Jousi

[terla]

Moi! Voisiko joku auttaa parissa kysymyksessä?

Teen pitkäjousta saarnesta. Kun hion/ höylään jousen selkää, pitääkö se tehdä niin, että jouseen jää yksi täysi vuosikasvu päällimmäiseksi kerrokseksi vai siten, että jätetään yksi täysi (vaalea) kerros + seuraava ohut tumma kerros. Meinaan vain sitä että millä tavalla saavutetaan paras lujuus ja jäntevyys...

Onko jossain hyvä ohje jänteen punontaa varten? Tarvitaanko jotain apuvälineitä?? Mulla ei oo mitään käsitystä miten homma hoituu

Kiitos vastaajille!!

[Lehtis]

Ilmoittelepa sp-osoitteesi, niin laitan netistä löytämiäni ohjeita valokuvien kera, joilla pitäisi onnistua. En enää löytänyt alkuperäisiä osoitteita linkitettäviksi tähän.

[Smirkelimies]

Jänteentekokeskustelua yheltä hörhöpalstalta:

http://www.perinnejousi.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=16616&sid=dff34c7383649f75fafc9685f4769688

Jänteentekokeskustelua aikuisten jouska-ampujien palstalta:

http://www.tampereenjousiampujat.net/janteenteko.php

[Tuukka Kumpulainen]

Saarnen kevätpuukerros on huokoista ja heikkoa ja sen näkee paljaalla silmälläkin. Jousen selän tulee muodostua luston kesäpuukerroksesta, joka on tasossa vaaleaa ja päätypuussa tummaa, molemmissa tiivistä ja kiillottuvaa.

[heikki]

[terla]

Eli posti johon voi myös laittaa vinkkejä lauritervo@suomi24.fi

Kiitos!

[heiluri]

http://www.youtube.com/watch?v=Lnn1aIZRb5w&feature=related
Tuossa on aika hyvä ohje.

[heiluri]

http://www.tradgang.com/stuff_bin/stringjig.jpg
Tuossa jonkinlainen kuva jigistä,ainakin minusta tarpeellinen värkki,helpottaa jänteentekoa paljon.

[Smirkelimies]

>Merkillinen jigiviritelmä, josta minä ainakaan en saa tolkkua

Ei tuommosta häkkyrää tarvi hitsata, tarkoitin että kuvasarja valaisee silmukan tekoa. Jos vaikka kääntää pari tuolia pöydälle jalat ylöspäin, onnistuu jänteen teko ihan hyvin. Se tukkikytkysolmu on tosi hyvä. Itse pähkäilin miten jänteen saa oikean pituiseksi kun luulin että pitää laittaa kiinteät silmukat molempiin päihin. Vaan eipä tarvikaan, jänteeseen tulee vain yksi silmukka. Jos olet samanlainen hötkylä kuin minä voi keskipunoksen korvata aluksi vaikka teipillä jotta pääsee muutamaa minuuttia ennemmin ammuskelemaan.

[Tuomo]

Täällä
http://www.tampereenjousiampujat.net/janteenteko.php
on ns. päättymättömän jänteen (endless string) teko-ohje jännepukin avulla.

Näissä
http://www.tradgang.com/stuff_bin/stringjig.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=Lnn1aIZRb5w&feature=related
kerrotaan/kuvataan ns. flaamilaisen jänteen (Flemish string) teko kaksisilmukkaisena. Tuota jigiä "tarvitaan" vain, jos tekee kaksisilmukkaisen flaamilaisen jänteen.

Perinneampuja tekee yksisilmukkaisen flaamilaisen jänteen, joka on erittäin yksinkertainen tehdä, eikä siihen tarvita mitään jigejä eikä apuvälineitä. Jos osaa punoa, niin yhden silmukan teko on helppoa. Silmukka ei edes tarvitse mitään vahvistusta, koska siinä on automaattisesti tuplasti itse jänteen säiemäärä. Toiseen päähän tukkikytky, jonka avulla jänteen pituutta on helppo säätää.

