 |
Jousi
HTML-kopio vanhasta keskustelualueesta (tältä sivulta puuttuvat liitetiedostot!)
|
| View previous topic :: View next topic |
| Author |
Message |
suutari
Joined: 21 Dec 2011
Posts: 1
|
 Posted: 22.12.2011 22:12 Post subject: |
 |
|
Martti, "suomalaisten mokkasiinien" ommel näyttää tavalliselta suutarin ompeleelta. Luulisin, että pohjapuolen ryppyjä on voitu hieman korostaa pakottamalla.
Tuppiparkki ei sovellu kengän päällisiksi, eikä oikein pohjapuolellekaan mokkasiinimallisissa jalkineissa. Kengästä kun tulee tuppinahalla helposti kotelo eikä kenkä. Kannattaa kysellä nahkatehtailta ja jälleenmyyjiltä nimenomaan supikasnahkaa, jos supikkaita on tekemässä. |
|
| Back to top |
|
 |
Andes
Joined: 09 Jan 2011
Posts: 228
Location: Rovaniemi
|
| Posted: 27.12.2011 19:29 Post subject: |
|
|
Ja täällä eikun tieto lissäytyy! Erikoinen jalkine tuo tammelalainen koipi. Sattu löytymään intternetin ihmeellisillä aalloilla surhvaillessa lisääki tietoa tuosta.
Pois Pula ja Puutteet, 1943, kirjoittanut Untamo Utrio:
| Quote: | Turkisjalkine "tammelainen koipi".
Tammelassa on kautta aikojen käytetty lehmän koipinahasta valmistettuja talvijalkineita, joita sielläpäin varsinkin miehet ovat tottuneet käyttämään kaiket talvikaudet. Jalkine on siitä erinomainen, ettei jalka kovimmassakaan pakkasessa palele eikä liioin suojasäällä kastu, sillä tämä "koipi" on ehdottomasti vedenpitävä. Raaka-ainettakin on maaseudun eläjillä yleensä ollut riittämiin, sillä eipä lehmien koipinahkoja muuhunkaan ole osattu käyttää.
Antura-aines saadaan nylkemällä nahka lehmän nk. takapolvesta alaspäin, ja tulee nahan polvitaive muodostamaan jalkineen kantapään. Nahka käännetään nurin ja naulataan laudan kulman ympäri kuivumaan, jolloin kantapään kohta muodostellaan halutun suuruiseksi. Kun nahka on yön ajan kuivunut lämpimässä paikassa, liotetaan sitä lämpimässä vedessä ja sitten se ommellaan jalkineen muotoiseksi pitäen edelleen nurjaa puolta päälläpäin. Päälliskappale saadaan vaikka etukoiven nahasta. Kenkä ommellaan hyvin tilavaksi, sillä kun se kaikkien saumojen valmistuttua käännetään oikein päin, pannaan se likoamaan väkevään tervaveteen, missä se kokolailla kutistuu. Vuorokauden liottuaan on "koipi" valmis jalkaan pantavaksi. Sitä käytetään siis kosteana ja vain kerros olkia työnnetään ennen jalkaan panoa "koiven" sisään pehmikkeeksi. Ja ihme kyllä, jalka ei tässä verhossa palele. Jolla on aikaa ja koipinahkoja, voi kokeilla monen todeksi vakuuttamaa keinoa.
|
Aikasemmin oli myös tallukkaista puhetta. Tuossa linkissä rautaisannos tietoa myös niistä:
http://www.henriettesherbal.com/eclectic/pula-puutteet/luku-13.html |
|
| Back to top |
|
|
Mangrove
Joined: 01 Jan 2007
Posts: 646
|
| Posted: 11.01.2012 18:17 Post subject: |
|
|
Lainaan tähän edellä mainitusta Vuoriston työstä voiteita koskevan kohdan, s. 54-56:
| Quote: | Voitelu. Uusia jalkineita on saatettu pitää voitelematta ja värjäämättä jonkin aikaa kauneusnäkökohtia silmälläpitäen tai siksi, että ne varataan pakkasjalkineiksi, koska ne huokoisina kovalla pakkasella säilyvät norjempina ja lämpimän pitävämpinä kuin voidellut jalkineet, joissa oleva terva tai rasva helposti jäätyy. Terva ja rasva, vaikka ne estävätkin jalkineen vettymisen tukkivat kuitenkin nahan huokoset, jolloin ilman eristävä vaikutus vähenee. Mitä tulee mainittuihin kauneusnäkökohtiin, on muistettava, että työn tekopinta - kuuvituksen ym. onnistuminen - näkyy paremmin värjäämättömissä kengässä ja siten omalta osaltaan julistaa tekijänsä etevyyttä.
