Jousi

[MikaNuotio]

Tuossa huomion että eniten tuntuu painetta sormenpäissä aiheuttavan yksinkertainen nahkainen sormiläppä joka pakkaa vain ihoa sormenpäihin.
Tein kaksikerroksisen sormisuojan ja enään ei tunnu paine tai hierrä.

Myös nahkahansikkaat oli käytössä alkuun.

[Simo Hankaniemi]

Olen ampunut joitakin vuosia läpällä, mutta pidän enemmän hanskatyyppisestä sormisuojasta. Tai nykyisin käyttämäni ei oikeastaan ole hanska, vaan etu- ja keskisormen suojat, jotka on ommeltu kahteen nahkanauhaan ja nämä puolestaan ranteen ympäri menevään hihnaan. Huomasin jossakin vaiheessa, että nimetön sormi ei minulla rasitu juuri ollenkaan, stressi on etu- ja keskisormella. Joten luovuin nimettömän suojaamisesta. Läppä on minusta hitaampi käyttää kuin tällainen sormiin istutettu suojamalli.

[Mika]

Joskus kuitujousissa (vastakaari) käytin kolmisormista hansikasta jossa jonkinlainen keinokuitu karvoitus helpottamaan jänteen liukua. Olivat vahingossa parhaasta päästä kolmisormihanskoja. Käytin läppää nuorten jousissa ja taljajousissakin. Puujousilla ensin käytin tavallista hansikasta samaan tapaan kuin kuvassa ylläkin oli muuta siirryin pelkästään kanden sormen suojaamiseen tietynlaisella hansikas-läppä yhdistelmällä. Suoja on silloin paras mahdollinen laukaususuoja kun laukaisu vastaa täysin paljain sormin ammuttua laukaisua.

Nahkainen kolmisormihansikas on nopeampi mutta vie otetta sormenpäillä ja läppä on hitaampi mutta ote säilyy.

Laitan vielä nämä tänne kun Asko kyseli niitä ohjeita suojiin.

Ylinnä on ohjeet yksikertaiseen lyhyeen rannesuojaan. Kuvan kun printtaa reunattomana tulostusteena A4 kokoon niin saa kaavan. Pintapuoli alaspäin.

Keskellä nuolihylly joka sallii kitkattoman ampumisen sormenpäältä samalla jousen sivua kulumiselta pitemmän päälle.

[tkorte]

Onhan se tietty nerouden laji tehdä asiat mahd. kommenverkkimäisiksi, mutta silti: Mikä pointti tossa sormisuoja/nuolihylly tsydeemissä on???
En kyllä prkl ainakaan metsälle tota ottais
K.I.S.S.

[tkorte]

Oikeesti Mika. Miksi jouseen ei laiteta kulumista estävää palaa niinku yleensä? Pikkasen olis simppelimpi, eikä pitemmän päälle yleensä pehmeämpää puuta oleva nuoli tosinkaan juurikaan kuluta kovempaa jousipuuta.
Vastaa nyt että saan nukutuksi, tarkoitushan on jakaa hyviä ideoita mutta jos joku ei ymmärrä ideaa

[Juri]

Tuolla keksinnöllähän voi säästyä paljolta liimailulta. Sen avulla voi myös etsiskellä parasta kahvan paikkaa ilman että jousi tulee kolhuja täyteen.

Nahkapalan tarkoitus on enemmänkin vaimentaa kolahdusta nuolen lyödessä jousta vasten. Strikeplaten voi tehdä myös luusta, simpukasta, hopeasta tms jos ei kolina häiritse. Kyllä ne nuolet pikkuhiljaa syövät jouseen kolon.
Itse olen paljaan etusormen kannalla. Kun säätää nokinpaikan juuri sen verran ylös että sulat eivät raavi sormea, saa samalla nuolelle puhtaan siistin lähdön.
_________________
Kantapään kautta.

