Jousi

[terla]

Moro! Eli tässä on ekat jouseni. Kyseessä on jonkinlainen pitkäjousi ja flättäri. Haluaisin kuulla mielipiteitä ja kommentteja (kritiikkiä), jotta saisin korjattua mahd. virheet. Tässä hieman tietoja:

Pitkäjousi:
-Tehty tosiaan myötäkäyrästä saarnilankusta
-pituus nokin urasta toiseen 67,3"
-leveys kädensijan kohdalla 27mm, korkeus 24mm
-leveys ennen nokkia 19mm ja korkeus 15mm
-paino 440g
-settiä tilleröinnin jälkeen 4cm.

Flat-jousi:
-Tehty samasta lankusta kuin em.
-Pituus nokin urasta toiseen 69,5"
-kädensija pyöreä, halkaisija 33mm
-lavan leveys leveimmästä kohdasta 34mm ja paksuus samasta kohtaa 15mm
-leveys ennen nokkia 21mm ja korkeus 10mm
-paino 480g
-setti: katso kuvaa

Eli hieman mutkia matkassa... lyhentämistä, nokkien uudelleentekoa, ankaraa funtsimista. Kummassakin jousessa selkä kaivettu yhdelle vuosikasvulle. Tämä viesti on muuten ikäänkuin jatkoa edelliselle viestilleni "Pitkjousi ja jänne". Kuvat seuraavat tätä viestiä.

Kommestoikaa.

Kiittäen, Lauri

[terla]

Jouset vierekkäin.

[terla]

Lonkkari matalassa vireessä (en omista vielä mitään järkevää jännemateriaalia.

[terla]

Flättäri vireessä.. tilleri ei ole täydellinen. Olen muutenkin funtsinut että pitäiskö lyhentää hieman kun tuli ohennettua jousi liian kevyeksi.

[terla]

Pitkäjousen jännitystä..

[Juri]

Vallan kelvollisen näköisiä keppejä!
Saisiko vielä kuvia täydestä vedosta että näkee tillerin?
Kiinnostaisi tietää myös vetopituus sekä jousten jäykkyys.

[terla]

Ei meinaa jaksaa vetää enempää!!

[terla]

Nokkikuva, tummempi puu on pähkinää. On muuten tosi kovaa puuta!

[terla]

Toinen kuva nokista.

[terla]

Settiä pari senttiä flättärissä..

[terla]

Tillerikuvaa.

[Juri]

Flättärin tilleri näyttää oikein hyvältä!
Pitkää jousta kannattaisi ehkä vähän keventää että jaksaa kiskoa.

Selkäpuolelta voimakkaasti pyöristetty kahva näyttää pikkaisen pelottavalta, aika vähän on vetolujaa pintakuitua jäljellä. Toivotaan että kestää.

Kuinka paljon aihioissa oli myötäkäyryyttä alunperin?

[terla]

Myötäkäyryyttä en tajunnut alunperin mitata ku oon sen verran noviisi... sanoisin että arviolta oli tuuman verran. Syyt juoksivat sinne sun tänne leveässä lankussa joten voi olla että lonkkarissa oli hiukan enemmän lähtötilanteessa.

[terla]

Tilanne tilleröinnin jälkeen pitkäjousessa.

[jkekoni]

Olet kehittänyt originaalin näköiset nokit. Laitatko kuvia eri suunnista.

Olivatko hankalat tehdä?

[Ari Rantala]

Ei ollenkaan hassumman näköiset jouset ekoiksi jousiksi. Tuon kahvasta kavennellun/ohennellun kestävyys minuakin arveluttaa. Kahvan juuriin kohdistuu pirunmoisia voimia ja ne ovat erittäin otollinen paikka hajoamiselle. Olen kyllä itsekin tehnyt jos jonkinnäköistä kahvaviritelmää mutta yleensä ne ovat olleet eri puuta kuin jousi jonka selkä on jätetty ehjäksi.

