Jousi

[heikki]

Tervehdys, hyvät jousimiehet ja -naiset,

Olen uusi tällä foorumilla ja täytyy sanoa, että onpa upea paikka. Eräskin yön tunti on tullut täällä notkuttua. Kysymyksiä on silti vielä mielessä enemmän kuin äkkiseltään kehtaa kysyä

Tarkoitukseni on nyt ryhtyä haaveista tekoihin, eli jousi(a) on saatava - ja tietysti itse tehden. Aikaisemmat kaaripyssyt on lapsuudesta asti tuttuja kuusen oksia tai katajaa, joilla voi roiskia sulattomia puutikkuja sinne tänne, mutta kunnon jousi olisi kivempi. Pari pihlajakepukkaa on jo kuivumassa ensi yrityksiä varten. Vanhastaan autotallissa odottaa kolme lupaavan tuntuista pähkinäpensassauvaa sekä vaahterapropsi, joita säästelen siihen saakka kun taidot karttuu pihlajan ja tuomen kanssa.

Tänä iltana rymistelin vielä tuolla pusikossa ja raahasin kotiin kolme ranteenvahvuista tuomisauvaa, jotka täytyy työstää kuivumiskuntoon syksyn iltoja varten. Sellainen kysymys tuli heti eteen halkomista suunnitellessa, että jos sauvan kieroutta ei voi hyödyntää vastakaarena, niin onko tuleva jousi hahmoteltava ehdottomasti siten, että jännelinja menee kahvan keskeltä? Aihioni houkuttelisi ratkaisuun, jossa jänne menee kahvan vierestä nuolipuolelta. Äkkiseltään luulisi, että tulisi suora isku ammuttaessa - vai käykä siinä niin, että jousi pyrkii ampuessa kiertymään vai kuinka siinä käy?

Ensimmäinen yritelmäni on kuivumassa oleva pihlajalyhytjousi (130 cm) ilman kummoisempia paunatavoitteita vielä tässä vaiheessa - kunhan ampuu ja opettaa tekijää. Olenko ymmärtänyt oikein, että lapojen poikkileikkauksena tuollainen ovaali olisi passeli? minkäköhänlaisiin vahvuuksiin kärjissä olisi viisasta mennä? Aihiolla on nyt leveyttä keskeltä kolmisen senttiä ja kärjistä kaksi, paksuutta pari senttiä kauttaaltaan.

[Ekkorre]

Uskaltaudun vastaamaan, ennen kuin oikeat tietäjät ehtivät paikalle.

Jänteen linjauksesta:

Jurin kommentti Reinikaisen aloittamassa ketjussa Uusi jousi tuntuu antavan aika tyhjentävän vastauksen.

[heikki]

[Ari Rantala]

Kyllä minun kokemuksieni mukaan reilusti sivussa oleva jännelinja vaikuttaa osumistarkkuuteen. Jos jousi kääntyy vedossa niin lienee selvää, että se kääntyy myös laukaistessa ja se ei voi olla vaikuttamatta suuntaan.

Tee ihan eka täysin hihamitoilla äläkä odota siitä mitään. Saat hyvää kokemusta ja verrokin seuraaviin...eivais...joonaksen kalkulaattorilla saat ainakin summittaiset mitat joilla onnistuu heti ekallakin jos ei tupeksi muuten.
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-

[Simo Hankaniemi]

Ovaali poikkileikkaus on ihan hyvä ja sen tilleröiminen on helpompaa kuin täysin suorakulmaisen, aivan kuten jo tuli esille. Päiden leveys saisi olla 15 mm tai hiukan alle, jos teet nokkiurat kylkiin.

130 cm jousen nuoli on muuten pituudeltaan 55 cm, paitsi jos haluat ylipitkän nuolen.

[heikki]

Kiitosta taasen. Näillä vinkeillä olen taas paljon viisaampi. Ja tosiaan, tarkoitus on tehdä nätti jousi ja katsoa lopuksi, paljonko siihen tuli potkua...

[heikki]

No nyt ollaan siinä vaiheessa, että jousi taipuu aika hyvin ja muutama koelaukaus (Tarjoustalon lasikuitunuolella ) lisäsi uskoa asiaan.

Tavoittelen vain 52 cm vetopituutta, kun tämä sauva (130 cm) ei ollut ihan priimalaatuinen. Paunoja tullee kolmisenkymmentä.

Miten pitäisi tilleröidessä menetellä, kun toisessa lavassa oli jo aloittaessa luonnollinen mutka sisäänpäin noin kolmanneksen päässä nokista? Yritänkö vaan saada taipumaan kauttaaltaan tasaisesti vai pitäisikö tuo epätasainen myötätaipuma pitää ikään kuin mukana loppuun asti, jolloin lopullisessa vetopituudessa taipumassa olisi lapojen kesken eroa?

[jkekoni]

Juri aloittanee uuden kurssin syksyllä vantaalla.

