Jousi

Risto Rautiainen · Joined: 23 Oct 2004 Posts: 149

Yleinen käsitys on vissiin ollut, että vastakaaret on itämaiden hommaa ja eurooppalaiset käyttivät yksipuisia ja suoria jousia. Tiesin että toki nuo vastakaaret ovat olleet eurooppalaisten tiedossa, kun sen verran kuitenkin kulttuurivaihtoa muiden kansojen kanssa kävivät, mutta vastakaarien yleisyys silti yllätti meikäläisen. Tällä sivustolla on taideteoksiin perustuva todistusaineistoa eurooppalaisista vastakaarijousista:

http://www.obbit.se/nt/recurve/index.html

Juri · Joined: 20 Oct 2004 Posts: 3319 Location: Vantaa

Hienoja kuvia! Tämäkin sitten liittyy aiheeseen, Sveitsiläistä ja Burgundilaista vastakaarta:
http://p081.ezboard.com/Swiss-and-flemish-longbow/fpaleoplanet69529frm59.showMessage?topicID=385.topic
_________________
Kantapään kautta.

Dan The Master · Joined: 20 Jul 2006 Posts: 509 Location: Perho

Lukaskaapas se sensei-simon juttu Wink

Siis ihan artikkelit osastolta juurivalikosta Wink

Mika · Joined: 22 Apr 2006 Posts: 978

Tämäkö ? http://www.perinnejousi.fi/a_keskjj.htm

Dan The Master · Joined: 20 Jul 2006 Posts: 509 Location: Perho

Just se... Ei oikeen taho saaha sanottua mitään ku tulin töistä... Ootteko koskaan ajaneet kaheksaa tuntua täryllä?

Risto Rautiainen · Joined: 23 Oct 2004 Posts: 149

wilskman · Joined: 28 Sep 2006 Posts: 56

On muistettava, että euroopalaisessa taiteessa esiintyvä vastakaarikaarijousen mallina voivat olla myös muiden kansojen käyttämät jouset. Esim. Risto Rautiaisen antamassa linkissä ensimmäisessä kuvassa olevien kentaurien esikuvana ovat melko varmasti olleet arojen jousimiehet. Kolmas kuva on periaatteessa Raamatullinen, mutta "pahoille pojille" on ehkä haluttu antaa tyypillinen saraseenien ase. Muidenkin kuvien kohdalla kannattaa tarkata ketkä ovat hyviksiä ja ketkä pahiksia.

Usein vanhemmassa taiteessa on myös pyritty pikemminkin jäljittelemään vanhempia mestareita kuin oman ajan todellisuutta. Varsinkin renessanssi, barokki, rokokoo ja empire aikojen taiteilijat tykkäsivät jäljitellä antiikkia ja klassisessa taiteessa esiintyvät jouset ovat yleensä "skyyttalaisia" vastakaaria. Eli 1400-luvun lopulta eteenpäin oleviin kuviin kannattaa suhtautua epäillyksellä jo tästä syystä. Yhdistelmäjouset ilmeisesti olivat Rooman armeijan yleisin jousityyppi, joten sitäkautta tutuja lännessäki jo ennen keskiaikaa. Suurin osa Rooman armeijan jousimiehistä oli kotoisin idästä.

Mitä tulee vastakaaren käyttöön keskiajan Euroopassa, niin kuten Hankaniemi edelä mainitussa artikkelissaan toteaa sitä käytettiin itäisen Europan tasangoilla ja Välimeren piirissä, mm. maurien Espanjassa, mutta oli lännessä harvinaisempi. Voisin lisätä, että bysanttilaisille ja ilmeisesti myös muille Balkanin kansoille vastakaari oli se normaali. On myös muistettava, että unkarilaiset olivat alunperin arokansa. Kreikan ja Levantin ristiretkeläisvaltiossa sekä Sisiliassa länsieurooppalaiset valloittajat käyttivät myös paikallisia yhdistelmäjousimiehiä. Olisi itseasiassa mielenkiintoista tietää, voisiko Rautiaisen linkin seitsemännessä kuvassa oleva jousimies esittää Etelä-Italian saraseenijousimiestä. Ludwig Pyhän veli nimittäin hallitsi Etelä-Italiaa ja hänen joukoissaan palveli saraseenijousimiehiä, en ole tosin varma, oliko hänellä niitä mukanaan tällä Tunisiin suuntautuneella ristiretkellä.

