Jousi

[Arwi]

Jousi on ainakin komea.

[Tuukka Kumpulainen]

Kyseinen kuva on J. G. D. Clarkin englantilaisia muinaisjousia käsittelevästä artikkelista v. 1963. Jousi on muinaisen Meare Heathin marjakuusilattajousen kopio. Jousi on melko kookas marjakuusiaseeksi, mutta ei nyt mitenkään tavaton, 190 cm pitkä ja kolmatta tuumaa leveä.

Täytyy myöntää, että hieman kuva hymyilytti sen ensimmäistä kertaa nähdessäni. Huomatkaa kahden sormen ote jänteestä ja nuolen sijainti "väärällä" puolella kahvaa.

[Simo Hankaniemi]

Kyllä tieteellä ja uskonnolla selvä ero on. Tiede on itse itseään korjaava järjestelmä, jossa tiedon määrä kasvaa aikojen kuluessa. Uskonnossa näin ei tapahdu. Uskonnolliset "totuudet" eivät ole lisääntyneet viimeisten 10 000 vuoden aikana. Jumalista ei tiedetä nyt sen enempää kuin silloin, kun tämä käsite keksittiin.

[Martti Auer]

Mutta eihän se tiedekään aina täydellistä ole, monet tiedemiehet ovat väärässä uskomuksineen, tiedekin perustuu osittain uskonnolle, tiedemiehet ovat tehneet tieteestään uskonnon. Ei se sen kummempaa ole kun azteca papit aikoinaan pitivät uskomuksineen itseään hyvinkin merkittävässä asemassa. Yleensä uskontoa tai tiedettä pyritään tekemään vain; jotta sen perusteella saataisiin titteleitä, tiede ei perustukaan tieteelle, vaan uskomuksille ja harhakuville. Vain sellaiselle, että nämä tiedemiehet saisivat statuksen.
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.

[Simo Hankaniemi]

Totta kai tiede usein perustuu harhakuville, mutta näitä pyritään myös tietoisesti oikomaan ja korjaamaan. Uskonnossa korjailua tapahtuu vain poliittisen tarkoituksenmukaisuuden vuoksi, mutta tieto ei siitä mihinkään lisäänny.

[Martti Auer]

Niin no onhan se näinkin, että tiede on kuin alkeellisen kivikirveen käyttöä, se kehittyy ajan mukaan, kun sitä käytetään ja joudutaan oikomaan. Uskontoakin joudutaan toisinaan oikomaan poliittisten uskomusten vuoksi, mutta tiedettäkin oiotaan yleensä ja pelkästään siihen suuntaan vain mitä statusta tutkija voi saada tietystä työstä, asian välttämättä liittymättä tieteeseen lainkaan.
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.

[Martti Auer]

Tiedettä ehkä oiotaan tiedon vuoksi, kuten kivikirvestä; mutta harvemmin tiedettäkään käytetään niin käytännössä, nämä ovat vain harhakuvitelmia. Kuten Aristoteles väitti aikoinaan, että raskaampi kivi putoaa nopeammin mitä kevyempi. Galileo todisti tämän väiteen vääräksi, silloin uskonnolla oli valtava valta, jolloin Galileon tiedettä ei todistettu oikeaksi. Nykyäänkin monella asialla, kuten Galileon aikoina tieteeseen on muutakin vaikutusta kuin pelkkä tiede: tieteeseen vaikuttaa hyvin paljon politiikka ja lahjukset, se minkä aseman tiedemies voi saada, ym. Tieteestä ollaan muodostamassa uutta politiikkaa, tai tieteen on tuettava politiikkaa kuten kaikki muukin yhteiskunnassa vallitseva, politiikkaa ei saisi muuttaa ja siinä Hankaniemi on tietysti oikeassa. Että politiikka ei ole valmis muuttamaan itseään ja nyt nämä poliittiset vaikutukset ovat tietenkin vaikuttamassa myös tieteeseen; että kuinka tieteestä halutaan tehdä uutta uskontoa, kunhan tämä vain tukee valtion politiikkaa.
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.

[Simo Hankaniemi]

Tietysti rahoittajat, politiikka yms. vaikuttaa myös tieteeseen, mutta aina löytyy kuitenkin niitä tiedemiehiä, jotka asettavat "kieroutuneen" tieteen kyseenalaiseksi. Tieteessä tätä kyseenalaistamista pidetään itsestäänselvänä tieteeseen kuuluvana piirteenä. Uskonnossa kyseenalaistaja joutuu itsestäänselvästi venytyspenkkiin, roviolle tai saa puukosta. Tai hän menettää pappisvirkansa. Tiede kestää kyseenalaistamisen, mutta uskonto ei kestä. Tieteellisiä totuuksia saa laillisesti pilkata, mutta jumalien pilkkaamisesta joutuu leivättömän pöydän ääreen.

[Simo Hankaniemi]

Niin, myös väärin uskovat ovat joutuneet roviolle. Organisoitu uskonto ei kestä tiedettä eikä toisin uskovia. Uskonnon ihanteena on monopoliasema, aivan kuten muidenkin tuotteiden valmistajilla. Uskonto onkin maailman paras bisnes, tarjotaan haaveita ja kuitataan vastalahjaksi omakotitalon hinta pitkässä juoksussa.

[MikaNuotio]

Kyseinen kuva on J. G. D. Clarkin jousesta katosi ja en löytänyt netistä enään.