Jotta nahka saataisiin pehmeäksi ja joustavaksi, käytetään voiteissa runsaasti - useasti pelkästään - rasvaa. Joskus voidaan parhaimmat jalkineet voidella pelkästään suolaamattomalla voilla, mutta tavallisesti tyydyttiin lampaan taliin tai sian ihraan. Rannikkoseuduilla on mielellään käytetty hylkeen traania, joka on ollut samaan tarkoitukseen haluttua myös sisämaassa. Hyvä voide, johon ei lumikaan ottanut kiinni, saatiin sekoittamalla sian ihraan vähän tervasnokea tai, mikä oli vielä tehokkaampaa, lampunnokea, jota saadaan öljylampun lasista. Voidellessa ei kenkää saanut lämmittää välittömässä tulen loimussa, vaan piti ensin lämmittää kämmen, jolla sitten voide hierottiin jalkineeseen. Entistä parempi teho kastumista vastaan saatiin, kun edellisen kaltaiseen voiteeseen lisättiin tervaa. Jos rasvasta tuli liian paksua ja sitä oli vaikea levittää kengälle, sekoitettiin siihen lamppuöljyä, joka sen norjensi ja joka nopeasti haihtui.
Mielellään ei voideltu koko jalkinetta, vaan varret yleensä pyrittiin säilyttämään valkeina. Varsinkin tervansekaista rasvaa käytettiin jalkineiden teräosiin, mutta varsiin valittiin mieluimmin tervatonta voidetta, joka säilytti niiden alkuperäisen värin mahdollisimman kauan. Muutenkin varsia voideltiin vähemmän edellä mainitusta syystä.
Joskus käytettiin uutta kenkää aluksi voitelemattomana jonkin aikaa, minkä jälkeen se jätettiin nuutumaan, toisin sanoen sitä voideltiin ahkerasti, mutta ei käytetty lainkaan. Tälläinen nuutunut kenkä otettiin esille keväisin kelirikon aikoina ja syyssateiden alettua. Jalkineita voitiin aluksi pitää voitelematta yksinkertaisesti sen vuoksi, että - varsinkin tervavoiteen ollessa kyseessä - voide saatiin paljon helmpommalla menemään hiukan kuluneeseen nahkaan sisään. Toiseksi, kuten jo mainittiin, säästettiin jalkineet voitelemattomina, milloin niistä aiottiin pakkaskenkiä.
On mainittava eräs keino, joka on enemmän puhdistustoimenpide kuin voitelu nahkan hyvien ominaisuuksien lisäämiseksi. Sippolasta kerrotaan miten sunnuntaiaamuna kirkkoon lähdettäessä, otettiin lapaset kädessä nurkalta kourallinen tuoreita nokkosia, joilla pieksut hangattiin puhtaiksi. Ne tulivat kuulema todellakin aivan uuden näköisiksi. Samanlaisen tavan mainitsee A. Jaakkola Sääksmäeltä ja se tunnetaan myös Keski-Pohjanmaalta. Että menettelyä lienee käytetty vain ulkonäön parantamiseen on todennäköistä, koska näin on menetelty pyhäjalkineiden suhteen. |
|
|
| Back to top |
|
|
Andes
Joined: 09 Jan 2011
Posts: 228
Location: Rovaniemi
|
|
| Back to top |
|
|
Andes
Joined: 09 Jan 2011
Posts: 228
Location: Rovaniemi
|
| Posted: 03.05.2012 15:00 Post subject: |
|
|
Viimeinki näky tulleen myyntiin Feelmax Kuuvan uudempi versio ilman mitään kalvoa, Kuuva2.
http://www.fastway.fi/tuotteet.html?id=2/3
| Quote: |
Feelmax Kuuva
Ohutpohjaisin barefoot -vaellusjalkine.