[tkorte]

Kiitos Juri, mutta oletko/olisitko itse päätynyt tollaiseen ratkaisuun? En vielä ole niin paljon edes silmämääräisesti saanut kahvan paikkaa heittämään että uusiksi olis mennyt, kahvan paikkahan määritetään kun jousta aletaan tekemään/tilleröimään ja harvemmin pelkästään vain toista lapaa lyhennetään. Eikä sitä tietenkään kannata liimata heti ensmäiseksi, jos on joutunut sitä paikkaa aikaisemmin monestikin kokeilemaan.
En mie kokonaan teilaa tota yhdistelmämysteeriä, mutta metsällä on yksi asia liikaa seurattavana. Voi olla jos et tarkista niin nuoli on väärällä puolella läppää ampuessa ja sitten ei naurata

[Simo Hankaniemi]

Ainakaan minun jousikäteni ei tarvitse mitään suojaa nuolen raapaisulta. Joissakin puujousissani on kädensija, joissakin ei. Näyttäisi siltä, ettei puujousiin ole yleensä ollut tapana laittaa nahkaista kädensijaa, mutta tietysti poikkeuksiakin on paljon. Talvella on kyllä mukavampi ampua jousella, jossa on kädensija.

En ole huomannut, että nuolten jouseen tekemillä vähäisillä jäljillä olisi mitään käytännön merkitystä. Strike plate kylläkin on tyylikäs yksityiskohta, taidettu kehittää Englannissa 1700-luvulla.

[Juri]

Tarkoitin oikeastaan käden paikkaa. Kauttaaltaan taipuvissa jousissa kannattaa yleensä kokeilla mistä kohdasta se nuoli parhaiten lähtee.
Minusta keksintö on tähän tarkoitukseen hyvä, jos ei halua jälkiä puunattuun mutta päällystämättömään jouseensa eikä sormeensa. En usko että olisin itse tuollaista keksinyt.

Simo on kyllä oikeassa. Ei niistä nuolen lommoista ole paljoa muuta kuin esteettistä haittaa, paitsi englantilaisten pehmeässä marjakuusessa.
_________________
Kantapään kautta.

[Ujopiimä]

Ideoita suojista koska:

-Nahkapaikka jousessa vaimentaa nuolen lähdöstä aiheutuvaa ääntä jousen mallista ja nuolen soveltuvuudesta riippuen. Puu puuta vasten aiheuttaa todella suuren äänen vaikka ihmisen korva ei ehkä erotaisikaan niin eläimen taatusti erottaa pienemmänkin äänen. Mikäli muistatte ne kovasta olevat puukalikat musiikintunneiltanne niin käsitätte helpommin että lyhytkin jousi toimii jo itsessäänkin kaikkia ääniä tehdostavana elementtinä sekä leveämpi jousi suorastaan soi joten kyllä vaimentaa ja vaikka laukaususta ei rekisteröisi mitään ääntä niin jo vedossa puu puuta tai metalli metallia vasten aiheuttaa ääntä jonka jousi voimmistaa.

-Sarvesta tai luusta nuolihylly kaiverretaan osin puun sisälle mutta ei vaimenna ääniresonanssia juurikaan koska liimataan osaksi puuta. Nahan päälle liimattava toimisi mutta taasen nahan päälle ei tarvitse liimata erillistä palaa koska nahan pala ajaa asiaa.

-Keksitaipuva jousi jossa on nahkainen kädensija ja nuolihylly luovuttaa lämpöä ja kosteutta hitaammin kastuessaan tai lämmetessään ja aiheuttaa jopa lisätaipumaa jousen ollessa äärimmilleen taipuva.

-Yksi suoja käy kaikkiin käyttämiin jousiin joissa ei erillistä nuolihyllyä ei tarvitse hekea erikseen nahkaa jokaista jousta varten.

-Nuolihyllyn paikan voi tarvittaessa pudottaa tai nostaa mutta liimattu kädensija ja nuolihylly on kiinteät.

-Ei ole ensimmäinen kerta mikäli keskilaatuinen saarninuoli katkeaa varoittamatta iskeytyessään maahan tai maasta nostettaessa tai ammuttaessa sentinkin paksuisena ja on lisäksi säleistä puuta keskilaatuisena tai huonompilaatuisena.

-Mikäli käyttää lakattuja tai vahattuja tai huolellisesti tai sopiviksi tehtyjä nuolia ei useinkaan tule ajatelleeksi suojien tarpeellisuutta mutta usein pelkästään öljytyt karkeat nuolet jo aiheuttavat kulumaa käteen kuin käteen kerta laakista.

-Kitka on alhaisempi niin sulille kuin makaavalle aihiolle.

-Vuosien varrella nuoli kuluttaa kovintakin puuta jota ei ole liikaa ainakaan täysin taipuvassa jousessa sen sijaan että kuluttaisi nahkaa ja vesikin kuluttaa kiveä.

