| View previous topic :: View next topic |
| Author |
Message |
Aino
Joined: 18 Jun 2009
Posts: 6
Location: Ruutana (Kangasala)
|
 Posted: 18.06.2009 15:58 Post subject: miten säädetään paunat? |
 |
|
Jos on ns pitkäjousi (tai D-mallinen tai miksi sitä haluaakaan sanoa en halua aloittaa kauheaa sotaa tuosta asiasta ;) ja se on tehty yhdestä puusta (jos se nyt edes asiaan vaikuttaa) niin miten valmistuvan jousen paunat säädetään vai onko se vain sattumasta kiinni paljonko paunoja tulee?
Eli jos samasta jousesta on saatavana vaikka 20 ja 40 paunainen versio niin miten se tehdään? |
|
| Back to top |
|
 |
heiluri
Joined: 31 Mar 2007
Posts: 211
|
| Posted: 18.06.2009 16:55 Post subject: |
|
|
| Ohennellaan lapoja sopivasti,muuta keinoa ei ole. |
|
| Back to top |
|
|
Ari Rantala
Joined: 23 Oct 2007
Posts: 3636
Location: Nokia
|
| Posted: 18.06.2009 17:59 Post subject: |
|
|
| Quote: | | Eli jos samasta jousesta on saatavana vaikka 20 ja 40 paunainen versio niin miten se tehdään? |
Samasta jousesta ei oikein säätöhommilla kahta erilaista paunalukua saa. Ainoa keino on rajoittaa vetopituutta ja lopettaa veto siihen kun 20# on plakkarissa.
Lapoja ohentamalla 40#:n jousesta saa kyllä helposti 20#:n jousen mutta paluuta ei ole, paitsi laminoimalla lapoihin taas vastaavasti lisää paksuutta.
Ehkä paras keino tehdä tasan jokupaunainen jousi on tehdä siitä ensin reilusti jäykempi ja ohennella siitä sopivaksi. Joonaksella (Jkekoni) on joku softa, johon syötetään puulaatu, paunat, vetopituus ja joitakin muita esitietoja, joka sitten laskee mitat, mutta en tiedä kuinka tarkasti se osuu kohdalleen. Enkä kyllä muista linkkiäkään millä sitä pääsisi käyttämään...
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde- |
|
| Back to top |
|
|
Santtu Risku
Joined: 31 May 2006
Posts: 1659
Location: Inari
|
| Posted: 19.06.2009 16:10 Post subject: |
|
|
Kun aletaan tekemään jousta pitää olla jo jokin paunatavoite. esimerkiksi 40 paunaa. Jousi on siis tässä vaiheessa vasta jäykkä puupala. Sitten aletaan ohentelemaaan lapoja ja ns tilleröimään eli muokkaamaan lapoja taipumaan tasaisesti. Tämäkin tapahtuu lapoja ohentelemalla sopivista kohdin sopivisa määrin. Samalla kokoajan katsotaan että pysyy nuo paunat kurissa.
Tämä on helppo tehdä niin, että ottaa jonku lankun palan joka on sinua noin kylkiluihin asti pitkä. Sitten veistää lankun päähän pienen loven johon saa helposti jousen jänteen. Lankun ja lattian väliin tulee ihan normaali lattiavaaka. Sitten painat jousta alaspäin niin että jänne on siinä kolossa. Samalla tietty tarkkaillaan jousen taipumaa tuossa. Kun lattiavaa'an mittariin tulee lukema 18 kg niin silloin sillä vetopituudella on 40 paunaa.
Jos vetopituus on vielä aivan liian lyhyt, niin jousta luonnollisesti ohennellaan jolloin vetopituus pitenee samalla paunamäärällä.
Saman jutun voi toteuttaa mm kalavaa'alla jossa on tarpeeksi potkua jne.
