View previous topic :: View next topic |
Author |
Message |
Matti Matinpoika
Joined: 07 Jul 2008 Posts: 259 Location: Lammi
|
Posted: 19.03.2009 13:04 Post subject: Puusukset |
|
|
Lauantaina Ylen pääuutisissa oli juttu puusuksen uudesta tulemisesta. Tekijöitä on kuulemma enää kaksi koko Suomessa, joista toista (Ylönen, http://www.suksitehdasylonen.fi/etusivu.html) haastateltiin jutussa. Toinen tekijä on Vilminko: http://www.vilminkosukset.fi/. Puusuksen suosio retkisuksena on nosteessa ja tekijöiltä meinaa kait kapasiteetti loppua kesken.
Itselläni on kaksikin paria Tre-kronor-suksia, joita joku vuosi takaperin myytiin Hong-kongissa ja Tarjoustaloissa. Puisia nämäkin, joskin säleistä liimattuja. Myös Ylönen tekee ilmeisesti vain sälesuksia (joskin helkutisti tyylikkämpiä kuin nuo Ruotsin armeijan poistomäystimet.) Hyvähän noillakin on umpihangessa hiihdellä, mutta silti olen jo vuosia elätellyt ideaa yksipuisten suksien teosta (selffareista ). Sellaisten korjailtuja jäänteitä löytyy isäni myllynvintiltä, kuriositeettina myös pariton mäkisuksi. (Vielä 50- ja 60-luvuilla pikkupaikkakunnillakin oli paljon talkoilla rakennettuja pieniä hyppyrimäkiä, jollaisesta isänikin on noilla puisilla suksilla leiskautellut parinkymmenen metrin hyppyjä.)
Löytyykö foorumilaisista ketään suksentekoa kokeillutta, tai muuten asiaa tuntevaa? Kirjahyllystä löytyy Vilho Setälän toimittama ja Otavan vuonna 1952 julkaisema 1200-sivuinen opus: Taitokirja, josta löytyy kyllä pari sivua tiivistä tekstiä sekä sivullinen piirroksia aiheesta. Näilläkin eväillä uskaltaisin ehkä yritellä. Itsevarmuuskin on jousentekoa kokeillessa kasvanut, ainakaan kärkien taivutus ei pitäisi olla ongelma.
Suksen- ja jousenteosta löytyy nähdäkseni muutakin yhteistä. Suksipuu otetaan koivun pinnasta, se mikä on jousessa selkä, on suksessa pohja. Suksi on tarkoitus saada hieman jalkavaksi, eli jousitermein reflexille. Suksi on pitempi ja huomattavasti leveämpi, mutta taivutusta sen tulisi kestää samaan suuntaan kuin jousenkin. Notkelmia ja ojia ylittäessä suksen tulisi kestää hiihtäjän paino katkeamatta ja myötäkäyristymättä, joskaan ei aivan kärkien varaan koko paino pääse kerralla tulemaan, eikä 'vetopituus' ole lähelläkään samaa luokkaa kuin jousella. Suksia ei sentään tilleröidä, mutta muotoilun ja puun laadun tulisi olla sellainen että ylitaipuvia kohtia ei ole. |
|
Back to top |
|
|
toni
Joined: 31 Dec 2004 Posts: 1453 Location: aurajoki
|
Posted: 19.03.2009 15:10 Post subject: |
|
|
Oon lueskellut puusuksista niitä sun näitä.
Arvatenkaan en muista niistä puoliakaan...mutta törkkään alkuun tälläistä:
Pirun hyvä että puusuksille yritetään laittaa pientä nostetta suomeenkin.
Me ollaan jonkin sortin häpeäpikku skandinaavisessa kulttuuri ympäristössä, jossa esm.Norja ja Ruotsi suitsuttaa omaa käsityö perinnettään melkosella volyymilla. Varsinkin puusuksien saralla.. :)
Mun tiedonjano on rajoittunu umpihanki suksiin sekä lyhyisiin ja leveisiin metsä/pöpelikkö suksiin, joita käytetään edelleenkin esm.venäjällä.
Olin Erkki Ylöseen henkilökohtaisesti yhteydessä jokunen vuosi sitten, ja tuolloin ymmärsin että myös kokopuinen suksipari valmistuisi mikäli joku erityisesti sellaisen haluaa.
Yhteydenotto idea pyöri lähinnä puusuksien tekoon ja kunnostukseen liittyvissä asioissa. Paskempi homma oli, että tapaamien viivästyi omalta puoleltani aina siihen saakkaa että se olikin jo myöhäistä.
Mulla on skeptinen mutu, että ruotsin armejan poisto sukset olisivat hikkoria? ne ovat ainakin hemmetin raskasta puuta. Ehkä ovat kuitenkin jotain edullisempaa ja omaa puutuotannon alaansa liittyvää lajia. Mutta paino hämää silti.
Puususkien työstöstä on julkaistu kohtuullisesti kirjallisuutta, ainakin -20 luvultya saakka. Useimmat noista vaan on suht vaikeesti tavoteltavia opuksia. Kannattaa kysellä esm. hgistä, museo viraston kirjastosta.
Useimmat vanhat ohjeet painottaa työn hitautta/vuodenaikojen mukaan etenemistä. Jotkut väittää että näin toimittuna itse puumateriaali sitkistyisi.
Eri hangille on tehty suksia eri puulajeista. mm.raita,lyly mänty,koivu..
Ja varsinkin umppari suksissa suksen uinti on tarkeä ominaisuus, tässä mielessä taipuman teko on siinäkin yhtenä työvaiheena.
Umpparinu etuosan tulee joustaa sen verran että se, tietyn painoiselle henkilölle tehtynä, kärki pyrkii "uimaan" hangen pinnalla.
Kärki osastaan liian jäykällä tai löysällä ummpari suksella hiihto on vain tuskaista tarpomista.
Normimpi kokoisissa taas jalkavuus mittaa osaltaan hyväksyttävän mittaista taipumaa.
Joku vuos sitten oli jopa jossain kansanopistossakin puusuksen teko kurssi. Ehkäpä vetäjille avautuu uusia kurssitus mahdollisuuksia? |
|
Back to top |
|
|
Matti Matinpoika
Joined: 07 Jul 2008 Posts: 259 Location: Lammi
|
Posted: 19.03.2009 17:09 Post subject: |
|
|
toni wrote: |
Mun tiedonjano on rajoittunu umpihanki suksiin sekä lyhyisiin ja leveisiin metsä/pöpelikkö suksiin, joita käytetään edelleenkin esm.venäjällä.
|
Pälsi kirjoittaa leveästä ja lyhyestä raaka-nahalla pinnoitetusta suksesta joka ilmeisesti muistuttaa lähinnä lumikenkää. Tämän käyttöalue on ollut itäinen, mannerilmaston alue (Venäjä, erityisesti Siperia) missä lunta tulee yleensä paljon mutta kantavaa pintaa syntyy harvoin. Liekö kyse samasta liikkumavälineestä?
