Jousi

[Smirkelimies]

Tein edellisen jouskarin noin 25 vuotta sitten. Lueskeltuani aikani tätä palstaa oli pakko aloittaa taas vanha harrastus konkreettisesti uudelleen. Ohessa pari aihiota jotka tuli kaadettua pari viikkoa sitten. Sain näkerrettyä aihiot kuvan vaiheeseen anoppilassa jossa on kunnon työkalut. Nyt pitäisi jatkaa omilla kämpillä. Huomenna pitää hakea smirkeli! Tuomi on noin 170 cm ja pihlaja 160 cm. Mittakaavana Nokian kehitysmaakännykkä ja vesanuoliaihioita (vaahteraa, pihlajaa ja pajua). Haluaisin kestävän mukavasti käyttäytyvän peruskamppeen ilman hifistelyä.

[Smirkelimies]

...toinen kuva. Keskusteluista olen ymmärtänyt että litteä sisäkurvi ja koskematon ulkokurvi ovat kestävin yhdistelmä, vai miten lie? Ajattelin laittaa jonkun materiaalin suojaamaan etupuolta. Kärkiä pitää kaventaa ja muutenkin keventää. Onko ehdotuksia muodolle? Joku 40 paunaa olisi riittävä. En haluaisi lyhentää kumpaakaan koska olen aiemmin ampuillut -80 luvun lyhyellä Black Bear Hunter vastakaarella, nyt saapi lyhyet tärryyttäjät riittää. Aika vaikea muutens arvioida, paljonko pitäisi mistäkin ottaa, koska jätkä on 25 vuodessa kasvanut! Iso jätkä, isompi jouskari, isommat onkelmat.

[Smirkelimies]

...muodolla en tarkoittanut kärkien muotoa vaan lapojen muotoa kahvasta eteenpäin. Kannattaisiko keskittyä ohentamaan vai kaventamaan lapoja? Tavoitteena siis kestävä perusjouska. Aihiot ovat kuivaneet ihan vapaasti ilman mihinkään puristimilla kiinnitystä, tuomessa on pienet vastakaaret ihan vakiona. Molemmissa vähän kuorta jäljellä läikkinä.

[pyssymies]

Kuinka leveitä/paksuja nuo aihiot ovat? Entä kuinka paksusta puusta? Entä ovatko ne varmasti kuivia? Pari viikkoa on turhan lyhyt aika kuivata, elleivät ne sitten ole kuivaneet pannuhuoneessa lähellä lopullisia mittoja.

Smirgeli vastaa noin suurinpiirtein nauhahiomakonetta, joka on aika karkean työstön peli. Itse käyttäisin raspi-sikli-puukko yhdistelmää tai raspiroope-sikli-puukko yhdistelmää. Raspi-Roopella saa ihmeen tarkkaa jälkeä, jos kohta puuta saa enemmänkin pois halutessaan.

Näyttävät niin hyviltä, että olisi sääli pilata nuo hätäilemällä.

[M.Reinikainen]

Jousten "lapa" muoto joita pidän itse aika perus moutoina kun en mitään erikoista aijo lähteä hakemaan erillaisin taivutuksin tai paahdoin.

Eli se mitä hain takaa niin tässä on muutama kepula joissa on leveästä lavasta kapeaan lapaan olivia lapoja joita voin ainakin suositella.
Jokaisella noista on ominaisuuksia jotka yhdistettynä tietyille paunoille, käytetylle materiaaleille luovatjoka jouselle erillaisen "oman tavan" ampumisen yhteydessä.
"Pitkille" kevyistä puista tehdyille jousille (esim: tuomelle) suosittelisin tuon punaisen lisäksi sen vasemmalla puolella olevaa muotoa. Pihlaja on pikkaisen raskaampi (varsinkin vanhempi puu) kuin tuomi mutta sillekkin sopii samat lavat ja myös punaisen lavan oikealla puolella oleva on ihan kiitettävä vaihtoehto.


