Jousi

[Martti Auer]

Niin, nämä modernit taljajousiampujat eivät varmaan yleensä kuljeksi sen jousensa kanssa metsässä juuri lainkaan, jolloin taljajousi ei ole myöskään kehittynyt sen mukaan. Taljajousi on vähän sellainen prinsessan herkkä, tällä voi metsästää vain bunkkerista mustien miesten opastuksella ja taljajousiampujakin täytyy sitten aina peitellä nukkumaan mustien miesten toimesta, mustat miehet tekevät kaiken työn, jotta taljajousella voisi sitten onnistua, jotta tämä moderni taljajousiampuja voisi esiintyä sitten sankarina ammuttuaan urhoollisesti sarvikuonon, kuinka tämä tappoi pedon. Taljajousi tarvitsee paljon muutakin kuin ne tähtäin ja vakaajalaitteet, jotta taljajousella voisi sitten onnistua. Taljajousi vaatii muistien miesten opastusta, bunkkereita ja kaikenlaista muutakin, sitten jos jokin menee vialle, jokin pieni asia siinä bunkkereiden suojaamassa prinsessa Ruususen linnassa, joka on rakennettu Baijerin vuoristoon, niin silloin taljajousiampuja ei voi metsästää.

Näin, metsästäminenhän on nimenomaan sitä että kuljetaan metsässä ja tiedetään siitä metsästäkin jotakin, että osaa hankkia riistansa metsästä. Ei sitä, että tiedetään mikä on seuraavan taljajousitähtäimen nimi, jolla pitäisi saada sitä riistaa.
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.

[Guest]

Näyttää nyt olevan ongelmana se,jos joku metsästää tummien poikien kanssa ja saa saalista.Homaan vaikutta myös kielteisesti se jos esiintyy julkisuudessa saaliinnensa.

Ei tarvitse kummoinen psykolooki olla,kun voi tehdä taudinkuva määritelmän.Suomenkielellä sitä kutsutaan kateellisuudeksi.

[Guest]

Tätä perinnejousi foorumia kun lukee,niin saa sellaisen kuvan pyöräjousista,että ne ovat: epätarkempia,tehottomampia,vaikempia,hajoavampia,camoväritettyjä,äänekkäitä,kömpelöitä,liian teknisiä,rumia,kovia,raskaita,kalliita...jne.

Hatun noston paikka sille,joka metsästää jousityypillä joka on kaikkea muuta kuin helppo

[Martti Auer]

En ole kateellinen kenellekään joka metsästää tummien poikien kanssa, jonka jälkeen esiintyy julkisuudessa.

En ole myöskään kateellinen näille taljajousiampujille missään muodossa, mitä nämä sitten tekisivätkin tai jättäisivät tekemättä. Ei se taljajousiampuminen ole nyt niin suuri juttu. En ole lainkaan kateellinen sille mitä nämä saisivat saalista, miksi minun olisi oltava kateellinen joillekin haulikkoampujille, kuinka nämä ampuvat kiekkoja ilmasta tai vastaavaa.

Taljajousi on tehty nimenomaan sen takia, että tällä metsästäminen olisi sitten helppoa, jotta tällä ampuminen olisi helppoa. Mutta vaikuttaa aika vaikealta tai jotenkin väkinäiseltä kaikin puolin. Siihen tarvitaan mustien miesten apua, bunkkereita, kaikenlaisia torneja ja kaikkea muuta vastaavaa, jotta voisi sitten esiintyä julkisuudessa, koska on niin kateellinen, sille mitä muut voisivat saada riistaa. Metsästys on suoritettu alunperinkin sen mukaan, että voisi sitten saavutustensa kanssa komeilla julkisessa mediassa, sillä ei ole sitten merkitystä, että mitä kaikenlaisia apuvempaimia siihen on käytetty, kunhan voi sitten sanoa että on saanut ammuttua jousella riistaa.

Asia on sama jos olisi käynyt reissun K-kaupan lihatiskillä vähän tekniikkaa hyväksi käyttäen, vaikuttaa hyvin oudolta.
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.

[Guest]

[MikaNuotio]

Kun kaupasta hakee jousen saa aina varmemmin samanlaisen. Kun hakee tai tekee primitiivijousen niin aivan kahta samanlaista jousta ei saa eikä löydä joka tuo haasteellisuutta jo pelkästään sekin ja on toki monille jo liikaa. Sitä saa mitä tilaa joten tarkkana kannattaa toki olla ja monellako on ylipäätään aikaa tänäpäivänä kuin sille jonka oppii ja osaa helpoiten.

Täyden vedon ylläpitämiseen ei ole mitään tarvetta kun ampuu vaistolla niin kauan että oppii tuntemaan jo ennen laukausta sen pisteen tai alueen johon tulee osumaan.

[Juri]

[MikaNuotio]

Monen ampujan ammunta korreloi voimmakkaasti ns täyttä vetoa niin että on vaikea sanoa mikä on täysi veto vaikka se toisille onkin usein itsestäänselvyys ja vie osan huomiosta.
Joillekkin täysi veto on heidän tapansa ankkuroida. Joillekkin se on jännekäden kulkema matka kunnes veto on niin pitkällä ettei sitä voida enään pidemmälle selkälihaksilla viedä. Joillekkin se on kumpaakin. Joillakin se on pakko olla. Joillakin se ei ole tarkasti määritelty ja on vain tunne selkärangassa siitä kun veto on riittävä tavoitteen saavuttamiseksi.
Muunmuassa Howard Hill on ampunut ainakin 26" ja 28" vedoilla.