Quote: |
Mulla on skeptinen mutu, että ruotsin armejan poisto sukset olisivat hikkoria? ne ovat ainakin hemmetin raskasta puuta. Ehkä ovat kuitenkin jotain edullisempaa ja omaa puutuotannon alaansa liittyvää lajia. Mutta paino hämää silti.
|
Paljon mahdollista. En ole noiden puuainekseen tarkemmin tutustunut, pinta kun on maalattu valkoiseksi ja pohja käsitelty jollain mustalla ehkä puunsuoja-aineella, ei kuitenkaan mielestäni tervalla. Mutta raskaahkot ovat.
Quote: |
Puususkien työstöstä on julkaistu kohtuullisesti kirjallisuutta, ainakin -20 luvultya saakka. Useimmat noista vaan on suht vaikeesti tavoteltavia opuksia. Kannattaa kysellä esm. hgistä, museo viraston kirjastosta.
Useimmat vanhat ohjeet painottaa työn hitautta/vuodenaikojen mukaan etenemistä. Jotkut väittää että näin toimittuna itse puumateriaali sitkistyisi.
|
Hidasta kypsyttelyä neuvoo myös Setälän kirja. Nopeuttamiskikaksi annetaan saunotus. Itse olen ajatellut että eikö sama käsittely riittäisi kuin jousiaihioillekin? Liimat päihin ja sisätiloihin siksi kunnes paino ei enää tule alas. 50-100 vuotta takaperin olosuhteet olivat kuitenkin hyvin erilaiset, silloin on kypsyttelyllä ehkä ollut enemmän merkitystä.
Quote: |
Eri hangille on tehty suksia eri puulajeista. mm.raita,lyly mänty,koivu..
Ja varsinkin umppari suksissa suksen uinti on tarkeä ominaisuus, tässä mielessä taipuman teko on siinäkin yhtenä työvaiheena.
Umpparinu etuosan tulee joustaa sen verran että se, tietyn painoiselle henkilölle tehtynä, kärki pyrkii "uimaan" hangen pinnalla.
Kärki osastaan liian jäykällä tai löysällä ummpari suksella hiihto on vain tuskaista tarpomista.
Normimpi kokoisissa taas jalkavuus mittaa osaltaan hyväksyttävän mittaista taipumaa.
|
Tämäpä kiintoisaa. Itselläni on ollut se käsitys että koivu olisi perinteisen yksipuisen suksen ainoa materiaali. Erityisesti tuo raita kiinnostaisi kokeilla, se kun on vielä suht kevyttäkin. Myös suksen tarkemmasta muotoilusta minulla on vain tuo yksi lähde. |
|
Back to top |
|
|
heiluri
Joined: 31 Mar 2007 Posts: 211
|
Posted: 19.03.2009 17:15 Post subject: |
|
|
Ilahduttaa tuo puusuksen uusi tuleminen,minä kun en ole koskaan oppinut hiihtämään näillä perkeleen muovilipsukoilla joita nykyään latusuksiksikin kaupataan.
Toisaalta koen myöskin vieraaksi tämän nykyisen kuntohiihto kulttuurin jossa painetaan kretuliiniin kortonkiin puketuneena räkä poskella,ja ollaan rentoutumassa |
|
Back to top |
|
|
Matti Matinpoika
Joined: 07 Jul 2008 Posts: 259 Location: Lammi
|
Posted: 19.03.2009 17:29 Post subject: |
|
|
heiluri wrote: | Ilahduttaa tuo puusuksen uusi tuleminen,minä kun en ole koskaan oppinut hiihtämään näillä perkeleen muovilipsukoilla joita nykyään latusuksiksikin kaupataan.
Toisaalta koen myöskin vieraaksi tämän nykyisen kuntohiihto kulttuurin jossa painetaan kretuliiniin kortonkiin puketuneena räkä poskella,ja ollaan rentoutumassa |
Sama vika rahikaisella. Mieluummin pistän eväät reppuun, mäystimet jalkaan ja rennosti umpihankeen suksimaan. Ja jos kuntoilla haluaa niin nousee se syke näinkin, vaikka vauhti ei päätä huimaa, eikä maisemat viuhu ohi nopeampaan tahtiin mitä ehtii rekisteröimään!
Velipoika ja serkku ovat menossa Lappiin viikoksi hiihtämään, harmittaa kun työ/perhesyiden vuoksi ei pääse mukaan. Ottavat ahkion mukaan ja yöpyvät tuvissa/teltassa.
Etelässäkin oli pitkästä aikaa hyvä lumitalvi mutta kohta se on ohi. |
|
Back to top |
|
|
Simo Hankaniemi
Joined: 08 Jul 2004 Posts: 4937 Location: Turku
|
Posted: 20.03.2009 03:24 Post subject: |
|
|
Olen tehnyt yhdet saamelaismalliset sukset kuusilaudasta taltalla ja vasaralla. Ne olivat lyhyttä ja leveää mallia, hieman lumikenkämäiset. Niillä voitimme Pukkisaaressa Helsingissä Hiidenhirvenhiihdot joskus 2000-luvun alussa. Emmekä vain voittaneet, vaan se oli murskavoitto. Neljän hengen joukkue. Erittäin mukava kokemus, varsinkin kun kaikki sössöttivät etukäteen, että venäläinen joukkue on varmaankin aivan ylivoimainen.
Suksien teko oli helpompaa ja nopeampaa kuin etukäteen odotin. Mutta nämä olivat siis primitiivistä mallia ja siteetkin yksinkertaiset nahkamäystimet. Mistään refleksisyydestä ei ollut puhettakaan. Ne olivat suorat ja kärjet tietenkin hieman kipparalla. Valitettavasti toisen suksen kärki hieman murtui, kun yksi joukkueen jäsen kompuroi laituriin, joten en sitten säilyttänyt suksia. Olin kuitenkin tyytyväinen, että tuli kokeiltua hommaa. Täytyyhän sitä suomalaisen miehen yhdet sukset tehdä elämänsä aikana. |
|
Back to top |
|
|
Matti Matinpoika
Joined: 07 Jul 2008 Posts: 259 Location: Lammi
|
Posted: 21.03.2009 10:06 Post subject: |
|
|
Simo Hankaniemi wrote: | Olen tehnyt yhdet saamelaismalliset sukset kuusilaudasta taltalla ja vasaralla. Ne olivat lyhyttä ja leveää mallia, hieman lumikenkämäiset... |
Tällaisista voisi tietysti aloitella, olisi yksinkertaisempaa. Myös lumikenkien tekoa olen aatellut joskus yritellä, vitsaksista sidottua mallia.