Saako tosta nyt enää selvää vai pitääkö mun oikeasti jo lopettaa kaljan juominen, kun menee itselläkin niin aprikoinniksi toi teksti??
_________________
You can´t outrun death forever...
But you can make the bastartd work for it

[Juri]

Lähtisin liikkeelle 10 cm pituisella kahvalla josta sitten levenee lapoihin 5 cm feidareilla. Lavat laittaisin tasapaksuudella n. 40-45 mm puoleen väliin saakka, josta suora kavennus 12 mm nokkeihin.
Kahvan kaventaisin johonkin 25-28 milliin, mutta vasta sitten myöhemmin kun jousi on tilleröity vähintään jännekorkeudelle ja näkee missä jännelinja todella kulkee.
Laittaisin vahvemman ja vastakaarisemman lavan alalavaksi. Ylälavasta tekisin tuuman verran pidemmän.

Paksuudeksi alkuun 12 mm kärkiin (selän korkeimmasta kohdasta mitattuna), sieltä tasaisella paksuudella lapojen puoleen väliin. Puolestavälistä kahvaan päin 1 mm lisää paksuutta jokaisen 10 cm jälkeen.
Voit myös varovaisena miehenä aloittaa tuolla jälkimmäisellä tempulla.
Tarkoituksena on saada hyvin jäykkä mutta mahdollisimman tasaisesti taipuva aihio. Sitten alkaa tilleröinti

Anna kuivua ensin rauhassa.
Onnea matkaan, sekä kärsivällisyyttä!

[heikki]

Tuo lyhyempi näyttäisi kaipaavan pientä sivusuuntaista oikomista, jotta jänne tulisi kahvan keskelle. Puristimilla lankunpätkään kiinni loppukuivumisen ajaksi?

[Smirkelimies]

Kiitos erittäin hyvistä ja havainnollisista neuvoista. Molemmat oli noin 12 cm paksuja kaadettaessa. Lapojen paksuuksia en ole tarkkaan mitannut kun ne on niin kesken, kännykkä on noin 42 milliä leveä, siitä voi arvioida jotain kuvan perusteella. Pikkasen jo lavat taipuu, kokeilin vetää narulla höyläpenkissä. Pihlajan toinen lapa osoittaa tosiaan hieman sivulle. Voikohan jänteen laittaa keskelle veistämällä, taivutus tuntuu hankalalta, koska ei ole oikein kiinteää taivutuspaikkaa, ne on joka paikassa vähän tiellä.
Pihlajan lavat ovat aivan oksattomat, tuomessa on parin millin pikkuoksia, mutta ne ei yletä pintapuuhun. Pihlaja on kaadettu ensin Iisalmesta, se on kuivempi. Tuomi myöhemmin Kotkasta ja aika märkä. Nyt molemmat Oulussa. Semmonen jouluautoilu tuli suoritettua. Ajattelin kuivattaa puita pieniä muutaman tunnin jaksoja huoneenlämmössä ja yöksi laitan puut pihalle. En ole ihan varma työstövälineestä, mutta se smirkeli tekee puuhun yllättävän hyvää jälkeä, ainakin vanhempi käytössä ollut smirkelikivi. Kotkassa veistin puita ensin kirveellä ja sitten kavahöylällä, pikkusen myös raspiroopella (sähkökone)
Kotkaan jäi vielä yhtä hyviä tuomia pystyyn oottamaan jos tyrin tuon rojektin!

[Simo Hankaniemi]

Aihiot vaikuttavat hyviltä ja vesa-aihiotkin kiitettävän suorilta. Tässä onkin jo tullut mielestäni riittävästi ohjeita, joten ei kun tekemään. 40 paunaa on sen verran vähän, että jousesta tullee melkein "väkisin" 40-paunainen, ellei muuta tietoisesti yritä. Sen jäykempää ei varmaan kannatakaan tässä vaiheessa tavoitella, onnistuu varmimmin.