[Matti]

Omalla kohdalla vedon pituus määräytyy mukavuuden perusteella. Pystyn toki pitkäkätisenä hujoppina kiskomaan pitkällekin, mutta siinä asennossa minusta ei ole oikein mukava ampua kun olo tuntuu patsaalta ja ei pääse nuolen taakse. Kivempaa on ottaa vähän lyhyempi veto ja vähän niinkuin kytätä nuolta pitkin lievästi etukumarassa asennossa. Jos muistan runtata ankkuripaikan kunnolla kohdalleen, eli etusormi kulmahampaaseen, niin osumat ovat jatkuvia 30m saakka.

Oma tyylinäyte (nopea laukaisu johtuu uuden jousen viritysvaiheesta):
http://www.artemishelsinki.com/video/Matti_01.wmv

Juri pelleillee:
http://www.artemishelsinki.com/video/Juri_01.wmv

[MikaNuotio]

Matin asento vaikuttaa aika kireältä kun jousi putoaa vauhdilla alas. Joko tarkoituksella tai vedosta johtuen tai vaistomaisesti. Saattaa vaikuttaa positiivisesti laukauksen puhtauteen.
Kivoja videoita ja siellähän on ainakin yksi taitava lisää. Mielestäni jousen kanssa pitääkin olla hieman leikkimieltä kunhan muistaa turvallisuuden.

[Matti]

On se nopea laaki huono kisa-ammunnassa, nimittäin se kertoo kiireestä ja silloin ei kerkeä tähdätä kunnolla. Kiireessä ei tule tasaista hyvää tulosta. Ehkä metsästyshommissa toimii paremmin. Olen kokeillut ampua eri nopeuksilla ja sellainen 2 sekkaa ankkurissa on mulle paras, mutta aina ei malta pitää sitä. Nopeasti ampuenkin osuu tauluun, mutta niitä kymppejä on sitten normaalia vähemmän.

[MikaNuotio]

Howardin mukavan rytmikästä ammuntaa http://www.tradgang.com/videos/hill/hillshoot4.wmv
On howardkin ohi ampunut mutta ei tainnut olla kovin tavallista.

[Simo Hankaniemi]

Miksi taljamies, joka haluaa kiertää klassisen urheilulajin oleellisimmat haasteet haluaa silti ratsastaa lajin klassisella maineella? Elukan ampuminen taljalla bunkkerista tai tornista juoma- tai syöttökupille ei ole jousimetsästystä sanan klassisessa merkityksessä. Pope ja kumppanit eivät hyväksyneet edes puusta ampumista perinnejousella.

Metsästykseen on muinaisuudesta saakka asetettu rajoituksia ja standardeja, silloin kun kysymys ei ole survival-metsästyksestä. Rajoitusten tarkoituksena on turvata se, että saavutukset edustavat sitä mitä niiden on tarkoitus edustaa. Talja on jousimetsästyksen alueella samaa mitä bordelli on sukupuolielämän alalla. Taljalla voi toki metsästää aivan kuten bordellejakin ylläpidetään siellä missä se on laillista. Bordellissa käyvät ne, jotka katsovat sen itselleen välttämättömäksi. Yleensä he eivät tee asiasta mediatapahtumaa, sillä yleisö tietää, mistä on kysymys. "Turskalle" ei kukaan ole kateellinen.

Taljametsästys pitäisi luokitella eri lajiksi kuin jousimetsästys. Ei sitäkään nimitetä "maratoniksi", jos joku ajaa mopolla 42, 195 km. Se on mopolla ajelua ja maraton-juoksu on erikseen.

[Simo Hankaniemi]

Tulikohan nyt vähän jyrkästi sanotuksi tuossa edellisessä?! Asian ydin oli lähinnä se, että kuhunkin välineeseen ja jousiammuntalajiin liittyy oma arvomaailmansa. Aivan kuten kehonrakennukseen liittyy erilaisia arvoja kuin jalkapalloiluun.

Arnold aloitti nuoruudessaan jalkapalloilijana, mutta hän ei "kestänyt" sitä, ettei saanut henkilökohtaista kunniaa, vaikka joukkue voittikin pelin. Lopulta Arnold siirtyi kehonrakennukseen, missä voittoa saattoi pitää omanaan.

Näinhän se menee jousiammunnan ääripäissäkin. Talja-ampuja ei näe mitään ongelmaa siinä, että suorituksen kunniasta vain pieni osa on aidosti hänen. Kunnia jakautuu laveasti jousiteollisuudelle insinööreineen, fyysikoineen ja teollisine muotoilijoineen. Bunkkerimetsästyksessä kunnia jakautuu vielä lisää; bunkkerin rakentajalle, mustalle miehelle, joka kuiskaa korvaan ampumakehotuksen, mustalle jäljittäjälle, saaliin käsittelijälle, jne. Taljakko on täysin tyytyväinen omaan osuuteensa, eli siihen että hän maksaa ja ampuu sillä hetkellä kun saa luvan. Toinen mies päättää jopa sen, korjataanko saalis talteen vai ei.

Primitiiville tällainen kunnian jakaminen jousihommassa on aivan outo ajatus. Primitiivi haluaa saavuttaa jotakin itse alusta loppuun. Vaikka jousen jänne olisikin useimmiten teollisuuden tuottamaa dacronia, niin se voisi yhtä hyvin olla itse kerättyä nokkoskuitua tai hirvenkoivista revittyä jännettä. Nämä maailmat ovat yhtä kaukana toisistaan kuin etelänapa ja pohjoisnapa ja näin asian kai pitää ollakin.

