Jousi

[toni]

Kokeillut olen, vaan en pidempijaksoisia aikoja käyttänyt.
Kirpputoreilla näitä aina sillointällöin näkee.

Mulla on muuten samainen opus, tainnut olla jo kolme kertaa ja aina on käsistä pois ostettu;)

Koostamme parin kaverin kanssa tallukan valmistus kurssia, mutta ajankohta ja paikkakunta on vielä avoin, vaan varmistunee vuoden vaihteessa. Riippuu vielä parista tekijästä..kohderymänä vain ensisijaisesti on suomen ekoyhteisöt, jotta katotaan ensin sitä kautta tullut ilmoittautumis määrä, sikäli mikäli täältä on kiinnostusta kurssia kohtaan.

Kuivalle lumelle toimivat pelit, ja itse valmistus idea kestää jonkinverran modaamistakin eri materiaaleille, jolloin sään kestävyys muitakin olosuhteita silmälläpitäen paranee.

[Juri]

Iivana!
Löytyisikö sinulta ohjeita tuollaisten (vuotakenkien?) tekoon?
Olisin todella kiitollinen. Hemmetin hienot!

[pyssymies]

[Mangrove]

[toni]

En minäkään, mutta kirjastosta löytyy kotimainen lapikkaiden teko niminen kirja. Siitä löytyy kaik, aina pikilangan valmistuksesta saakka;)

Muistaakseni myös puheena olevien kenkien valmistus..

Tallukoiden etuna mainitsen vielä niiden simppelin paikattavuuden, eli kun kulumaa ilmenee niin uutta tavaraa tilalle.

[toni]

Unohtui tuo klassikko: lapin käsitöitä, tämä on tiukka paketti ja popoja löytyy laidasta laitaan, puhumattakaan muista vaate ja laukku malleista. Hus kirjastoon kun et ole meikältä näitä ikinä ostanut;)

[Iivana]

Noista mainituista opuksista pitäisi löytyä. Nuo minun on tehty lestillä, emännän taas ilman. Ja se näkyy päällisaumassa.
Emännällä on Nutukkaiden ompeluun jotain kaavoja, mutta tehdessään piirtää ne melkein joka kerta erikseen koipinahan ja jalan koon mukaan, kun ei ole kovin paljoa tehnyt.
Nyt meillä on "huovutusbuumi" päällä tällä hetkellä...
_________________
"Hyvä pystykorva on parempi kaveri kuin huono nainen"

[Iivana]

Lapin käsitöistä löytyy ohjeet mm. rankiseen, joka on lähes välttämätön kesämaalla yövuttäessä jollei ole telttaa.
_________________
"Hyvä pystykorva on parempi kaveri kuin huono nainen"

[Juri]

Kiitoksia paljon kaikille Iivanoille ja ei Iivanoille!

Täytyypi sitten laittaa kirjaa hankintaan. Mieluiten kyllä ostaisin Tonin pikadivarista, mutta kun en ole ajoissa älynnyt. Kirjastossa en ole uskaltanut käydä enää moneen vuoteen, käy liian kalliiksi. Lainaan aina ison pinon vaikka mitä, ja sitten unohdan palauttaa ajoissa.

Mukava tietää että tuollaiset onnistuvat myös ilman lestiä. Olisihan lestin tekokin tietysti hyvä opetella, varmaan vaatii myös omat niksinsä että saisi kerralla sopivan. Täällä on muuten kanssa rouvalla hurja huovutuskausi par aikaa meneillään.

[Iivana]

Ne on nuo jalkineet yksipohjaisia, elikkä tuo pohjanahka on yhdestä kappaleesta. Alkuperäisissä ei ole tietenkään kumivahviketta.
Tuo pohja muotoillaan nahka märkänä joko käsin tai lestillä, ja siinä on vain yksi sauma tuolla takana kannassa. Käsinompelussa pitää pohjan saumaa rypyttää. Noita sanotaan myös vuotakengiksi, koska tuo pohjanahka on parkittu vähän kovemmaksi.
On mielenkiintoista huomata, että saumoja myöten malli on pysynyt oleellisilta osin samana, vaikka suomalaiset ovat siirtyneet käyttämään lestiä. Lisäksi noissa on jonkin verran yhtymäkohtia mokkasiinien rakenteeseen. Siinäpä olisi sarkaa jollekin muinaistutkijalle: "Footwear and it's developement in northern hemisphere from prehistoric to historic era"
_________________
"Hyvä pystykorva on parempi kaveri kuin huono nainen"