_________________
"When injustice becomes law, rebellion becomes duty." - Thomas Jefferson |
|
| Back to top |
|
|
Aino
Joined: 18 Jun 2009
Posts: 6
Location: Ruutana (Kangasala)
|
| Posted: 22.06.2009 13:53 Post subject: |
|
|
Kiitos erittäin valaisevista vastauksista - vaikka kuinka 'googlaisi' ei netti koskaan korvaa osaavien ihmisten täsmäneuvoja :)
Vaan paljon on vielä opittavaa jousista ennenkuin ehkä joku päivä uskaltautuu itse sellaisen tekemään. Tai siis ainakin yrittämään... |
|
| Back to top |
|
|
jtahola
Joined: 17 Aug 2006
Posts: 320
Location: Lempäälä
|
|
| Back to top |
|
|
jkekoni
Joined: 01 Jan 2005
Posts: 2834
Location: Espoo
|
| Posted: 22.06.2009 15:56 Post subject: |
|
|
| Kannattaa täytellä "Omat asetukset" kohdasta paikkakunta, niin voidaan neuvoa mistä kannattaa ostaa, hakea tai kysyä neuvoja. |
|
| Back to top |
|
|
Aino
Joined: 18 Jun 2009
Posts: 6
Location: Ruutana (Kangasala)
|
| Posted: 23.06.2009 10:07 Post subject: |
|
|
Noin, nyt pitäisi näkyä paikkakuntakin...ja heti huomasin että osaajia löytyy aivan naapurikunnasta :)
Taidanpa katsella metsän puita 'sillä silmällä' kun sinne seuraavan kerran eksyn. Eiköhän sieltä joku sopiva harjoituskappale löydy. |
|
| Back to top |
|
|
jtahola
Joined: 17 Aug 2006
Posts: 320
Location: Lempäälä
|
| Posted: 23.06.2009 11:47 Post subject: |
|
|
Kappas, rupee pirkanmaallakin oleen jokunen ...
kunhan muistaa että tuore puu pitää olla kuivattua ennen varsinaista tilleröintiä.
Lähelle oikeita mittoja ja kuivumaan, sanoo viisaammat (omat kepukat tähän mennessä lankkutavarasta).
Lisää vinkkejä hyvistä kuivaustavoista kannattaa hakea foorumilta.
_________________
-JTAhola- |
|
| Back to top |
|
|
Jukka Koivusaari
Joined: 04 Nov 2005
Posts: 232
|
| Posted: 03.07.2009 23:29 Post subject: |
|
|
| heiluri wrote: | | Ohennellaan lapoja sopivasti,muuta keinoa ei ole. |
Ei, vaan kavennellaan.
Paunamäärä on suoraan verrannollinen lavan leveyteen. Eli helppo laskea.
Tietyllä vetopituudella samanpituisten lapojen pitäisi aina olla yhtä paksut. |
|
| Back to top |
|
|
Santtu Risku
Joined: 31 May 2006
Posts: 1659
Location: Inari
|
| Posted: 06.07.2009 15:48 Post subject: |
|
|
anteeksi kuinka? lapoja harvoin kavennellaan sen jälkeen kun ne on saatu haluttuun mittaan. jos jousen on tarkoitus olla esimerkiksi 3 cm leveä keskeltä ja 1,5 päistä, niin tilleröinti aloitetaan yleisesti vasta kun nämä mitat on saavutettu ja sitten otetaan puuta pois vatsapuolelta, eli ohennellaan.
Ei näissä jutuissa mitään kaavoja tai matematiikkaa tarvita.
_________________
"When injustice becomes law, rebellion becomes duty." - Thomas Jefferson |
|
| Back to top |
|
|
T. Manner
Joined: 30 Jun 2007
Posts: 949
Location: Vantaa
|
| Posted: 06.07.2009 16:19 Post subject: |
|
|
Jousen suorakaidepoikkipintaisen lavan jäykkyys on verrannollinen lausekkeeseen E*{(b*h^3)/12}, jossa:
E= materiaalin kimmomoduli
b= suorakaiteen leveys
h= suorakaiteen korkeus
ei siinä tekemisessä noita suoranaisesti tarvita, mutta on hyödyllistä tietää.