Erittäinkevyt barefoot -varsikenkä vaellukseen, metsästykseen, ulkoiluun tai talvisaappaaksi. Marja- ja sieniretki saa uuden ulottuvuuden, kun tunnet jalan alla puiden juuret, kävyt ja oksat.
Erittäin laadukas Waterbuck ?nahka, uusi pohjakuvio parempaa pitoa varten, ja uusi korkean kulutuskestävyyden omaava pohjan
kumiseos.
Koot: 36 - 46
Materiaali: Vedenpitävä Waterbuck®-nahka/
vedenpitävä mokka-nahka
Pohja: NatuRun? 2,5 mm. erikoiskumiseos
Väri: Musta
Lesti: Leveä
Hinta: 169.00 ?
|
Tosin ite lähiaikoina tilaan perinteiset paulakengät ohuella kumipohjauksella, kun saa kaks paria Kuuvan hinnalla, kesä- ja talvikengät erikseen.. |
|
| Back to top |
|
|
Yleisajattelija
Joined: 29 Sep 2009
Posts: 51
|
| Posted: 21.05.2012 22:07 Post subject: Paljasjalkajuoksua |
|
|
Olen juossut nyt puolitoista vuotta paljasjalkakengillä. N. 10kk jalkateräkipujen jälkeen alkaa päästä voiton puolelle ja nyt voi juosta päivittäin ilman kipuja. Ylipainoa on n. 10kg eikä haittaa.
Mm. tarahumara intiaanit juoksevat yli 100km matkoja sandaaliläpikkäissä joten sopinee myös "alan miesten" tyyliin, suosittelen.
Kannattaa kuitenkin aloittaa varovasti, metatarsaaliluiden (jalkaterän luita) murtuma on aloitellessa yleistä jos innostuu juoksemaan alussa liikaa. |
|
| Back to top |
|
|
Mangrove
Joined: 01 Jan 2007
Posts: 646
|
| Posted: 04.11.2012 11:59 Post subject: |
|
|
Partio-lehden numerossa 2/64 vertailtiin erilaisia perinnetalvikengiä uudempia vastaan. Vastakkain olivat muovi-, kumi-, nahka-, kumiteräsaappaat, nahoitetut huopakengät, kaksi eri paulakenkämallia, lapikkaat ja kumiset koripallokengät. Saappaiden ja kenkien ahkaiset osat olivat rasvatut.
Jalkineiden vedenpitävyyttä kokeiltiin upottamalla ne 5 cm syvyiseen veteen 4 minuutiksi. Pitävimmät olivat vähemmän yllättävästi muovi- ja kumisaappaat. Ne olivat kuitenkin myös kaikkein painavimmat kuivina. Vastaavasti niiden lämmöneristävyys selvitettiin tukkimalla jalkineiden suut eristävällä kapokilla ja mittaamalla jalkineen sisälämpötila -2 asteen pakkasessa 10 ja 30 minuutin kuluttua. Vähiten eristävyyttä oli muovisaappalla (sisälämpötila 30 minuutin kuluttua -2 C) ja eniten lapikkaalla (4 C), muilla nahkajalkineilla ja huopakengällä. Mielestäni eristävyyden vertailuun vaikutti luultavasti se, että saappaisiin jää koemenetelmässä enemmän ilmatilaa kuin esimerkiksi matalaan huopakenkään.
Jalkineiden muita ominaisuuksia (hinta, kestävyys j.n.e.) arviointiin lopuksi sanallisesti. Lopullisesti parhaimmat arvostelut sai nähdäkseni paulakenkä, sitten huopakenkä, lapikas, nahkasaapas, kumiteräsaapas, kumisaapas, muovisaapas ja kumikengät. |
|
| Back to top |
|
|
Andes
Joined: 09 Jan 2011
Posts: 228
Location: Rovaniemi
|
| Posted: 04.11.2012 15:51 Post subject: |
|
|
Aika huvittavaa, että on vertailtu muka perinnetalvikenkiä, mutta testistä on jääny kokonaan pois erilaiset karvakengät. Ja kuka seisoo talvella 4 minuuttia vesilätäkössä? Tietäähän nuo partiolaiset..eipä tuolla partiokaupoissa näy myynnissäkään niitä parhaita perinnetalvikenkiä  |
|
| Back to top |
|
|
Mangrove
Joined: 01 Jan 2007
Posts: 646
|
| Posted: 04.11.2012 18:19 Post subject: |
|
|
| Andes wrote: | | Aika huvittavaa, että on vertailtu muka perinnetalvikenkiä, mutta testistä on jääny kokonaan pois erilaiset karvakengät. |
Artikkelissa vertailtiin suomalaisia perinnekenkiä. Karvakengät ovat tammelalaisia "koipia" lukuun ottamatta enemmän saamelaisten juttu.