[Martti Auer]

Niin, vaikka jalkapallo nyt vaikuttaisikin niin pliisulta näihin geimeihin nähden, vähän sellaiselta nörttien peliltä, enkä voi tietenkään luopua kovan miehen imagostani. Niin jos ajatellaan sotaa, niin kyllähän sekin on sellaista tiimipeliä, mutta siinäkin voi tehdä omia henkilökohtaisia ratkaisuja. Voitto voi olla kaukana tulevaisuudessa, eikä mikään sota ole sinällään voitto, vaan sodan päättyminen on aina kuolema. Sodassakin voi olla henkilökohtaisia voittoja. Kuitenkin jos minä pelaan jalkapalloa, niin en niin välitä kokonaisvoitosta välttämättä. Häviöistäkin voi oppia. Jalkapallossa voi olla omia henkilökohtaisia ratkaisuja, pieniä sellaisia ja pidän niitä jo voittoina. Arnold oli väärässä, jalkapallossakin ovat omat sankarinsa, kuten David Beckham tai Maradona, joilla on suuri henkilökohtainen kunnia. Arnold yritti vain ryöstää muiden kunniaa itselleen, kuten Simo Hankaniemellä on tapana. Mikäli joku tekee henkilökohtaisia ratkaisuja, niin ne henkilökohtaiset ratkaisut kuuluvat henkilölle itselleen. Tietysti yksi pelaaja voi tuoda voiton koko joukkueelle.

Nämä taljajousiampujat tuskin ajattelevat että heidän kunnia kuuluisi osaksi jollekin insinöörille, joka suunnitteli jousen. Koska taljajousiampujat kokevat kuuluvansa tiettyyn kulttuuriin jossa nämä ovat omia henkilökohtaisia pelaajia, joissa tekevät individuaalisia ratkaisuja, ottaen kunnian täysin itselleen kaikesta, vaikka olisikin musta mies kuiskaamassa korvaan seuraavasta siirrosta.

Miksi, koska taljajousimetsästäjä oli suunnitellut sen tapahtuneen, miten asia kulkee? Vai suunnitteliko musta mies alusta loppuun kaiken ja taljajousiampuja sitten kulkee vain mukana.

Kyllä nämä taljajousiampujat ottavat itselleen kaiken kunnian tapahtuneesta, vaikka nämä tekevät asiassa hyvin pienen työn siinä kaikessa.

Arnold saattoi olla oikeassa siinä, että tämä oli saattanut tehdä oikeita ratkaisuja, mutta tiimi sitten ryösti itselleen Arnoldin kunnian, jolloin Arnold ei pitänyt siitä, jolloin päätti ottaa ohjat omiin käsiinsä.

Taljajousiampuja on ravintopyramidin huipulla, erikoistunut hyvin pieneen asiaan kerralla. Tämä on spesialisti. Vähän niinkuin Arnold on spesialisti, jossakin ääripäässä. Kokonaisuus rakentaa taljajousiampujalle tämän pyramidin, jossa tämän ei tarvitse tehdä asian eteen muuta kuin latoa riihikuivaa rahaa pöytään. Taljajousiampuja on osana systeemiä, tämä käy vain yksinkertaisesti bordellissa. Taljajousi muutenkin karsii hyvin paljon ampujan virheitä, ym. Ampujan itsensä ei niin tarvitse tehdä edes työtä siinä taljajousella ampumisessa.

Primitiivijousimetsästäjä on luokka erikseen, oikeaoppinen primitiivijousimetsästäjä rakentaa itse sen pyramidinsa alusta loppuun, tämä ei ole mikään keikari, vaan mies.
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.

[Simo Hankaniemi]

Kyllä Arnold taisi olla oikeassa jalkapallon suhteen ja siirtyessään yksilöllisempiin puuhiin. Arnold on yhä tänäänkin tavattoman suosittu koko tällä pallolla Euroopasta Siperiaan ja Kaliforniaan. Maradona on huumehöyryinen sekopää, joka ammuskelee toimittajia ilmakiväärillä. Ei hänen ympärillään ole ollut mitään kulttia jalkapallopiirien ulkopuolella. Ei Maradonasta tullut mitään jalkapallotouhujen jälkeen. Beckhamista on yritetty rakentaa myyttiä, mutta yritykseksi jää. Kaveri on tunnettu lähinnä kampauksistaan, koruistaan, vaatteistaan ja aviollisista ongelmistaan. Vaikea kuvitella, että kenenkään machon päässä jyskyttäisi nimi "Beckham", kun hän tarttuu levytankoon.

[Martti Auer]

Niin en tiedä Hankaniemen seksuaalisista fantasioista, itselleni ei tulisi mieleenkään fantasioida jostakin Arnoldista levytankoa nostellessani.

Mites sitten tämä golf, eikös sekin ole jokin yksilölaji, miksi Arnold ei alkanut pelaamaan golffia.
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.

[Simo Hankaniemi]

Golf ei taida olla tarpeeksi dramaattista. Golf-miehistä ei tule elokuvatähtiä.