Sinuna pitäisin nuo nyt tuollaisinaan ja keskittyisin seuraavaan jouseen...eihän se noihin kahteen jää...
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-

[terla]

Kiitos muuten kovasti kommenteista! Laitan kuvia ja tietoja nokeista, pitää vain lähteä pajalle kuvaamaan ensin. Koitan ehtiä tän illan aikana
_________________
Ars est immortalis.

[heikki]

En minä keksi noista moitittavaa kohtaa... hyvää työtä.

Setti kai pitäisi mitata selkäpuolelta - nyt tuo kahvan paksuus antaa siinä suhteessa armoa. Eipä sitä settiä silti kovin paljon ole.

[terla]

Kuvia vielä..
_________________
Ars est immortalis.

[terla]

Ja vielä.
_________________
Ars est immortalis.

[terla]

Ja vielä.
_________________
Ars est immortalis.

[terla]

Ja vielä viimeinen.
_________________
Ars est immortalis.

[Simo Hankaniemi]

Melko hyvät ensimmäisiksi jousiksi. Päät näyttävät kuitenkin turhan jäykiltä minun makuuni. Ehkä näitä ei kannata enää ruveta hieromaan, mutta seuraavissa jousissa tekisin päät (20-25 cm) hieman ohuemmiksi, jotta ne taipuisivat vähän enemmän. Nokin vahvikkeet ovat tavallaan kivat, mutta nokit (sivunokit) kestäisivät ilman näitäkin ja massa päissä hieman kevenisi. Aloittelijat usein tuntuvat uskovan, että nokkiin kohdistuu hirmuisia voimia ja niiden täytyy siitä syystä olla paksut.

[Juri]

[Smirkelimies]

Jos nuo olisi minun jouset tekisin heti edes pari nuolta. Jos ei ole kunnon sulkia, mitkä vaan teippisulkanuolet on tyhjää paremmat.
Tuota löysää jousta ei kannattane heti jäykistää äärimmilleen. Ennenkuin lyhennät lötkömpää tai työstät lisää jäykempää, sinun kannattanee hankkia näppituntumaa koeampumalla nuolia lötkömmällä. Vasta koelaukaukset osoittaa, miten jousi lopulta käyttäytyy ja minkä jäykkyinen jousi on mukava tähtäillä ja laukaista. Voi olla aika hankala viimeistellä jousta ihan valmiiksi jos ei ole yhtään kokemusta ja tunnelmaa, miltä lopputuloksen pitäisi tuntua.
Ainakin henk koht huomasin olevan eduksi alkaa ampua koelaukauksia lyhyellä vedolla heti kun mahdollista. Päädyin ikäänkuin tunnustelemaan ja koestamaan jousta vähintään yhtä paljon kuin katselemaan. Vähän kuin viulua veistäisi.

(Nuo oli sitten vaan minun arveluja kahen jouskan kokemuksella. Toim. huom.)

[terla]

Nyt on jouset kokeiltu. Kävin eilen eräällä sorakuopalla ampumassa joitakin satoja laukauksia ja hyvin pelitti! Mulla ei ole kokemusta tämän enempää pitkäjousella ampumisesta, joten ei ole vertailukohtaa, mutta pääsääntöisesti pidin kokemastani. Toki löytyi asioita, joita täytyy parantaa seuraavissa jousissa. Flättäri oli turhan kevyt- ja pitkäjousi raskasvetoinen joten jälkimmäistä hioin hieman vatsapuolelta illemmalla.
_________________
Ars est immortalis.

[Smirkelimies]

Hieno homma että jouset kesti ampumista. Lötköllä jousella on hyvä harjoitella ampumistekniikkaa. Jos harjoittelee aluksi liian jäykällä jousella, voi motivaatio kärsiä. Minä sain sukulaiselta pikku poikana 40 paunasen lasikuituvastakaaren, jolla ampuilin nappulana pää punasena, ei meinannut voimat riittää. Ammunta oli yhtä räiskimistä kun ei pystynyt keskittymään laukaisuun tutinalta.