TLM
_________________
"Aina ei voi voittaa, toisinaan ei pääse edes tasoihin ja joskus häviäminenkin on mahdotonta." |
|
| Back to top |
|
|
Jukka Koivusaari
Joined: 04 Nov 2005
Posts: 232
|
| Posted: 09.07.2009 11:56 Post subject: |
|
|
| Santtu Risku wrote: | anteeksi kuinka? lapoja harvoin kavennellaan sen jälkeen kun ne on saatu haluttuun mittaan. jos jousen on tarkoitus olla esimerkiksi 3 cm leveä keskeltä ja 1,5 päistä, niin tilleröinti aloitetaan yleisesti vasta kun nämä mitat on saavutettu ja sitten otetaan puuta pois vatsapuolelta, eli ohennellaan.
Ei näissä jutuissa mitään kaavoja tai matematiikkaa tarvita. |
Kyllä tarvitaan.
Selvästikään et ymmärrä mikä vitsi on siinä, kun jousesta on tarkoitus tehdä 3cm leveä.
"leveys ensin"-lähestymistapa edellyttää, että lavan leveys on valittu halutun paunamäärän mukaan oikein. Tällöin vetopiuuteen tilleröitynä jousesta tulee automaattisesti oikean paksuinen.
Kaaren kestävyys riippuu vain ja ainoastaan sen paksuudesta ja taivutussäteestä.
Eli kun meillä on valmis täyden vedon kestävä jousi ja siitä halutaan kevyempi, lapoja on helpointa ja tehokkainta kaventaa leveyssuunnassa.
Paksuuteen ei enää kannata koskea.
Jousi kannattaa aina jättää mahdollisimman paksuksi.
Kapeampi lapa on paitsi nopeaheittoisempi myös helpompi tehdä. Työstövirheen vaikutus on kääntäen verrannollinen lavan paksuuden kolmanteen potenssiin. Eli puolta ohuempaan lapaan saa 8 kertaa todennäköisemmin vahingossa viilattua saranakohdan.
Leveyden ja jäykkyyden riippuvuus on suoraan verrannollinen, eli leveyssuunnassa tilleröiden työn jälki saa olla huomattavasti krouvimpaa.
( sen jälkeen kun 1996 sain uudelleen nettitunnukset, olen kirjoittanut tämän saman jutun kymmeniä kertoja eri keskustelupalstoille. - vastaava ketju on juuri menossa paleoplanetillakin taas kerran - jotenkin tympii näiden samojen juttujen jankkaaminen vuodesta toiseen. ) |
|
| Back to top |
|
|
Jukka Koivusaari
Joined: 04 Nov 2005
Posts: 232
|
| Posted: 09.07.2009 12:21 Post subject: |
|
|
| T. Manner wrote: | Jousen suorakaidepoikkipintaisen lavan jäykkyys on verrannollinen lausekkeeseen E*{(b*h^3)/12}, jossa:
|
Pitää vissiin matemaatikon hiukan selventää insinööriä:
E/12 on vakio ja supistuu pois vertailuluvusta .
Meille riittää siis
b*h^3
Ja käytännössä lavan jäykkyys on suoraan verrannollinen yo. arvoon myös muilla yksinkertaisilla muodoilla (- ellipsi, linssi, kolmio ) kuin suorakaiteella . |
|
| Back to top |
|
|
T. Manner
Joined: 30 Jun 2007
Posts: 949
Location: Vantaa
|
| Posted: 09.07.2009 13:13 Post subject: |
|
|
| Quote: | | Pitää vissiin matemaatikon hiukan selventää insinööriä: |
No jaa.
| Quote: | | E/12 on vakio ja supistuu pois vertailuluvusta . |
On vakio vain tietyllä jousella, ei yleisesti jos verrataan eri jousia toisiinsa.
| Quote: | | Ja käytännössä lavan jäykkyys on suoraan verrannollinen yo. arvoon myös muilla yksinkertaisilla muodoilla (- ellipsi, linssi, kolmio ) kuin suorakaiteella . |
Ei pelkästään käytännössä vaan myös teoriassa jos käytetään ensimmäisen kertaluvun teoriaa. Kyseinen lauseke ei enää päde kovin leveille lavoille.