[jkekoni]

Jos jousessa on mutka, ei mutkaisen kohdan pidä taipua sen kummemmin.

Yleinen sääntö on että mielummin liian vähän, kuin liikaa taipumista.
Liian vähän taipumista on pieni rasite muille paikoille, liikaa taipumista suuri rasite saranalle. (usein rikkinäinen jousi tai rankka myötäkäyristymä.)

Tämän näkeminen on sitten se haaste.

[heikki]

[Santtu Risku]

nuo mutkat on aina haasteellisisa vaikka olisi kokenutkin jousentekijä. Homma toimii yleensä niin, että mutkan katsotaan kuuluvan jouseen, eli sitä ei yritetä saada taipumaan pois. Mutka taipuu siinä missä muukin lapa. eli mutka näkyy myös lopullisessa tillerissä.
_________________
"When injustice becomes law, rebellion becomes duty." - Thomas Jefferson

[heikki]

No nyt olisi tämä ensimmäinen viimeistelyä vaille valmis. Tilleri näytti luonnossa paljon paremmalta kuin kuvissa... tuo ylälavan (vasen) mutka on kieltämättä haasteellinen. Alalapa näyttää turhankin jäykältä. Mutta kivasti tämäkin ampuu, paunoja on 32 ja nyt täytyy vaan tehdä kunnon nuolia sekä ottaa seuraava aihio työn alle.

[jkekoni]

Eli toi vasemman lavan mutka oli kepissä ennen aloittamista. Otaksun vasen lapa pli puussa alempana.

Vähän myötäkäyrältä vaikutti. En tiedä paljonko oli valmiina.

--

Kannattaa kuivata puu hyvin. Puu on kosteaa kauemmpin kuin se siltä tuntuu. Kostea puu myötäkäyristyy helposti.

Aloittelijan ongelma. Varttuneemmalla harrastajalla on kaikki nurtkan täynnä puuta jota ei ole ehtinyt jalostaa...

[Ari Rantala]

[heikki]

[heikki]

[Tuukka Kumpulainen]

[Ari Rantala]

[heikki]

Ahaa, nyt ymmärrän mitä jännemitta tarkoittaa. Ajattelin jännekorkeutta ja ihmettelin, että mitä tarkoitit.

Tuo mihin piirsit on alalapa - lähinnä siksi, että mutkalapa kun on ylhäällä, niin siinä on puolen sentin hyöty suurempana jännekorkeutena, nykytillerissä siis.

Äsken kun tuossa ohi mennessä taas tarkastelin jousta tilleripuussa, niin tein siihen lyijärillä hiomismerkinnät juuri samaan kohtaan kuin ehdotit, joten kiitos arvioni vahvistuksesta.

[heikki]

Laitetaanpas tänne vähän tilannepäivitystä, kun tämä ensimmäinen on nyt ollut jonkin aikaa jo "valmis". Ei tämän tilleri nyt niin kaunis ole ja pajunvesanuoletkin näyttää siltä mitä ovat eli aloittelijan tekosilta, mutta kyllä sillä on pahuksen hauska ampua!

Pituutta siis 130 cm ja nuolet 55-senttisiä. Paunat jäivät 28:aan, mikä tuntuu aika passelilta alkuharjoitteluun.

[heikki]

Jaha, se olikin vain kolme kuvaa per viesti, joten tässä neljäs.

Kahva on tehty tuohinauhasta ja kiinnitetty sisalnarulla, joka vaihtuu vielä johonkin siistimpään. Tuohi tuntuu kyllä kädessä hyvin miellyttävältä, vaan miten mahtaa kestää. Pintakäsittelynä on Ikean mehiläisvaha - olikohan se Natur nimeltään.

Onkohan noiden nuolten sulitus turhan korkea? Pituutta niillä on 10 senttiä ja korkeutta takapäässä vajaat kaksi senttiä?

[mps989]

Hienolta näyttää, varsinkin nuo sulitukset. Tämän hetkiset nuolet on ilmastointiteippiä ja pahasti rytyssä.

Koetan itekkin väsätä "oikeita" nuolia kunhan saan jonkinlaisen sulituslaitteen rakennettua. Tästäpä kysäisenkin, että jos kierteistä sulitusta haluaa, niin pitääkö sen kamman olla alhaalta pyöristetty vai kelpaako suorakin. Ainakin oma järki sanoo että jos sulat laittaa kierteelle, silloin sulka olisi keskeltä tiukasti kiinnni nuolessa mutta kärjet olisivat irti. Onko sanottavaa?

[heikki]

[mps989]

Juu, ei niitten tarvii olla kierteisiä. Mutta kun yritän tehdä semmoisen laitteen (http://www.youtube.com/watch?v=pffhKIuuQX8) että sahaan vaan ylimääräisen uran toisen viereen, niin että periaatteessa voisin valita suoran tai kierteisen. Oon vaan sellaista tyyppiä ettei voi mitenkään mennä yksinkertaisemman tien kautta ;)

Kierteinen sulitus vissiin parantaa tarkkuutta nopeuden paljoa kärsimättä, ja se ois ihan hyvä olla jos broadheadeillä joskus ampuu. 60e sulituslaitteesta on omasta mielestä aika paljon.