[toni]

Turkkusesta löytyy ainakin julkaisu: Before the heels, tms (en tiedä missä omani nyt on, jotta voisin tarkistaa samantien)

Siinä on popojen malleja, erilaisine saumaratkaisuineen sekä eri aikakausineen. Mielenkiintoinen läpyskä ja vaikka kirja käsitteleenkin tutkimus ajankohtdan haarukkaan mahtuvaa kaupunki kenkää on joissain malleissa ilmiselvästi masto kestävyyttäkin. Selkee evoluutio kuitenkin havaittavissa, vaikkakin lyhyemmällä ajanjaksolla kuvattuna.

Muitakin varmasti on kunhan muistais..ja ulkomailtahan näitä sitten löytyy taaskin pilvin pimein..

[Juri]

[Iivana]

Upokkaat, paulapieksut, sisnakengät.
Vanhoissa karjalaismallisissa upokkaissa on halkio takana, eikä niissä ole kippuraa tai se on lähes olematon, niinkuin tuossa minun kengässä.
Tuo kippura on tuossa kesäkengässä koriste, mutta talvijalkineessa se on hyödyksi suksen mäystinten kanssa. Voisin laittaa tietenkin kuvankin miten karvakengät laitetaan nahkamäystimeen. Noista kippuroista on haittaa työkengissä sekä satulassa jalustinten kanssa.
Nutukas on karvapäällinen, koipinahasta ommeltu kenkä. Sitä sanotaan myös paulakengäksi (jossa käytetään sellaisia 2 metriä pitkiä pauloja, myös paulapieksussa). Kurenutukas (toiset sanovat nutukkaaksi kurenutukasta) on semmoine, jossa on varren suussa kurenyöri, eikä siinä käytetä pauloja. Paulakengässä on varren karva leikattu lyhyeksi juuri paulojen käytön takia.
Paulakengät (koipinahasta tehty) lausutaan Gabmakat pohjoissaameksi, joka on suomeksi sanatarkasti koivikkaat, jota suomenkielessäkin on käytetty koipikkaan ja koipikengän lisäksi. Karjalankielessä on sana kopćukas joka tarkoittaa koipinahasta tehtyä kenkää ja sekin sanatarkasti käännettynä koivikas. Toinen sana on kopćuine' joka tarkoittaa sanatarkasti käännettynä koipinen.
Tuo nutukas lausutaan Nuhtohas pohjoissaameksi.
Kenkä yleensä on karjalaksi jallaćći tai kengü.
Pieksut on karjalan kielellä ćubit. Supikkaat on vähän samankuuloinen suomenkielen sana, joka tarkoittaa nykyisin samalla periaatteella tehtyjä yksipohjaisia kenkiä kuin, pieksut mutta niissä on matala varsi ja kurenyöri.
Sana ćubit voisi tulla kengän pohjan tekotavasta alunperin, ja koska se on suomenkielessäkin lähes samassa merkityksessä, niin sen avulla voisi päätellä jotain kenkätyypin iästäkin. Edellinen on vain minun omaa päättelyäni sanastojen perusteella.
Nahkaahan tietenkin ommellaan "hallatul suvaksel" ja lankana "virbi". "Virbii voitah vuarul". Eli Pellavainen pikilanka on virpi, halkastua sianharjasta käytetään neulana ja pikilankaa voidellaan piellä.
Siinä hieman sanastoa aloittelevalle suutarille, kerran piti luntata karjal-suomi-karjal sanakniigusta kun on vähä harvinaisempia sanoja.
_________________
"Hyvä pystykorva on parempi kaveri kuin huono nainen"

[TH]

[Juri]

Aloitteleva suutari kiittää ja kuittaa taas.
Melkoinen tietolaari tämä palsta!

[toni]

Iivana:
Onko tuossa lapin käsitöissä tosissaan rankisen teko-ohjeet?
Minen ole nähnyt..eikä tällähetkellä kirjaa tarkistusta varten löydy omastakaan hyllystä.