Pitkän, 2,1-2,5 metrisen suksen teko olisi kuitenkin mielessä päällimmäisenä, ja ainakin aion vielä tänä keväänä lähteä metsään suksipuuta etsimään. Setälän ohjeistamana:
"Suksiin käytetään suorasyistä, tiiviisti kasvanutta, oksatonta koivua, joka on kasvanut metsän sisässä, ja jonka latvus ja pinta ovat säännölliset, ilman epämuodostumia, pintakyhmyjä t. latteita kohtia. Suksikoivun halkaisijaksi riittää 15-18cm; yli 20cm halkaisijaltaan koivuta tulee 2 paria." |
|
Back to top |
|
|
toni
Joined: 31 Dec 2004 Posts: 1453 Location: aurajoki
|
Posted: 23.03.2009 16:58 Post subject: |
|
|
veikkaan että setälän jakamat opit on keitetty niin moneessa liemessä,että ne ovat realiteettinsa ansainneet.
en muista oliko koivun halkaisu suunnasta kirjassa puhetta?
tuossa mallia norjasta.umppari suksia, ja mielenkiintoisia side ratkaisuja:)
http://www.woodenskis.com/ |
|
Back to top |
|
|
Simo Hankaniemi
Joined: 08 Jul 2004 Posts: 4937 Location: Turku
|
Posted: 24.03.2009 06:59 Post subject: |
|
|
Tuon tapainen se side oli minunkin suksissani. Eli jalkapöydän yli menee leveämpi hihna ja kantapään takaa toinen sidottava remmi. |
|
Back to top |
|
|
Arwi
Joined: 26 Aug 2004 Posts: 329
|
Posted: 24.03.2009 09:41 Post subject: |
|
|
Mitään kokemusta ei suksen teosta ole, mutta vakaa aikomus on tehdä.
Kaikkee tietoo kirjallisuudesta sun muusta vastaan otetaan. |
|
Back to top |
|
|
Matti Matinpoika
Joined: 07 Jul 2008 Posts: 259 Location: Lammi
|
Posted: 24.03.2009 18:49 Post subject: |
|
|
Arwi wrote: | Mitään kokemusta ei suksen teosta ole, mutta vakaa aikomus on tehdä.
Kaikkee tietoo kirjallisuudesta sun muusta vastaan otetaan. |
Itse suksen valmistuksesta kohtalaisen kuvan antanee jo mainittu 'Taitokirja', Otava 1952 (alkuperäinen painos ilmeisesti 1930) toim. Vilho Setälä. Yleisemmin suksen historiasta löytyy tekstiä esim Sakari Pälsin 'Eräelämän perinteitä' (WSOY 1944). Isommista kirjastoista saattaa löytää, itse olen divareista kaivellut. |
|
Back to top |
|
|
Matti Matinpoika
Joined: 07 Jul 2008 Posts: 259 Location: Lammi
|
Posted: 24.03.2009 19:13 Post subject: |
|
|
toni wrote: | veikkaan että setälän jakamat opit on keitetty niin moneessa liemessä,että ne ovat realiteettinsa ansainneet.
en muista oliko koivun halkaisu suunnasta kirjassa puhetta?
|
Ei ollut mainintaa. Jostain muistelen kuulleeni että ilmansuunnilla voisi olla jotain merkitystä. Liekö enemmän uskomusperinnettä kuitenkin?
Kiinnostava sidemalli, mäystimen kiristys-mahdollisuus ja nilkkaremmi toteutettu hyvin yksinkertaisesti. En muista aikaisemmin nähneeni tuollaisia.
Oliko tuossa yhdessä kuvassa jotain 4-5 metrisiä suksia? Mihinkähän käyttöön ovat tarkoitetut? Ei noilla kovin tiuhaan pöpelikköön mennä. |
|
Back to top |
|
|
toni
Joined: 31 Dec 2004 Posts: 1453 Location: aurajoki
|
Posted: 24.03.2009 20:50 Post subject: |
|
|
Mielenkiintosia sideratkaisuja oon nähny kans joissain suo ja lumikenkä malleissa. Pieni ongelma "perus" mäystin siteissä on kengän sivuttais lipsu.
Toi puun halkasu oli P.Kautovaaran kirjassa selitetty, jonkun vanhan suksisepän näkemysten pohjalta.Oon muistaakseni lukenu siitä muualtakin. Mä en suoralta torjuis mitään kuu tms. kiertymis, vanhankansan teorioitakaan. Ainakaan siiheks kunnes ne on pitkillä kokeilla toisiks todistettu. Esm. se miten moni vanhan kansan hirrenveistäjä vannoo vaikkapa kuunkiertojen vaikutuksen puun elämiseen, yms.pitää mut pikkasen varuillani siitä mitä noista teorioista oikeen lopullisesti ajattelen.
Oon kooostellu jonkin verran eri lähdeaineisto tietoja sekä kopioinut artikkeleita liittyen umppari suksi teemaan, ja jos ja kun, joskus löydän ne huoneestani, niin liittelen niistä jotain tännekki. Mut pelkään etten niitä kuitenkaan näille lumille kerkeä löytämään...
Ite oon koittani tutkiskella myös reen jalasten prosessointeja, ajatuksena että nämä kaksi teemaa liittyisivät kenties jollais tasolla toisiinsa.
Noi yyber pitkät suksi mallit on avo tuntureille.
Siitä millaisia nuo ovat esm.paksuudeltaan ja jalkavuudeltaan ei oo mitään tietoa.
Olis kyllä mielenkiintoista päästä joskus hypistelemään moisia.
Mut en epäilis vaika suomenkin lapissa olisi ennenmuinoin tuonkin tapaisilla hiihdelty? Esm.mulla on yhdet pikkasen poikkeukselliset museosukset.
Ikää on n.sata vuotta ja pituus siinä 230cm, ja leveys n 10cm.
Juur tuo leveys on melkoinen suhteutettuna suksen pituuteen.
En oo törmänny paljookaan noihin mittasuhteisiin nykyaikaisissa suksissa.
Jos joku avittaa mua tuolta koululta niin voin koittaa liittää jonkun kuvan tänne, katotaan...
no se siitä,kirjasto menee kiinni,ja maili päättyy.... |
|
Back to top |
|
|
T. Manner
Joined: 30 Jun 2007 Posts: 949 Location: Vantaa
|
Posted: 24.03.2009 21:00 Post subject: |
|
|
Vuosia sitten katselin aika hyvää dokua, jossa siperialainen metsästäjä teki itselleen sukset nuotiolla. Materiaaliksi väitettiin lehtikuusta, joka on tietysti mahdollista, mutta omat kokemukset tuosta matskusta eivät oikein tunnu suksimateriaalilta. Suksien pituus n.1700 ja leveys 140, koho päläs ja mäystimet, käyttö jotenkin hiihdon ja lumikenkäilyn puolestavälistä.