[Smirkelimies]

Luin vielä tarkemmin ohjeita ja jäi hieman epäselväksi virkkeet:
"Lähtisin liikkeelle 10 cm pituisella kahvalla josta sitten levenee lapoihin 5 cm feidareilla. Lavat laittaisin tasapaksuudella n. 40-45 mm puoleen väliin saakka, josta suora kavennus 12 mm nokkeihin. "


Feidari on vissiin kahvan vieressä oleva lavan osa, vai kui, en ole ennen kuullut ko. ilmausta? 40-45 mm tasapaksuudella kai tarkoitettiin tasaleveyttä? Annetuilla ohjemitoilla uskaltanee työstää materiaalia pois kuivauksen edistyessä, vai olisikohan parempi jättää olemassa oleva puu vääntymisvaraksi? (eli voisi myöhemmin oikaista veistämällä)

[Juri]

Juu feidari (fade out) on se alue jossa kahva muuttuu lavaksi. Eli edestä katsottuna levenee ja sivusta nähtynä ohenee. Kaikki tälläiset siirtymät kannattaa tehdä niin loiviksi ja vaivihkaisiksi kuin mahdollista, jyrkät ja äkkinäiset muutokset ovat pahasta.

Tasaleveydellä, niin oli tosiaan tarkoitus sanoa, pahoitteluni. Tarkkoja mittoja ei pysty antamaan, riippuu aina kaikesta. Kätevintä olisi kai aloittaa leveämmällä lavalla ja kaventaa tarpeen tullen. Jos esim. käy niin ettei meinaa saada millään täyteen vetoon kun jousi on liian jäykkä ja lavat alkavat näyttää turhan ohuilta lätysköiltä.

Korjaus vielä: Parempi ja helpompi kuitenkin mitata lapojen paksuutta reunoista eikä selän keskeltä. Keskellä yötä silmät ristissä kirjoittelin.

[Smirkelimies]

Jep, kiitos paljon taas.

Tutkin muutens meidän rivaripihan syreeniä, siinä on hyviltä vaikuttavia oksia. Saas nähä mimmoset rankakasat on pihassa kevääseen mennessä.

[Ari Rantala]

Neuvoja on jo riittämiin mutta kahden viikon kuivamisaika on kyllä aivan liian lyhyt vaikka olisivat olleet kuumassa pannuhuoneessakin. Malta mielesi ja anna vain kuivua vielä rauhassa. Märkänä tehtäessä saat aikaan melkoista settiä ja lötkösti nakkaavan jousen...

Minulla on pieniä ongelmia ymmärtää smirgelin käyttökelpoisuutta jousenteossa. Yleensähän niissä on metallin hiontaan tarkoitettu kivi joka joko polttaa puun pinnan tai tukkeentuu lähes saman tien kun yrittää hioa jotain puuntapaistakin. Kierroksia on liikaa ja "terä" tylsä...Työstöalueen muoto ei suosi pitkittäistä hiontaa ja poikittaishionnassa pinnasta tulee herkästi "kuoppainen" ja syitä on poikki...
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-

[Smirkelimies]

Työstin smirkelillä puuta ennenvanhaan 40 kiloa sitten, koska se oli ainut kampe jolla meillä sai puuhun jotain monttua. Kirveet oli smirkelillä pilalle poltettuja ja puukot samaa tasoa. Ei ne pikkupojan laatuvaatimukset niin hirmuisia olleet. Voi olla, että aika on kullannut muistot. Ajattelin hommata joka tapauksessa smirkeli-tahko yhdistelmäkoneen jolla voin teroittaa työkaluja. Kokeilen, vieläkö pöly lentää jousenlavasta vanhaan malliin.

[heikki]

Jousen lapoihin en ole smikrkeliä kokeillut, mutta jotakin muuta puutyötä - en muista mitä - olen sillä pyöristellyt ja kaunistellut. Toimi aivan mainiosti sikäli kuin mahtui työstämään.

[Smirkelimies]

Oululainen jousihieromo, onneksi on vaan 10 astetta pakkasta. Otin turhat suojukset pois. Kiven terävällä reunalla katkesi nuolen varsi nätisti ja päät sai siistittyä helposti, tosin pinta menee helposti ruskeaksi. Lapaan kokeilin ihan vähän höylän repimisjälkiin, uusi teräväreunainen kivi tekee helposti portaita, pitää harjotella. Suojat poistamalla tuolla on jotain hyötykäyttöä ainakin pikkutarkassa hioskelussa, nuoliin jäi tosi sileä pinta. Fernin kone, 49 ?.