[Iivana]

Muistaakseni oli. Se on semmoinen iso malli. Minulle on parempi puolisko ommellut valoverhokankaasta polttiaisen pitävän reppumallin, joka on jalkopäästä matalampi. Valoverho pitää mäkärät ja polttiaiset loitolla.
Jos kiinnostaa, niin voisin kyllä piirtää mallit. Ne on kyllä ihan simppeleitä, ainut, missä pitää olla tarkkana on kankaan leikkaus ja saumat, koska tuo valoverhokangas on aika liukasta ja purkautuu leikkauspinnasta helposti. Tuo kevyempi painaa jotain max 150 grammaa. Se on tehty tietenkin vihreästä valoverhokankaasta. Se on lisäksi hajustettu. Nyt ei ole tietenkään kyse mistään ultra hi-tek systeemistä, vaan savusta ja noesta. Huomasin, että jonkun aikaa käytettyä ei hyttyset enää niin parveilleet tuossa kankaan pinnassakaan. Peittää ilmeisesti tuota ihmisen hajua tuo väkevä savunhaju.
On kyllä ollut ihan kestävä, vaikka ei Nato-approved olekaan, jonkinlaiset Mil-Specsit täyttää kuitenkin...
_________________
"Hyvä pystykorva on parempi kaveri kuin huono nainen"

[Nanook - pakkasen poika]

Valoverhokankaisen rankisen kaavat kiinnostaisi kyllä joo!

[Mangrove]

E. Saurion kirjasta "Tohveleita ja puukenkiä" (1944) jäi mieleen tämä "kaksiosainen varsitohveli"; anturat ovat palmikoitua paperinarua ja päälliset kangasta. Narupohjia luonnehditaan kirjassa erikoisen kestäviksi, joustaviksi ja lämpimiksi.

[toni]

On mulla kyllä vieläkin vaan vahva mutu että rankis ohje on jostain muualta peräisin..mutta siitä viis, pääasia että tietoa kerätään ja se kulkee eteenpäin.

Tuohon paperinaru pohjaan olen törmännyt jossain muussakin julkaisussa.
En tiedä tarkemmin millaisesta paperista se on tuolloin tehty?

Itteeni arveluttaa esm. tieto että noihin aikoihin käytettiin asbestia moneen paikkaan, kuten sisätila seinien pinnoitukseen tarkoittettuihin peitepapereihin. Tämä paransi huomattavasti kosteuden kestävyyttä minimoiden lämpötilan ja ilmankosteuden vaihteluista johtuvaa kupruilua.

Saatko laitettua tarkempaa lainausta käytetystä paperista?
Ei sillä että se nyt tuota mainitsemaani olisi, kunhan yleis sivistyksenä viskasin tämänkin mahdollisuuden kehiin..

Paperin valmistustavat lopputuloksineen on jokatapauksessa kokeneet paljon muutoksia. Vaan mistäs tuon tietää vaikka puhtaasti käytännön syistä tälläisille tarpeille ja niiden sovellutuksille tulisi uusi "aalto"?.

[Mangrove]

[toni]

Kiitos täsmennyksestä(:

Eli ei mitään normi paperi plaatua, ainakaan tänä päivänä..
Mutta tuotteena paperi naru on näemmä ollut valmista, tohon olen törmännyt jossain pula-ajan kirjassa, mutta kiertotietä perusteluina raka-aine pulaan pohjautuen.

Köyhimmät taloudet ovat saattaneet tehdä paperinarunsa itse..?
Pitäis asua hkissä, jotta pääsis arkistoihin koluamaan...

[toni]

Tuli juur kirpputori kierrokselta ja eten tuli peräti kahdet tallukka parit.
Toiset varreltaan pitkät saapas malliset, ja toiset puolipitkät nauhoitettavat. Jälkimmäisiin oli liimattu kumi pohjat korkoineen.
Sinne jäivät..hienoja kyllä olivatte.

[Juri]

[toni]

No niinpä onkin.
Miten lie sitten unohtunut ohjeiden olemassaolo tyystin, mutta kovin kummoiset ei ohjeet ole. Tosin ei tuo rankis mallikaan, mitenkään sitä väheksymättä.

Itelläni on ollut tehdastekoinen malli, jossa on kiinteä pohja sekä vetoketjulla avattava sisään meno aukko. Sekä kiinnitys lenksut maahan laittoa varten helmoissa ja päälis verkkko-osa helposti modattavissa löyhillä solmuilla matalemmaksi. (käytän ainoastaan erätoveria, tms pressuviritelmiä, en telttoja)

[jousipata]

Mulla on ollut penskana aivan samannäköiset pieksut kuin Jurin ylimmässä kuvassa.
_________________
tzoinnngggg...