TLM |
|
Back to top |
|
|
Matti Matinpoika
Joined: 07 Jul 2008 Posts: 259 Location: Lammi
|
Posted: 25.03.2009 11:26 Post subject: |
|
|
toni wrote: |
Toi puun halkasu oli P.Kautovaaran kirjassa selitetty, jonkun vanhan suksisepän näkemysten pohjalta.Oon muistaakseni lukenu siitä muualtakin. Mä en suoralta torjuis mitään kuu tms. kiertymis, vanhankansan teorioitakaan. Ainakaan siiheks kunnes ne on pitkillä kokeilla toisiks todistettu. Esm. se miten moni vanhan kansan hirrenveistäjä vannoo vaikkapa kuunkiertojen vaikutuksen puun elämiseen, yms.pitää mut pikkasen varuillani siitä mitä noista teorioista oikeen lopullisesti ajattelen.
|
Mutuna voisi halkaisusta ajatella että jos puun eteläpuolen oksat saavat enemmän valoa, runkokin saattaa olla voimakkaammin kasvanut tällä puolella. Jos puu halkaistaan suksiaihioiksi pohjois-etelä-suunnassa, saattaisi tästä johtua aihioihin kuivausprosessissa sivusuuntaisia voimia jotka pyrkivät käyristämään niitä. Itä-länsi-suuntainen halkaisu olisi parempi?!? Toisaalta jos puu on kasvanut 'metsän sisässä' kuten Setälä suosittelee niin voiko tälläkään olla kovin paljon merkitystä. Jos puuston tiheys valitun puun ympärillä on epätasainen, ja jos tämä näkyy latvuksen muodossa, pitäisi silloin kait tämäkin asia ottaa huomioon. Aivan kuten jos jousipuuksi otetaan oksa tai kallellaan kasvanut runko, valonpuoli pitäisi valita jouseksi sivuttaisvääntymien minimoimiseksi.
Olikohan Harri Metsälän 'Puukirja' jossa oli paljon juttua kansanomaisista näkemyksistä puun kaadon ajankohtaan liittyen (lähinnä rakennuspuun.) Kuun vaiheiden vaikutuksista on ollut ainakin kahdenlaista näkemystä: Joillain alueilla on uskottu kuun vaiheiden (uusi-, puoli-, täysikuu...) vaikutuksesta kaadetun puun laatuun. Toisen (mielestäni uskottavamman) näkemyksen mukaan vaikutusta olisi enemmän ylä-/alakuun vaihteluilla. Puu olisi kaadettava nimenomaan alakuulla, eli silloin kun vuorovesikin on alimmillaan. Tätä perustellaan sillä että nestevirtaukset puussa ovat silloin pienimmillään. Hauholla on perinteikäs puusepänliike Ilosen Puutyö, jonka vanha isäntä Jaakko Ilonen yhä vannoo tämän perinteen nimeen. Toisaalta laatupuu suositellaan kaadettavaksi sydäntalvella, kun puu on lepotilassa, ja voisi kuvitella että tällöin kuun vaiheiden merkitys jäisi minimaaliseksi.
Vanha kansa on joutunut näkemään jokaisen tarvekalunkin (rakennuksista puhumattakaan) eteen niin suuren vaivan että kestävyys on pyritty varmistamaan kaikin käytettävissä olevin keinoin, uskomukset mukaanlukien. Kaikilta osin en itsekään olisi tuomitsemassa näitä uskomuksia hölynpölyksi, ainakaan ennenkuin toisin todistetaan. 31.3-2.4 näyttäisi kuu olevan seuraavan kerran alimmillaan. Ehken silloin suksipuuta hakemaan. |
|
Back to top |
|
|
Arwi
Joined: 26 Aug 2004 Posts: 329
|
|
Back to top |
|
|
Matti Matinpoika
Joined: 07 Jul 2008 Posts: 259 Location: Lammi
|
Posted: 26.03.2009 09:47 Post subject: |
|
|
T. Manner wrote: | Vuosia sitten katselin aika hyvää dokua, jossa siperialainen metsästäjä teki itselleen sukset nuotiolla. Materiaaliksi väitettiin lehtikuusta, joka on tietysti mahdollista, mutta omat kokemukset tuosta matskusta eivät oikein tunnu suksimateriaalilta. Suksien pituus n.1700 ja leveys 140, koho päläs ja mäystimet, käyttö jotenkin hiihdon ja lumikenkäilyn puolestavälistä.
TLM |
Jos ollaan oltu pohjoisemmassa siperiassa niin voi hyvin olla että lehtikuusi on silloin parasta saatavilla olevaa materiaalia sukseenkin. Jostain tunturikoivikosta ei välttämättä hyvää suksipuuta irtoa. Lehtikuusi sentään kasvaa suorasyistä suht hyvin työstettävää materiaalia ankaremmissakin olosuhteissa. Nuo mittasuhteetkin ovat jo aika erilaiset meikäläisiin suksiin verrattuna, niin että lehtuusi voi olla ihan käypä matsku niihin. |
|
Back to top |
|
|
Matti Matinpoika
Joined: 07 Jul 2008 Posts: 259 Location: Lammi
|
Posted: 26.03.2009 22:14 Post subject: |
|
|
Että tällaistakin suksittelua:
http://www.youtube.com/watch?v=16rEt2efyKs
Sukset tehdään tässäkin ilmeisesti jonkin sortin havupuusta. Mäystin on todella muinaista mallia, en ole varma onko tuollaista enää historiallisella ajalla käytetty Suomessa, jotain muinaislöytöjä kait löytyy. Ja eikun karvalakki kenossa ja nortti suupielessä yhteen sauvaan nojaten hullunruntua mäkee alas!
Turistille laittavat vielä karvan pohjaan, mikäli oikein näin tuosta pätkästä. |
|
Back to top |
|
|
Simo Hankaniemi
Joined: 08 Jul 2004 Posts: 4937 Location: Turku
|
Posted: 26.03.2009 23:45 Post subject: |
|
|
Tosi hauska filminpätkä Altailta! Mäystin oli varsin alkuperäisen näköinen, vilahti vain niin nopeasti, ettei kerinnyt täysin hahmottaa. En muista nähneeni missään kirjoissa, että Suomessa olisi käytetty vastaavaa ainakaan viime vuosisatoina. Vanhoissa suomalaissuksissa oli usein vain vitsaksesta tehty lenkki, joka pysyi hyvin jalassa, kun käytettiin kipparakärkisiä pieksuja.
Hiihtäjät näyttivät myös osaavan asiansa, varsin jyrkissäkin rinteissä meno oli varman oloista. |
|
Back to top |
|
|
toni
Joined: 31 Dec 2004 Posts: 1453 Location: aurajoki
|
Posted: 27.03.2009 10:44 Post subject: |
|
|
Huh,millanen video:)
Tonne kun pääsis itekin. Ei mitään perus turisti sontaa vaan autenttista touhuu.
Toivottavasti noissa mestoissa vierailevat länsimaalaiset eivät laita heidät vastaaottaneita kulttuureita kuralle, vaan kohtelevat kunnioituksella kokemaansa.
Tuokin oli mielenkiintoinen tieto että meillä on edelleenkin puusepän verstaita jotka noudattelevat omaa perinteistä luonnon mukana tapahtuvaa korjuu rytmiäänsä.
Mutta tuossa videon mäystimessä on hemmetisti ideaa. Sivuttais liike vähenee oleellisesti verrattuna meillä tavattuun versioon.
Omituista että kaikkialla siteerataankin tuota kahden reijän etu kiinnitystä?
Mutta kenties tuollaisella, itse hiihto liikkeessä tapahtuva jalkapohjan nousu päkiälle rajoittuu hiukan?