[Tuukka Kumpulainen]

Nimensä mukainen jousmaakari! Pirun oksaisen näköinen tuo tuomikepukka (oliko tosiaan parasta mitä metsä antoi?) Smirgeli taitaa olla oikea kalu kukkasten käsittelyyn. Lastuava työkalu suattaap repiä ilikiästi.

[Smirkelimies]

Pöllytin lapoja kotvasen. Sivuistä lähti siivut tosi nätisti painamalla kiven sivuun. Kahvan molemmin puolin piti ohentaa lapaa viitisen milliä, onnistui aika tuskasesti terävällä nurkalla nyrhäämällä. Leveimpien laakeiden pintojen viimeistelyyn ei oikein hyvä, jos pitää työstää paksulti ja isolta alueelta. Terävän nurkan jättämät portaat piti veistää ja siklailla puukolla niistä kohti mistä materiaalia oli otettu paksummin. Vaatii harjoittelua.

Tuomiaihio on oksasempi kuin pihlaja. Metsän haltijakääpiöt johdattelivat minut tällä kertaa oheisen kepukan tykö, viisaina ukkeleina kääpiöt eivät suo aloittelijoille metsän tasokkaimpia antimia.

[heikki]

Aikasi kun metsissä ja naapurien pihoilla kuljet ja poimit anteja talteen, joudut jo kohta rakentelemaan erillistä varastotilaa jousipuille...

Tuukka tietää, mutta minä silti luulen, ettei tuo tuomi ole lainkaan paha oksiltaan. Onhan siinä vielä lapaa, josta jättää kauniit lokarit oksien ympärille.

[Smirkelimies]

Jäi illalla kummittelemaan mieleen ajatus, miten pikkurälläkän laikat sopii smirkelin akselille. Aamulla jo kokeilemaan ennen aamupuuroa, ja kyllä passaa rälläkän kohdistusosat ja laikat ihan suoraan!
Ajattelin suruuttaa sopivan paksuisella katkaisulaikalla nokkiurat. Joku parrun pätkä puristimella ohjuriksi. Uran suulle voinee ajaa laajennuksen tahkokiven nurkalla tai vaihdan välillä kiveä.
Pikkurälläkän laikka-arsenaali avaa ihan uudet mahdollisuudet smirkelin hyötykäyttöön, rälläkään on saatavana jos jonninmoista hiekkapaperilaikkaakin.

[Juri]

Toivoisin kuitenkin ettei työkalusta tule itsetarkoitus. Pyörivien laikkojen olemukseen kuuluu pykäläinen työstöpinta. Taitojen mukaan sitä voi tulla joko enemmän tai vähemmän, mutta eroon siitä ei pääse.
Hyvin teroitetut käsityökalut ovat oikeasti nopeita, helppoja ja tarkkoja.
Tahkopuoli on vielä käyttämättä, viimeistelyn voi sipaista vaikka timanttiteroittimella.

[M.Reinikainen]

Testattu on jo ja toimii!!
Olen kaksi jousta esi tilletöinyt käyttäen pelkästään rälläkkää ja sanompahan vaan, että suojanaamari on aika hyvä kaveri jo noin puolen minuutin jälkeen.

Puut olivat kumpikin pihlajaa ja koko jousen profiilin tekeminan oli vain puoluntunnin rurakka. Johtunee varmaan siitä, että laikat meni tukkoon ja syönti hidastun. Laikkoja meni työhön neljä (kaksi meni rikki)

Ite "laikka" tilleröin jälkeen siklasin vain pinnat puhtaaksi ja se oli siinä.
_________________
You can´t outrun death forever...
But you can make the bastartd work for it

[Smirkelimies]

>"Toivoisin kuitenkin ettei työkalusta tule itsetarkoitus"

Jep, olen palaamassa ruotuun, hain kaupasta raspin jolla oli mukavampi raspailla olkkarin lattialla kuin pölypilven keskellä pakkasessa.

Mutta nuolien nokkiurien teossa pikkurälläkän 2 mm katkasulaikka oli ihan yliveto, 16 nokkiuraa syntyi hetkessä. Laikka vähän vipatti joten oli paras antaa nuolen vipattaa tahdissa, muuten ura tuli liika isoksi. Ensin vaan alkumonttua nuolen päähän tahkon nurkalla ja sitten aikailematon tuikkaus laikalla ja pikku viimestely käsikamppeilla. Käsisahalla ja viilalla olisi mennyt ikuisuus.