Olen sitä mieltä, että on väärin ottaa koko lausekeen arvoa käsiteltäväksi kun sen merkitys on nimen omaan siinä, että jäykkyys on suoraan verrannollinen leveyteen ja verrannollinen paksuuden kuutioon (ja suoraan kimmomoduliin).
| Quote: | | Kaaren kestävyys riippuu vain ja ainoastaan sen paksuudesta ja taivutussäteestä. |
Joo.
| Quote: | | Jousi kannattaa aina jättää mahdollisimman paksuksi. |
Tämä ei enää pidä yleisesti paikkaansa, vain silloin jos haetaan maksimia ampumismatkassa, muutoin ei kannata lujuuden takia tehdä paksuja jousia.
| Quote: | | Työstövirheen vaikutus on kääntäen verrannollinen lavan paksuuden kolmanteen potenssiin. |
Vain jos jäykkyys on ainoa kriteeri, näin on aika harvoin, lujuuden suhteen vain toinen potenssi.
| Quote: | | ( sen jälkeen kun 1996 sain uudelleen nettitunnukset, olen kirjoittanut tämän saman jutun kymmeniä kertoja eri keskustelupalstoille. - vastaava ketju on juuri menossa paleoplanetillakin taas kerran - jotenkin tympii näiden samojen juttujen jankkaaminen vuodesta toiseen. ) |
Turha yrittää. Olen tehnyt lujuuslaskentaa ammatikseni kohta 30 vuotta ja normaali insinöörillekin se on täyttä hepreaa. Sen voi sanoa joskus, mutta jos kuulijat eivät tajua edes että eivät tajua niin kannattaa lopettaa siihen. 
TLM
_________________
"Aina ei voi voittaa, toisinaan ei pääse edes tasoihin ja joskus häviäminenkin on mahdotonta." |
|
| Back to top |
|
|
Ari Rantala
Joined: 23 Oct 2007
Posts: 3636
Location: Nokia
|
| Posted: 09.07.2009 13:20 Post subject: |
|
|
| Quote: | | olen kirjoittanut tämän saman jutun kymmeniä kertoja eri keskustelupalstoille. |
Niin kauan kun yleisin tapa tehdä jousi on: valitaan leveys ja lapaprofiili ja tilleröidään paksuudesta haluttuun taipumaan/jäykkyyteen, saat kirjoittaa tuon saman jutun vielä monta kertaa 
Eli lähes kaikissa tapauksissa leveys on tavallaan lukittu jo etukäteen tietyksi eikä sitä jostakin syystä haluta muuttaa.
Sivuista tilleröinti on myös pirusti hitaampi tapa vaikuttaa taipumaan...
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde- |
|
| Back to top |
|
|
Juri
Joined: 20 Oct 2004
Posts: 3319
Location: Vantaa
|
| Posted: 09.07.2009 17:14 Post subject: |
|
|
| Jukka Koivusaari wrote: | | Eli kun meillä on valmis täyden vedon kestävä jousi ja siitä halutaan kevyempi, lapoja on helpointa ja tehokkainta kaventaa leveyssuunnassa. Paksuuteen ei enää kannata koskea. |
Tässähän joutuisi ensin arvioimaan oikean paksuuden valittuun vetopituuteen, puulajikohtaisesti. Kuinkas se tehdään?
Valmista, täyteen vetoon kiskottua jousta kaventelemalla saadaan aikaiseksi kevyempi jousi joka on jo rasitettu huomattavasti suuremmalle paunamäärälle. Mm. setti on myös sen mukaista ja jousen kimmoisuus on vähentynyt railakkaasti.