Pitäis päästä kokeilemaan käytännössä ,vaikka vaan laudan palasiin tehdyillä versioilla.....
Mäystin materiaaleista pieni poikkeus; mäntän muinais suksen mäystin on oletettavasti tehty mäyrän karvanahasta. |
|
Back to top |
|
|
Matti Matinpoika
Joined: 07 Jul 2008 Posts: 259 Location: Lammi
|
Posted: 27.03.2009 16:48 Post subject: |
|
|
toni wrote: | Huh,millanen video:) |
Juu, melkein katsojakin hengästy! Oli vaan niin moderni leikkaus että piti katsella muutamaan otteeseen ja vielä sormi pausenapilla pari kertaa että sai enempi irti.
Quote: |
Tonne kun pääsis itekin. Ei mitään perus turisti sontaa vaan autenttista touhuu.
Toivottavasti noissa mestoissa vierailevat länsimaalaiset eivät laita heidät vastaaottaneita kulttuureita kuralle, vaan kohtelevat kunnioituksella kokemaansa.
Tuokin oli mielenkiintoinen tieto että meillä on edelleenkin puusepän verstaita jotka noudattelevat omaa perinteistä luonnon mukana tapahtuvaa korjuu rytmiäänsä.
|
Kaikkiin tuotteisiinsa ei kyllä Ilonenkaan enää noita oppeja sovella.
Quote: |
Mutta tuossa videon mäystimessä on hemmetisti ideaa. Sivuttais liike vähenee oleellisesti verrattuna meillä tavattuun versioon.
Omituista että kaikkialla siteerataankin tuota kahden reijän etu kiinnitystä?
Mutta kenties tuollaisella, itse hiihto liikkeessä tapahtuva jalkapohjan nousu päkiälle rajoittuu hiukan?
Pitäis päästä kokeilemaan käytännössä ,vaikka vaan laudan palasiin tehdyillä versioilla.....
Mäystin materiaaleista pieni poikkeus; mäntän muinais suksen mäystin on oletettavasti tehty mäyrän karvanahasta. |
Suksen läpi pohjapuolelle tuleva kiinnitys saattaa vain syödä vähän luistoa. Videota kun vielä tarkemmin syynäsin niin siinä tais enin osa suksista olla karvapohjallisia, jolloin ei tuosta kiinnitystavasta enempi haittaa taida olla. Miksei jotain vastaavaa voisi kokeilla puupohjaisissakin siten että rei'itys olisi vaaka-suorassa suksen läpi, kuten normi mäystinremmi.
Muuten tuo video ainakin meikäläisen sai ajattelemaan suksentekoa vielä pykälää primimmältä kantilta. Miten tarpeellinen on esim olas? Ja muutenkaan muotojen ei välttämättä tarvitse olla justiinsa kuten vaikka Ylösen (sinänsä helvetin hyvän näkösissä) suksissa, kunhan toimii. Vaikuttavan yksinkertaiset olivat myös työkalut: kirves, höylä, paininpuu puunhaarasta, lävistykset raudalla polttamalla. Ei mitään ylimäärästä! |
|
Back to top |
|
|
jkekoni
Joined: 01 Jan 2005 Posts: 2834 Location: Espoo
|
Posted: 27.03.2009 16:53 Post subject: |
|
|
Eiks noi tre kroner sukset ole nimenomaan niitä ruotsin armeijan vanhoja hikkorisia, eli siis premium materiaalia jouseksi.
Itselläni on yks vastaava projekti, mutta koivupinnan alta paljastu ilm kuusta, sekä jotain tunnistamatonta ei-suomalaista kevypuuta, joten jäi siihen. |
|
Back to top |
|
|
Matti Matinpoika
Joined: 07 Jul 2008 Posts: 259 Location: Lammi
|
Posted: 27.03.2009 16:59 Post subject: |
|
|
jkekoni wrote: | Eiks noi tre kroner sukset ole nimenomaan niitä ruotsin armeijan vanhoja hikkorisia, eli siis premium materiaalia jouseksi.
Itselläni on yks vastaava projekti, mutta koivupinnan alta paljastu ilm kuusta, sekä jotain tunnistamatonta ei-suomalaista kevypuuta, joten jäi siihen. |
Juu, Ruotsin armeija poistotavaraa, mutta materiaalista en tosiaankaan ole kyllä varma. Laminoiduissa kun saattaa olla jotain muutakin (kuten esim juur kuusta) sisällä. Lupaavan raskailta kumminkin tuntuvat. Pitäisi melkein uhrata yksi suksipari että asia selviäisi. Nyt vähän harmittaa kun aikanaan ei tullut ostettua niitä enemmänkin, niitä kun halvimmillaan sai 10egua/pari! |
|
Back to top |
|
|
toni
Joined: 31 Dec 2004 Posts: 1453 Location: aurajoki
|
|
Back to top |
|
|
Matti Matinpoika
Joined: 07 Jul 2008 Posts: 259 Location: Lammi
|
Posted: 14.04.2009 18:48 Post subject: |
|
|
No nyt on ensimmäiset suksiaihiot kuivumassa.
Sopiva suora halkaisijaltaan 15-16cm koivu löytyi tuoreelta kangasmaalta, kohtalaisen tiheästä metsästä. Moposahalla nurin ja halki. (Tyvitukin yläpuolelta riitti vielä suoraa puuta sen verran että otin talteen nuorison suksia varten.) Siitä eteenpäin työstö kirveellä ja käsihöylällä. Piirrotin halkaisupinnalle työstölinjat 5cm ytimen molemmin puolin ja nakutin kirveellä ylimääräiset pois. Tasoittelin vielä höylällä. Aihiot lähtivät jo halkaisussa ottamaan jalkavuutta, ja kun otin ytimen puolelta ylimääräiset pois niin vielä lisää tuli (yhteensä n.6-7cm.) Sivusuunnassa pysyivät suorina. Kuoren otin pois muuten paitsi päihin jätin parikymmentä senttiä, liimat vielä päihin. Laitoin nippuun kuivumaan ja väliin rimoja ja patikoita siten että jalkavuus kuivuessa säilyisi. Nippua täytynee kuivumisen kestäessä vähän kiristellä ja tarkata kieroutumisen varalta. Jätin toistaiseksi navetanvintille kuivumaan, jossain vaiheessa nostan sisätiloihin.