Lensikö nuolet suorassa kohteeseen? Minulla meni alussa omatekemillä jouskilla nuolet vinossa tauluun. Isommilla sulilla ja lötkönnetyllä jousella tuntui lento suoristuvan. Laukaisuvirheetkin kai vaikuttaa nuolen lentoon.

[Ari Rantala]

Suosittelisin, että et tee nyt hetkeen jousille mitään muutoksia vaan ammut niillä tovin ja katsot muuttuuko tilleri tai alkaako jäykkä veto tuntumaan kevyemmältä. Alkuun lihakset eivät ole tottuneet vetoon ja vie muutaman sata laukausta ennen kun tottuvat. Sen jälkeen jäykempi veto saattaa tuntua ihan hyvältä ja ketuttaisi pirusti jos olisi jo työstänyt jousen löysemmäksi...
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-

[terla]

Vielä muutama kysymys:

- Miten mitataan jousen setti/ myötäkäyryys?
- Kuinka vaarallisia ovat jousen mahapuolelle tulleet puristusmurtumat ja mistä voivat johtua? Mitä asialle voi tehdä?
- Millaista paunamittaria suosittelette? Digitaalinen vai mekaaninen...

Kittoos.
_________________
Ars est immortalis.

[heikki]

Setti mitataan minun käsittääkseni siten, että jännittämättömän jousen selkä laitetaan seinää vasten ja katsotaan montako milliä/tuumaa on ilmaa nokkien ja seinän välissä. Jos kahva on mallia "pullottaa selkäpuolella", niin pullotuksen määrä vähennetään tuloksesta.

Puristusmurtumista en osaa sanoa.

Itselläni on tarjoustalosta ostettu digitaalinen kalavaaka (n. 25?), joka näyttää valinnan mukaan kiloja tai paunoja 40 kg saakka. En keksi moittimista.

[Ari Rantala]

Olen antanut itseni ymmärtää, että setillä tarkoitetaan jouseen tullutta "myöntymää" ja jotta sitä voisi verrata johonkin, olisi tiedettävä mikä se oli alunperin. Itse en juurikaan settiä mittaile, ammun vain niin pitkään kun jousessa on riittävästi heittoa. Jos mittaan, niin laitan jousen selkäpuoli ylöspäin lattialle niin, että nokit ottavat lattiaan ja mittaan matkaa lattiasta jousen selkään.

Puristusmurtuma on alku jousen hajoamiselle. Vakava juttu siis. Murtuma johtuu puun keston ylittävästä puristusjännityksestä jonka vaikutuksesta puu paikallisesti tyssääntyy vekille. Valmiissa jousessa keinot ovat aika vähissä. Voi veistellä lisää ja keventää jousta jolloin jännityksienkin pitäisi pienentyä, vekkiä se ei poista ja alku murtumalle on edelleen olemassa. Päälle voi liimata viilun, mutta se jäykistää jousta entisestään ja kasvattaa jännityksiä. Itse olen vahvistanut murtumakohtia liimajäykistetyllä narupunoksella ja/tai raakanahkalla.

Pienet murtumat eivät sinänsä ampumista haittaa, paitsi pelkona persiissä jousen räjähtämisestä vedossa. Ehkä paras ratkaisu on ampua jousella mitä se kestää, ja tehdä varuiksi uusi

Paunamittarina minulla on digikalavaaka jonka periaatteessa pitäisi näyttää vain 25kg mutta josta "houkuttelemalla" olen saanut irti yli 30kg lukemia. Vaihtoehtona kg/paunanäytöt. En täysin luota värkkiin mutta on riittänyt koht hyvin. Välillä olisi tarve mittarille johon jäisi näyttöön suurin lukema. On pirun vaikea vetää itse jousta ja tzekata näyttöä samalla. Mekaanisissahan on usein se "hinattava" viisari joka jää siihen missä voima oli suurin...
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-

[terla]

Voisikohan puristusmurtumat johtua liian rajuista tilleröintivaiheessa tehdyistä vedoista? Jousi oli lukuisia kertoja kovassa vedossa tilleripuussa( jossa kolot jännettä varten) ihmeteltävänä. Vai esim. liian kuivasta puuta varasta tai jostain muusta seikasta...?