| Andes wrote: | | Ja kuka seisoo talvella 4 minuuttia vesilätäkössä? |
Esimerkiksi pilkkiessä jalat tuppaavat kastumaan helposti ja tuo neljän minuutin upotusaika lähinnä varmistaa sen, että kaikki kokeillut jalkineet ovat imeneet itsensä täyteen vettä. |
|
| Back to top |
|
|
Andes
Joined: 09 Jan 2011
Posts: 228
Location: Rovaniemi
|
| Posted: 04.11.2012 21:03 Post subject: |
|
|
Aivan, tuossa tilanteessa vesitiiveys tosiaan koetukselle joutuukin jos jäälle vettä on noussu.
Tarpeeks pitkälle jos ajassa mennään taakse päin, niin on erilaiset karvakengät ollu varmasti yleisimpiä talviaikana eteläisessä suomessakin. Mutta miten kauas ajassa on pakitettava, millonka karvakengät oli vielä yleisesti vaikkapa itäsuomen rahvaan käytössä? Millanen mielikuva Martilla on asiasta, kun olet paljon arkistoja kolunnu, oletko törmänny mainintoihin? |
|
| Back to top |
|
|
Mangrove
Joined: 01 Jan 2007
Posts: 646
|
| Posted: 05.11.2012 00:26 Post subject: |
|
|
| Andes wrote: |
Mutta miten kauas ajassa on pakitettava, millonka karvakengät oli vielä yleisesti vaikkapa itäsuomen rahvaan käytössä? |
Takaisin on mentävä ainakin yhtä kauan kuin Etelä-Suomenkin suomalaisten osalta, ainakin 1200-luvulle tai kauemmas esihistoriaan. "Koipia" lukuun ottamatta en ole nähnyt yhtään mainintaa suomalaisten karvakengistä 1700- ja 1800-luvun pitäjä- tai matkakertomuksista. Yhdessäkään piirroksessa, maalauksessa tai kaiverruksessa ei ole viittauksia niihin.
Vienasta on Kansallismuseoon talletettu karvasaappaat eli jaarat, mutta nämä ovat nähdäkseni varsin tuore laina Arkangelin alueen komeilta tai todennäköisemmin saamelaisilta. Vanhassa kirjallisuudessa vienalaisilla mainitaan olleen myös koirannahkaisia sukkia eli rohveja. |
|
| Back to top |
|
|
Iivana
Joined: 09 Nov 2009
Posts: 715
Location: Pohjoinen
|
| Posted: 05.11.2012 08:35 Post subject: |
|
|
Minulle hirven koirinahkojen parkintaa neuvonut karjalaismummo kertoi niitä tehdyn viimeksi sota-aikana.