[Juri]

Nämäkin olivat lasten kokoa.
Talossa oli myös satulan lesti sekä kattava kokoelma erilaisia puutyökaluja, otin paljon kuvia.
Aikamoista että huonekalut ja kengätkin tehtiin ihan itse, ja vieläpä erittäin taitavasti.

[J Menna]

paljain jaloin juoksusta...

Niin, on juostu jotakin viimeisen 15 vuoden aikana. Ja hieman enemmän viimeisen 8 vuoden aikana. Nyt piikkarit meni naulakkoon viime kesän jälkeen vaikka yksi Suomen ennätys (halli) olisi ollut mahdollisuuksien rajoissa.
Satsaan nyt mieluummin jousiin.

Paljain jaloin suoritettu monipuolinen juoksu on ihan A ja O jos haluaa vahvistaa jalkaterän ja nilkan alueen pieniä lihaksia. Vaikka Auerin sitaatti "rasitusvammat ovat luulosairautta" on "hauska", niin itse tukun kipuja itselleni juosseena (3 rasitusmurtumaa, tulehtuneita jänteitä, niveliä jne...) tiedän että lihaskunto pitää ne enimmäkseen poissa. Tosin, kun vedetään kroppaa äärirajoille ja yli, niin rasitusvammoilta ei voi välttyä. Sehän se urheilun juju onkin, hakea se raja, jonka itse kestää ja siirtää sitä sitten himpun verran kauemmas koko ajan optimaalisemmalla harjoittelulla.

Avojaloin vain pääsee kotomaassa perin harvoin juoksemaan. Talvisin pitää mennä halliin tai juoksumatolle ja kesälläkin pitää valita joku futiskenttä ettei sirpaleet ole riesana. Sielläkin niitä kyllä joskus on.

Suosittelen avojaloin juoksua lämpimästi tai kävelyä. Mokkasiinit ynnä muut ohutpohjaiset kengät ajaa saman asian. Tuntuma alustaan on hyvä ja lihakset saavat töitä. Mitä kauemmin juoksin ja lopulta kun juoksin kilpaa, niin kaikki harjoittelukenkäni muuttuivat koko ajan keveämmiksi. Nyt en suostuisi traktoreilla enää juoksemaan ollenkaan. Kevyimmät maraton/vetoharjoittelutossut ovat kevyempiä kuin piikkarit, alle 200g kokoa 44. Ne kun tempaisee jalkaan niin tulee olo että nyt mennään eikä meinata.
Niitä pronaatio tai supinaatio tuettuja tossuja en suosittele kenellekään, joita kauppiaat tyrkyttävät kaikille. Onneksi asenteet ovat juoksutossujen erikoismyymälöissä jo vähän kevyempiä kenkiä suosivia.

Tässä samassa osiossa joku sadatteli 78kg painoaan esteeksi hyvien kestävyystuloksien saamiseen. Nyt en tiedä mitä kirjoittaja tarkoittaa kestävyysjuoksulla, mutta periaatteessa kestävyysjuoksuksi lasketaan 800m ja sitä pidemmät matkat. Onhan ne 800m, 1000m ja 1500m vielä keskimatkoja, mutta jo 800m metrillä korostuu aerobinen pohjakunto- kestävyys, varsinkin kasin viimeisellä 200m kiripätkällä. 800m on vedenjakaja juoksumatkoissa, sille matkalle kun voi tulla myös ns. nopeusominaisuuksilla.

Niin, siitä painosta. Voi olla myös että henkilön lihasjakauma (nopeat/hitaat lihassolut) on enemmän maileri/keskimatka tai nopeustyyppinen ja täten kestävyysominaisuudet eivät tartu kuin tiettyyn pisteeseen asti. Sitten saattaa olla että henkilö ei ole useiden vuosien (noin 6-8 vuoden) ajan harjoitellut optimaalisesti/täysillä 13 kertaa viikossa ja ei täten ole saanut selville omia kestävyys ominaisuuksiaan.
80kg painoiset miesjuoksijat ovat juosseet maratonin alle 2.30 (hyvä kestävyys tulos) ja lyhyempiä matkoja ihan liki maailmanennätyksiä. Gregg Mottram on aika pitkä Australialaisjuoksija (valkoihoinen) ja muistaakseni liki 80kg ja 5000m on mennyt alle 13 minuuttiin. Nujersi loppukirissä kerran mm. Haile Gebreselassien.