[MikaNuotio]

Yksi seikka mikä pistää silmään että kukaan ole vielä maininnut ettei puujousta toisin kuin moderneja ole tehty yli monen sekunnin tähtäilyyn tai pitkään vireillä pitoon. Puiset jousethan vain käytetään vireillä ja maksimi vedossa. Modernit jouset voidaan pitää vireillä kunnes liima antaa periksi ja vaikka erityisesti liimatut jouset ovat herkkiä lämmölle ja suoralle auringonvalolle ovat sitä toki lähes kaikki jouset. Jätäppä musta lasikuitulaninaattijousi aurinkoon muutamaksi tunniksi niin on kumma jos ei epoksit aloita kuivumisprosessia uudelleen.

[Simo Hankaniemi]

Kyllä metsästystarkoituksiin tehdyn puujousen pitää kestää muutaman tunnin yhtäjaksoinen vireilläolo ilman että se ottaa pahasti myötäkäyryyttä. Mutta kieltämättä moderni jousi on tässä suhteessa ylivoimainen. Lasikuitujousta voi kai pitää vireessä päivästä toiseen ilman vaikutuksia.

On tullut menetetyksi aika paljon ampumatilaisuuksia sen vuoksi, että puu- tai jännejousi ei ole ollut vireessä, kun hetki koittaa. Jos olisi oikein ahne ampumaan, niin silloin puujousta kannattaisi metsällä pitää vireessä kuin lasikuitujousta ja sitten vain tekisi uusia jousia vähän entistä nopeampaan tahtiin. Puujousi kestäisi joka tapauksessa ainakin sen yhden kauden, vaikka saisi huonompaakin kohtelua osakseen. Alkuperäisissä oloissa uusi puujousi luultavasti tehtiinkin vuosittain. Ainakin Amazonilta on tietoja, että jousen käyttöikä oli vuosi.

[MikaNuotio]

Kyllä puujousta voi pitää vireessä pidemmänkin aikaa. Mutta eroja tietty voi olla esimerkiksi viimmeisilleen tehty lyhyt voi ottaa takkiin helpommin mutta varmaksi en sano. Toki vuosia hyvin palvelleita jousia löytyy yhdeltä ja toiselta mutta esimerkiksi hyvälaatuisemman ja huonompilaatuisemman puun käyttö voi saada eroja aikaan.

[Simo Hankaniemi]

Niin, kyllähän ne lasikuitujousetkin hajoavat. Eräälle kaverilleni kävi niin metsäreissullamme, liimaus petti. Minäkin olen aikoinaan saanut hajalle yhden umpilasikuidusta tehdyn jousen, kun kuvittelin, että tottahan se nyt kestää mitä vaan.

[MikaNuotio]

Joku jolla oli jo 13 vuoden kokemusta puisista ja vastaakari ja pitkäjousista kommentoi seuraavasti.

"Having only started shooting a Hill bow recently, this is only a "rookie" perspective. At hunting ranges of around 20 yards I don't see that Hill bows give up anything to R/D bows in accuracy. For me they ARE harder to shoot...which I like..."
Joten samankaltaisa huomioita myös toisaalla vaikkakin vieraalla oli erityisesti rekyyli ongelmana.

"What bows didn't work for you?"

"My buddy loves newer Howard Hill longbows. I think they are great if you are short of kindling material. It is as much me as the bows. I don't shoot long bows enough to feel comfortable with that heel down grip and when I hold them like a recurve, they shake my teeth loose."

"A Jerry Hill longbow (the one I tried literally jumped from my hand at release!) and a Shaeffer Silvertip recurve tested at Denton Hill...beautiful bow but it buzzed and kicked something fierce."

[Simo Hankaniemi]

No kukaanhan meistä ei ole täydellinen.

[Guest]

Kilpailuissa näkee paljon primitiivi ja perinnejousiampujia, jotka ampuvat kilpailuissa ainoastaan muutaman osuman/pisteen. Ovatkohan he valinneet itselleen liian vaikean lajin itselleen? -ihan vain arvostusta ansaitakseen.

Aikaisempien kommentoijien tapaan minäkin käytän vertauskuvana jotain toista lajia (anteeksi jo etukäteen): miltä näyttäisi taitoluistelun arvokilpailuissa kilpailija, joka osaa luistella haparoiden, mutta piruetit ja salkovitsit jäävät tekemättä.
-en usko, että tekee vaikutuksen katsojiin.

Onkohan ne taljajousimiehet sittenkin valinneet harrastuksensa alkutaipaleella helpommin hallittavan välineen, jolla osuvat mielestään kohtuullisesti maaliinsa. Tarpeeksi ammuttuaan he saattavat jopa siirtyä jousiammunnan kuninkuusluokkaan (perinteiset/primitiivi-jouset)
-Hyvin kilpailussa pärjännyt talja-ampuja on yleensä tyytyväinen varusteisiinsa ja osaa varmaankin antaa arvostuksensa ja osan kunniasta välineilleen.
-ihmetyttää eräiden asenne taljamiehiä kohtaan,onko talja-ampujat todellakin noin huonoja ihmisiä?
-oletko muuten rakentanut talon tai remontoinut? Käytitkö insinöörien suunnittelemia kirveitä, naulapyssyjä, lattia-Wilhelmiä, Rannilan teräskatetta jne. Taisit ottaa kuitenkin täyden kunnian kunnian ko. projektista?? (anteeksi taas, mutta oli ihan pakko taas hakea täysin järjetön vertauskuva tähän tilanteeseen)

Kehityksestä vielä sen verran, että kouluista valmistuu insinöörejä vuosittain hirmuista tahtia jotka haluavat viedä kehitystä eteenpäin kaikilla tekniikan osa-alueilla, mukaanlukien myös jousien valmistuksessa. Uusimmat taljajouset eivät muistuta enää totuttuja perus taljoja, vaan ovat sekavan näköisiä pyörä/kaapelipaketteja.Ovat tosin kuullemma purettavissa ja kasattavissakin metsäretkellä (ilman jousiprässiä). Tosiasiahan on, että kovinkaan moni ei niitä härveleitä pakettiin Leathermannin avulla saa. Tulevaisuudessa kyseenalaisen kehityksen jatkuessa insinöörit suunnittelevat tarpeeksi kauhean näköisiä härveleitä, niin perinteisten jousiampujien määrä varmaankin lisääntyy...kuten on jo tapahtunutkin.