[jkekoni]

Kannattaa tehdä jänteestä melkein metrin pidempi kuin tarvitsee. Loput saa pois saksilla. Toiseen suuntaan ei toimi. Dacron on halpaa.

Jos punoo nokkoskuidusta tms, niin silloin säästää vaivaa kun punoo vain tarpeeseen.

Jos joku opastaa että tee 20cm pidempi ja sitten näin ja noin, niin jos tekee noin "näin ja noin" eritavalla saa näppärästi aikaan 10cm liian lyhyen jänteen.

Ai niin:
Toimiiko se bauhaus naru jänteenä hyvin? Jos toimii niin kertokaa sille sellainen nimi, millä myyjä osaa hakea sitä.

[heikki]

[Juri]

[Ari Rantala]

Muistaisin nähneeni Motonetin siimavalikoimissa myös dyneemasta värkättyjä siimoja. Ohuempina olisivat punottavissakin. En tosin ole itse kokeillut, että en tiedä tulisiko kelvollista jännettä.
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-

[A.Arffman]

Noista dyneema siimoista saa ihan hyviä jänteitä, on vaan aika kallista verrattuna dacroniin ja törkeän väristä kanssa. Muistaakseni oli 20e 100m tienoilla hinta. Jänteistä voi tehdä aika ohuita kun yksi 0,5mm lanka kestää 40kg vetoa, sitä en tiedä miten solmiminen vaikuttaa kestoon.

[Juri]

Ja iso rulla valmiiksi vahattua B-50 dacronia maksaa 12 euroa.
Sopii siinä sitten miettiä niitä hinta-/vaivasuhteita.

[terla]

Vielä jousenrakennusprojektiin liittyvä kysymys...

Millä saarninen pitkäjousi kannattaa pintakäsitellä? Hyllystä löytyy esim. Teak-öljy (+pohjuste) ja erisävyisiä kovettuvia puuöljyjä... Käykö tällaiset jouseen vai mikähän olisi hyvä?

Kiittäen vastauksista,
Lauri

[Iivana]

Jos käytät puuöljyjä, niin ne kovettuvat on ihan hyviä. Öljyä ei imeydy niin paljon saarnen huokosiin kun käytät ensin filleriä. Sen jälkeen öljyä muutamia kerroksia. Tikkurilan puuöljykin (alkydipohjainen) toimii, katku on vaan AIVAN JÄRKYTTÄVÄ. Kuivuu mukavan nopeasti. Saatavuus myös peräkylissä hyvä.
Sitten on sellaista ranskalaista öljylakkaa, sekin on hyvä. Joustava ja kestävä. Kestää esim. puulattioissa. Peräkylän Rautiassa tuottaa jo sanan Le Tonkinois ääntäminenkin ongelmia...
Aseen tukkeihin tarkoitettu TRU-Oil tunkeutuu ja kovettuu hieman lakkamaiseksi. Tällä ja useammalla kerroksella välikiillotuksineen saa kotikonstein aikaiseksi hienon kiillon matasta alkaen. Tätäkin saa yleensä peräkylänkin pyssykaupoista, hinta vaan on kova. Tru-oilia ovat käytääneet mm. Bambuvapojen rakentajat ja sähkökitaroiden rakentajat. Kyseisiltä saiteilta löytyy vinkkejä mistä sitä saa halvimmalla/vastaavat valmisteet.
Pintaan voi vetää sitten vielä puuvahaa silloin tällöin.
Jousessa käytettävä pinnoite ei saisi lohjeta vaan sen olisi oltava joustava. Sitä voit testata siten, että laitat hieman paperiin ja annat kuivua. Sitten taivuttelet paperia niin näet miten joustavaa kuivunut kerros on.
Eläinrasvat on kaikkein perinteisempiä, mutta vaativat tiheää lisäilyä. Sian ihraa ei kannata käyttää. Melkein minkä tahansa muun eläimen sisäelinrasva (sulamispiste korkeampi kuin sianihrassa) on parempaa.
Sitten öljyjä ja lakkoja sekä vahaseoksia voi tehdä itsekin. Hyviä perustarvikkeita näihin on pellavaöljy, pellavaöljyversissa, sikkatiivi (kuivike, nopeuttaa edellisten kuivumista), balsamitärpätti, mehiläisvaha, karnaubavaha, sellakka, dammarhartsi, kiehutettu pihka ja denaturoitu etanoli.
Jos tarvii sulkia, kärkiä, kärkiä nokkeja ym. eikä halua sämplätä tullin kanssa niin hyvä vaihtoehto on van buggenum sport. Hinnat ovat edulliset ja postimaksu tänne peräkyliinkin kutakuinkin 20 euroa. Jos tilaa enempi niin silloin esimerkiksi dyneemaa vahattuna saa halvimmillaan 1/4 paunan rullan 27 ?. Tässä taas panos/tuotos mietintää, dacronilla pärjää ja se on huomattavasti halvempaa. Joudun hommaamaan aina kaikki tilausmyyntinä niin tulee ostettua enemmän kerralla, silloin nuo postikulut jyvittyvät eivätkä nosta yksittäisen tuotteen hintaa niin paljon. Toisaalta siimaa saa melkein mistä vaan.
_________________
"Hyvä pystykorva on parempi kaveri kuin huono nainen"