Mitat tällähetkellä 2600x100x40, joten kaksipuolmetriset noista maksimissaan tulee. En vielä ole päässyt itseni kanssa yksimielisyyteen lopullisista mitoista, pitkäksikin voisi jättää mahdollisia tulevia Lapinreissuja silmälläpitäen. Lyhyempiä suksia on jo riittämiin. Katsotaan josko tulevista työvaiheista saisin kuvadokumenttiakin. |
|
Back to top |
|
|
toni
Joined: 31 Dec 2004 Posts: 1453 Location: aurajoki
|
Posted: 15.04.2009 18:34 Post subject: |
|
|
hienoa:)
toivottavasti navettasi vintillä ei tuu liian kuuma ja kuiva ilma näillä kevät "helteillä". itellä on kaverin navetan vintilla kuivumassa paksuja halkaisemattomia kirsikan runkoja. se meinaa lämmetä hiukka liian vauhdikkaasti.....grrrhhh....mutta kuulin rohkaisevia kokemuksia kuorimattoman, pystysuuntaisesti kuivumaan laitettujen puiden kuivaamisesta. saa nähdä kuin käy. vaik ei näistä suksia tulekkaan.
mielenkiintoista myös kuulla miten sun kuivatus etenee.
tervauksen yhteydessä suksiin saa muuten lisää jalkavuutta tai mahdollista propeliuutta pois. näin ylönen neuvoi.
lämpö ja kuuma terva notkistaa.... |
|
Back to top |
|
|
Smirkelimies
Joined: 15 Jan 2009 Posts: 1055 Location: Oulu
|
Posted: 15.04.2009 20:46 Post subject: |
|
|
http://www.jalavankauppa.net/index_tiedostot/Page4655.htm
Jos joku saa tehtyä oikein nätit uudet puusukset, niille sopisi pariksi uudet ruokosauvat, joita tehdään Jalavan kaupan sauvatehtaassa vanhoilla koneilla. Joku näppärä ehkä osaa tehdä tommoset sauvat itekin, mutta valmiiden hinta ei ole minusta paha kun sitä vertaa uusien suomalaisten ruokosauvojen yleiseen saatavuuteen. Aika hauska tuo jalavan kauppa käyntikohteena muutens. |
|
Back to top |
|
|
toni
Joined: 31 Dec 2004 Posts: 1453 Location: aurajoki
|
Posted: 16.04.2009 15:43 Post subject: |
|
|
Kierrätyskeskukset on noita pulloillaan....
Ei tosin saman valmistajan,mutta bambua kuitenkin.
Vaan millä tuon bamun korvaisi, kotimaisesti. Ottaen teitenkin huomioon että jotkin bambu lajit menestyvät ilmastossamme, niin kiinnostais tietää millä on sivakoitu kun "kaksi sauva systeemi" oli tullut kamarallemme. |
|
Back to top |
|
|
Matti Matinpoika
Joined: 07 Jul 2008 Posts: 259 Location: Lammi
|
Posted: 17.04.2009 17:39 Post subject: |
|
|
toni wrote: | Kierrätyskeskukset on noita pulloillaan....
Ei tosin saman valmistajan,mutta bambua kuitenkin.
Vaan millä tuon bamun korvaisi, kotimaisesti. Ottaen teitenkin huomioon että jotkin bambu lajit menestyvät ilmastossamme, niin kiinnostais tietää millä on sivakoitu kun "kaksi sauva systeemi" oli tullut kamarallemme. |
Jaahans, kaivetaas kaikkitietävä Setälä taas esiin:
"Suksisauva höylätään suorasta haapa t. koivupuusta t. tehdään bamburuo'osta."
Bambusauvat ovat kyllä jo suomalaisittainkin senverran perinteikkäät että sellaiset voisi hankkia. Ovat myös niin kestävät että yhden hiihtäjän perspektiivistä voisi sanoa ikuiset!
Olen nähnyt myös vanhat puiset sauvat jotka oli laminoitu koivusta ja pyökistä: pyökkisoiro keskellä ja koivua sivuissa. Poikkileikkaus soikea. |
|
Back to top |
|
|
Smirkelimies
Joined: 15 Jan 2009 Posts: 1055 Location: Oulu
|
Posted: 17.04.2009 20:32 Post subject: |
|
|
Yksi tappaus tullee mieleen: Meille tuli männä talavena yötä olemaan yksi etelän herra. Sillä oli aivan ihmeellisen hienot hiihtopelit. Sukset ja sauvat oli aivan ihmeellisestä puusta tehty, se oli ihan silleetä valakosta lujjaa puuta. Ihan kun kivvee mutta notkiaa. Minä siitä kysymään: mistä teijjän suksimet on tehty, on niin korreet. Siihen etelän herra vastasi että lasista ne on tehty. Voi prkele minä suutuin. Tempasin puukolla ja keitimmä etelän miehen. Sillälailla kusettaa pohjosen ihmisiä. Vaan ei minulla ole mittään etelän ihmisiä vastaan, ihan hyviä ihmisiä. Varsinniin poskilihat oli makosia, sopivasti läskiä. Ja kinkut oli murakat, niistä teki emäntä monet rokat. Vai lasista sukset, kas kun ei laivoja rauvvasta, voi prkele yritti kusettaa ja oisi varmaan nauranu päälle etelän herra. Voi hlvttiläinen. |
|
Back to top |
|
|
Matti Matinpoika
Joined: 07 Jul 2008 Posts: 259 Location: Lammi
|
Posted: 27.09.2009 19:29 Post subject: |
|
|
toni wrote: | hienoa:)
toivottavasti navettasi vintillä ei tuu liian kuuma ja kuiva ilma näillä kevät "helteillä".
...
mielenkiintoista myös kuulla miten sun kuivatus etenee. |
Kevään/kesän kuluessa pientä hiushalkeamaa ilmaantui aihioiden päihin, arvelen että ulottuvat korkeintaan muutaman sentin syvyyteen. Lopultahan sen näkee vasta sitten kun alkaa mittoihin ottamaan, mutta kakspuol metriset edelleen tähtäimessä. Lievää muutaman asteen propelliutta toisessa patikassa, toinen pysynyt täysin suorana. Jalkavuutta tullut hitusen lisää, toisessa vähän enemmän kuin toisessa.
Nostin sisätiloihin kuivumaan. Himottaisi alkaa jo kohta pohjia höyläämään mutta viisainta lienee antaa kuivua vielä muutaman kuukauden. Ei ehkä kannata noista vielä ensi talven lumille haikailla.
Quote: |
tervauksen yhteydessä suksiin saa muuten lisää jalkavuutta tai mahdollista propeliuutta pois. näin ylönen neuvoi.
lämpö ja kuuma terva notkistaa.... |
Täytynee sitten testata tätäkin. Olisi varmaan suotavaa että jalkavuus olisi suunnilleen sama molemmissa suksissa. |
|
Back to top |
|
|
toni
Joined: 31 Dec 2004 Posts: 1453 Location: aurajoki
|
Posted: 29.09.2009 11:14 Post subject: |
|
|
Hemmetti kun en ite päässyt mukaan samaan tahtiin.
Omat sukset oottaa vielä tulemistaan. Ite ajattelin tehdä reilut metriset ja viitisentoista senttiä leveät mettä sukset.
Ovat helpommat kuin lumikengät ja ryteikössäkin jänisten makuupaikkoja kierrellessä tuntuu kompaktilta mitalta.
Suksen siteen sijoittelu on huomionarvoinen homma.
Sillä säätää ehkä eniten suksen uimista puhtaan vielä rikkomattoman hangen pinnalle. Tosin rungon ja kärjen joustokin, mutta...
Eli tasapaino pisteen haku.