Olisiko kuitenkin parempi suhtautua jousiammunnan eri alalajeihin avarammalla mielellä, eikä väheksyä toisten eri mieltymyksiä.

[Matti]

Sen verran kuittaan tähän, että ainakaan FFAA:n kisoissa ei ole näkynyt varsinaisia perinnejousiampujia, siis itsetehdyillä jousilla ilman nuolihyllyä ampuvia heppuja. Useimmilla on Falcot tai vastaavat laminaattipyssyt. Tiedän kisaajista pari äijää jotka tekevät itse jousensa, mutta heilläkin on kisoissa modernit lonkkarit. Mitä kilpailuja tarkoitit?

Taso on hyvin kirjavaa, mm. Tapani Säilä ampuu melkein joka rastilta pisteitä ja toisessa päässä on ampujauran alussa olevia kavereita. Ei me lonkkaroijat niin hyvin osuta kuin talja ja olympiajousiheput, mutta ehkä joskus joku howardhilli tästäkin maasta tulee...
Antaa vaan talja-ampujien olla rauhassa, samaa lajiahan me harrastetaan.

Mukava juttu on se, että koko ajan lonkkariluokkaan tulee eniten kisaajia ja myös Virosta ja Liettuasta tulee jengiä tänne!

[Juri]

[Simo Hankaniemi]

Kriitikko oli oikeassa siinä, että moni perinnejousiampuja ampuu melko huonosti, ei vain taljoihin verrattuna, vaan myös verrattuna muutamiin parhaimpiin perinneampujiin. Suomessa on vain aivan muutama hyvä perinnejousiampuja (joihin en valitettavasti itse lukeudu).

Suurin osa perinnejousiampujista on harrastanut lajia vain lyhyen aikaa ja harjoittelu on useimmilla vähäistä. Monilla jousiammunta on osa jotakin laajempaa kuviota kuten keskiaikaharrastusta tms., joten niitä opeteltavia taitoja riittää melkoisesti. On eri asia harrastaa modernia jousiammuntaa ja keskittyä vain siihen, kuin tehdä kaikki itse välineistä ja vaatteista ym. alkaen. Harva talonrakentaja esim. on samalla loistava taitoluistelija.

Jousiammunnan huvi ei kuitenkaan ole suoraan verrannollinen ampumatarkkuuteen. Muistan kun vuosia sitten tein jousen erään kaverini pojalle, hän oli 7-8 -vuotias. Poika ampui ensimmäiset laukausensa ilmaan ja tuli tyytyväisenä kertomaan, että nuolet jäivät pudotessaan nurmikolle pystyyn. Tämä oli hänen mielestään merkki suuresta tehosta ja tyytyväisyyden aihe. Muistin silloin, että noin minäkin sen koin pikkupoikana, vaikka asia oli ehtinyt häipyä aktiivimuistista.

Vastaavasti jotkut moderneilla välineillä ampuvat ovat tyytymättömiä suorituksiinsa, vaikka ne perinnepuolelta katsottuna ovat aivan hyviä. Eräs modernilla ampuva nuori mies sai mm. primitiivireaktion ammuttuaan maastoradalla taustasta ohi. Hän ei edes välittänyt etsiä nuoltaan vaan jätti harjoittelut sillä kertaa sikseen ja häipyi. Perinneampuja olisi vain tyynesti etsinyt nuolensa ja jatkanut radan kiertämistä.

Huonoa ammuntaa näkee myös modernien kohdalla. Olen nähnyt taljamiehen ampuvan tähtäimen kanssa kokonaan ohi noin 100 x 100 cm maalista kun etäisyys oli alle 15 m.

[Martti Auer]

Niin eihän niillä osu edes ladon seinään puolesta metristä. Pääasia kuitenkin on, että on hauskaa, tai niin pitäisi olla.

Onhan totta, että joillakin moderneilla välineillä voi keskittyä vain pelkästään siihen ammuntatarkkuuteen.

Mikä minun tilanteeni on, niin olen tyytyäinen jos saada taidoillani riistaa nurin. Olen ampunut täysin mahdottomista tilanteista suurriistaa nurin metsästä lyhyellä, puisella 110 cm pitkällä primitiivijousella, niin tarkasti, että kiikarikiväärikään ei olisi pystynyt parempaan.

Keskitytään liikaa johonkin tarkkuusammuntaan. Sitten kun joku ampuu tarkasti tauluun, niin sitä pidetään jousiammunnan saavutuksena.

Jousiammunnan saavutus on mikäli saa ammuttua mahdollisimman tarkasti metsästystilanteessa mahdollisimman yksinkertaisilla välineillä riistaa nurin.

Lyhyt primitiivijousi lasketaan vielä jouseksi?
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.