[Ari Rantala]

Kierteistä sulitusta ei tosiaan välttämättä tarvita. Sulkien oma kuperuus, jos siis ovat saman siiven sulkia, aikaansaavat nuolivarren pyörimisen ja lennon vakaantumisen lähes yhtä hyvin. Ristiinsulitusta, eri siipien sulkia, ei kannata käyttää jos ei halua näytösmielessä nuolta jonka perä vispaa villisti ympyrää.

Itselläni on sulituksessa apuvälineenä lähes vastaava klipsi. Lisävarusteena siinä on kiristysruuvi jolla sulka lukitaan klipsin leukojen väliin lujemmin. Hion myös ruodin tasaiseksi pitäen sulkaa tässä klipsissä ja hinkaamalla sitä hiekkapaperia vasten. Muutaman setin olen liimannut kierteiseksi ihan vain liimaamalla sulan vinoon. Vinouden ei tarvitse olla suuren suuri jotta nuoli lähtisi pyörimään. Oikein raju vinous aiheuttaa liikaa jarrutusta. Ei sen nuolen miljoonaa tarvitse pyöriä, riittää kun muutaman kierroksen ehtii tehdä ennen osumistaan. Kyse on hieman samasta asiasta kuin nousu ruuveissa ja muttereissa. Hienokierteistä saa ruuvata otsa hiessä eikä se etene ruuvissa juurikaan. Karkeampinousuinen taas menee kiinni jo parilla pyöräytyksellä.

Apuvälineenä näppärä on myös 120ast. jaolla oleva ohjain. Saa sulat helposti oikeaan kulmaan toisiinsa nähden. Itse tein sellaisen pyöreästä palikasta johon tein 10mm reiän ja kiristysruuvia varten pienemmän kylkeen. Sillä lukitaan ohjain nuolivarteen nokkiuran määrätessä missä suunnassa kukkosulka on. Palikkaan naputtelin kolme pientä pellinpalaa 120ast. jaolle. Klipsipitimeni takapään kun hollaa kohdilleen niin se on siinä.
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-

[mps989]

Oon nähnyt sulituslaitteesi parissa kuvassa, joo. Itelläni se metallin työstö taito on kuitenkin kirjaimellisesti olematon (muutin suomeen kun aloitin seiska luokan, jolloin tehtiin puu ja hitsaustöitä, muttei itse metallin työstöä), niin että harva suomalainen on yhtä avuton tässä kuin minä. Siksi yritän olla sähläämättä metallin kanssa ja tehdä mahdollisimman paljon puusta.

[jtahola]

Ari kun on nähnyt nuoliani tarkemminkin, voi kommentoida tasosta. Itse en ole käyttänyt mitään sulituslaitetta. Silmämääräisesti piirrän nuolen varteen lyijykynällä viivat sulkia varten ja levitän liimat siihen.
Kun käyttää sopivaa liimaa ei ole suurta merkitystä onko ruoti kaareva vai suora, kun tarttuu liimaan se on siinä. Tein yhden setin kierteisellä sulituksella ja kun sulat korkeita piti vihellystä mennessään, piti vähän säätää.
Metsästyskäytössä taitaa kierteisyydellä saada jotain etua, nuolen lento tasoittuu nopeammin... sanovat.
_________________
-JTAhola-

[Ari Rantala]

Hmmm...nyt pitäisi olla diplomaattinen...pitäisi siis

Loppupelissä sillä miltä nuoli näyttää ei ole hitonkaan väliä. Merkitystä on sillä miten se lentää ja miten sillä osuu. Nyt en tarkoita, että jt:n nuolet olisivat susirumia mutta osuisivat silti hyvin

Itse tykkäsin alkuun tehdä nuolet viimottenpäälle mutta maastoammuntakokeilut osoittivat melko tylysti, että älä nää vaivaa turhiin asioihin vaan keskity olennaiseen. Nyt kun nuoleni osuvatkin välillä niin niitä hukkuukin vähemmän

Kikkaillaanpa hetki laskennalla. Halk.8mm varteen halkaisijan verran vinoon liimatun sulan nousukulma on 5ast->360/5=72. Nuolen pitää edetä siis 72 kertaa sulituksen pituus ennen kun on pyörähtänyt yhden kierroksen. 7,2m matka ei ole mitenkään paha ampua eikä vielä tuplakaan. Triplan kanssa ja sen yli alkaa vaikeudet. Eikä nuoli pyörähdä triplassakaan vasta kun kolme kertaa. Yksikin pyörähdys riittää vakaannuttamaan nuolen lennon. Väitän vinoa sulitusta yliarvostetuksi. Räyh!
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-