Mielestäni jäykkyys, leveys ja paksuus vaikuttavat yhdessä sekä toisiinsa että myös jousen kestävyyteen ja kimmoisuuteen koko tilleröintiprosessin alusta loppuun. |
|
| Back to top |
|
|
T. Manner
Joined: 30 Jun 2007
Posts: 949
Location: Vantaa
|
| Posted: 09.07.2009 17:36 Post subject: |
|
|
| Quote: | | Tässähän joutuisi ensin arvioimaan oikean paksuuden valittuun vetopituuteen, puulajikohtaisesti. Kuinkas se tehdään? |
Kun jousen pituus, vetopituus ja muoto on lyöty lukkoon niin kaarevuussäde eri kohdissa on samalla lyöty lukkoon kunhan on päätetty taipumakuvio, tästä voidaan ratkaista puulajikohtaisesti maksimipaksuus minkä kapistus kestää ja sen jälkeen leveydellä säädetään vetovoima.
Näin voi tehdä ja varmaan se toimisi, mutta se ei ole kovin käytännöllinen tapa koska etykäteen joudutaan päättämään paljon tärkeitä piirteitä, joista kaikki eivät ole suorastaan intuitiivisia (esim. taipumakuvio). En ole koskaan kokeillut tehdä asia näin ja se voi johtaa myös pientä suurempaan iterointiin jossain kohden, jolloin homma ei oikein kannata.
| Quote: | | Valmista, täyteen vetoon kiskottua jousta kaventelemalla saadaan aikaiseksi kevyempi jousi joka on jo rasitettu huomattavasti suuremmalle paunamäärälle. Mm. setti on myös sen mukaista ja jousen kimmoisuus on vähentynyt railakkaasti. |
Ei se mene ihan näin koska max venymä kaaressa säilyy samana sitä kavennettaessa. Jos kimmoisuus on vähentynyt liikaa niin paksuus on ollut liian suuri jo alun pitäen.
TLM
_________________
"Aina ei voi voittaa, toisinaan ei pääse edes tasoihin ja joskus häviäminenkin on mahdotonta." |
|
| Back to top |
|
|
heiluri
Joined: 31 Mar 2007
Posts: 211
|
| Posted: 09.07.2009 18:05 Post subject: |
|
|
| Ahh,kuinka mielenkiintoinen keskustelu...ajattelin tuossa edellä laminoitua puujousta kun puhuin kaventamisesta,yksipuista taas lähtisin ohentelemaan...näin kirvesmiehen järellä ajatellen,en siis ole insinööri saati matemaatikko,mutta puun palaa on tullut vuoleskeltua mitä moninaisimpiin tarpeisiin. |
|
| Back to top |
|
|
Juri
Joined: 20 Oct 2004
Posts: 3319
Location: Vantaa
|
| Posted: 09.07.2009 23:16 Post subject: |
|
|
| T. Manner wrote: | | Ei se mene ihan näin koska max venymä kaaressa säilyy samana sitä kavennettaessa. Jos kimmoisuus on vähentynyt liikaa niin paksuus on ollut liian suuri jo alun pitäen. |
No niinhän se taitaa ollakin, kiitos vaan!
Tuostakin on vielä varmaan joskus vielä jotain hyötyä, harmi tietysti ettei vieläkään löytynyt oikotietä onneen. Jonkun arvion joutuu sitten heittämään jokatapauksessa, leveydeteen tai paksuuteen. Tosin kokemuksen kertyessä alkaa ihan ituition mukaan useimmiten olla tuo leveyskin jo aika lähellä. |
|
| Back to top |
|
|
T. Manner
Joined: 30 Jun 2007
Posts: 949
Location: Vantaa
|
| Posted: 10.07.2009 01:01 Post subject: |
|
|
| Quote: | | Tuostakin on vielä varmaan joskus vielä jotain hyötyä, harmi tietysti ettei vieläkään löytynyt oikotietä onneen. Jonkun arvion joutuu sitten heittämään jokatapauksessa, leveydeteen tai paksuuteen. Tosin kokemuksen kertyessä alkaa ihan ituition mukaan useimmiten olla tuo leveyskin jo aika lähellä. |
Näissä asioissa ei todellakaan ole oikotietä. Täytynee varmaan tuo laskelma tehdä ja katsoa mikä on tulos, mutta tiedän jo ennakolta missä ainakin mättää. Puun murtovenymä ja kimmomoduli kun eivät ole vakioita.
