkankeräyskuppeja. Ne on moisia pieniä, josta pihkan voi sulattaa ulos.
Sitä pihkaa pitää keittää, niin se muuttuu semmoiseksi enemmän kovemmaksi hartsiksi eikä jää tahmeaksi. Lisäämällä palsamitärpättiä ja vernissaa saa hyvää puuöljyä johon saa kiiltoakin.
Joskus olen tehnyt pihkavoidetta sekoittamalla sulatettua kuusenpihkaa ja vesihauteessa sulatettua sianihraa.
Pihkahartsia on ollut apteekkitavarana kolofoni (colophon, europpalaisen pharmakopeian mukaan) nimisenä noin viisitoista vuotta sitten. On vain tainnut mennä kaikkien muiden farmakopean rohdosten mukana unhojen yöhön. Kuten myös lehtikuusen pihka (Larix terebinthae Ph.Eur.). Niistä on ennen tehty semmoista vetolaastaria äkämien hoitoon.
Kun nyt tuli pihkasta puhetta, niin lisättäköön tähän vielä pihkalaastarin käyttö akämien eli paiseiden hoidossa. Isot paiseet saattaavat pahimmillaan aiheuttaa pitkällisen kuumeen. Ensiksi poltetaan terävään tikkuun hehkuva pää, tällä hehkuvalla päällä painetaan varovasti äkämien päälle. Sitten mennään heti kuumaan saunaan, jolloin paikallinen pieni palovamma alkaa menemään ihon läpi. Iho pestään huolellisesti saippualla, ja saunan jälkeen paiseet yleensä puhkeavat itsestään jä mätä tulee ulos. Mätä ajetaan paiseista ulos, ja pestään viinalla. Tämän jälkeen päälle vedetään jäykähköä keittämätöntä pihkaa lämpimänä. Tarvittaessa kovaa pihkaa voi notkistaa tervalla/eläinrasvalla. Jollei pihkaa ole käytetään tervaa. Tämä estää bakteerien lisääntymisen haavoissa. Haavat peitetään puhtaalla kankaalla ja haavat puhdistetaan ja pihkalaastaria lisätään tarvittaessa.
Ehkäpä pitää sitten koittaa pihkaa kerätä.
_________________
"Hyvä pystykorva on parempi kaveri kuin huono nainen"

[Iivana]

[jkekoni]

Google muuten sanoi:
Tarkoititko swedish bitch ?

http://www.tradboats.com/conglues.html
http://www.newportglass.com/amsswpch.htm

Tuote muuten näyttää tervalta, eikä pihkalta:
http://cgi.ebay.co.uk/Swedish-Pitch-Primitive-Archery-Bushcraft-/200450143913

[Juri]

Tervaltahan tuo näyttää. Oliskohan ihan tököttiä vai jotain muuta?

Muistin vielä että jousiammuntaliikeistä saa arabikumia eli akaasiapuun pihkaa. Tarkoitettu alumiininuolien kärkien kiinnitykseen. On sellainen pihkan värinen kova köntti, sulaa kuumentaessa.

[Simo Hankaniemi]

Marc St. Louis on liuottanut pihkaa tärpättiin ja käyttänyt sitä jousen viimeistelyaineena. Kehuu parhaaksi aineeksi siihen tarkoitukseen. En ole vielä itse kokeillut.

[Mangrove]

[T. Manner]

Jep, tuon kuvan olen jossain jolloinkin nähnyt. Taisi muuten olla ATARNilla kun joku venäläinen kommentoi tuota vatsan materiaalia, totesi lisäksi, että alkuperäinen arvio ei perustunut varsinaiseen puulajimääritykseen vain enempi arvaukseen. Omat tietoni eivät ole asiasta sen kummemmat.

Ymmärrän hieman katajan käyttöä keveänä puuna, mutta muuten olisi kai vahvempiakin löytynyt. Tai sitten on käytetty lylykatajaa......

TLM
_________________
"Aina ei voi voittaa, toisinaan ei pääse edes tasoihin ja joskus häviäminenkin on mahdotonta."

[Yleisajattelija]

Nuo suomalaisissa löydöksissä olevat uurteet (paltamo ja viitasaren jouset) eivät ole mielestäni riittävän syviä että niillä olisi merkitystä lylyn taivutuskäyttäytymiseen. En kyllä ole oikea asiantuntija arvioimaan asiaa, jousia paljon tehneet tietänevät paremmin.

Jousenkappaleet ovat hämmästyttävän samanlaisia, onko nuo todella eri löydöksiä?

Liitokseen päin olevat uurteet ovat myös mielestäni liian pieniä ja vähälukuisia, että niillä olisi vaikutusta liiman pitävyyteen.

On todella vaikea keksiä noille mitään järkikäyttöä. Edes koristeeksi piilossa oleva uurre ei sovi.

Paras teoria joka nyt tulee mieleen on jousen lylyn säätöön (tilleri) liittyvä tarkoitus. Tällöin urat olisivat työtekninen seikka, jolla jousen tekijä merkitsee taipuman säätöön liittyvän veiston paikan. Ts. laminaattijousen koko hienosäätö ei ole mahdollista kokonaisena, vaan laminaatit puretaan säätöä varten. Tällöin kaaren taipuma mitataan kokonaisena (ilman liimausta pelkällä mekaanisella "sakaralukolla") jonka jälkeen laminaatit irroitetaan ja veistetään uran tietystä kohdasta tietty määrä puuta pois. Jos taipuma on oikea, ei säätöä tarvitse tehdä. Pitkät sakarat vaativat hyvin tasaisen kaaren taipuman, joka voisi olla syy tuohon.

Em. teoria on kyllä kaukaa haettu (en usko hirveästi siihen itsekään), mutta empä nyt muutakaan keksi.

[Juri]

[Iivana]

Muistan nähneeni jossain kansallismuseon luettelossa nuolen lentokorkeuden mittarin. Ja täytyy tunnustaa, että olen viritellyt jousen kaareen samantyyppisiä, mutta maalarinteipillä tehtyjä merkkejä....
_________________
"Hyvä pystykorva on parempi kaveri kuin huono nainen"