| View previous topic :: View next topic |
| Author |
Message |
Hurtta
Joined: 06 Dec 2007
Posts: 49
|
 Posted: 04.01.2010 00:48 Post subject: |
 |
|
Elettiin sitä ennenkin.....  |
|
| Back to top |
|
 |
T. Manner
Joined: 30 Jun 2007
Posts: 949
Location: Vantaa
|
| Posted: 04.01.2010 01:30 Post subject: |
|
|
Nostetaanpa keskustelun tasoa:
| Quote: | | Sitä ei yksinkertaisesti näe eikä edes tunne. |
Ja Elvis elää.
| Quote: | | Ja ei siellä mitään niveltä ole, se kaari vain taipuu. |
Ja Pii on kolme.
| Quote: |
Sinun olisi ehkää syytä tutustua jousenveistelyyn ja tilleröintiin hieman paremmin. |
Viimeisen kolmen vuoden aikana olen tainnut tehdä kolme jousta, kaksi katajasta ja yhden pihlajasta. Nyt on Virossa odottamassa saarnea ja kuivamassa lisää pihlajaa.
| Quote: | | Tiedät itsekin varmasti, että nuo tieteelliset termisi ja analyysisi ovat täysin vieraita, jos alan koulutusta ei omaa. |
Nuo sinun selityksesi ovat täysin todellisuudelle vieraita (jollei niitä osoiteta todeksi).
| Quote: | | Laskeudu nyt vaan tänne jousenveistäjän tasolle, jos perinnejousien tekemiseen keskittyneellä foorumilla juttelet. |
Tuohon opetettiin LVP:llä muutama standardi vastaus, mutta taidanpa jättää sanomatta.
TLM
_________________
"Aina ei voi voittaa, toisinaan ei pääse edes tasoihin ja joskus häviäminenkin on mahdotonta." |
|
| Back to top |
|
|
Ilkka Seikku
Joined: 17 Jan 2007
Posts: 944
|
| Posted: 04.01.2010 02:22 Post subject: |
|
|
| T. Manner wrote: | Nostetaanpa keskustelun tasoa:
Ja Elvis elää.
Ja Pii on kolme.
Viimeisen kolmen vuoden aikana olen tainnut tehdä kolme jousta, kaksi katajasta ja yhden pihlajasta. Nyt on Virossa odottamassa saarnea ja kuivamassa lisää pihlajaa.
Nuo sinun selityksesi ovat täysin todellisuudelle vieraita (jollei niitä osoiteta todeksi).
Tuohon opetettiin LVP:llä muutama standardi vastaus, mutta taidanpa jättää sanomatta.
TLM |
Elviksen kuolemasta tai elossaolosta en tiedä, eikä liity tähän aiheeseen.
Pii saa minun puolestani olla vaikka viisi, ei muuta sitä miten jouseni taipuu.
Mitä nyt pitäisi osoittaa todeksi? Sekö että jouseni taipuu ensin palluroiden kärjistä? No..TÄTEN MINÄ TODISTAN SEN TAIPUVAN ENSIN PALLUROIDEN KÄRJISTÄ.
Ja perustelu vielä jousentekijänammattilaisen käyttämällä teorialla:
Kun pallura(w3dd) krytfilloituu 4/2osaa ilman lirputilärpytimomentin vastuujakaumaa(c19) ja osittuu jakohihnojen(JH) muotoilupuikon vääristymää mukauttaen, niin leposlaakifiggeli(monokkeli) on tällöin tietenkin 3. Nyt tuo 3 voidaan helposti määrittää kulkemaan qq4-927-määritelmän mukaisesti epäkeppanan lujituspensseli-janan kohtaan G. Näin ollen tulos on prikulleen kuten kirjoitin jouseni taipuvan.
Onko sinulle tosiaan siis OPETETTU jopa vastaukset tietyn kaavan mukaisesti? |
|
| Back to top |
|
|
Ilkka Seikku
Joined: 17 Jan 2007
Posts: 944
|
| Posted: 04.01.2010 02:28 Post subject: |
|
|
Olisitko t.manner tyytyväinen jos KAIKKI tällä sivustolla oleva teksti olisi esitetty tieteellisen tarkasti ja jämptisti?
Luehan tätä foorumia. Tämähän on täysin valheellinen ja epätodellinen paikka jos asioita tarkastellaan noin käsittämättömän tarkasti. |
|
| Back to top |
|
|
Ilkka Seikku
Joined: 17 Jan 2007
Posts: 944
|
|
| Back to top |
|
|
heikki
Joined: 09 Jun 2009
Posts: 1178
Location: Vantaa
|
| Posted: 04.01.2010 13:48 Post subject: |
|
|
| Ilkka Seikku wrote: |
Kun pallura(w3dd) krytfilloituu 4/2osaa ilman lirputilärpytimomentin vastuujakaumaa(c19) ja osittuu jakohihnojen(JH) muotoilupuikon vääristymää mukauttaen, niin leposlaakifiggeli(monokkeli) on tällöin tietenkin 3. Nyt tuo 3 voidaan helposti määrittää kulkemaan qq4-927-määritelmän mukaisesti epäkeppanan lujituspensseli-janan kohtaan G. Näin ollen tulos on prikulleen kuten kirjoitin jouseni taipuvan.
|
Jos haluaisin käyttää viesteissäni sigua, niin tämä se olisi!!
Leposlaagifiggelien tarkastelu kunniaan! |
|
| Back to top |
|
|
Pasi
Joined: 11 Jul 2008
Posts: 8
Location: LappiLaplandFinland
|
| Posted: 04.01.2010 14:03 Post subject: |
|
|
| Laskin tänään omien jousieni taipumia tuolla seikun kaavalla. En saanut aivan tarkkoja tuloksia. Johtuukohan se siitä että kyseinen kaava on tarkoitettu vain B-jousien taipuman laskemiseen, vai siitä että yksinkertaisesti laskin jotain väärin qq4-927-määritelmää käyttäessäni... |
|
| Back to top |
|
|
Ilkka Seikku
Joined: 17 Jan 2007
Posts: 944
|
| Posted: 04.01.2010 14:11 Post subject: |
|
|
| Pasi wrote: | | Laskin tänään omien jousieni taipumia tuolla seikun kaavalla. En saanut aivan tarkkoja tuloksia. Johtuukohan se siitä että kyseinen kaava on tarkoitettu vain B-jousien taipuman laskemiseen, vai siitä että yksinkertaisesti laskin jotain väärin qq4-927-määritelmää käyttäessäni... |
Jos jousesi on ns.suora, eli ojennus/oiko-momentulaarinen jousi, niin et tietenkään saa tarkkaa lukemaa jos käytit leposlaakifiggelin määrittelyyn epäkeppanan lujituspensseli-janalla tuota qq4-927-määritelmää.