[Ari Rantala]

Eipä tässä ole väitettykään, etteikö smirgeli olisi ihan ok työkalu oikeassa paikassa vaan, että lastuava peli olisi parempi. Suhtaudun jotenkin kielteisesti kaikkiin työkaluihin jotka eivät ole tarkoitettu siihen mitä niillä yritetään tehdä. Se ei siis tarkoita, etteikö niillä voisi sitä tehdä.

Jousenhan voi tehdä vaikka pyöröviilalla jos on aikaa...tai sirkkelillä jos on uskallusta...kynsileikkurikaan ei ole aivan mahdoton ja kohtuullisen turvallinenkin

Nuolen ja jänteen nokkiuran tekoon smirgeli sopii mielestäni hyvin...mutta teen silti itse edelleenkin vannesahalla alku-uran ja viimeistelen pikkuviilalla. Muutama minuutti/nokki.

Suosittelen silti käyttämään työkaluja jotka on suunniteltu ja tarkoitettu kyseiseen työhön. Säästyy silmiä, sormia ja laastaria
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-

[T. Manner]

[jkekoni]

itse suosittelen nauhahiomakoneen rullia. Uskon että saa smirkeliin kiinni jotenkin. Mahdollisemman paksu. 7.5cm on ainakin olemassa.

Tietenkin voisi liimata mahd vahvaa hiekkapaperia kiven ympärille. Kun kuluu loppun, niin revintä ja uusi liimaus... Voi olla vähän hankalaa...

[Smirkelimies]

Ei malta olla ihan vähä taivuttamatta... Kuvat äärivarovaisesta muutaman sentin koetaivutuksesta. Ensin pihlaja. Toinen käsi jäi häiritsevästi kahvan sivuun. Pihlaja tuntui taipuvan suht mukavasti. Aihiot ei ole kunnolla kuivia, mutta luulisin että tuommonen lyhytkestonen ja -matkanen testi ei pilaa keppejä

[Smirkelimies]

Tuomi. Tuomen lavoissa on luullakseni enempi töitä, pikkutaivutuksessa jo näkee ettei taivu oikein hyvin. Onneksi tuomessa on enempi työstövaraa jälellä. Napa piiloon taivutuskuvissa!

[Smirkelimies]

Pyörölistaakin on hommattu vesojen kaveriksi. Kuvassa nokit jotka on tehty katkasulaikalla ja tahkolla. Ajattelin etsiä vahvaa lämmöllä kutistettavaa kutistesukkaa nokin vahvikkeeksi, jos vaan jostain löytyisi Myös joku kittivahvike voisi tulla kyseeseen, ehkä myös kärkeen. Polyesterihartsidippaus?.

Jotain hiomanauharatkasua olen itsekin miettinyt smirkelin akselille, pitää kehitellä. Raspi on kuitenkin tässä vaiheessa paras työkalu.

[Juri]

Rälläkkänokkeja täytyy itsekin kokeilla!
Tähän asti olen käyttänyt rouheaa kaakelisahan terää, ei kauaa mene. Ensin viistoon toisella puolelle vartta, sitten toiselle puolelle. Lopuksi suorassa kulmassa nokin pohja tasaiseksi, reunoihin jätän viistettä. Viimeistely grillitikun ympärille kietaistulla hienolla hiekkapaperilla.

Ompelulanka on helppo ja hyvä ratkaisu nokkivahvikkeeksi.
Purista lankarulla polvien väliin ja pyöritä nuolta, näin saat kaksi kättä käyttöösi. Ensin kolme kierrosta lankaa itsensä päälle, kiristys ja ylimääräisen pätkän katkaisu. Sitten vain nuolen pyöritystä kunnes lankaa on riittävästi. Vähän ennen loppua laita toisesta langanpätkästä silmukka kierrosten alle, sillä voit kiskaista langan pään lukkoon. Viimeistelyksi kynsilakkaa päälle.