[Matti]

Jaa, onkohan perinnejousiampujat sitten eri porukkaa kuin modernit longbow-ampujat? Pidän itseäni perinnejousiäijänä koska teen itse omat pyssyt jotka ovat nuolihyllyttömiä ja kokonaan puuta. Ampuminen on kuitenkin samanlaista kuin muilla tutuilla lonkkaroijilla, eli ihan puhdasta tarkkuusammuntaa. Ehkä tämä lokeroiminen on paikallaan vain kun puhutaan eri sarjoista kilpailuissa?

[Rakonczay]

Mä innostuin jousiammunnasta juuri keskiaikaharrastuksen kautta. Ammuntaa piti päästä harjoittelemaan jonnekin ja nyt nälkä kasvaa koko ajan. Nippu pitäisi saada koko ajan pienemmäksi ja vielä kauempaa.

Keskiaikapuolella ei ampujista juuri ole ollut vastusta viimeiseen vuoteen, vaikka olen aktiivisesti treenannut vasta 1,5 vuotta. FFAA:n kisoissa olen keskikastia.

Mulla on nyt 3 jousta joissa kaikissa on lasikuitua. Ensimmäinen laminoitu jousi ilman moderneja aineita on vasta tulossa. Ihan äkkiä en kyllä ala itse jousta vuolemaan.

Ammunta on ihan riittävän haastavaa vastakaarijousillani tai Falcolla. Tekniikan rutinoitumiseen on vielä matkaa. Toinen aikaa vievä homma on tietysti nuolten oikominen, jotta saisi lentämään ne minne haluaa, silloin kun tekniikka pelaa.
Taljalla jäisi merkityksettömäksi moni sellainen tekniikka homma jonka kanssa itse painin. Ja hiilikuitunuolet pysyy kai helpommin suorina.

Tarkoituksena on ollut ampua tänä kesänä FFAA:n kisoissa puolittaisessa keskiaika-asussa, mutta sää ei ole vielä sallinut, ja uuden nutun ompelu on kesken.

[Matti]

Viikko sitten lauantaina tapahtui seuraavaa. Olin istuskelemassa ennen kilpailua ja ELBini lepäsi pöydällä. Viereen tuli talja-mies joka kysyi:
"Mikäs se tuo on?"
"Noo se on longbow." vastasin
"Meinaatsä TUOLLA ampua kisassa?!"

:))

Kaikki eivät ole perillä mitkä ovat jousiammunnan perinteet. Ehkä minua pidettiin omituisena kun en ollut ostanut modernia pyssyä, mutta toisaalta pidin kyseistä henkilöä hieman sivistymättömänä tässä asiassa kun hän ei tiennyt oman lajinsa historiaa. Kerroin sitten että meitä perinneheppuja on täällä enemmänkin ja homma on laajenemassa, mutta se ei enää näyttänyt kiinnostavan.

Mielestäni tekee hyvää saada lisää väriläskiä kisoihin, mm. Rakonczayn pukeutumisaikeet on erittäin jees!

[Juri]

Hyvä Matti, pidä lippu korkealla!
Lauantaina SJML:n kisassa Sipoonkorvessa oli kaveri joka ampui itsetehdyllä noin 60 paunaisella ja 60 tuumaisella osage-jousella. Jousi oli kahdeksan vuotta vanha ja sieltä täältä nyöreillä korjailtu mutta heitto oli kova. Ampui muuten alumiininuolia, puisiakin oli viinessä. Välineiden yhdistely oli muutenkin varsin riemastuttavaa, lasikuitulonkkareilla ammuttiin omatekoisia selfnokkinuolia alumiinisten ja hiilikuituisten kanssa surutta sekaisin. Itsetehtyjä varusteita näkyi runsaasti. Hyvä meininki, ei lokerointia. Talja-ampujia ei mollannut kukaan eikä päinvastoin, metsästäjiä kaikki.
Lokerointimielellä ajateltuna vaistoluokan ensimmäinen ja toinen sija ammuttiin lasikuitulonkkareilla, kolmas vastakaarella.
Hauskaa oli vaikka varsinaiset kisalaukaukset eivät oikein osuneet. Tavallinen kilpailusyndrooma, liikaa yritystä.
_________________
Kantapään kautta.

[Simo Hankaniemi]

Kuulostaa hyvältä meiningiltä! Kukahan osage-mies mahtoi olla, ettei vain olisi ollut itse Petri Kokkinen? Hänellä ainakin taitaa olla osage-jousia tuolta ajalta ja Pete on ollut aktiivinen kilpailuissa kävijä. Ei olla nähty seitsemään vuoteen.

Kiva tietää, että muillakin on häiritsevää kisajännitystä. Minulla on kilpailuissa melkein aina epämiellyttävän jännittynyt olo ja myös ampuminen vieraiden henkilöiden läsnäollessa tuntuu epämukavalta. Siitä kun pääsisi joskus eroon.

[Juri]

Sama mies. Sama tauti myös vaivasi. Ampui harjoitusnuolia sellaisella tarkkuudella ja nopeudella että ihan hirvitti, itse kilpailussa sitten eri tavalla. Havaintojeni perusteella kilpailujännitys vaivaa vähän kaikkia, parhaillakin ampujilla on todella huonoja päiviä tai jopa kausia. Heikki Kotiranta Loimaalta on kyllä poikkeus, miehellä tuntuu olevan niin tasainen ja rauhallinen luonne ettei sitä heilauta mikään, varsinainen kone. Luulen ettei jännitykseen auta muu kuin jonkintasoinen tottuminen.
_________________
Kantapään kautta.