Jousesi tapauksessa on tottakai käytettävä viereisarvon yhdistävää säteittäistyöntö-määritelmää; qq4-992 määritelmää! |
|
| Back to top |
|
|
elvis
Joined: 27 Jun 2007
Posts: 343
Location: Turku
|
| Posted: 04.01.2010 14:14 Post subject: |
|
|
| nyt alkaa mennä jo tajunnanvirtaa osastolle. Mode vois tehdä asialle jotakin...? |
|
| Back to top |
|
|
Ilkka Seikku
Joined: 17 Jan 2007
Posts: 944
|
| Posted: 04.01.2010 14:24 Post subject: |
|
|
| elvis wrote: | | nyt alkaa mennä jo tajunnanvirtaa osastolle. Mode vois tehdä asialle jotakin...? |
Miten niin? Siksikö kun ihan kaikki ei nyt tajua näitä käyttämiäni laskelmia? |
|
| Back to top |
|
|
elvis
Joined: 27 Jun 2007
Posts: 343
Location: Turku
|
| Posted: 04.01.2010 14:43 Post subject: |
|
|
| Ilkka Seikku wrote: | | elvis wrote: | | nyt alkaa mennä jo tajunnanvirtaa osastolle. Mode vois tehdä asialle jotakin...? |
Miten niin? Siksikö kun ihan kaikki ei nyt tajua näitä käyttämiäni laskelmia? |
oletpas harvinaisen lapsellinen kaveri... |
|
| Back to top |
|
|
Ilkka Seikku
Joined: 17 Jan 2007
Posts: 944
|
| Posted: 04.01.2010 15:08 Post subject: |
|
|
Tässä nyt vielä yksi epätoivoinen yritys saada oma sanottavani, jonka tarkoitus siis oli puhtaasti tiedon ja kokemuksen jakaminen, selväksi myös aikuismaisesti toisia lapselliseksi lällättävälle mikälie nimimerkki elvikselle.
Tarkkaile kuvista lavan kärkeä palluran keskikohtaa ja lavan tyveä.
Näin tämä jousi taipuu.
Ihan täyttä vetoa en kuviin saanut, koska kehikko jossa jousi oli kiinni ei sitä mahdollistanut.
Tiedemiehet saavat nyt kommentoida jousen taipumista/vääntymistä, kiertymistä tai vaikka jäyhyyttä sydämensä kyllyydestä.
Kuvista voi sitten tyhmemmät katsella että miten se taipuu. |
|
| Back to top |
|
|
Ilkka Seikku
Joined: 17 Jan 2007
Posts: 944
|
| Posted: 04.01.2010 15:10 Post subject: |
|
|
| Loppuvedot.. |
|
| Back to top |
|
|
jkekoni
Joined: 01 Jan 2005
Posts: 2834
Location: Espoo
|
| Posted: 04.01.2010 17:21 Post subject: |
|
|
| Noi on otettu 3 jalalla? Hyvää työtä. Nyt pitäisi kasata samaan kuvaan... |
|
| Back to top |
|
|
T. Manner
Joined: 30 Jun 2007
Posts: 949
Location: Vantaa
|
| Posted: 04.01.2010 20:50 Post subject: |
|
|
LOL
| Quote: | Kun pallura(w3dd) krytfilloituu 4/2osaa ilman lirputilärpytimomentin vastuujakaumaa(c19) ja osittuu jakohihnojen(JH) muotoilupuikon vääristymää mukauttaen, niin leposlaakifiggeli(monokkeli) on tällöin tietenkin 3. Nyt tuo 3 voidaan helposti määrittää kulkemaan qq4-927-määritelmän mukaisesti epäkeppanan lujituspensseli-janan kohtaan G. Näin ollen tulos on prikulleen kuten kirjoitin jouseni taipuvan.
Onko sinulle tosiaan siis OPETETTU jopa vastaukset tietyn kaavan mukaisesti? |
Tässä sinänsä selitys miksi asiallinen keskustelu voitaneen katsoa päättyneeksi.
LVP = Luovan V-------n Peruskurssi (Ironiaa)
IS:llä on tietysti sama ongelma kuin meillä muillakin, taivutetussa kaaressa lisätaipuman havainnointi ei ole helppoa kun tarkastelukohta liikkuu ja vaihtaa kulmaansa. Tässä nopasti keksin vain mallineen käytön vertailussa. PC kuvakin on enemmän kuin hieman hankala käyttää.
TLM
_________________
"Aina ei voi voittaa, toisinaan ei pääse edes tasoihin ja joskus häviäminenkin on mahdotonta." |
|
| Back to top |
|
|
Ilkka Seikku
Joined: 17 Jan 2007
Posts: 944
|
| Posted: 04.01.2010 21:23 Post subject: |
|
|
Varmaan manner nyt ymmärrät, jos osasit, tuon myöskin ironisella mielellä kirjoitetun tekstini, ottaa kevyenä opetuksena.
Tarkoituksena saada sinut hoksaamaan miten jumalattoman turhauttavaa ja vaikeaa on keskustella henkilön kanssa joka ei suostu käyttämään samaa kieltä keskustelukumppaninsa kanssa, vaikka sen voisi helposti tehdä, vaan syöksee lohikäärmeen lailla käsittämättömiä lausahduksia.
Melko helposti samaan kuvaan saat nuo kuusi kuvaa ympättyä, kun otat plankon paperin ja asettelet se siihen näyttöruudulle. Sihtailet sitten sen jousen lavan siihen ja piirrät kynällä sen paperille.
Sitten vaan toistat saman jokaisella kuvalla. Oikean kohdan joka kuvalle saat esim. sen kahvan takana olevan puunvärisen kehikon mukaan.
Sitten kun olet piirtänyt ne kuvat, niin voit mittailla ja laskeskella taipumia ja momentteja(tai mitä ne nyt sitten ikinä ovatkaan, en tiedä.) |
|
| Back to top |
|
|
Juri
Joined: 20 Oct 2004
Posts: 3319
Location: Vantaa
|
| Posted: 04.01.2010 22:50 Post subject: |
|
|
| T. Manner wrote: | | taivutetussa kaaressa lisätaipuman havainnointi ei ole helppoa kun tarkastelukohta liikkuu ja vaihtaa kulmaansa. |
Itseasiassa se on mielestäni helpointa nähdä nimenomaan silloin kun kaari on liikkeessä.
Valokuvissa muodot näyttävät jostain syystä aina latteammilta kuin silmin nähtynä. Joku joka osaa, saisi kyllä photoshopattua nuo kuvat myös päällekkäin. |
|
| Back to top |
|
|
T. Manner
Joined: 30 Jun 2007
Posts: 949
Location: Vantaa
|
| Posted: 04.01.2010 23:57 Post subject: |
|
|
| Quote: | | Tarkoituksena saada sinut hoksaamaan miten jumalattoman turhauttavaa ja vaikeaa on keskustella henkilön kanssa joka ei suostu käyttämään samaa kieltä keskustelukumppaninsa kanssa, vaikka sen voisi helposti tehdä, vaan syöksee lohikäärmeen lailla käsittämättömiä lausahduksia. |
Jos se olisi noin yksinkertaista niin en tässä iässä jaksaisi ärsytellä ihmisiä. Tuota asiaa vain ihan oikeasti ei voi "Suomeksi" sanoa, koska termistöä ei ole. Sijalla voi käyttää helskutin pitkäveteisiä selostuksia, mutta ei se välttämättä tee asiasta ymmärrettävämpää. Yhden yksittäisen asian voi joskus selittää helposti, mutta heti kun menee siitä eteenpäin niin suo on vastassa...