[Smirkelimies]

Kiitti vinkistä, pitää kehitellä nokkiaihetta kunhan kaupat aukeaa. Väsäsin jousitaivuttimen keittiövermeistä, välillä vähän itseänikin tuppaa huvittamaan tämä tyhjästä nyhjääminen.
Kumma juttu, mutta tuo hökötys toimii ihan hyvin. Ei tarvi olla edes ketään painona, koska keittiötikas on sopivan muotonen. Paunamittariksi voisi laittaa varren päähän sidottuun pussiin vaikka kaljapulloja.

[Smirkelimies]

Löytyhän sitä läpikuultavaa kutistesukkaa pätkä kaapista. Lämmitys föönillä, jolloin sukka kutistuu mutta liukuu vielä varrella. Varmistus kuumaliimalla, jolla on myös loivennettu sukan reunan porras. Jos sukkaa löytyy kudotun näkösenä, tuo täyttänee aika hyvin primiulkonäkövaatimuksetkin. On nopea vaihtoehto, eikä purkaannu.

[Smirkelimies]

Löyty pienpakkaus Jawa-maalia. Jääpi nähtäväksi maalin pysyvyys kutistesukan pinnassa. Aion käyttää samaa tekniikkaa sulkien ja kärjen vahvistukseen.

[heikki]

[Smirkelimies]

Kiitos palautteesta. Tuo nokkivahvistus kannattaakin laittaa sulituksen jälkeen, koska sulat saa kiinni samalla takaosasta. Kuva ekasta sulituksesta, melkosta säätämistä tuo homma. Minun kuumaliimapistooli on emähuono, tuli melkosesti suttuja, pitää ostaa uusi. Alotin huonoimmilla sulilla harjottelun, aika pienet sulat tuossa harjotuskappaleessa. Kutistesukka kutistui kätevimmin kynttilän päällä, samalla sulaa sukan sisään laitettu kuumaliima.

[Smirkelimies]

Pihlaja on nyt piinapenkki-taivutuksessa sivuvääryyden poistamiseksi saunan lauderakenteissa, en keksinyt muuta sopivaa paikkaa. Apassi-laude on sopivan pehmeä pihlajaa vasten. Emäntä haluaisi huomenna saunoa. Vastaisikohan parin tunnin kostea löyly höyrytystä? Jos vaikka vihmoisi saunomisen ja saunan lämmityksen ajan lapoja kiehuvalla vedellä?

[Juri]

[Smirkelimies]

Kuvitetaanpa taas matkakertomusta. Kuvassa kärkikehitelmiä. Holkki on niittimutteri-niminen kiinnitystarvike. Siinä on päässä 6 mm kierre. Kiinni ruuvattuna 6 mm rst-kierretangon pätkä, johon voi mehtämiehet ruuvata siipimutterin. Kiinnipysyminen kuumaliimalla vaikuttaa kyseenalaiselta. Aika painava ratkasu. Katkasulaikka smirkelissä osoittautui näppäräksi kaikenlaiseen pieneen metallin katkontaan, koska se on hiljanen ja tukeva.

[Smirkelimies]

...ja kuvassa Oulun kovin saunoja, jo 12 tuntia yhtäkyytiä lauteilla (kylmä sauna). Mietiskelin, jotta jos päälle kietoisi pyyhkeitä, jotka kastelisi saunomisen ajaksi kuumalla vedellä, voisi haudotus olla aika tehokas. Sähkökiukaan kuiva löyly voi muuten tuottaa ikävän yllätyksen.

Jos päällimmäiseksi kietoisi foliota, jäisi höyryt muhiskelemaan jousen pintaan. Folio johtaisi lämpöä märkiin pyyhkeisiin. Ehkä porkkananpaloja ja pottuhauvikkaita lisukkeeksi, nam nam. Mikähän juoma passaa jouskarin kanssa?

[Juri]

Voipi olla turhaa vaivaa pyyhkeiden ja folioiden kanssa.
Puun lämpötilan pitäisi nousta yli 75 astetta muualtakin kuin vain pinnasta, jotta hartsit sulaisivat ja voitaisiin puhua varsinaisesta lämpötaivutuksesta.
Saunan katonrajassa voisi tosin olla mahdollista.