[Ujopiimä]

-Jousen tekijän kannalta saattaa myös olla miellyttävää että ei tarvitse tehdä kuin välttämättömin.

-Jousen sisäänammuntaa voi harrastaa vaikka hiomattomalla aihiolla.

Tarkentaen ensimmäistä että kovassa ja kiinteässä aineessa ääni etenee moninkertaisella nopeudella ilmaan nähden ja kova puu tuottaa melko korkeita ääniä pienemmästäkin kolauksesta...

[tkorte]

Eiköhän jokainen laita myös sinne kädensijan kohdalle nahan alle kosteussuojan. Kosteusero ei liene kuin teoriassa vaikuttava asia. Nahka HENGITTÄÄ!
Kuka primitiivi LIIMAA sen nahan? Pitäis pysyä ilman liimaa. Ei ole jonkun sentin siirtäminen silloin iso asia.
Äänenvaimennuksen kai nyt tajuaa jokainen, siksipä kädensijanahka löytyy useimmista jousista jos on tarkoitus metsästää. On aina paikallaan, ei häviä jne...
Pikkasen oli nyt itsestäänselvyyksiä ja sekundäärisillä agrumenteilla hieromista ujolla piimällä, vähän niinku keksimällä keksitty

[Mika]

Sikäli kun et ole vielä itse esittänyt ainoatakaan niin paljon tuosta nyt sitten puuttuikin tai on liikaa...

Jokaisella on syynsä ja jotkin syyt eivät edes järkisyitä vaan koska muillakin on tai että kuhan on.

Nahka ehdottomasti kätevin ja kulutusta kestävä suoja ja mallilla ei ole käsittääkseni väliä mikäli on sinut välineidensä kanssa...

http://www.eastern-archery.com/ tarjoaa yhtä mallia (kuva).

... ja kun asiat eivät riitele keskenään.

[Mika]

[tkorte]

[Mika]

Metsälle ja risukkoon ja nopeaan ammuntaan esittelin aikoja sitten sellaista lenkkiä paksusta nahasta. Lenkki esti nuolta pääsemästä paikaltaan mihinkään suuntaan ja toimi. Lenkkiä pidettiin jousikädessä.

Välineet tarkoituksen mukaan ja jousi tarkoituksen mukaan.

Nuolen joutuminen läpän väärälle puolelle ei ota luonnistuakseen muuten kuin irroittamalla ote jousesta mutta onko tarkoitus pitää jousesta kiinni vai pudottaa jousi.

[Mika]

[tkorte]

Kas kummaa kun en ole vielä saanut pidettyä jousta koko päivää kädessä kun pitää työntää oksia pois edestä, raapia itikan pistoja, käydä paskalla jne.. ja kas kummaa silloin se jänis pomppaa puskasta
Ei hirveesti ole aikaa säätää ja tarkistaa releitä, lenkkejä yms. "varmuusvälineitä"

[toni]

no kuka milläkin. paljon on varmaan tekemistä silläkin,mihin tottuu?
silti täällä on oivaa palstaa jakaa näitä tapojaan.
joku saattaa kuitenkin saada ilmaa tekemisiinsä ja harrastuksiinsa.
mä ainakin tunnustan.

[tkorte]

On se niinkin, mutta on olemassa maku- ja tottumusperäisiä ratkaisuja(omasta mielestä maailman parhaita ), sitten on käytännössä hyväksi todettuja. Mie pyrin yksinkertaisuuteen ja neljänkymmenentuhannen vuoden aikana on varmasti kaikki kokeiltu metsästyksessä, kaikkiturha on karsittu. Ei ole tollasta tullu ennen vastaan.
En mie kokonaan teilannut sitä härdelliä. Metsälle sitäen ottais.
Jokainen saa käyttää mitä sattuu
Ehkä ajattelin valaista sitä puolta, ettei joku aloittelija sokkona ryntäis joka idean perään. Rakentavaa kritiikkiä kieli poskessa

[Simo Hankaniemi]

Tkorte on mielestäni aivan oikeassa, että kyllä rakentava kritiikki on aina paikallaan. Olen samoilla linjoilla myös sen suhteen, että kannattaa pyrkiä yksinkertaisiin ratkaisuihin, eli jättämään kaikki turha pois. Se on sitten jokaisen oma asia, minkä kokee turhaksi. Monasti näkee ihmisten tekevän turhaa työtä edes miettimättä miksi haluavat tehdä niin. Joskus turhuuskin on kyllä ihan piristävää.