Länsieurooppalaisillakin oli siis varmasti täydet mahdollisuudet omaksua vastakaarijousi. Syyksi miksi näin ei tehty on epäilty, että kosteus olisi haitannut yhdistelmäjousen toimintaa Euroopan ilmastossa. Onhan sekin voinut vaikuttaa, mutta on yhdistelmäjousta voitu käyttää muillakin sateisilla seuduilla.enkä usko sen olevan ainoa syy. Keskiajan Euroopassa käytettyt pitkät jouset ja jalkajouset ovat joissain olosuhteissa tarkempia ja parempia läpäisyteholaan, millä on keskiaikaiset varustukset huomioonottaen varmasti ollut suuri merkitys. Länsi-Euroopassa (toisin kuin vaikapa Bysantissa) ei myöskään koskaan harrastettu ratsastavia jousimiehiä, joille vastakaari-yhdistelmäjousi olisi ollut erityisen kätevä. Suurin osa Manner-Euroopan sotajoukkojen jousimiehistä oli sitäpaitsi kaupunkilaisnostoväkeä, joilla ei ollut paljoa aikaa harjoitella sotaitoja. Heille oli tärkeää aseen helppokäyttöisyys ja siksi jalkajousi oli ihanteellinen.

Mika · Joined: 22 Apr 2006 Posts: 978

Aikaisemminkin esittämäni lainaus Chris:iltä,

Guest · Posted: 05.06.2007 22:52 Post subject:

Wilskmanilta hyvää lähdekritiikkiä, meinaa aina päästä unohtumaan. Embarassed

Hyviä pointteja! Tosin voi myöshuomioida että osassa kuvista jampat on kyllä muutoin ihan selkeästi eurooppalaisessa varustuksessa.

Risto Rautiainen

Mika · Joined: 22 Apr 2006 Posts: 978

Nyt uusi aihe ilmestynyt samasta aiheesta. Jaroslav ei kuitenkaan ota enään kuuleviin korviinsa mitään ja ipekään ei kuulemma taivu muotoon, jo ihan klassisen muotoinen jousi kuitenkin löytyy alta.
http://p081.ezboard.com/fpaleoplanet69529frm59.showMessage?topicID=398.topic

wilskman · Joined: 28 Sep 2006 Posts: 56

Puhuessani kätevästä tarkoitin käyttöä en valmistusta. Materiaalien sopivuus on tietysti yksi vaikuttava syy, miksi tietynlaiset jouset pääsivät toisaalla vallalle ja toisaalla eivät.

Pelkästä puusta tehdyt vastakaarijouset ovat tietysti voineet olla luultua yleisempiä. Mary Rosen löytö on varsinkin mielenkiintoinen. Kirjoituksista on vaikea muodoista päätellä, koska yleensä niissä puhutaan vain joka jalkajousista tai jousista. Kuvissa taas erottaminen on vaikeaa. Mutta mihin perustuu, että vastakaari-puujousi olisi eurooppalainen kehitelmä? Aivan yhtä hyvin se olisi voinut tulla Aasiasta tai Afrikasta (tai kehitetty kaikkialla itsenäisesti).

Mitä tulee huomautukseen, että kuvissa ne osapuolet, joilla on vastakaarijousia näyttävät muuten euroopalaisilta, niin tottahan se on. Melkoisia varustesotkuja olen kuitenkin nähnyt, kun keskiaikaiset taiteilijat ovat yrittäneet vieraiden kansojen sotureita. Usein vastustajat on kuvattu täysin omien näköisiksi (kuten Rautiaisen linkin seitsemännessä kuvassa tunisialaiset). Jokin matkamuistona otettu vihollisjousi on kuitenkin ehkä voinut kulkeutua syvällekin Euroopaan ja taiteilija on saanut siitä mallia.

Varustesotkusta käy muuten esimekkinä eräs 1200-luvun puolessa välissä laaditun käskirjoituksen kuva, joka esitti ritaria ampumassa hevosenselässä vasakarijousella. Se ei ole mukana Rautiaisen antamassa linkissä enkä tiedä, onko sitä netissä muutenkaan. Ritarin varustus oli saman kaltainen kuin Rautiaisen linkin kolmannen kuvan kolmella vasemmanpuolimmaisella ratsumiehellä ja järkikin kertonee ett4ei tuollainen kypärä päässä ole viisasta ammuskella jousella.