_________________
"Hyvä pystykorva on parempi kaveri kuin huono nainen" |
|
| Back to top |
|
|
heikki
Joined: 09 Jun 2009
Posts: 1178
Location: Vantaa
|
| Posted: 05.11.2012 09:19 Post subject: |
|
|
| Iivana wrote: | | Minulle hirven koirinahkojen parkintaa neuvonut karjalaismummo kertoi niitä tehdyn viimeksi sota-aikana. |
Mitäs jos Iivana jakaisit sen mummon kertomukset meille muillekin? Mielellään omien kokemustesi kautta peilattuna, jos on. |
|
| Back to top |
|
|
Iivana
Joined: 09 Nov 2009
Posts: 715
Location: Pohjoinen
|
| Posted: 05.11.2012 10:58 Post subject: |
|
|
Mummo ei itse ollut tehnyt sitä, mutta osasi kertoa pääpiirteittäin miten se sujui. Se tapahtui koivun parkilla l. rovuksella. Keräsin itse parkit kevättalvella ohuista koivuista kaapimalla. Hirven koivet olin kuivannut naulaamalla ne levälleen, ja muistaakseni laitoin niihin vielä suolaa, vaikka sitä ei kertomuksessa ollut. Sitten tein auton lehtijousesta sellaisen kaapimen, jota pystyi työntämään lautaa pitkin. Kun koivet olivat kuivaneet, niin kaavin niistä kaikki kedet pois. Kun ne oli kaavittu, niin keitin kuoresta liemen. Kuorta reilusti, vettä sen verran että juuri peittyy. Sillä kuorella on tarkoitus sitten hangata niinkuin sienellä niitä koipia. Sen takia sellainen ilmava kaavittu kuorihöttö on hyvää. Aina hankauksen jälkeen "mössöä" koiven lihapuolelle, kaksi koipea vastakkain, tiukaan rullaan ja viileään yöksi. Tätä toistellaan päivittäin. Teinköhän itse viikon ajan. Sitten keitetään vahva parkkiliemi, johon laitetaan rasvaa (esim silavaa, margariinia tms.). Liemi lämmitetään niin lämpimäksi että rasva sulaa ja sen voi sekoittaa emuksioksi. Koivet pannaan kuivumaan, ja niitä venytellään ja "muokataan" mekaanisesti, lisätään aina rasva/parkki vettä, ettei kuivu liian nopeasti. Ideana on, että nahka "muokataan" kuivaksi. Näin siitä ei tule kovaa. Jos antaa kuivua muokkaamatta, niin niistä tulee kivikovat. Rasvan asemasta voi laittaa prinol- muokkausöljyä parkkiveteen.
Nykyisin suolaan koivet aluna/suola seoksella ennen parkitsemista.
Tällainen prosessi. Kirjallisuudesta katselin mallia mm. kaavinrautoihin.
Ei kansanperinnearkistokelpoista 1:1, toimivan prosessin sain kuitenkin aikaan. Ensimmäiset koivet kuivui korpuksi, kun en tajunnut muokata riittävästi ja pitää varaani.
_________________
"Hyvä pystykorva on parempi kaveri kuin huono nainen" |
|
| Back to top |
|
|
heikki
Joined: 09 Jun 2009
Posts: 1178
Location: Vantaa
|
| Posted: 05.11.2012 14:51 Post subject: |
|
|
Kiitti Iivana! Mites ne korpuiksi kuivuneet, oliko ne kuitenkin kuinka erilaiset rakenteeltaan kuin raakanahka? Olisko niistä ollut esim. tuppinahaksi tai muuhun jäykkyyttä vaativaan käyttöön?
Oho, ei tämä enää liity juoksemiseen - paitsi hirven entiseen  |
|
| Back to top |
|
|
Iivana
Joined: 09 Nov 2009
Posts: 715
Location: Pohjoinen
|
| Posted: 05.11.2012 14:58 Post subject: |
|
|
Ne voi kastella ja aloitaa mekaanisen muokkauksen uudestaan.
_________________
"Hyvä pystykorva on parempi kaveri kuin huono nainen" |
|
| Back to top |
|
|
Smirkelimies
Joined: 15 Jan 2009
Posts: 1055
Location: Oulu
|
| Posted: 07.11.2012 16:07 Post subject: |
|
|
| Andes wrote: | Ja täällä eikun tieto lissäytyy! Erikoinen jalkine tuo tammelalainen koipi. Sattu löytymään intternetin ihmeellisillä aalloilla surhvaillessa lisääki tietoa tuosta.
Pois Pula ja Puutteet, 1943, kirjoittanut Untamo Utrio:
| Quote: | Turkisjalkine "tammelainen koipi".
Tammelassa on kautta aikojen käytetty lehmän koipinahasta valmistettuja talvijalkineita, joita sielläpäin varsinkin miehet ovat tottuneet käyttämään kaiket talvikaudet. Jalkine on siitä erinomainen, ettei jalka kovimmassakaan pakkasessa palele eikä liioin suojasäällä kastu, sillä tämä "koipi" on ehdottomasti vedenpitävä. Raaka-ainettakin on maaseudun eläjillä yleensä ollut riittämiin, sillä eipä lehmien koipinahkoja muuhunkaan ole osattu käyttää.