Perus lujuusoppi ei oikeastaan ole hirvittävän monimutkaista (ongelma on, että pitää opiskella pirusti tylsiä kursseja ja laskea työläitä laskuja todetakseen sen). Minulla on yksi hyvä ystävä, joka pahan lukihäiriön takia kävi kouluja vain sen minimin (tienaa kyllä nykyään enemmän kuin minä) hänellä vain on jostain tuollainen puoliluonnollinen kyky nähdä asioita, joita minä aina -varmuuden vuoksi- lasken. Moista en ole tavannut aikamoisella joukolla tuntemiani lujuusopin professoreita.
Kaaren taipumaa vedettäessä jännettä voidaan kuvata (yleisimmin käytettyjä) kahdella tavalla 1. kaarevuussäteen muutoksena tietyssä pisteessä 2. siirtymänä alkupisteestä. Tapa yksi antaa paremman kuvan tietyssä kohtaa kaaressa tapahtuvasta taivutuksesta, mutta se on vaikea mitattava. Tapa 2 on aika helppo mitata, mutta asioiden irtisaaminen johtaa melko hankaliin laskuihin.
Täytyypä pistää myssyyn, hautumaan.
TLM
Tulipa mieleen yksi tapa, kome pistettä ja heittokello keskelle. Eli lyhyt palkki, jossa on keskellä reikä kellolle. Viritys kuminauhalla kaareen kiinni, tällöin kello näyttää kaarevuuden muutosta palkin pituisella alueella - esim 100 mm.
_________________
"Aina ei voi voittaa, toisinaan ei pääse edes tasoihin ja joskus häviäminenkin on mahdotonta." |
|
| Back to top |
|
|
Ilkka Seikku
Joined: 17 Jan 2007
Posts: 944
|
| Posted: 05.01.2010 00:09 Post subject: |
|
|
Ainakin minä näen ilman apuvälineitäkin noin niinku suunnilleen, missä kohtaa jousi taipuu, missä ei taivu niin paljoa ja missä taipuu liikaa, suhteessa lavan muihin kohtiin.
Kursseillani käytetään usein ihan vaan viivoitinta jota liikutellaan lavan selkäpuolella. Jos oikein tarkka haluaa olla, voi taipumisen helposti mitata ihan tavallisella mauserilla.
Silmämääräisestikin kyllä oppii tuon kaarevuuden muutokset katsomaan riittävän tarkasti, mitä jousenteossa on tarpeen. |
|
| Back to top |
|
|
Ilkka Seikku
Joined: 17 Jan 2007
Posts: 944
|
| Posted: 05.01.2010 00:12 Post subject: |
|
|
"..Kursseillani käytetään usein ihan vaan viivoitinta jota liikutellaan lavan selkäpuolella.."
Sori, tarkoitin vatsapuolella.. selkäpuolellakin toki voi, mutta helpompaa se on vatsapuolelta. |
|
| Back to top |
|
|
Juri
Joined: 20 Oct 2004
Posts: 3319
Location: Vantaa
|
| Posted: 05.01.2010 01:57 Post subject: |
|
|
Minä käytän timpurinkynää, sekä itsekseni että kursseillani. Se on oikein kätevän mittainen ja sillä voi myös merkata.
Yleensä tykkään vielä tarkistaa ja tarkentaa näköhavaintoni vielä jollain toisella simppelillä menetelmällä. |
|
| Back to top |
|
|
heikki
Joined: 09 Jun 2009
Posts: 1178
Location: Vantaa
|
| Posted: 05.01.2010 04:02 Post subject: |
|
|
| Juri wrote: | | Joku joka osaa, saisi kyllä photoshopattua nuo kuvat myös päällekkäin. |
Mä mitään osaa, mutta yritin ainakin. Yritin kohdistaa tuon alimman sidoksen tasan samaan kohtaan, mutta voi se heittää muutaman pikselin verran, parempaan en nyt pystynyt.
Mitä tästä nyt sitten voi sanoa... lapa taipuu sieltä, minne vaikuttaa taivutusmomentti - enempi tai sitten vähempi. Mistäs me alun perin kinattiinkaan  |
|
| Back to top |
|
|
heikki
Joined: 09 Jun 2009
Posts: 1178
Location: Vantaa
|
| Posted: 05.01.2010 04:03 Post subject: |
|
|
| Ai niin, Seikun alkuperäiskuvista järjestyksessä toisen jätin pois, kun siinä taipuma oli niin olematon. |
|
| Back to top |
|
|
Yleisajattelija
Joined: 29 Sep 2009
Posts: 51
|
| Posted: 05.01.2010 11:41 Post subject: Teoriaa ja käytäntöä |
|
|
Jos ei ymmärrä VARMASTI tässä ongelmassa esiintyvää matematiikkaa ja fysiikkaa on turha esiintyä tieteen ja totuuden äänitorvena.
Nettikeskustelussa tulisi myös osata käyttäytyä fiksusti ja ymmärtää eriäviä mielipiteitä ERYISESTI JA VARSINKIN silloin jos sattuu sillä kertaa olemaan oikeassa. Toisten keskustelijoiden mollaamminen koulutuksen, henkilökohtaisuuksien yms. muodossa EI OLE fiksua käyttäytymistä. Eikä tämä muutu mihinkään oli ise asiassa sitten oikeassa tai väärässä.
Kun tieto ja ymmärrys loppuu ja jos heikko itsetunto ei anna periksi myöntää olevansa väärässä eikö ole silloin parempi kommunikoida vain samanmielisten kanssa? Onko keskustelusta erilaisten mielipiteiden omaavien ihmisten kanssa mitään hyötyä jos ei ole valmis oppimaan uutta ja vaihtamaan omaa mielipidettään jos tosiasiat niin vaativat?
Seikku on tässä oikeassa 100-0, jotkut eivät vaan näytä sitä ymmärtävän.
Tuo Seikun havainto on milestäni 100% fysiikan lakien mukainen, jos käytetty malli on oikea. JOS osataan käyttää oikeaa mallia jossa kitkatekijät tulee olla siis mukana, niin havaitaan juuri tuon Seikun todentama jousen käyttäytyminen.
Omasta puolestani olen valmis muuttamaan käsitystäni jos joku OSOITTAA että käsitykseni asiasta on väärä tai tuo esiin muuten vain paremman teorian.
P. S Jos joku vielä tuo noita malleja joissa ei ole kitkatekijää mukana (se on siis TÄSSÄ nimenomaisessa tapauksessa olennainen) voisi ainakin olla munaamatta ammattikunnan mainetta ja esiintyä yksityishenkilönä. |
|
| Back to top |
|
|
elvis
Joined: 27 Jun 2007
Posts: 343
Location: Turku
|
| Posted: 05.01.2010 12:51 Post subject: |
|
|
hieno kuvasarja! Nyt näkee miten taipuu!