[terla]

Mites teettekö koskaan jousta jonkin verran tai rajusti myötäkaarisesta puusta (siis syiden kulkua myötäillen) vai jätättekö tekemättä? Miten vaikuttaa jousen ominaisuuteen? Mulla oli saarnilankku josta tein kaksi jousta, myötäkaarta n. 175cm pitkissä jousissa pari tuumaa. Laitan jousista kuvia kunhan joudan.

[Tuukka Kumpulainen]

Jätän tekemättä. Myötäkäyrillä jousilla on ruokittu perheet ja pidetty vihulaiset nuolenkantaman päässä maailman sivu, mutta kun vähäsettisen jousen alkuvetoa pääsee kerran kokeilemaan, on pilalla. Jokainen sentti myötäkäyryyttä lisää harmaita hiuksia harvenevassa kuontalossa, tuumista puhumattakaan.

[A.Arffman]

Mun mielestä ei myötäkäyryys ole ihan niin vakavaa, jousi kyllä jäykistyy enemmän loppuvedossa verrattuna suoraan tai vastakäyrään. Yleensä jos aihio on myötäkäyrä, veistelen sen lähelle lopullisia mittoja sitten lämpökäsittelen sen reilusti vastakäyräksi ja sen jälkeen tilleröin. Lämpökäsittelyllä aikaansaadusta vastakaaresta suurinosa lähtee tilleröidessä joten sitä kannattaa pistää riittävästi.

[Juri]

Myötäkäyrästä aihiosta voi saada mainion ja pinkeäjänteisen vastakaarijousen.

[terla]

Mutta mitenhän tuollainen vastakäyrä kestää?

Harmillista ku tuli tehtyä ekat jousen valtavassa alkuinnostuksen huumassa myötäkäyrästä tavarasta... Eli tilleröinnin jälkeen settiä on varmaan pari tuumaa, ei ainakaan enempää. Ne on pintakäsiteltykin ja nokit liimattu paikoilleen joten lämpökikkailut pitää varmaan jättää seuraaviin jousiin.

[heikki]

Pari tuumaa settiä ole mitään! Noin niinkuin käytön kannalta.