Antura-aines saadaan nylkemällä nahka lehmän nk. takapolvesta alaspäin, ja tulee nahan polvitaive muodostamaan jalkineen kantapään. Nahka käännetään nurin ja naulataan laudan kulman ympäri kuivumaan, jolloin kantapään kohta muodostellaan halutun suuruiseksi. Kun nahka on yön ajan kuivunut lämpimässä paikassa, liotetaan sitä lämpimässä vedessä ja sitten se ommellaan jalkineen muotoiseksi pitäen edelleen nurjaa puolta päälläpäin. Päälliskappale saadaan vaikka etukoiven nahasta. Kenkä ommellaan hyvin tilavaksi, sillä kun se kaikkien saumojen valmistuttua käännetään oikein päin, pannaan se likoamaan väkevään tervaveteen, missä se kokolailla kutistuu. Vuorokauden liottuaan on "koipi" valmis jalkaan pantavaksi. Sitä käytetään siis kosteana ja vain kerros olkia työnnetään ennen jalkaan panoa "koiven" sisään pehmikkeeksi. Ja ihme kyllä, jalka ei tässä verhossa palele. Jolla on aikaa ja koipinahkoja, voi kokeilla monen todeksi vakuuttamaa keinoa.
|
Aikasemmin oli myös tallukkaista puhetta. Tuossa linkissä rautaisannos tietoa myös niistä:
http://www.henriettesherbal.com/eclectic/pula-puutteet/luku-13.html |
Akselilla Kanada/Alaska on ollut käytössä samalla periaatteella tehty hirvenkoipinahkakenkä. Sattu eteen ihan vahingossa tommonen netistä. Jos joltain hirvimieheltä sais hirven koipinahkaa tuppeen nyljettynä edullisesti, oisi hauska kokeilla tommosen tekoa. |
|
| Back to top |
|
|
minnastiina
Joined: 04 Dec 2012
Posts: 1
|
| Posted: 04.12.2012 17:22 Post subject: |
|
|
| Mie haluan jotkut lapikkaat, paulakengät tms. Tehdä siis, koska ei ole varaa ostaa. Olen "taitava" käsistäni ja uskoisin, että sellaiset aikaiseksi saan. materiaaleja ajattelin joko huopaa tai nahkaa (miulla on ruskeaa vahvaa paksua nahkaa, kun poltin entisen jumalattoman suuren kulmasohvan, mutta otin siitä parhaat palat talteen |
|
| Back to top |
|
|
suomialex
Joined: 06 Mar 2012
Posts: 201
Location: Stadi
|
| Posted: 04.12.2012 22:44 Post subject: |
|
|
| Kuusamon kansanopistossa on järjestetty suosittua kenkäkurssia vuositolkulla. On osunut joskus pronssivalukussin kanssa samaan aikaan kun olen opettanut siellä. Monet ovat tehneet lapikkaita ja muita kansankenkiä perinteisin metodein ( siis ilman liimapohjia ja puutapituksin) joskin ne ei taida olla ihan ensimmäisiä skloboja mitä kyseiset tekijät ovat tehneet... Komeita olivat. Kun välillä kävin vilkaisemassa niin kovalta ja tarkalta työltä näytti. |
|
| Back to top |
|
|
Kuhmon Ahma
Joined: 19 Feb 2012
Posts: 550
Location: syrjäkylä
|
| Posted: 05.12.2012 00:47 Post subject: |
|
|
| suomialex wrote: | | Kuusamon kansanopistossa on järjestetty suosittua kenkäkurssia vuositolkulla |
Kyseinen opisto on minulle erittäin tuttu. Mahtavat sapuskat ruokalassa! Suosittelen!!
_________________
Mull' on kourat kontiolta, veren juojalta vekarat,
linnulta lihan pitimet, havukalta haarottimet.. |
|
| Back to top |
|
|
toni
Joined: 31 Dec 2004
Posts: 1453
Location: aurajoki
|
| Posted: 10.12.2012 16:35 Post subject: |
|
|
| Minkä hintaisia nämä kurssit ovat olleet? |
|
| Back to top |
|
|
|
|
You cannot post new topics in this forum
You cannot reply to topics in this forum
You cannot edit your posts in this forum
You cannot delete your posts in this forum
You cannot vote in polls in this forum
|
Powered by phpBB © 2001, 2005 phpBB Group
|
FAQ
Search
Memberlist
Usergroups
Register
Profile
Log in to check your private messages
Log in