Kokenut jousentekijä luultavasti puulajin tuntien osaa käsituntumalta arvioida ainakin osan puun ominaisuuksista ja muutaman kymmenen jousen jälkeen ne perusmitat luultavasti alkavat olla haarukassa. Eli ei sitä matikkaa todella välttämättä tarvitä, se hyöty siitä on, että monia asioita voi selittää miksi näin on ja viimeisessä optimoinnissa tietää paremmin mihin suuntaan mennä.
TLM
_________________
"Aina ei voi voittaa, toisinaan ei pääse edes tasoihin ja joskus häviäminenkin on mahdotonta." |
|
| Back to top |
|
|
Ari Rantala
Joined: 23 Oct 2007
Posts: 3636
Location: Nokia
|
| Posted: 10.07.2009 18:42 Post subject: |
|
|
Ollaan hetkinen yksinkertaisia ja ihmetellään sitä, että jos paksuudesta ei oteta yhtään pois niin jousihan on tasapaksu koko pituudeltaan... 
Miten herrat hanskaavat poikkipinnan rasituksien muutokset jos lapojen halutaan kapenevan kärkiä kohden myös paksuudesta?
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde- |
|
| Back to top |
|
|
Arwi
Joined: 26 Aug 2004
Posts: 329
|
| Posted: 10.07.2009 21:26 Post subject: |
|
|
| Eikös tässä ole nyt unohtunut sekin asia, että nää suomalaiset, joka pälliäisen saatavilla olevat yleisimmät jousipuut suosii leveää lapaa siksi, että se vatsapuolelle kohdistuva puristus jakautuu leveämmälle alalle kuin kapeassa versiossa. Eli siksi pääsääntöisesti ohennetaan. |
|
| Back to top |
|
|
Simo Hankaniemi
Joined: 08 Jul 2004
Posts: 4937
Location: Turku
|
| Posted: 11.07.2009 03:00 Post subject: |
|
|
| Meikis tekee ainakin jousensa määrittämällä ensin jousen leveyden, kuten Riskukin jo asian kuvasi. Maksimileveys puujousissani on 4 cm, sen leveämpiä en tee, ellei kyseessä ole kalifornialainen "melajousi". Ja tilleröinti tapahtuu sitten ottamalla puuta pois vatsapuolelta. |
|
| Back to top |
|
|
T. Manner
Joined: 30 Jun 2007
Posts: 949
Location: Vantaa
|
| Posted: 12.07.2009 19:01 Post subject: |
|
|
Rantala totesi:
| Quote: | | jos paksuudesta ei oteta yhtään pois niin jousihan on tasapaksu koko pituudeltaan.. |
Eikä taivu kärjistä yhtään jos kahvasta kestää. Tasapaksu jousi ei ole hyvä homma jos ei ole kyseessä aivan omalaatuinen taipumajakautuma.
Parempi tapa olisi määrittää paksuus niin, että venymä pysyy suurinpiirtein vakiona ja lähteä siitä eteenpäin.
Arwi aprikoi:
| Quote: | | joka pälliäisen saatavilla olevat yleisimmät jousipuut suosii leveää lapaa siksi, että se vatsapuolelle kohdistuva puristus jakautuu leveämmälle alalle kuin kapeassa versiossa. |
Tavallaan näinkin, mutta tärkeämpi syy on saada taipuma riittävän suureksi lyhyemmässäkin lavassa ja tämä onnistuu vain leveällä.
TLM
_________________
"Aina ei voi voittaa, toisinaan ei pääse edes tasoihin ja joskus häviäminenkin on mahdotonta." |
|
| Back to top |
|
|
|
FAQ
Search
Memberlist
Usergroups
Register
Profile
Log in to check your private messages
Log in