Näissä on kumman laaja skaala eri kansojen keskuudessa. |
|
Back to top |
|
|
Mangrove
Joined: 01 Jan 2007 Posts: 646
|
Posted: 30.01.2012 20:01 Post subject: |
|
|
Muutamia vaatimattomia havaintojani aiheeseen liittyen. Ne perustuvat talvi- ja jatkosodan kokemuksiin sekä testeihin 1950-luvulla:
- Koivu on parempi suksipuu kuin hikkori koska terva tarttuu siihen paremmin ja se on kevyempi. Laminoitu on parempi kuin yksipuinen suksi. Liimatuista suksista särkyi Puolustusvoimien vuonna 1952 tehdyissä testeissä vain 5,9 %, yksipuisista taas 15,9 %. Yleissuksen sopiva pituus on 210 - 230 cm, partiosuksen taas 250 - 290 cm. Leveydeksi näyttäisi riittävän 8 cm. Kovareunainen.
- Solmuton ruoko- l. bambusauva (3,0 %) on kestävämpi kuin yksipuinen (27,1 %) tai laminoitu sauva. Sopiva pituus on 130 - 145 cm eli miehen olkapäihiin asti. Kuusinahkainen sompa on neljänahkaista kestävämpi. Somman piikki on oltava käyrä, sillä se kestää suoraa paremmin. Nahkaisella kädensijalla sekä käsilenkillä varustettu. |
|
Back to top |
|
|
mlepola
Joined: 29 Nov 2011 Posts: 16
|
Posted: 24.02.2012 10:36 Post subject: puusukset |
|
|
Suomessa oli ennen sotia noin 200 suksipajaa. Suksisepän taidoista oli hyötyä venäläisten kanssa 1940-luvulla käydyissä aseistautuneissa hiihtokilpailuissa. Murmanskin rataa sabotoivat kaukopartiomiehet kulkivat suksin ja ahkioin. Sukset olivat yksipuiset, näistä moni oli peräisin Vimpelissä olevalta suksitehtaalta. Siitenä toimivat perus-mäystimet jotka pysyivät pieksuissa kiinni. Rikkinäiset sukset korvattiin uusilla, paikan päällä tehdyillä suksilla.
Sain itse todeta näiden suksien toimivuuden pari viikkoa sitten kun osallistuin vapaehtoiseen reserviläiskoulutukseen. Varusteina oli sukset ja ahkio mallia svenska arméen. Muilla oli kumisaappat ja sälesukset, minulla paulapieksut ja puusukset rottinkisauvoineen ja mäystimineen. Keli vaihteli kolmen päivän ajan. Leiripaikkaan mentäessä oli runsaat -20 astetta ja lumi oli upottavaa ja hienorakeista. Vedettiin ahkioita perässä ja ylämäessä ei pystynyt suksilla vetämään kun ei ollut pitoa. Ahkiot piti vetää kävellen ja suksien irroittaminen vei toisilta huomattavasti aikaa. Mäystimet oli helppo potkia irti, lisäksi sukseni ja pieksuni olivat huomattavasit kevyempiä kuin muiden varusteet. Ahkioiden kanssa hiihdettin runsaat neljä kilometriä ja maasto oli välillä todella haastavaa ja pusikkoista. Onnistuin repimään rikki yhden somman, mutta sen korvaaminen improvisoidulla mutta toimivalla tikku-kyhäelmällä ei ollut hankalaa sillä sauvan kärjessä oli sopiva kiinnityskohta.
Palatessamme takaisin lumisateisessa 0-kelissä sukseni alkoivat tökkiä, tosin samoin kävi muidenkin suksien kanssa. yksi mäystimistäni repesi runsaan sadan metrin päässä autosta. Syynä oli tahmea keli joka pakotti minut potkimaan kovemmin ja näin ollen rasitti mäystintä. Myöhemmin saunottuamme retkemme päätteeksi katselimme joitakin kuvia kaukopartiomiehistä ja kuinka ollakkaan huomaisin yhdellä hiihtäjällä kiinnostavan side-viritelmän: Mäystintä oli jatkettu toisella nahkalenkillä joka oli kierretty varpaiden eteen, näin ollen mäystimen rasitusta oli onnistuneesti vähennetty ja turhat repeytymiset estetty.
On oikeastaan häpeällistä että Suomessa ei enää käytetä perinteikkäitä puusuksia. Vilmingon ja Ylösen sukset ovat kivoja, mutta ainoa perinteinen piirre niissä on ulkomuoto sillä kyse on silti nykytekniikalla valmistetuista sälesuksista. Lisäksi siteet ovat nykyaikaisia.
Taitaa ollaa niin että vanha suomalainen suksiperinne on kuollut ja kuopattu. |
|
Back to top |
|
|
Kuhmon Ahma
Joined: 19 Feb 2012 Posts: 550 Location: syrjäkylä
|
Posted: 25.02.2012 14:32 Post subject: |
|
|
Quote: | Taitaa ollaa niin että vanha suomalainen suksiperinne on kuollut ja kuopattu. |
Meillä on paljon muutakin kuollut ja kuopattu, eikä sen vähäisempää kuin suuri osa kulttuuriperinnöstämme. Moni on sanonut, että suomalainen kulttuuri on verraittan nuori. Tuossa suomalaiseksi kulttuuriksi mielletään Suomen itsenäistymisen jälkeinen aika tai aika minkä kristinusko on Suomessa vaikuttanut |
|
Back to top |
|
|
jousipata
Joined: 22 Sep 2008 Posts: 862 Location: hels.. lappi,keskiyläperä
|
Posted: 25.02.2012 20:25 Post subject: |
|
|
Hyvin sanottu Kuhumon Ahama _________________ tzoinnngggg... |
|
Back to top |
|
|
Iivana
Joined: 09 Nov 2009 Posts: 715 Location: Pohjoinen
|
Posted: 26.02.2012 20:28 Post subject: |
|
|
Täältä kompataan kanssa. Suurin osa meidän omasta ja omaleimaisesta kulttuurista on painunut unholaan, kun se ei ole ollut salonkikelpoista.
Sen lyhyen aikaa, kun sivistyneistö, lähinnä ruotsinkielinen" oli kiinnostunut oli tuo kansallisen heräämisen aika. Onneksi näinkin, saatiin paljon perimätietoa talteen mm. Kalevalan runoja.