Usein ihmisillä iskee motivaatiopula kun kahden- kolmen vuoden harjoittelun jälkeen ei maailmanluokan tulosta tule. Siinä voi olla juuri ongelmana harjoittelun laatu, määrän puute, huono ravinto, virheellinen palautuminen jne... juksijaksi tullaa noin 7 vuoden sinnikkäällä harjoittelulla, mutta vain jos pohja on hyvä, eli on liikuttu päivittäin (60-120min) koko lapsuus, nuoruus...

Eli vastaus, kyllä 80kg, terve mies menee tosi lujaa ja kauan jos ominaisuudet ovat kunnossa. Ei tarvitse olla 55kg varjo, juostakseen kauan ja kovaa. Toki se auttaa.

Olisi muuten huippulaji: maastojuoksujousiammunta!!! Tai juoksua suunnistaen jousiammuntarasteille. Jouset olisivat primiä tietenkin ja pitäisi kantaa mukana koko matkan. Ja suunnistus ilman kompassia kun ei ole muitakaan tähtäimiä. Voi olla ettei toteudu...

Se on jeah.

[Simo Hankaniemi]

Onhan sitä joskus ollut puhetta primitiivi-kolmiottelusta; jousiammunta, painonnosto ja juoksu. Nosto tietysti kivellä tai tukilla. Ehkä se saadaan tässä vielä joskus aikaan.

[jousipata]

Oikeudenmukaista ja tasalähtökohtaista kunto/voimatulosta nähdäkseen voisi vielä pisteyttää juoksu ja painonnosto ihmisen oman painon ja vielä parempi jos myös pituuden mukaan. Isompi ihminen nostaa prosenteissa laskien vähemmän kuin pienempi, mutta kiloissa laskien enemmän jos voimatasot ovat samat lihasmassaan nähden. Tietty eroja tulee nopea/hidas lihassolukoostumuksissa.

Kevyempi taas juoksee pitempään ja/tai lujempaa, mutta painavampi vaatii enemmän hapenottoa ja verenkiertoa samalla kuntotasolla kun pitkiä matkoja eli Mennan mainitsemia yli 800 metriä kuljetaan. tai keskipitkiä, mutta se vedenjakomatka on 800 m.

Tukki ja kivi tai useampi eri painoinen, juoksu ja jousiammunnat.
_________________
tzoinnngggg...

[Mangrove]

Kopioin Maija-Liisa Heikinmäen kirjoittaman artikkelin "Koipikengät" (Suomen Museo 1975). Artikkeli käsittelee vuotikkaiden eli koivikkaiden valmistusta ja hoitoa. Asiasta kiinnostuneet voivat lähettää pikaviestiä kopion toivossa.

[heikki]

[Tuomo]

Juha, toiveesi on toteutettu jo ajat sitten. FITA:n puolella virallisissa säännöissä on määritelty mm. hiihto- ja juoksujousiammunta.

http://en.wikipedia.org/wiki/Run_archery

Luulisin, että kyllä osallistujia riittäisi, jos vain löytyisi joku aktiivi kisahanketta ajamaan!

[Simo Hankaniemi]

Hiihtojousiammuntaahan on joka talvi Helsingissä Pukkisaaressa. Saattaa olla tänäkin vuonna helmikuussa tuo Hiidenhirvenhiihdon nimellä kulkeva joukkuekisa. Harmaasudet sitä ovat järjestäneet. Lisätietoja varmaankin löytyy googlettamalla.

[Andes]

Erittäin mielenkiintonen keskustelu! Olisinpa jo aikasemmin huomannu kurkistaa tänne tajunnanvirtaa-osioon. Täällähän on kans paljon mielenkiintosia aiheita.
Tuossa vuosi takaperin toisella eräfoorumilla olikin puhetta Feelmaxin markkinoille tulevasta pitkävartisesta maastokelposesta "paljasjalkakengästä" Kuuvasta ja suurta mielenkiintoa tuntu herättävän sielläkin. Tuotteen saanti markkinoille on vaan takkuillu ja kuuklettamalla on löytyny ainoostaan pieniä kokoja, tällä hetkellä 35-36. Niinpä soitin tuossa viimein suoraan Feelmaxiin ja nyt tiesivät kertoa että ovat saaneet taloudellisten vaikeuksien jälkeen viimein rahoittajan ja Kuuvaa tulee markkinoille huhti-toukokuussa. Kehotti ottamaan suoraan yhteyttä tämänkin pikkupitäjän erääseen urheiluliikkeeseen jonne olivat tarjouksen jättäneet ja neuvo tekemään varauksen melko piakkoin mikäli haluaa varmistua kengän saannista. Menee kuulemma lähes kaikki ulkomaille.