Ja hieno on pyssykin, se taisi olla sama kuin tuolla toisessa ketjussakin. |
|
| Back to top |
|
|
T. Manner
Joined: 30 Jun 2007
Posts: 949
Location: Vantaa
|
| Posted: 05.01.2010 20:17 Post subject: |
|
|
Kuvasarja on hyvä.
| Quote: | | Tuo Seikun havainto on milestäni 100% fysiikan lakien mukainen, jos käytetty malli on oikea. JOS osataan käyttää oikeaa mallia jossa kitkatekijät tulee olla siis mukana, niin havaitaan juuri tuon Seikun todentama jousen käyttäytyminen. |
Paras kun alat selittämmän miten materiaalin sisäinen kitka vaikutta taivutusjakaumaan staattisessa tapauksessa.
Viskoelastinen käyttäytyminen sitä hieman tekee jos tilleröinnissä venymätasot heittelevät.
TLM
_________________
"Aina ei voi voittaa, toisinaan ei pääse edes tasoihin ja joskus häviäminenkin on mahdotonta." |
|
| Back to top |
|
|
Yleisajattelija
Joined: 29 Sep 2009
Posts: 51
|
| Posted: 06.01.2010 17:24 Post subject: Kitka |
|
|
Selkokielelle käännettynä materiaalin sisäinen kitka aiheuttaa sen, että tarvitaan suurempi voima aiheuttamaan taipuma kuin ylläpitämään sitä.
Puullakin voidaan olettaa kitkatekijä merkityksettämäksi jos taipuma on pieni (esim. 1/200). Tämä oletus tehdään aina kun lasketaan puurakenteiden lujuuslaskelmia (osa tuosta kitkatekijän vaikutuksesta huomioidaan kyllä kuormituksen aikaluokkien avulla).
Tässä esimerkissä taipuma on hyvin suuri (n. 1/2 eli todella paljon suurempi), jolloin oletus puun kimmoisasta käyttäytymisestä ei päde ja normaaleja taipuman kaavoja EI ENÄÄ SAA käyttää.
Esim. karkaistulla teräsjousella kitkatekijä on arvattavsti pienempi kuin puulla jolloin materiaali käyttäytyy kimmoisasti suuremmalla taipumalla kuin puu. Metalleilla asiaa hankaloittaa varsinkin pehmeillä metalleilla helposti syntyvä pysymä taipuma.
Tässä nimenomaisessa tapauksessa (eli B-jousi), ampujasta poispäin oleva lavan alkuosa tekee sen, että tämä lavan osa on vedon alussa "tuntuu jäykemmältä" (=vivun pituus on pienempi). Oikella tilleröinnillä voidaan n yt "pakottaa" taipuma esim. lavan B-kaaren keskelle. Kun vetoa jatketaan, lavan tyven ampujasta poispäin olevan osan kulma muuttuu, ja myös se alkaa taipumaan.
JOS mateeriaali olisi täysin kimmoista (kitka=0), lavan taipuma asettuisi nyt materiaalin kimmomodulin, vääntävän vivun ja lavan poikkileikkauksen määräämään asentoon RIIPPUMATTA siitä mikä osa kaarta on ensin taipunut. Siten ideaalisella materiaallilla B.-jousi ei toimi (TÄSSÄ tapauksessa Mantereen kaavio siis on validi)
Koska B-kaari on valmiiksi taipunut, siinä olevan materiaalin kimmomoduli (vai onko se nykyään kimmokerroin tms.) on muuttunut . Koska tuo kitkatekijä aiheuttaa kimmomoduulin jatkuvan muutoksen taivututushistorian funktiona, ei kaaren taipumaa voi eikä SAA laskea vakiokimmomodulin laskentakaavalla.
Kitkatekijä on epälineerinen ilmiö. joten sitä on vaikea käsitellä mallinnuksessa (=teoreetikot jättävät sen pois). Esim, simulaattoreissa voidaan rajoitetusti laskea myös tuontyyppisiä epälineearisuuksia sisältäviä tapauksia, mutta tyypillisesti tulee ns. suppenemisongelmia, joista simulattori tätyy "kävelyttää" läpi. Tosin oma vähäinen tietämykseni asiasta on n. 15vuotta vanhaa ja nämä ominaisuudet ovat simulattoreissa kuulemma kovasti kehittyneet.
Tässä tapauksessa kitkatekijän voi huomioida simulaattorissa esim. siten että muutetaan aineen kimmomodulia käsin sitä mukaa kun jousi taipuu eteenpäin ja lisätään pysyvää taipumaa tarpeen mukaan. Tämä johtaa tosin helposti ns. nollatutkimukseen, koska malli kyllä saadaan pelaamaan tässä nimenomaisessa Seikun jousessa mutta malli ei välttämättä kerro kuinka Seikun tekemä seuraava B-jousi tulee taipumaan. |
|
| Back to top |
|
|
T. Manner
Joined: 30 Jun 2007
Posts: 949
Location: Vantaa
|
| Posted: 06.01.2010 19:11 Post subject: |
|
|
Hohhoijaa LOL ja muita sen tapaisia asioita.
YA:n olisi ilmeisesti pitänyt jatkaa opiskeluaan.
Lujuusopin peruslause:
Ulkoiset voimat ja sisäiset jännitykset ovat tasapainossa.
Voimat ja jännitykset sitoo toisiinsa tasapainoyhtälöt.
Siirtymät ja venymät sitoo toisiinsa ns. kompatibiliteettiyhtälöt.
Nämä yhtälöryhmät sitoo toisiinsa ns, konstitutiivinen yhteys esim Hooken laki: jännitys = venymä*kimmomoduli, joka on lineaarinen täysin kimmoisa relaatio. Tähän voidaan pistää sitten muitakin malleja esim. viskoelastinen riippuvuus.
Voimien ja jännitysten laskemiseen EI tarvita kimmomodulia, esittämäni tapa voimien ratkaisuksi täten tarvitse mitään "kitkatekijää", joka lienee oikeammin olisi tulkittavaksi viskoelastiseksi materiaaliriippuvuudeksi (who knows) (JUURI TÄMÄN TAKIA OIKEA TERMINOLOGIA ON TARPEEN, PIRUKAAN EI NYT TIEDÄ MITÄ YA OIKEASTI TARKOITTAA).
Jos haluasin ratkaista taipuman tietyllä voimalla niin silloin tuota riippuvutta tarvitaan.
Joihinkin nykyisiin FEMinisti paketteihin saa saa syötettyä haluamansa konstitutiivisen yhteyden, josaa on aika-, muodonmuutosnopeus, venymäriippuvuudet huomioitu. Ratkaisu menee askelissa ja on aikaaviepää, mutta nykyisissä koneissa kyllä teho riittää. On vain hieman kyseenalasita (kuten olen yrittänyt sanoa useampaan kertaan) kuinka paljon hyötyä tällaisesta tuloksesta oikeastaan olisi, verrattuna kokeiluun, joka on menetelmänä tuottanut todistettavasti toimivia jousia varsin kohtuullisella työmäärällä.
TLM
Sopivia lausahduksia:
Jos et edes tiedä ettet tiedä niin sinulla on ongelma josta et voi olla tietoinen.