Tosin näitä "ruotseja" ei kiinostanut kovinkaan paljoa sellainen kansankultturi, jossa oli yhteistä pohjaa pohjoisvenäläisen kulttuurin kanssa. Itä-Suomesta on ollut pitkään yhteydet Pohjois-Venäjälle, jo Novgorodin perustamisesta saakka, ainakin. _________________ "Hyvä pystykorva on parempi kaveri kuin huono nainen" |
|
Back to top |
|
|
Mangrove
Joined: 01 Jan 2007 Posts: 646
|
Posted: 26.02.2012 21:59 Post subject: |
|
|
Iivana wrote: |
Tosin näitä "ruotseja" ei kiinostanut kovinkaan paljoa sellainen kansankultturi, jossa oli yhteistä pohjaa pohjoisvenäläisen kulttuurin kanssa. |
Turun akatemiassa tuotettiin 1700-luvulla paljon väitöskirjoja kansankulttuurista, myös Itä-Suomen alueita käsitteleviä. Esimerkiksi Pehr Adrian Gadd painatti vuonna 1751 kiinnostavan kuvauksen satakuntalaisten elämästä. Myös monet Itä-Suomen poliittiset johtajat kirjoittivat alueistaan kuvauksia kruunulle. |
|
Back to top |
|
|
Kuhmon Ahma
Joined: 19 Feb 2012 Posts: 550 Location: syrjäkylä
|
Posted: 26.02.2012 22:17 Post subject: |
|
|
Kainuussa on Vienan-Karjalaisuus yritetty hävittää mm kielloilla rakentamisen suhteen, lieneepä Suomen puolella olleita vienalaiskyliä jopa poltettu tarkoituksella. Kuulin tuosta Juminkeko-säätiön esittämässä multivisio-ohjelmassa. Jos käytte Kuhmossa, niin varatkaa ainakin tunti aikaa Juminkeko-säätiössä käyntiä varten ja katsokaa nuo elokuvat. Niitä taitaa olla siellä näytillä ainakin puolisenkymentä.
http://www.juminkeko.fi/index.asp |
|
Back to top |
|
|
Kuhmon Ahma
Joined: 19 Feb 2012 Posts: 550 Location: syrjäkylä
|
Posted: 26.02.2012 22:28 Post subject: |
|
|
Iivana: Quote: | Sen lyhyen aikaa, kun sivistyneistö, lähinnä ruotsinkielinen" oli kiinnostunut oli tuo kansallisen heräämisen aika. |
Jos kansan perimätiedon siirtyminen on saatu katkaistua, kuten lienee ainakin osittain tapahtunut, painuu osa perinteistä varmasti unholaan. Suurin osa-alue "suomalaisesta" kadonneesta kulttuurista lienee entinen uskontomme. Sama pätee tietenkin myös saamelaisiin ja heihin ehkä jopa voimakkaammin, koska saamelaisia on yritetty "sivistää" vielä viime vuosisadalla suomalaisten toimesta.
Joku kirjanoppinut tietää aiheesta varmasti tarkemmin, joten korjatkaa jos meni vikaan. Tämä oli oma käsitykseni asiasta, joka on kehittynyt vuosien myötä eri lähteistä. |
|
Back to top |
|
|
mlepola
Joined: 29 Nov 2011 Posts: 16
|
Posted: 27.02.2012 12:13 Post subject: suksi på svenska |
|
|
Tässä nyt eksyttiin aiheesta..sillä koen että yksipuisten suksien valmistamisen perinne on auttamattomasti katkennut. Sitä vastoin tätä perinnettä voisi elvyttää edellyttäen että laajempaa kiinnostusta olisi. Tosin voisi olla vaikeata saada samaa paikkakunta-typpistä vaihtelu elvytettyä, eli että Kajaanissa valmistettaisiin "kainuulaisia suksia" ja Haapavedellä vastaavia Tornion tyypistä puhumattakaan. Aineistoa revitalisoinnille sitä vastoin olisi mutta se onkin halusta kiinni.
Kiinnostava tuo "ruotsalais" viite. Voin todeta että juuri ruotsinkielisen väestön aikainen akateeminen kiinnostus suomen kansaa kohtaan on johtanut siihen että suomalaisten aineettomasta perinnöstä on todella paljon kirjoitettua tietoa. Toisinkin olisi voinut käydä, todisteena tästä esim. Viron saksalainen vähemmistö, nk Baltian saksalaiset. Tätä "herraskansaa" Eestin kansallisperintö ei juurikaan kiinnostanut ja näin ollen Virolaisilla oli jo lähtökohtaisesti hankala asema oman perinteensä säilyttämiseen jo ennen kuin veli venäläinen tuli kylään. Suomessa sitä vastoin suomalaisesta kulttuurista ja kielestä tuli kiinteä osa 1800-luvun kansallista heräämistä ja tämä kehitys kumpusi juuri "ruotsinkielisen" vähemmistön avoimesta kiinnostuksesta suomalaisten kulttuuria kohtaan. |
|
Back to top |
|
|
T. Manner
Joined: 30 Jun 2007 Posts: 949 Location: Vantaa
|
Posted: 27.02.2012 15:14 Post subject: |
|
|
Tuosta yksipuisten suksien käytöstä on sen verran lyhyesti (siis noin yleissuhteellisesti) aikaa, että ihmisiä, jotka sen valmistuksen osasivat on varmaan vielä hengissä. Täytyisi löytää muutama ja haastatella, oikeastaan sopisi pieneksi opinnäytetyöksi. _________________ "Aina ei voi voittaa, toisinaan ei pääse edes tasoihin ja joskus häviäminenkin on mahdotonta." |
|
Back to top |
|
|
Mangrove
Joined: 01 Jan 2007 Posts: 646
|
Posted: 27.02.2012 15:34 Post subject: |
|
|
T. Manner wrote: | Täytyisi löytää muutama ja haastatella, oikeastaan sopisi pieneksi opinnäytetyöksi. |
Hugo Sandbergin kirjassa Hiihtourheilu Suomessa (1891) kuvataan silloin käytössä olleet eri suksimallit lylystä ja sivakasta norjalaisiin laskettelusuksiin. Tämän jälkeen on ilmestynyt paljon teoksia, missä kuvataan yksipuisten suksien teko. En usko, että haastattelut toisivat niiden valmistukseen enää paljoa lisävalaistusta muuta kuin paikallistuntemuksen osalta. |
|
Back to top |
|
|
T. Manner
Joined: 30 Jun 2007 Posts: 949 Location: Vantaa
|
Posted: 27.02.2012 19:57 Post subject: |
|
|
Quote: | En usko, että haastattelut toisivat niiden valmistukseen enää paljoa lisävalaistusta muuta kuin paikallistuntemuksen osalta. |
Noin yleisellä tasolla ei varmaankaan uutta löydy. Tuollaiseen valmistukseen liittyy kuitenkin kaikenlaista nippeli- ja kokemustietoa, joka ei ihan normiselvitykseen yleensä päädy. Varsinkin jonkun ei-teollisen valmistajan kohdalla näitä olisi. _________________ "Aina ei voi voittaa, toisinaan ei pääse edes tasoihin ja joskus häviäminenkin on mahdotonta." |
|
Back to top |
|
|
toni
Joined: 31 Dec 2004 Posts: 1453 Location: aurajoki
|
Posted: 28.02.2012 21:38 Post subject: |
|
|
Näinhän se..
Lisäksi eri tekijöillä on ollut ne omat nippelinsä, aivan kuten tällä foorumillakin, ja edelleen: osa tiedosta pantataan.
Sekin pätee tähän ja ainoastaan vertailemalla eri tekijöiden, vaikkapa sitten maakunta tasolla tai yksittäisten saralla, antaa se sitä lopullista silausta omille päätelmille.
Oli se sitten jousi tai suksi. |
|
Back to top |
|
|
|