[J Menna]

Niin, Tuomo, en ole googlannu tuota juoksujousiammuntaa ja kappas, olihan se laji jo olemassa. Säännötkin oli ampumahiihtomaiset, eli sakkokierosta rapsahtaa ohiammunnasta.

Jotenkin se vain istuisi vielä paremmin näiden primijousten kanssa. Olisi suorastaan huvittavaa kun olympiajousi kädessä juostaisiin ja tähtäimet ja vakaimet tarttuisivat pusikkoihin kiinni. Maastojuoksuahan se tietysti pitäisi olla.

Mutta kyllä, kyllä. Tuo triathlon olisi kaikista mielenkiintoisin ja voimasuhteita/ominaisuuksia eniten tasaava. Kuten kymmenottelussakin, kuulantyöntö ja korkeushyppy ovat hyviä vastakohtia, niin kuin juoksu ja tukkiennosto tässä tapauksessa ajaisi samaa asiaa.
Eri ruumiinrakenteilla ja lihasjakaumilla varustettuja kilpailijoita siis voisi menestyä. Ikä kyllä vaikuttaisi tässä aika paljon. On selvä että yli viisikymppisenä jalka nousee hieman vähemmän kuin parikymppisillä.
Ja vaikeinta tietysti on ampua todella hengästyneenä tai heti painonnostosuorituksen jälkeen kun lihakset vielä täräjää ja pumppu nakuttaa yli 180...

Mutta jos osaisi ottaa rennosti leikkimielellä...

Pitäiskö Juri meidän järkätä tämmönen? Petikkoon. Alkukesästä... Ei piru. Kyllä siinä pitäisi olla suihku mahdollisuus. Tai siis mielummin sauna. Ehkä voisin itse järkätä tällaisen pikkutapahtuman ja tarjota saunat! Olisi sellainen paikkakin tuossa maalla/ täällä Rajamäellä. Pari taulutaustaa tarvitsisi lisää. Tuomo järkkäsi niin hienot kisat että rima on jo aka korkealla.
Törröttäisin sitten tyyhmänä kukkona tunkiolla, kun juoksukuntoni ei ole puolessa vuodessa rapautunut paljoakaan (2010: 10km 35min, coopper keväällä raekuurossa 3620m ja radalla 1500m 4.13 ja 800m 2.00,71). Painon nostossa taas häviäisin rutkasti Tuukalle ja Simolle ja... Ammunnassa...?
Sääntöjä pitäisi rustata. Ja ensiapu paikalle. Vähän kypsemmät sedät/tädit kun alkaa riuhtomaan niin aina sattuu...
Aika vaikea kakku.

Tulisikohan porukkaa vai saunoisinko yksin? Helkkarin hauskaa leikkiä se ainakin olisi. Kisahan olisi sellainen pyrähdys (20-60min) jos koko homma menisi ajanotolla. Tunteja kestävää juoksua, ammuntaa, nostelurääkkiä ei kukaan kuitenkaan haluaisi...
Tai sitten juoksu osuuksia kellotettaisi erikseen ja pisteytettäisi suhteessa ammuntaan. Painonnostokin pisteytettäisiin. Tjaaa...

[Ari Laakso]

Tuohan kuulostaa tosi mukavalta...kyllä porukkaa varmasti tulisi, mutta meillä hämeenhitailla voisi olla hankaluuksia juoksussa...ei hitto, minähän olen Karjalasta!
Mennalla olis tietysi etulyönti juoksussa ja tietysti ammunnassa(Suuri Henki ohjaa Mennan nuolia ). ..., mutta mukana oltaisiin.

[Juri]

Meikä on tosi huono kaikissa mainituissa lajeissa, mutta voisin kyllä tulla syömään makkaraa.