Auerilla oli mielestäni hyvä asenne, kun aikoinaan keskustelimme erään kolmannen kaverin kera turhuudesta, eli otetaanko eräretkelle mukaan kirves vai ei. Auer sanoi, että hän ei vastusta kirveen ottamista, mutta hän ei kuitenkaan ole se, joka kirvestä kantaa. Kolmas mies halusi kantaa kirvestään, mutta se katosi Tirron suomutiin.

[tkorte]

Aika helposti se(kritiikki) otetaan henk.koht. eli persoonaan kohdistuvana vittuiluna kun se oli omasta mielestä ihan hyvä idea. Ei sais arvostella tai kysellä vaikeita.
Jokainen saa kantaa mukanaan ihan mitä haluaa ja tehdä asiat ihan miten monimutkaisesti haluaa. Se vaan on ikävää jos ei osaa ottaa kommentteja asiasta vastaan.
Ettei tulis väärinkäsityksiä, niin tämä ei tarkoita Mikaa.
Ihan yleisesti vaan.

[Juri]

Olettaisin että tarkoittaa minua.
Kyllä minustakin rakentava kritiikki on aina paikallaan, mutta voi olla että ymmärsin sinut väärin.
Luovaa kekseliäisyyttä puolustan aina. Hyödyttömimmilläänkin tälläiset innovaatiot ovat vähintään hauskoja. Samat hemmot keksivät myös ne toimivimmat jutut. Homma vaatii ennakkoluulottomuutta, uteliaisuutta ja uskallusta.
_________________
Kantapään kautta.

[tkorte]

Ei se tarkoittanut sinua Juri . Sie kyllä väitit että mulla olis jotain henk. koht. Mikaa vastaan. Enhän mie tunne edes miestä! Mulla voi olla hieman hyökkäävä tyyli kirjoittaa, miekun olen laiska ja kirjoitan kaksisormi järjestelmällä, hitaasti. Pikkasen on asiat tiukasti pakattu, vaikuttaa hyökkäävältä?
Oikeasti mie olen tosi lutunen luonnossa
Peace, love & harmony ynnä muuta hippipaskaa

[Guest]

Yksinkertaisesti toimiva syntyy aina monimutkaisen prosessin ja vaikeimman kautta ja ellei satu olemaan toisen omaa tai valmista jota kustomointi ei koskaan tule olemaan eikä ole ollut.

Mikäli on suoraan törmännyt toimivimpaan ratkaisuun niin ei voi koskaan vakuuttua ellei koeta useampaa ja ideoi muutakin että kyseessä on toimivin tai tajuta toisten ratkaisuja nimeksikään.

Vertailemalla omaa vain toisten omaan aina yksinkertaisempana ja toimivanpana ei tuota tulosta eikä auta. Ei auta vaikka tietäisi kuinka että oma toimii kun silti vain vertailee ja opettaa vain muitakin vertailemaan.

Valmista ei ole vaikka muilla olisi kuinka valmista tarjota. Valmis vain tulee kun valmiin tekee joka ei kuitenkaan tarkoita että muiden pitäisi valmista tehdä tai samaan aikaan samalla tavalla valmis tehdä.

[pss]

Näin uutena täytyy taas nostaa esiin näitä teille muille vanhoja aiheita.
Miten on? Käyttääkö kukaan tai onko kokeillut mongoolien laukaisu sormusta? Ei sovellu jäykille jousille tai nyrjähtää peukalo.
Tyyliin tämä
http://www.koreanarchery.org/thumbrng.html

[Tuukka Kumpulainen]

En ole peukalorengasta käyttänyt, mutta olen jo penskana ammuskellut peukalovedolla kokeilumielessä. Tekniikassa on monta hyvää puolta klassiseen laukaisuun verrattuna. Riittävällä harjoittelulla se olisi varmasti erittäin toimiva vaihtoehto, miljoonien aasialaisten ammattijousimiestenkin mielestä.