[Smirkelimies]

Jep, on se saunominenkin hankalaa kun on rojua lauteilla, joten taidan unohtaa saunotuksen. Kokeilin puoliltapäivin toisen lavan kietomista froteepyyhkeeseen, kaadoin kiehuvaa vettä pyyhkeeseen ja peittelin sanomalehdillä. Kaadoin uuden satsin kuumaa vettä noin vartin välein. Haudoin lapaa kuumassa pyyheväännätyksessä 45 minuuttia. Kuivatusväännätys on yhä käynnissä. Pyyhehaudonnan jälkeen keskipuristinta oli helpompi kiristää, joten otaksun puussa tapahtuneen jotain. Jos lapa jää yhä kieroksi, laitan se kattilan päälle.

Lapa suoristui lupaavasti jo viime yön aikana kylmäväännätyksessä. En olisi taatusti arvannut kokeilla sitä jos ei joku ekspertti olisi sitä neuvonut jossain vanhassa viestissä.

[Juri]

[Smirkelimies]

Keksin, miten pyyhehaudonnan lämpötilaa voi seurata. Tuomen käärin kokonaan froteepyyhkeeseen jälkilämpimässä saunassa, vääntö päälle. Laitoin paistimittarin "paistiin". Ja eikun kiuhuvaa vettä pyyhkeen päälle. Paistimittari näytti enimmillään 85 astetta, mutta laski aika nopsaan, 75 piti aika vähän aikaa, 60 astetta paremmin. Tuo menetelmä näyttäisi melko toimivalta, jos tarvii koko jousen mittaista höyrytystä. Sauna olisi saanut olla kuumempi, mutta tuomi oikeni silti lähes luotisuoraksi, Kylmäväännätys vielä päällä. Perhana työt alkoi, loma loppu ja kaikki tärkeät hommat jää tekemättä päivällä

[Ari Rantala]

[Smirkelimies]

Sain ährättyä pihlajan eka kerran jonkinmoiseen jännekorkeuteen vireeseen. Vetokuva ohessa. Jännelinja on sekä tuomessa että pihlajassa pielessä, mutta jotenkuten molemmilla jo ampuilee. Vielä pitäisi raaputella molempia. Paunoista ei ole muuta tietoa kuin että niitä on liikaa. Luokitellaankos tuo siihen B-ryhmään?

[Smirkelimies]

...ja vireessäolokuva

[pyssymies]

B-kirjimeltahan tuo näyttää(toivottavasti et tarkoittanut B-luokkaa Kahva vaikuttaa järisyttävän paksulta ja "feidit" aika jyrkiltä. Paahtamistakin voisi kokeilla, B on kyllä aika vaikea tehdä ekana jousena, aika vaikea muutenkin

[Smirkelimies]

Kiitos kommenteista. Pitääpä raaputtaa kahvaa pienemmäksi. Minulla on ennestään paksukahvanen lasikuitujouska, puujouskat tahtoo imeä siitä vaikutteita ihan väkisin. Tosi paljon helpotti täältä palstalta saadut lapojen mitat ja muodot, muuten olisi mennyt paljo enempi arvailuksi. Notta kiitos vaan kaikille jotka ovat jaksaneet neuvoa.

[Simo Hankaniemi]

Kahvan ei tosiaan kestävyyden vuoksi tarvitse olla noin paksu. Mutta jos paksu miellyttää kädessä enemmän, niin ei se mikään ongelma ole.

[Smirkelimies]

Tuomi on näistä kahdesta minun suosikki tällä hetkellä. 0-jännekorkeudellakin tuomella saa ammuttua tarkemmin (siis minun hehtaari-asteikolla). Jostain syystä laukaisu on miellyttävämmän tuntuinen kuin pihlajalla, jolla nuolet lentää tauluun hyvin vinossa. Tuomessa on pari mutkaa toisessa lavassa, mikä vaikeuttaa viimeistelyraaputtelua.
Gulp, ylälavassa näkyy kulmikkuutta taipumisessa, johtunee osaltaan niistä mutkista. Kuva hämää, lavat on hieman propellilla, joten ylälapa näyttää ohemmalta. Pitäisi varmaankin tehdä se tilleripuu.