[jousipata]

olisin mukana makkaran tai kokolihan syönnissä ja ammunnassa ja erittäin mielelläni saunomisessa(myös tasmanian tuholainen on aivan lyömätön saunahullu koira) ja tukkiennostelussa ,, saako juoksumatkat kävellä jos polvi ei kestä juoksua.. eikä kuntokaan ole kummoinen.

painonnostossakin olisi hyvä olla tukkeja ihan paksusta risusta alkaen, niin kaikille on ainakin jotakin nosteltavaa. olisiko hyväksyttävään nostoon riittävä tukki irti maasta omilla lihasvoimilla, tyylillä ei niin väliä.
_________________
tzoinnngggg...

[J Menna]

No joopa joo. Varmaan painonnosto pitäis järkätä jotenkin että säkkejä tai tukkeja kannetaan pisteestä A pisteeseen B tai vastaavaa.

Yhden kevään asuin kaverini kanssa Espoon Mäkkylässä opiskeluaikoina. (minä kuvataideakatemiassa ja Kristian kävi teatterikorkeakoulua)

No, kun oltiin kämppiksiä omakotitalossa jossa oli pihakaivo ulkohuussi jne... Niin pidimme Mäkkylän vahvinmies (lue, Tyhminmies) kilpailut kahdestaan. Oli joku raskaan esineen heitto. Sahapukin kanto, johon oli lastattu auton renkaita: ensi yksi sitten kaksi jne. Oli joku kolmaski laji jota en muista.

No, voitin tetterikoululaisen ja kysyin polleana taidemaalarina että mitä palkinnoksi kun voitin? Kristian totesi ykskantaan, että tyhjennä paskahuussi kun kerran olet niin nahva...

Jos järkkään tapahtuman koitan miettiä paremmat palkinnot.

[heikki]

Menna, sulla ei ole enää varaa peräytyä tästä!

Mä lähden nyt ostamaan saunamakkaraa jo valmiiksi. Sen jälkeen tilaan ens talven polttopuut propseina pihaan, jotta pääsen rantteelle treenaamaan. Ja kun juoksukunnossa on erityisen paljon petraamista, niin ei kun ladulle!

Tästä tulee vielä ikimuistoinen... ööö ...juhla!!

[toni]

Otan vähäks aikaa sivuun tuohon feelmaxin kuuva jalkineeseen: Sitä on ollut ainakin Turussa myynnissä rapiat vuoden verran. Tähän väliin on vain mahtunut pieni malliston materiaali/kokoonpano muutos.

Ekat satsit un tuppasivat vuotamaan saumoista ja siksi osa vedettiin pois akupista takas yrityksen suojiin.

Päivitetystä versiosta ei ole tietoa.
Pirun hyvän tuntuinen kenkä, mutta ite jättäisin tuon vartta myöten olevan kalvon hittuun. Se lienee uusitussakin versiossa??

Viime kesänä tehtaalta väläyteltiin myös tarra mahdollisuutta nauhojen sijaan.

[Andes]

Vedenpitäviks ne on luvattu mitkä keväällä saavat myyntiin, joten jonkunlainen kalvo niissä on. Voihan sen repiä poiskin jos haluaa tehä niistä pelkät kuivankelin rönttöset.

[toni]

Vanhan version sauma päästöt oli käsittääkseni tapahtuneet pohjan liepeiltä. Sauma oli kova ja murtui herkästi.

Mun mielestä nahka kenkä, hyvin huollettuna pitää kyllä veden ulkopuolella ja on hengittävämpikin, kalvot taas vaatii omat niksinsä eivätkä ole pitkäikäisiä. Kenkä monasti ylittää itse kalvojen iän jolloin kalvoista tulee vain ylimääräinen rasite. Lisäksi nuo kalvot on kasvava ongelma, ongelma jätteen muodossa. Jenkkilässä jotkin osavaltiot vaativat niiden tarkan kierrätettävyyden.

En tiedä miten kalvo on kenkään asetettu. Mahdollista on että se on jopa laminoitu kiinni nahkaan, jokatapauksessa kalvojen pois repiminen vaatisi sisus kankaan, yms. aukirepimiset:( En tiedä käyttömukavuudesta senkään jälkeen;)

[Andes]

Nuin se kyllä on. Itekkin kyllä ennemmin ostaisin kalvottomat kokonahkaset. Malliltaan nuo vaikuttaa ja näyttää niin hyvälle että samalla kaavalla jos vaikka joku suutari osais tehä vastaavat niin avot! Niihin kun kesän ajan jalkoja totuttas niin kylläpä olis syksyllä kevyt kairassa kuhnailla..