Tuo jäykille jousille soveltumattomuus on omituinen näkemys, kun peukalorenkaan käyttöalueelta tunnetaan lukuisia äärimmäisen jäykkiä alkuperäisjousia luokassa 90 - 200#. Tuskin olisi jousisoturikansa toisensa perään valinnut jännitysmetodia joka ei sovellu jäykille jousille.

Olennaista on, että rengas sopii käyttäjälleen täydellisesti. Huonosti istuvalla renkaalla vetäminen on kuulemma tuskallista millä tahansa jousella. Aikoinaan suurin osa käyttörenkaista (toisin kuin museoista löytyvät luksuskappaleet) tehtiin paksusta nahasta, jonka muokkaaminen juuri omaan pottuun sopivaksi oli tietysti helpompaa kuin jaden, puhvelinsarven tms.

[PekuVee]

[Tuukka Kumpulainen]

Arma Fennica IV:n peukalorengaskuvat on kopioitu suoraan Payne-Gallweyn "Crossbow"-kirjasta. Gallwey-rukka ei keksinyt miten päin rengas pitäisi peukkuun laittaa, ja väitti sitten, että hänen keksimänsä tapa on ainoa mahdollinen. Tämän sata vuotta vanhan virhekäsityksen pohjalta lukuisat Suurta Jousikirjaa lukeneet uskovat tietävänsä että peukalorengasta käytetään nurinpäin ikäänkuin jotain laukaisukynttä, vaikka kyseessä on sormiläppään verrattava ampumasuojus, ei mikään primitiivinen laukaisulaite.

[pss]

[Mika]

Ei ole kelvannut mitkään ostetut sormisuojat, ja monia olen testannut. On ollut nahkaista kolmisormihanskaa, lehmänkarva sormiläppää jne...

[Mika]

Jousikädelle edelleen suosittelen sormisuojaa, ellei ammu sidottuja nuolia. Mikäli tilaa valmiita nuolia, joissa sulat vain liimattuja kiinni, tai liimattuja paksulla liimalla, joka kovettuu lasikovaksi, niin joko sulan terävät kärjet, tai lasikova liimapurse repii sormen auki, ennemmin tai myöhemmin.

Oma sormisuoja, jonka tein, kun aloin ampua sitomattomia valmisnuolia. Valmisnuolia ei viitsi alkaa sitomaan erikseen, kun on maksaneetkin. Helpompi tapa on teipata sormi.

[Dan The Master]

Tollaiset kovat nahkahanskat kuin tossa ekassa kuvassa on aika harvinaisia. Mitenköhän jos itte tekis tollaset nahasta, niin oisikohan se hyvä ratkaisu

[Mika]

Kyllä hanskat olivat ensimmäiset, mitä tuli käytettyä. Osin koska oli talviset kelitkin. Ei hanskoja itse kannata tehdä. Vähemmällä pääsee, kun sovittelee yksittäisiä nahkalipareita sinne minne kulloinkin tarvitsee, tai tekee välineet siten, ettei tarvitse nahkalipareita sovitella.

[Mika]

Tuossa viimmeisin sormilappu oli tälläinen, toimi ihan hyvin. Hieman liian kova pehmittämättä, ettei voinut jännettä rullata laisinkaan.

[Mika]

Kuvalla kans.

[mps989]

Minusta asiani sopii tähän aiheeseen joten sanonpa sen täällä.
Mökillä ammuin n. 35# jousella, sormisuojana työhansikas. En ehtinyt kovin montaa nuolta ampua kun huomasin saaneeni verikuplan nimettömään sormeen. Jänteenä oli 1,4 mm paksua ruohonleikkuri nailonia kaksinkertaisena.

Kysymys onkin, että onko se materiaalista (/punostavasta) kiinni, miten paksun suojan sormeen tarvitsee? Jos 35 paunaisesta tulee tuollaista jälkeä, en tiedä miten ne enkut 150# jousilla ampui.

[Lehtis]

"Toisto on opintojen äiti!" Aloitellessa sormenpäät ovat tottumattomat ja rakkoontuvat helposti, joa ei malta lopettaa ajoissa. Kun alla on riittävästi toistoja, alkaa sormenpäiden nahka paksuuntua hanskankin alla ja 35:lla pystyy ampumaan paljainkin sormin. Yksi varttuneempi kaveri tapasi näin kisoissa tehdäkin, mutta sanoi, että siihen päästäkseen pitääkin sitten ampua päivttäin. Viikko taukoa ja alkaa nahka taas kärsiä...