Onko jousen jäykkyys suorassa suhteessa sen heittoon vai jotkin muut seikat esim. vasta- vai myötäkaarta, murtumia vai ei... Eli millainen on ihanteellinen, hyväheittoinen jousi? Sellaisen haluaisin tehdä... Paunoja ehkä 40-50, sillä pokakäteni on suht heikossa kunnossa.
_________________
Ars est immortalis.

[Juri]

Onko puristusmurtumia tasaisesti pitkällä matkalla, vai keskittyvätkö ne tiettyihin paikkoihin?
Tasaisesti kumpaankin lapaan levinneet murtumat kertovat että jousi on vetoonsa nähden liian kapea tai lyhyt. Jousi saattaa silti kestää ammuskelua vaikka kuinka pitkään.

Tiettyihin paikkoihin keskittyneet murtumat taas kertovat tilleröintivirheestä. Murtuman toisella- tai kummallakin puolella on lavassa jäykkä kohta. Murtunut alue on tämän vuoksi joutunut tekemään enemmän töitä kuin minkä jaksaa. Ainoa tapa korjata asiaa on jäykkien kohtien keventäminen. Tämäkään ei tietenkään palauta murtunutta kohtaa entiselleen mutta voi pelastaa jousen räjähtämästä kappaleiksi.
Yksittäistä murtumaa voi myös estää leviämästä tökkimällä sen ympärille pieniä neulanpaksuiseia reikiä.

Minä mittailen setin määrää ahkerasti. Se kertoo todella paljon valmiin jousen tehokkuudesta. Mitä enemmän "myöntymää" tulee, eli mitä enemmän vatsa rutistuu palautumattomasti, sitä vähemmäksi käy jousen kimmoisuus. Tätä takaisin ponnahduskykyähän me nimenomaan kaipaamme, eikö totta?
Asiaan voi vaikuttaa lähinnä oikeilla mittasuhteilla ja tilleröintitaitojen kasvatuksella. Kumpikin vaatii kokemusta.

Jos settiä ei tule lainkaan, niin sekin on huono merkki. Tarkoittaa sitä että jousi on "ylirakennettu", eli vajaakäytössä. Materiaalia ja massaa olisi paljon pidempää vetoa varten.
Tuuman-puolentoista setti on oikein hyvää tasoa, kaksikin tuumaa on aloittelijalta hieno suoritus. Kolmenkin tuuman setillä voi aivan hyvin ammuskella, jousi on laiska mutta vakaa.

[Juri]

[terla]

[Smirkelimies]

Tuli mieleen yksi ratkaisu, jolla voi jäykentää jousta lyhentämättä sitä ja lisäksi vähentää rasitusta jos on niitä murtumia. Aiemminkin näillä sivuilla on ollut puhetta Penoscot-jousesta mutta liekö kukaan kokellut pelittääkö se? Lapsijousi ottaisi osan rasituksesta.

[heikki]

Eilen kun näin tuon terlan flättärin tositoimissa, niin ei voinut kuin ihastella: kaveri tekee ekasta jousestaan melkoisen kapean paunoihin nähden ja jättää kärjet hiukan järeiksi. Tilleri on täydellinen ja jousi heittää melkoisen räväkästi. Pisimmät laakit ei paljoa jääneet Jurin liimahirviöllä ampumista.

[Ari Rantala]

[terla]

Mittasin paunat jousista. Flättärillä 35-40# normi vaistovedollani. Pitkäjousen kohdalla loppui mittarin asteikko kesken, tulos oli 50# 22,5" vedolla. Kumpaakin jousta olen käyttänyt 25-27" vetopituuksilla.
_________________
Ars est immortalis.

[Juri]

Arvioni edellisen perusteella on että pitkäjousen paunat kipuavat kuuden kympin hujakoille. Veikkaisin että 57#@25" ja 63#@27".