Vähän tietoa on joskus paljon huonompi tilanne kuin riittävästi tietoa.
Tieto tuo tuskaa.
Siperian pitäisi opettaa.
_________________
"Aina ei voi voittaa, toisinaan ei pääse edes tasoihin ja joskus häviäminenkin on mahdotonta." |
|
| Back to top |
|
|
T. Manner
Joined: 30 Jun 2007
Posts: 949
Location: Vantaa
|
| Posted: 06.01.2010 19:16 Post subject: |
|
|
| Quote: | | Tässä nimenomaisessa tapauksessa (eli B-jousi), ampujasta poispäin oleva lavan alkuosa tekee sen, että tämä lavan osa on vedon alussa "tuntuu jäykemmältä" (=vivun pituus on pienempi). Oikella tilleröinnillä voidaan n yt "pakottaa" taipuma esim. lavan B-kaaren keskelle. Kun vetoa jatketaan, lavan tyven ampujasta poispäin olevan osan kulma muuttuu, ja myös se alkaa taipumaan. |
Tietosisältö = 0. Luulen, että ymmärrän mitä tuossa yritetään sanoa, mutta nyt kyseessä olevaan jouseen sovellettuna tuo kun vain ei pidä paikkaansa. Jossain Skyyttalaisessa ehkä, vähän.
TLM
_________________
"Aina ei voi voittaa, toisinaan ei pääse edes tasoihin ja joskus häviäminenkin on mahdotonta." |
|
| Back to top |
|
|
Yleisajattelija
Joined: 29 Sep 2009
Posts: 51
|
| Posted: 06.01.2010 21:43 Post subject: Termejä |
|
|
| Quote: |
Joihinkin nykyisiin FEMinisti paketteihin saa saa syötettyä haluamansa konstitutiivisen yhteyden, josaa on aika-, muodonmuutosnopeus, venymäriippuvuudet huomioitu. Ratkaisu menee askelissa ja on aikaaviepää, mutta nykyisissä koneissa kyllä teho riittää. On vain hieman kyseenalasita (kuten olen yrittänyt sanoa useampaan kertaan) kuinka paljon hyötyä tällaisesta tuloksesta oikeastaan olisi, verrattuna kokeiluun, joka on menetelmänä tuottanut todistettavasti toimivia jousia varsin kohtuullisella työmäärällä.
|
No, ne on kuule juuri noita mitä tässä tarvitaan (termit ovat kieli. ammattiryhmä ja kontekstiriippuvia ja niiden kanssa saivartelu ei enää jaksa tässä iässä enää innostaa)
Viskoosi fluidi on eräässä toisessa sovelluksessa käytetty termi joka tuottaa myös nuo samaiset epälineaarisuudet. Noiden FEM-mallien kanssa näplää suomessakin yliopistotutkimusryhmiä kansainvälisissä yhteistyöprojekteissa.
Sangen yksinkertaisetkin käytännön caset saa nuo mallit tuottamaan järjettömiä tuloksia.
Suosittelen ENSIN survomaan nuo mainitsemasi jutskat tuonne FEM:iin, keksit sitten vielä pari Nobelin palkinnon tuovaa parannusta noihin malleihin. SITTEN voit alkaa viisastelemaan Seikulle miten hänen jousensa EI VOIaipua. Ja jos SE SITTENKIN taipuu niin kuin taipuu niin voi, voi, ompa epäreilua! |
|
| Back to top |
|
|
T. Manner
Joined: 30 Jun 2007
Posts: 949
Location: Vantaa
|
| Posted: 07.01.2010 00:47 Post subject: |
|
|
| Quote: | | Suosittelen ENSIN survomaan nuo mainitsemasi jutskat tuonne FEM:iin, keksit sitten vielä pari Nobelin palkinnon tuovaa parannusta noihin malleihin. SITTEN voit alkaa viisastelemaan Seikulle miten hänen jousensa EI VOIaipua. Ja jos SE SITTENKIN taipuu niin kuin taipuu niin voi, voi, ompa epäreilua! |
Tuo edellinen tekstisi lujuusopin perusteista oli sitä luokka, että ainakaan tuon perusteella en sitä tee. Perusteesi B jousen taipumalle olivat huuhaata.
Olin ensimmäisen kerran tekemisissä Kuningatar FEMin kanssa kun tein aikanaan diplomityön ja siitä lähtien joka kerta joutuessani sitä käyttämään erilaisten ongelmien kanssa olen ihmetellyt kuuluko hän ongelmien vai ratkaisuiden joukkoon. Yllä lainatun kaltaiset osaamiset kallistavat vaaka ensinmainitulle puolelle.
TLM
_________________
"Aina ei voi voittaa, toisinaan ei pääse edes tasoihin ja joskus häviäminenkin on mahdotonta." |
|
| Back to top |
|
|
Yleisajattelija
Joined: 29 Sep 2009
Posts: 51
|
| Posted: 07.01.2010 20:16 Post subject: Tilannekatsaus |
|
|
Hmm.......
a)Nimim. Seikku on tehnyt B-mallisen jousen. Hän on kertonut, kuinka se taipuu kun sitä jännitetään.
b) Nimim. T. Mantere kertoo että Seikun havainto ei pidä paikkansa, jousi ei voi taipua noin
c) Nimim. T Mantere on tuonut arvioitavaksi mallin, jonka perusteella voisiin hänen laskea, miten jousen pitää taipua
d) Nimim. Yleisajattelija on kertonut, että nimim. Seikun havaitsema taipuminen on ihan mahdollista, viitaten että T Mantereen malli ei vain ole riittävä kuvaamaan B-jousta
d) Nim. Seikku on tuonut valokuvia jousen taipumisesta jotka ovat nähtävissä yllä.
Mikä on nyt nimim. T Mantereen pointti, ovatko Seikun kuvat T Mantereen mielestä väärennöksiä vai mistä on kysymys? |
|
| Back to top |
|
|
elvis
Joined: 27 Jun 2007
Posts: 343
Location: Turku
|
| Posted: 07.01.2010 20:46 Post subject: Re: Tilannekatsaus |
|
|
| Yleisajattelija wrote: | Hmm.......
ovatko Seikun kuvat väärennöksiä vai mistä on kysymys? |
Tässä on ote Seikun lausunnosta:
| Quote: |
Puolella vedolla tässä jousessa ei taivu muut kuin nuo palluroiden kärjet, eikä pidäkään taipua.
Lavan kärjet ja tyvet eivät taivu. Toki niihin rasitusta kohdistuu mutta ei vielä niin paljoa, että ne taipuisivat. Ne on työstetty jäykemmiksi. Taipuvat vasta sitten kun paunoja on vedetty riittävästi.
Taivutettaessa vetovastus kasvaa koko ajan. Kärjet ja tyvet eivät taivu vielä esim. tuossa jousessa mihinkään kun paunamittari heiluu 30paunan paikkeilla. Kun vedetään yli 40 paunan, niin jo alkaa tapahtua. |
Täytyy kyllä sanoa, että mun mielestä se ei tuon kuvasarjan perusteella
(tuo heikin kokoama) noin mene. Mikäli ymmärrän mitä Seikku tuossa
meinaa. Minun silmääni kaari taipuu yllättävänkin tasaisesti koko vedon
ajan. Eli mitään ensin taipumisia ei ole, kaikki taipuvat koko ajan.