[Simo Hankaniemi]

Kokkinen ampuu todella hyvin. Taitaa olla ainoa perinneampuja, jonka tarkkuussuoritukset ovat aidosti hämmästyttäneet minua. Niin ja Järmälän muutamat suoritukset myös.

Tietysti tuo kisa- ja näyttöjännitys vaivaa aika monia. Pitkään kuvittelin, ettei kivääriampujilla ole samaa ongelmaa (ainakaan itselläni ei ole kiväärillä ampuessa), mutta nyt olen kuullut, että moni jännittää pahasti hirvikoetta. Eräskin kaverini, joka on itse rauhallisuus, kertoi pitävänsä hirvikokeen ampumista hieman epämiellyttävänä jännityksen vuoksi.

Ei kai siihen jännitykseen auta muuta kuin tottuminen, pitäisi kiertää kaikki mahdolliset kisat ja pyrkiä usein ampumaan vieraiden läsnäollessa.

[Rakonczay]

Mulla taas kilpailujännitys auttaa keskittymään suoritukseen. Heti jos homma menee liian rennoksi niin kuin se lonkkariporukassa helposti menee, niin suoritus alkaa laskemaan.
Mun täytyy aina välillä psyykata itseeni lisää zemiä.

[MikaNuotio]

Jousitettu taljajousi http://www.whispercreekarchery.com/
"Vibration and noise converted into heat."
"Speeds without any recoil."

[MikaNuotio]

"The only difference between a 150 pound crossbow and a 225 pound crossbow is how far down through the woods the arrow goes after it passes completely through the deer." Any crossbow with a draw weight of 150 pounds or more is more than adequate for hunting whitetail so don?t let the bows draw weight be a deciding factor as there are other important considerations."

[Speedy]

[Speedy]

Huh, huh. Onhan täällä kyllä aika sankkaa tarinaa. Tämänkin keskusteluketjun kun kahlaa läpi, niin eipä tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa. Välillä molempia. Joku vierailija oli matkan varrella yrittänyt pitää muitakin näkökulmia esillä kuin tämän "ainoan ja puhtaan".

Tulee mieleen jonkun puolitutun kertomus siitä, että automainoksia ei ensisijaisesti tehdä niille, jotka ovat miettimässä auton valintaa vaan niille, jotka ovat jo ostaneet sen tietyn merkkisen kulkupelin. Pitää nimittäin vahvistaa uskoa, että nyt teki juuri oikean (ja etenkin viiteryhmässä hyväksyttävän) valinnan ja että se-toinen olisi ollut ehdottomasti huonompi valinta. Sama logiikka tuntuu pätevän 100%:sti monen sulkeutuneen piirin "avoimiin" keskustelupalstoihin.

Mitenkähän paljon hyvää ihmiskunta saisikaan aikaiseksi, jos kukin keskittyisi ensisijaisesti yhdistävien asioiden miettimiseen sen sijaan, että löytää moittimista erilaistavista asioista (ml. henkilökohtaiset jousivälinevalinnat)...

[jkekoni]

[Simo Hankaniemi]

Speedy kysyi partioliikkeen perustajasta. Kyllä se oli Ernest Thompson Seton, joka myös esitteli homman Baden-Powellille. Setonin luomassa järjestössä perustana oli kuitenkin Pohjois-Amerikan intiaaniperinteet ja nämä eivät kelvanneet kristitylle BP:lle, joka toi tilalle eurooppalaisen sotilaallisuuden. Ensimmäiseen maailmansotaan valmistautuvassa Englannissa BP:n linja nähtiin tietysti hyödyllisempänä.
(Katso esim. T. A. Engströmin Seton-elämäkertaa "Buffalo - kohtalon tuuli").

BP ei salannut järjestön syntyhistoriaa Partiopojan kirjan ensimmäisissä painoksissa, mutta myöhemmin Setonin osuus pyrittiin aktiivisesti unohtamaan. Myös Suomessa partioliike karsi toiminnastaan intiaanityyliin suuntautuneet ryhmät 1900-luvun alkukymmenillä.

Baden-Powellin persoonassa oli muitakin erikoisia piirteitä, sillä esim. hänen homoseksuaalisuutensa tuotiin julki vasta muistaakseni 1980-luvulla.

Tämä partioliikkeen tarina on sikäli mielenkiintoinen, että aivan vastaava ilmiö tapahtui modernin jousimetsästyksen synnyn kohdalla. Eli homma lähti liikkeelle intiaaneista ja heiltä vaikutteita saaneista valkoisista. Mutta varsin pian nämä lähtökohdat aktiivisesti unohdettiin (Ishiä lukuun ottamatta, Ishi oli sopivan säälittävä Setä-Tuomo, "viimeinen mohikaani").

Ja kun primitiivinen jousiammunta nytkähti liikkeelle taas uudelleen 1900-luvun lopulla, niin jälleen lähtökohta oli intiaanikulttuurissa, mutta Reginald ja Gladys Laubinin teosta "American Indian Archery" (1980) ei haluta tunnustaa, vaan hieman myöhemmät valkonaamajousiammunnan harrastajat haluavat omia kunnian itselleen. Laubinien kirjan syntyaikoina primitiivinen jousiammunta eli pahinta aallonpohjaansa, mutta nousu alkoi välittömästi ko. teoksen jälkeen ja uutta kirjallisuutta alkoi vyöryä painoista kiihtyvällä tahdilla.