Tietysti sitä toivoisi saavansa aikaan sellaisen, jossa settiä ei olisi, mutta se vaatii sekä erinomaista puuta että huippuosaavaa tekijää.

nimim. viimeisimpään tuli neljä

[Iivana]

Samaa mieltä Jurin ja Arffmannin kanssa. Vesihöyryllä ja kuumailmapuhaltimella voi saada ihmeitä aikaan. Tietysti se olisi hyvä, että olisi aina aivan huippuaihio. Vaan kun ei ole. Materiaalin voi hyödyntää tarkemmin, kun ottaa repertuaariin taivuttelut, lämpökäsittelyn ja kahvaliitokset. Olen myös onnistunut tekemään ylijäämäpaloista saarnea jousia kun olen edellisten lisäksi selystänyt niitä raakanahalla.
Totta voit tehdä lämpökäsittelyn jos olet käyttänyt vaikkapa öljyä ja vahaa. Vedät vain varovasti siklillä pinnalta enimmät pois ja paahdat vormun päällä varovasti taivuttaen vastakaarta. Tämän jälkeen vaatii hienoista uudelleen tilleröintiä. Jos olet liimannut nokit, niin jätä 10-15 senttiä kärkistä paahtamatta äläkä hio niistä paljon pois. Voit suojata nokit vaikkapa kostutetulla pyyhkeellä.
Ekat jouset on aina enemmän tai vähemmän harjoittelukappaleita, jotenka itse kannustaisin kokeilemaan niissä eri tekniikoita. Parhaimmillaan voit saada paahdolla lisää paunoja ja setin lähes olemattomaksi.
Jos olet vetänyt pintaan uretaanilakkaa, niin minä en osaa sanoa miten se vaikuttaa lämpökäsittelyyn, muuta kuin että käry on kova ja lakka irtoaa varmasti. Jotkut lakat voit poistaa esimerkiksi nitromors-maalinpoistoaineella. Tehoaa myös puuöljyille jos et tahdo siklata.
_________________
"Hyvä pystykorva on parempi kaveri kuin huono nainen"

[terla]

Kiitos noista lohduttavista sanoista

Voisin kokeilla tuota paahtamishommaa. Voisiko joku vielä kertoa miten se tehdään?

Ois ihan mahdoton hinku päästä ampumaan ekan kerran elämässäni kunnon jousella jos nyt onnistuis joskus tekemään sellaisen!

Ps. Laitan huomenna kuvia tekeleistäni.

[Simo Hankaniemi]

Jos nuo ekat jouset toimivat ja kestävät, niin en ryhtyisi enää työstämään niitä. Siinä on riskinä, että kokeilut epäonnistuvat ja sitten ei ole sitä ensimmäistäkään toimivaa jousta. Myötäkäyryyden pohdiskelu on turhaa, jos on muutenkin aloittelemassa hommaa. Ei muuta kuin ampumaan ja seuraaviin jousiin voi sitten ottaa oppia näiden ensimmäisten epäkohdista. Ensimmäiset jouset eivät muutu täydellisiksi, vaikka niiden kanssa mulkkaisi seuraavat viisi vuotta.

Jousta ei tehdä kertavedolla kuten ojaa, vaan kyse on prosessista, jonka aikana uudet jouset vähitellen muuttuvat paremmiksi, kokemuksen myötä. Tilanne on sama, kuin jos alkaisi harrastaa öljyvärimaalausta. Ensimmäistä maalausta ei voi tehdä sillä mielellä, että siitä tulee täydellinen mestariluomus. Tai että sitä vähitellen parannellaan, kunnes se on mestariluomus. Jossain vaiheessa hierominen vain lopetetaan ja otetetaan seuraava tapaus työn alle.

[Iivana]

Itselläni on niin karjuva pula materiaalista, että jos jousi ei ole mieleinen niin siihen tulee sitten kokeiltua kaikenlaista. Yleensä teen sitten harjoituskappaleesta lastenjousia. Kun on toimiva jousi niin ei ole paniikkia saada jousta, silloin tulee kokeiltua kaikenlaista.
Mutta eiköhän tuosta materiaalipulastakin kohta päästä...
_________________
"Hyvä pystykorva on parempi kaveri kuin huono nainen"

[jkekoni]

Pitäisi kohta olla...