Esimerkiksi selvästi tuosta kuvasarjasta näkee, että tyvet taipuvat koko
vedon ajan tasaisesti. |
|
| Back to top |
|
|
Ilkka Seikku
Joined: 17 Jan 2007
Posts: 944
|
| Posted: 07.01.2010 21:52 Post subject: |
|
|
Elvis ei sitten katso riittävän tarkasti.
Kun katsot kuvaa niin huomaat että esim.kahdessa viimeissä kuvassa(heikin tekemästä yhdistelmä kuvasta näkee hyvin) palluroiden kärjistä taipuminen on hyvinkin pientä verrattuna edellisiin kuviin ja tyvessä taipuminen on suurinta juuri noissa kahdessa viimeisessä kuvassa.
Ja päinvastoin ensimmäisissä otoksissa.
Että silleen.. |
|
| Back to top |
|
|
Yleisajattelija
Joined: 29 Sep 2009
Posts: 51
|
| Posted: 07.01.2010 23:34 Post subject: Taipuma |
|
|
Tuo vaatii kyllä pitkäjousen kuvat viereen vertailukohdaksi. Epäilemättä Seikulle on itsestään selvää alan ammattilaisena miten vertailukohtana oleva pitkäjousi taipuu, mutta meille amatööreille voisi vielä tuota selventää. (vrt. Mantereen hieroglyfien tulkinta).
Taipuman itsessään saa varmasti aikaan tilleröimällä tuohon kohtaan saranan, siitä ei liene epäilystä.
Tietysti asia on selvitettävissä myös tarkan tieteelliesti kokeilemalla. Jos on jollakulla ylimääräinen B-jousi, sen voisi poikkaista siten kahvan kahta puolta että lapojen kulmaa voi säätää pitkäjousesta eteenpäin kohti jyrkempää B:tä.
Tällön lavan (maksimi-)kaareutuman tulisi siirtyä kohti lapojen kärkeä (ehkä). |
|
| Back to top |
|
|
T. Manner
Joined: 30 Jun 2007
Posts: 949
Location: Vantaa
|
| Posted: 07.01.2010 23:42 Post subject: |
|
|
| Quote: | | c) Nimim. T Mantere on tuonut arvioitavaksi mallin, jonka perusteella voisiin hänen laskea, miten jousen pitää taipua |
Lopeta tuo pelleily.
Tuon pienen artikkelin nimike on "voimasuureiden määrittely", siinä ei ihan AIKUISTEN oikeasti puhuta mitään taipumasta.
Jos et erota voimia ja jännityksiä siirtymistä ja venymistä niin mene opettelemaan.
| Quote: | | d) Nimim. Yleisajattelija on kertonut, että nimim. Seikun havaitsema taipuminen on ihan mahdollista, viitaten että T Mantereen malli ei vain ole riittävä kuvaamaan B-jousta |
Joo niin sanoit, siinä vain ei kohteliaasti sanottuna ole järjen hiventäkään.
TLM
_________________
"Aina ei voi voittaa, toisinaan ei pääse edes tasoihin ja joskus häviäminenkin on mahdotonta." |
|
| Back to top |
|
|
Yleisajattelija
Joined: 29 Sep 2009
Posts: 51
|
| Posted: 08.01.2010 00:21 Post subject: Taipumaa |
|
|
Siis luvattu teos josta julkaustu Osa 1 (luonnos) JOSTA TEKIJÄ NIMENOMAAN PYYTÄÄ kommentteja.
Osa 1: Voimat
Osa 2: Jännitykset
Osa 3: Taipumat
Tuossa tehdään käsittäkseni jo oletus, että tuo Hooken laki on voimassa. JOS sellainen oletus voidaan tehdä, laskenta on helppoa. Koska taipuma >>1/100, Hooken laki ei siis ole voimassa. Voitanee kyllä olettaa tässäkin tapauksessa järjestelmä lineaariseksi jossakin pisteessä, joka mahdollistanee simulaation joillakin reunaehdoilla.
Mantere ottaa reippaasti kantaa Seikun jousen TAIPUMAAN ja alkaa sitten puhuakin VOIMISTA ja sitten syyttää Yleisajattelijaa TAIPUMAN käytöstä.
Yleisajattelijaa kiinnostaa todellakin tuo Seikun jousen TAIPUMA, jätän tuon nollatutkimuksen tekemisen kyllä suosiolla asiasta kiinnostuneille.
Joka tapauksessa jousen tekijöitä ei suuresti hyödytä tuo voimajakauma.
Se, että pitääko tuo epälineaarinen tekijä (viskoelastisuus, kitka, whatever) olettaa otettavaksi huomioon Mantereen julkaisun osassa 1, 2 vai 3 ei liene olennaista.
Eiköhän nuo asiaan liittyvät hankaluudet valkene viimeistään tuota osaa 3 kirjoitettaessa. |
|
| Back to top |
|
|
heikki
Joined: 09 Jun 2009
Posts: 1178
Location: Vantaa
|
| Posted: 08.01.2010 00:27 Post subject: |
|
|
| Minä en pysty tämän taipumisen kohdistumiseen sanomaan juuta enkä jaata, mutta huomaattehan, että viidestä kaaresta keskimmäisen "tumma selkä" puuttuu yhdistelmäkuvasta (sorry). Se pitää siihen kuvitella, mikä tekee arvioinnin vielä vaikeammaksi. |
|
| Back to top |
|
|
T. Manner
Joined: 30 Jun 2007
Posts: 949
Location: Vantaa
|
| Posted: 08.01.2010 00:46 Post subject: |
|
|
| Quote: |
Tuossa tehdään käsittäkseni jo oletus, että tuo Hooken laki on voimassa. |
Väärin.
Miten hitossa pystyt vetämään mitään johtopäätöksiä taipumista osasta, jossa puhutaan vain voimista?
| Quote: | | Koska taipuma >>1/100, Hooken laki ei siis ole voimassa. |
Väärin.
Taipuman suuruudella ja Hooken lain voimassaololla ei ole tuollaista yhteyttä. Jos tuollainen halutaan tehdä niin se tulee teknillisen taipumateorian diffisyhtälöitten voimassaolorajoituksista tai voimien suunnan muutosten aiheuttamista geometriatekijöistä.
| Quote: | | Voitanee kyllä olettaa tässäkin tapauksessa järjestelmä lineaariseksi jossakin pisteessä, joka mahdollistanee simulaation joillakin reunaehdoilla. |
Rajoitetusti vahingossa oikein.