Näistä jutuista voisi kirjoitella vaikka kuinka pitkään, mutta nyt täytyy mennä nukkumaan.

[Speedy]

Oho! Näinhän se on hyvin voinut olla. Omat BP-kokemukset perustuvat kotimaiseen "propagandaan" eivätkä siten ole pitkällisen tutkimuksen pohjalta syntyneitä. Tosin tuossa kun Googletin hetken, niin törmäsin tällaiseen lausumaan:

"Baden-Powell is rightly considered the founder of Scouting, but it was not his idea alone. At a banquet in New York City in 1910, Ernest Thompson Seton introduced Baden Powell as the father of Scouting. Baden-Powell replied: 'You are mistaken, Mr. Seton .... I may say that you, or Dan Beard, is the father - - there are many fathers. I am only one of the uncles, I might say.' Baden-Powell was being modest, but there was truth in what he said. Several of the training games he described in 'Scouting for Boys' were taken from Seton's book, 'The Birch-bark Roll of the Woodcraft Indians.' So was the idea of having boys earn badges by meeting standards, not by competing against other boys. Still, Baden-Powell is rightly considered the founder of Scouting."


Tuo BP:n homoseksuaalisuusviittaus oli kanssa itselleni totaalisen uusi juttu. Googlettamalla löytyi todella monta mainintaa, joissa kerrotaan tuosta mahdollisuutena ja että evidenssi siihen suuntaan viittaisi, jne. Onkohan tämä jotain todelliseen faktaan pohjautuvaa tarinaa vai tällainen nykyään tyypillinen, jälkikäteen tehty historiantulkinta tyyliin "kun kaveri kerran viihtyy noin hyvin nuorten poikien kanssa leirillä, niin pitäähän sen olla jonkinlainen..."?

[Speedy]

Noita BP:n "homoviitteitä" yhdisti tarkemmin kahlattua sellainen termi , että hän olisi ollut "repressed homosexual" = "piilohomo"? Yksi lainaus sanoo suoraan, että "There is no evidence that he acted on his sexual orientation." Eli tuo tarina taisi mennä ainakin jonkin verran tulkinnan puolelle...

[Simo Hankaniemi]

Baden-Powellista oli laajahko artikkeli Hesarissa tai Turun Sanomissa joskus useampi vuosi sitten ja siitä luin herran seksuaalisista taipumuksista. Asia vain todettiin, sitä ei analysoitu kovinkaan perusteellisesti. Se oli tuolloin minulle uutinen. Ei kai sillä muuten mitään väliä ole, mutta onhan se pikantti yksityiskohta kuitenkin.

Seton ei halunnut herrasmiehenä ryhtyä julkisesti kinaamaan siitä, kuka matkusti Englantiin esittelemään partiotoimintaa ja kuka otti siellä idean hoitoonsa ja jatkojalostukseen. Seton tiesi, että totuus tulee kuitenkin julki ajan myötä, niin kuin on tullutkin.

Setonin romaani "Two Little Savages" suomennettiin 1917 nimellä "Kaksi partiopoikaa". Kirja on ollut varsin vaikutusvaltainen Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa, minultakin se löytyy hyllystä sekä alkuperäiskielellä että I. K. Inhan suomennoksena.

[Mika]

Paljon mahdollista kyllä

[toni]

hieno kuva! mistä sä näitä oikein löydät?
nätti ampuma asentokin......

toivottavasti ei tule lihasruhjeita tai haavoja kainaloihin....
tuossa taitaa olla peili,siihen mihin ampujan silmät osoittaa?

[Mika]

Kokeilin lähes kymmeneen vuoteen taljajousta. Oli mielenkiintoiset nämä valokuitutähtäimet ja huomattavasti paremmat, kuin nuppitähtäimet. Oli myöskin tämä takatähtäin, tai diopteri jänteessä uusi asia. Jousen paino ei ollut uusia asia, oli edelleenkin yli 2kg varusteineen.

Mielenkiintoista oli myöskin mahdollisuus säättää vetopituutta helposti parista ruuvista 21"-31" välillä, kun paunoja säädettiin vielä tavalliseen tapaan lapojen ruuveista.

Plussaa ehdottomasti tarkkuus ja helppous No olihan tuo penteleen tarkka peli. Käytännössä sama tulos helpostikkin 10m ja 20m ja mahdollisesti laukaisulaitteella olisi tarkkuus ollut vieläkin parempi, kuin sormin ja hyvällä sormiläpällä.

Sitten muutama (vain muutama) käytännön miinus PAINO. Tuli ammuttua suhteellisen kovalla tuulella ja kun 2kg murikkaan tarttuu sivutuuli, niin kyllä saa vänkätä vastaan. Alle kilon jousi ei ole hankala ammuttava tuulessakaan. NOPEUS. Vaikka kevyt nuoli onkin nopea, niin videolle taltiointi todisti, että jokainen laukauksen välissä oli 20 sekuntia. Tuo ei ole mitenkään verrattavissa vaistojousten 5 sekuntiin, tai vähempään.

Silti ihan mielenkiintoista.

[Simo Hankaniemi]

Ai taljan paino on 2 kg. Minun jännejouseni painaa 330 g. Ja pidän sitä suhteellisen raskaana. Jos puu olisi marjakuusta tai vastaavaa kevyttä kamaa eikä hikkoria, niin massasta putoaisi vielä paljon pois. Myös jänne on noin kaksi kertaa paksumpi kuin sen tarvitsisi olla.