wilskman · Joined: 28 Sep 2006 Posts: 56

Muistin vasta kesken kirjoitusprosessin, että minulla on lainassa David Nicollen Arms and Armour of Crusading Era. Siinä on enemmänkin kuvia Maciejowskin Raamatusta, josta iso osa Rautiaisen linkin maalauksista löytyy. On myös pari ylimääräistä, joissa yhdessä on "filistealaisia" ratsastavia jousimiehiä, joiden varusteet ovat täysin eurooppalaiset lukuunottamatta vastakaarijousia. Nicolle uskoo (mielestäni perustellusti) turkkilaisten olleen filistealaisten esikuvana. Hän on myös sitä mieltä, että jousi (ei siis varsijousi) luokiteltiin 1200-luvun puolessa välissä Ranskassa epä-eurooppalaiseksi aseeksi. Se yllä mainitsemani täyskypäräinen ratsastava jousimies oli muuten vasta 1300-luvun alun käsikirjoituksesta.

Mika · Joined: 22 Apr 2006 Posts: 978

Otetaan vaikka Gallowayn vastakaarijouset ja valmistustavat vastakaarijousille. Osa valmistustavoista ovat niinkin vaativia ja vaativat parhaimmat materiaalit kestääkseen, ettei näitä jousi ole tuhansien suorien jousien rinnalla, kuin muutama kymmenen kappaletta koskaan valmistettukaan nykypäivänä, josta voi päätellä, ettei asiat ole kovin toisin olleet aikaisemminkaan puisten vastakaarijousten suhteen. Kaikki tietysti on suhteessa jousten tarpeellisuuteen ja ennen jousi oli tarpeellisempi ja puujousten valmistuskin yleisempää, eikä vain harrastus asteella yleisempää, kuten tänäpäivänä.

jkekoni · Joined: 01 Jan 2005 Posts: 2834 Location: Espoo

Lisäksi puuvastakaari on nykyään suhteessa helpompi tehdä, kun on vannesaha ja ruuvipuristimia.

tkorte · Joined: 23 Dec 2005 Posts: 648 Location: Ilomantsi

Mitäs te rupeatte mollaamaan entisaikojen jousen tekijöitä Shocked

Miten vannesaha helpottaa vastakaaren tekoa;hyvin noita saa tehtyä mutkapuista tai taivuttamalla lämmöllä!
Ruuvipuristimet korvaa kiilapuristimet tai köysi
LIIMAA on ollut ennenkin

Tekijöitä ja aikaa on ollut varmasti enemmän kuin tarpeeksi jne?

tkorte · Joined: 23 Dec 2005 Posts: 648 Location: Ilomantsi

En ole tutustunut gallowayn jousiin, mutta jospa se on ollut kuriositeetti ja helpommin valmistettavista vastakaarijousista ei vaan ole tarvinnut kirjoittaa ohjeita yms.

Eikä jousiin nytkään, suoriinkaan, kannata valita kuin parhaimpia puita.

Eikös silloin ollut mestari joka teki hienoimman ja vaativimman työn, kisällit sitä helpommat ja oppipojat yksinkertaisimmat työt.
Ei yhden miehen tarvitse tehdä koko jousta, oppipojat ja kisällit väsää mestarille puolivalmiita/lähesvalmiita aihioita ja mestari keskittyy oleelliseen....

Mites se vastakaari jousen teko olis nyt niin ylimaallisen vaikeaa ollut, mie jos teen vastakaarijousen niin ei se aikaa lisää kuin höyryttämisen ja muotissa olo ajan(joka voi olla yön yli, mie nukun) , ei siitä paljon tule suoraan jouseen verrattuna. Eikä tilleröinti ole sen vaikeampaa kun niitä enemmän tekee samalla tyylillä Wink

Mangrove · Joined: 01 Jan 2007 Posts: 646

Reproductions from Illuminated Manuscripts Series V. Published by The Trustees of The British Museum 1965.

"Ghislieri Hours: St. Sebastian, by Perugino. Bologna: 1492-1503."

Ari Rantala · Joined: 23 Oct 2007 Posts: 3636 Location: Nokia

Kuva lienee fiktiivinen mutta olen joissakin muissa yhteyksissä kiinnittänyt huomiota samaan. Jännenokin paikka "vastakaaressa" on hmmm...melko alhaalla. Turhaa kärkeä (painolastia) on ihan pirusti. Mitähän tuolla lienee haettu?
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-

jkekoni · Joined: 01 Jan 2005 Posts: 2834 Location: Espoo

Voisin sanoa että taiteilija ei ollut nähnyt jousia kovin hyvin vedossa ja perusti kuvansa jonkun muun samanlaisen taiteilijan taiteeseen.