[toni]

Kyllähän tuommoset tekemään saattaisi pystyä, tosi rankasti riisuttuna versiona eikä meikäläisen taidolla saumoista tulis välttämättä sen kummempia;)

Pohjahan noissa oli jo ekassa versiossa hemmetin hyvä ja pitävä.

[Mangrove]

Niilo Valonen kertoo monografiassaan "Geflechte und andere Arbeiten aus Birkenrindenstreifen" (Kansatieteellinen Arkisto IX), että virsukengät kestivät kesän (Ikaalinen), kaksi viikkoa jos niillä ei kuljettu hiekkateillä (Tammela), viikon jos niitä paikattiin välillä tai niin kauan kuin niitä paikkasi. Tiellä ne kestivät virstan (Vihti), korkeintaan peninkulman (Ikaalinen). Ruotsissa ja Norjassa tunnettiin "tuohivirsupeninkulma" ja "konttivirsupeninkulma".

[Mangrove]

Sakari Pälsi järjestää perinteiset ja modernit talvijalkineet seuraavanlaiseen järjestykseen kirjassaan "Eräelämän perinteitä" (1944).

[Andes]

Jos jalat saisivat valita: Vibram Fivefingers Treksport.
Eipä oo tarvinnu köyhän katua noihin sijottamista, aivan mahtavat jalkineet. Antaa paljasjalkafiiliksen, mutta suojaa teräviltä pistoilta hyvin, toisin mitä Feelmaxin ohutpohjakengät. Lisäksi pääsee varpaat tekemään vapaasti oman työnsä. Reilu kuukaus kulettu ilman tavallisia paksupohjasia kenkiä ja alkaa kyllä tuntua siltä että paluuta entiseen ei tule. Sen verran positiiviset vaikutukset alkaa tuntua jaloissa ja sitä myöten koko kehossa, että yököttää jo ajatuskin jäykistä varsikengistä. Noilla jalkineilla kulkiessa olotila jaloilla on luonnollisen kevyt eikä tarvii kompuroida niin ku vaelluskengillä. Yleinen harhaluulohan on että mitä möykkysempi ja kivisempi maasto on, niin sitä tukevammat kengät jalka tarvii. Täyttä markkinavoimien luomaa huuhaata! Tosihan on, että jos jalassa on normi paksupohjakengät, niin ne estää jalan normaalin toiminnan ja nyrjähdyksen vaara on iso, joten kengän on sillon pakko olla ylitukeva. Noilla ohutpohjakengillä taas oon todennu että kivikoissakin sitä painelee ketterästi ku gaselli, ei minkäänlaista kompurointia tai nyrjähtelyn pelkoa, koska jalka pääsee täysin mukautumaan vaihtelevaan alustaan.
Eihän noilla jalkineilla syksyn kylmillä enää tarkene, joten jotain on tilalle saatava. Feelmax Kuuvan markkinoille tulo on siirtyny ja siirtyny, näillä näkymin syksyllä pitäs saaha (käyttötestien takia). Jos ei saa sittenkään niin tehtävä tai teetettävä vuotakengät. Talveksi hommattava sitten nutukkaat, vaikka joutuuhan niistä maksamaan 200-250?, mutta ei kait sole mikhään..

[Mangrove]

Eri kenkätyypeistä on vuosina 1932-34 toimineen Puolustusvoimien Kenttävarustuskunnan papereissa säilynyt alunperin taulukkumuotoinen luonnehdinta niiden eri ominaisuuksista. Niistä voisi päätellä, että perinteinen suomalainen lapikasnahasta valmistettu matala paulakenkä olisi paras vaihtoehto täällä. Saappaisiin nähden se on keveämpi, nopeampi kuivata, helpompi vetää jalkaan, suojaa paremmin kylmyydeltä ja yhtä hyvin kosteudelta.

Ruotsinsuomalainen Kero valmistaa kuvien perusteella melko tyydyttävän näköisiä paulakenkiä nykyisen kurssin mukaan hintaan 105-186 euron hintaan. Onko kenelläkään kokemuksia näistä kengistä?
http://www.kero.se/en/shop/products/product/show/bloetnaebb/