Mikä tahansa systeemi voidaan olettaa paloittain lineaariseksi ja ratkaista siten. Useimmat FEM formulaatiot tekevät juuri näin. En ole kenenkään kuullut ennen sanovan lineaarisen yhtälöryhmän ratkaisua simulaatioksi.
| Quote: | | sitten syyttää Yleisajattelijaa TAIPUMAN käytöstä. |
Älä valehtele, lainaus hieman aikaisemmasta viestistäsi:
| Quote: | | c) Nimim. T Mantere on tuonut arvioitavaksi mallin, jonka perusteella voisiin hänen laskea, miten jousen pitää taipua |
| Quote: | | Mikä on nyt nimim. T Mantereen pointti |
Se, että Yleissekoilija ei tiedä lujuusopista tuon taivaallista ja Ilkka Seikku TEKEE silti ihan hyviä jousia.
TLM
_________________
"Aina ei voi voittaa, toisinaan ei pääse edes tasoihin ja joskus häviäminenkin on mahdotonta." |
|
| Back to top |
|
|
Yleisajattelija
Joined: 29 Sep 2009
Posts: 51
|
| Posted: 08.01.2010 01:23 Post subject: Lujuuslaseknnan perusteita |
|
|
[quote]Taipuman suuruudella ja Hooken lain voimassaololla ei ole tuollaista yhteyttä. Jos tuollainen halutaan tehdä niin se tulee teknillisen taipumateorian diffisyhtälöitten voimassaolorajoituksista tai voimien suunnan muutosten aiheuttamista geometriatekijöistä. /quote]
T Mantere voisi aloittaa tuon lujuuslaskennan perusteiden opiskelun esim. kirjasta "Kantavat puurakenteet" Leo Kähkönen, Rakennustieto Oy 1997.
Kappale 1.1 Puun Rakenne ja laskentamallit, sivu 11
"Jännityksiä ja ja muodonmuutoksia tarkasteltaessa käytetään tavallisesti kimmoteoriaa. Tämä merkitsee että:
-Hooken lain oletetaan olevan voimassa
-muodonmuutosten vaikutus jännityksiin otetaan huomioon vain vakavuustarkasteluissa.
-materiaalin oletetaan murtuvan, kun jännitys tietyssä pisteessä on saavuttanut lujuusarvon
-jännitysjakauman ie muutoin oleteta olevan vaikuttavan materiaalin lujuuteen
Todellisuudessa Hooken laki on voimassa vain pienillä jännityksillä ja kimmomoduuli vedossa ja puristuksessa on eri suuri."
Tämä siis tekun insinööriopuksesta. Sitten kun nämä on luettu, voitkin siirtyä näihin hankalimpiin tapauksiin. |
|
| Back to top |
|
|
T. Manner
Joined: 30 Jun 2007
Posts: 949
Location: Vantaa
|
| Posted: 08.01.2010 03:04 Post subject: |
|
|
Kun yleissekoilija pitää soveltavaa laskentaohjetta lujuusopin perusteoksena niitä taitaa olla syytä siirtää hänet tuolla ignore-listalle.
Jos yleissekoilija haluaisi tutustua lujuusopin perusteisiin niin hänen olisi syytä lukea esim. Timoshenko; Theory of Elasticity, jota yleismaailmallisesti pidetään alan perusteoksena, tai Green&Zerna Theoretical Elasticity, joka on tyylikäs esitys alasta kiinnostuneille.
Katsotaanpa:
| Quote: | "Jännityksiä ja ja muodonmuutoksia tarkasteltaessa käytetään tavallisesti kimmoteoriaa. Tämä merkitsee että:
-Hooken lain oletetaan olevan voimassa |
Juurihan olet toitottanut, että näin ei ole! Yritä nyt päättää.
| Quote: | | -muodonmuutosten vaikutus jännityksiin otetaan huomioon vain vakavuustarkasteluissa. |
Yritäpäs laskea kehää näin niin huomaat pientä suurempia yllätyksiä.
LOL
| Quote: | | -materiaalin oletetaan murtuvan, kun jännitys tietyssä pisteessä on saavuttanut lujuusarvon |
Nyt ei rakennustarkastaja tykkää, yhdistetyt jännitykset on unohdettu; vihje: lujuushypoteesi.
| Quote: | | -jännitysjakauman ie muutoin oleteta olevan vaikuttavan materiaalin lujuuteen |
Vaarallinen oletus anisotrooppisilla aineilla.
| Quote: | | Tämä siis tekun insinööriopuksesta. Sitten kun nämä on luettu, voitkin siirtyä näihin hankalimpiin tapauksiin. |
Jos nuo todella ovat lainauksia kyseisestä kirjasta niin pitäisiköhän se raportoida asianomaisille viranomaisille.
Et muuten noilla käsitellyt asiaa, josta edellä puhuttiin, yritä nyt poika(?) pysyä aiheessa.
TLM
Melkein ROTFLMAO.
_________________
"Aina ei voi voittaa, toisinaan ei pääse edes tasoihin ja joskus häviäminenkin on mahdotonta." |
|
| Back to top |
|
|
pyssymies
Joined: 19 Dec 2008
Posts: 808
Location: Ikaalinen
|
| Posted: 08.01.2010 03:31 Post subject: |
|
|
Arvoisa T.Manner, järjestäthän B-jousen rakennuskurssin? Olisi kiva nähdä tuota jargonia käytännössäkin. Muuten tuossa junkaamisessa ei ole mitään järkeä, ihan totta, ei ole. Vaikka kuinka olisi seksologi, ei kannata opettaa isäänsä naimaan.
-Vesa Soikkeli- |
|
| Back to top |
|
|
T. Manner
Joined: 30 Jun 2007
Posts: 949
Location: Vantaa
|
| Posted: 08.01.2010 04:25 Post subject: |
|
|
| Quote: | | Vaikka kuinka olisi seksologi, ei kannata opettaa isäänsä naimaan. |
Ja tuoko siis tarkoittaa, että yleissekoilija on oikeassa? Jos olisit lukenut tämän ketjun niin olisit saattanut havainnoida, että tässä ei enää pitkään aikaan ole jaariteltu IS:n jousesta.
Sinänsä täysin turha hupailu, mutta katsotaan koska valkotakkiset miehet tulevat tuo YS:n noutamaan.
TLM
"Joitakin on turha edes lähettää hakemaan kirjoitusavaimia."
_________________
"Aina ei voi voittaa, toisinaan ei pääse edes tasoihin ja joskus häviäminenkin on mahdotonta." |
|
| Back to top |
|
|
T. Manner
Joined: 30 Jun 2007
Posts: 949
Location: Vantaa
|
| Posted: 08.01.2010 04:28 Post subject: |
|
|
| Quote: | | Olisi kiva nähdä tuota jargonia käytännössäkin. |
Lukemalla tämän ketjun olisit ehkä huomannut, että en ole neuvonut ketään tekemään mitään tai mitenkään. Itse asiass. olen yrittänyt välttää kaikkein pahinta ammattisanastoa, muuten tuo yksi taapero olisi saattanut pudota kannoiltakin.
TLM
_________________
"Aina ei voi voittaa, toisinaan ei pääse edes tasoihin ja joskus häviäminenkin on mahdotonta." |
|
| Back to top |
|
|
Yleisajattelija
Joined: 29 Sep 2009
Posts: 51
|
| Posted: 08.01.2010 11:33 Post subject: Lujuusoppia |
|
|
| Quote: | Jos nuo todella ovat lainauksia kyseisestä kirjasta niin pitäisiköhän se raportoida asianomaisille viranomaisille.
|
Hmm...
Kyllä tuo kirja on ihan oikeasti olemassa. Kirja on ainakin ollut käsittääkseni yleisesti käytössä teknisissä oppilaitoksissa rakennusinsinöörien oppikirjana.
Ts. rakennusvalvontaviranomaiset vaativat rakennuksien lujuuslaskelmat tehtäväksi ko. kirjan mukaisesti (tosin eivät nuo rakennustarkastajat noita osaa laskea noin niinkuin yleisesti ottaen).
Mielestäni on kyllä kuvaavaa, että nimim. Manner esiintyy ujuuslaskennan ammattilaisena eikä tunne edes alan opistoinsinööritason julkaisuja.
Sitten kun tuosta opistotason matematiikasta on vielä varsin pitkä matka tässä tarvittaviin laskentamalleihin.
Seikku voi huoletta rakentaa B-jousia siten kun tuntuu, ei tuon Mantereen juttuja kannata ottaa vakavasti. |
|
| Back to top |
|
|
T. Manner
Joined: 30 Jun 2007
Posts: 949
Location: Vantaa
|
| Posted: 08.01.2010 14:56 Post subject: |
|
|
| Quote: | | Mielestäni on kyllä kuvaavaa, että nimim. Manner esiintyy ujuuslaskennan ammattilaisena eikä tunne edes alan opistoinsinööritason julkaisuja. |
LOL. Täytyypä kysyä seuraavan kerran tavatessani Aallon lujuusopin professorilta miksei siellä ole noin mainiot opukset käytössä.
Yleissekoilijan kanssa ei voi keskustella koska hän ei ole toistaiseksi kertaakaan vastannut hänen heittonsa kumonneisiin argumentteihin.
Hän ei selvästikään tunne alan terminologiaa ja hänen lujuusopin perusteensa ovat kadoksissa.
Olen opettanut kerran heikkona hetkenäni lujitemuovien lujjuusoppia opistoinsinöörioppilaille vuoden verran ja se oli aika turhauttavaa. Perus matematiikka oli hakusessa. Eivät osanneet edes kysellä.
Luokassa oli kumminkin muutama, joka oppi asian, joten ei se opetus voinut olla aivan kelvotonta (sekoilijan kommentin ennakointi sic.).
TLM
Still ROTFLMAO.
_________________
"Aina ei voi voittaa, toisinaan ei pääse edes tasoihin ja joskus häviäminenkin on mahdotonta." |
|
| Back to top |
|
|
elvis
Joined: 27 Jun 2007
Posts: 343
Location: Turku
|
| Posted: 08.01.2010 15:02 Post subject: |
|
|
| Ilkka Seikku wrote: | Elvis ei sitten katso riittävän tarkasti.
Kun katsot kuvaa niin huomaat että esim.kahdessa viimeissä kuvassa(heikin tekemästä yhdistelmä kuvasta näkee hyvin) palluroiden kärjistä taipuminen on hyvinkin pientä verrattuna edellisiin kuviin ja tyvessä taipuminen on suurinta juuri noissa kahdessa viimeisessä kuvassa.
Ja päinvastoin ensimmäisissä otoksissa.
|
Juu sen minä luulen näkeväni, että "palluroiden kärjistä" (en ole ihan varma
mitä tällä tarkoitetaan) jousi taipuu alussa voimakkaasti. Mutta tuo, että
tyvet eivät ensin taivu ja sitten taipuvat, sitä en näe. Minusta tyvet taipuvat
koko ajan. Kun seuraa vaikka tuon ensimmäisen mustan (narupunoksen?)
liikettä, joka kertoo minusta aika hyvin tyven taipuman, niin aika helposti
näkee jokaisessa olevan liikettä. |
|
| Back to top |
|
|
Ari Rantala
Joined: 23 Oct 2007
Posts: 3636
Location: Nokia
|
| Posted: 08.01.2010 15:07 Post subject: |
|
|
Hyvän keskustelun kuuluukin rönsyillä mutta rajansa siinäkin on.
Tämä keskustelu ei ole enää pieneen toviin koskenut jousentekoa kuin etäisesti. Ehdotan, että keskustelijat palaisivat alkuperäiseen aiheeseen tai jatkaisivat lujuusoppi- ja oppineisuusvääntöä jossakin muualla kuin jousifoorumissa.
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde- |
|
| Back to top |
|
|
T. Manner
Joined: 30 Jun 2007
Posts: 949
Location: Vantaa
|
| Posted: 08.01.2010 15:09 Post subject: |
|
|
OK
Yleissekoilija väitti esittämäni tavan ratkaista jousen voimasuureita olevan kelvoton koska se ei ota huomioon viskoelastista konstitutiivista relaatiota.
Jospa hän nyt noitten perustelemattimien heittojensa sijaan ihan oikeasti näyttäisi ja perustelisi miksi se sinne tarvitaan.
Odotan.
TLM
_________________
"Aina ei voi voittaa, toisinaan ei pääse edes tasoihin ja joskus häviäminenkin on mahdotonta." |
|
| Back to top |
|
|
Ilkka Seikku
Joined: 17 Jan 2007
Posts: 944
|
| Posted: 08.01.2010 15:48 Post subject: |
|
|
| elvis wrote: | | Ilkka Seikku wrote: | Elvis ei sitten katso riittävän tarkasti.
Kun katsot kuvaa niin huomaat että esim.kahdessa viimeissä kuvassa(heikin tekemästä yhdistelmä kuvasta näkee hyvin) palluroiden kärjistä taipuminen on hyvinkin pientä verrattuna edellisiin kuviin ja tyvessä taipuminen on suurinta juuri noissa kahdessa viimeisessä kuvassa.
Ja päinvastoin ensimmäisissä otoksissa.
|
Juu sen minä luulen näkeväni, että "palluroiden kärjistä" (en ole ihan varma
mitä tällä tarkoitetaan) jousi taipuu alussa voimakkaasti. Mutta tuo, että
tyvet eivät ensin taivu ja sitten taipuvat, sitä en näe. Minusta tyvet taipuvat
koko ajan. Kun seuraa vaikka tuon ensimmäisen mustan (narupunoksen?)
liikettä, joka kertoo minusta aika hyvin tyven taipuman, niin aika helposti
näkee jokaisessa olevan liikettä. |
Katso vielä tarkemmin. Katso sinne lavan tyveen.
Palluroiden kärjillä tarkoitan tyvestä vastakaarelle lähtevien ja sitten taas myötäkäyräksi menevän lavan kohtaa. Eikä se sitten tarkoita että jousi taipuu VAIN tuosta millintuhannesosien kokoisesta "yhtymäkohdasta".
Lujuusoppikeskustelun ja kiistan lujuusoppikirjoista voisi kyllä heittää jo pikkuhiljaa pois täältä jousi-osiolta. Jatkakaa tuolla tajunnanvirtaosastolla. |
|
| Back to top |
|
|
|
FAQ
Search
Memberlist
Usergroups
Register
Profile
Log in to check your private messages
Log in
