Jousi

[toni]

ajattelin näiden kiinnostavan joitakin foorumin lukijoita,ja vaikka noissa on idexi sitä sun tätä,on sivuilla listailtu melkoinen määrä mm.elinpiirin valintaan liittyviä tekijöitä.

Mäyrän, supikoiran ja ketun välisistä suhteista petoyhteisössä:
http://www.rktl.fi/www/uploads/Seminaarit/tutkimusseminaari_27.3.07.pdf

Rabies ja pienpedot - supikoiran merkitys muuttuvassa ympäristössä
tietoa mm.reviireiden kokosuhteista,kissa mukaan lukien s.13:
http://www.rktl.fi/www/uploads/Seminaarit/tutkimusseminaari_16.4.08.pdf

ja vielä hiven minkistä...:
Minkki vähentää ulkosaariston kasvillisuuden monimuotoisuutta

FM Karen Fey on väitöskirjassaan tutkinut tulokaspeto minkin vaikutusta Saaristomeren ulkosaariston pelto- ja metsämyyrien kantoihin. Tutkimuksissa todettiin minkin saalistuksen vähentävän myyrien tiheyksiä ja laidunnuspainetta, jolloin saarten kasviyhteisöjen lajirikkaus väheni.

Tulokaspeto minkki saaristossa

Minkki on alunperin tuotu Eurooppaan turkistarhausta varten, mutta viimeisten vuosikymmenien aikana villiintyneistä minkeistä on tullut suuri ympäristöongelma myös Suomessa. Tarhoista karanneet tai tahallisesti vapautetut minkit lisääntyvät luonnossa ja voivat olla hyvin haitallisia erilaisille saaliseläimille. Minkki saalistaa ravinnokseen niin kaloja, pikkunisäkkäitä, lintuja, hyönteisiä kuin sammakkoeläimiäkin.

Tutkimusryhmän aiemmat tutkimukset Saaristomeren alueella ovat osoittaneet, että minkki on syypää sekä saaristolinnuston lajirunsauden vähenemiseen että ulkosaariston sammakkokantojen romahdukseen. Väitöskirjassaan MSc Karen Fey osoittaa nyt minkin haitallisuuden myös alueen myyräkannoille.

Saaristomeren ulkosaaristossa on ollut käynnissä laajamittainen minkkien poistoprojekti jo yli 15 vuoden ajan. Metsähallituksen riistanhoitajien jatkuvan minkinpyynnin ansiosta Utön ja Trunsön lähialueet on saatu tyhjiksi minkeistä, vaikka minkkiä muuten tavataan yleisesti koko saaristoalueella. Tämän suurisuuntaisen koejärjestelyn avulla on mahdollista tutkia minkkien läsnäolon ja minkkien poiston vaikutusta saariston eläimistöön ja kasvillisuuteen. Väitöskirjassaan Karen Fey tutki mitä vaikutuksia minkillä on saariston myyräpopulaatioihin.

Saariston myyräkannat ja minkin vaikutus

Ulkosaariston pienillä ja karuilla saarilla myyrät saattavat kärsiä ravintopulasta. Tarjoamalla myyrille lisäravintoa Karen Fey osoitti, että ravinto on myyräpopulaatioita rajoittava tekijä ainoastaan talvella, ja kesällä myyriin vaikuttaa enemmän minkin saalistus. Miksi minkki on sitten haitallinen myyrille? Laboratoriokokeet osoittivat, että myyrät tunnistavat kotoperäisen saalistajan, lumikon, vaaralliseksi helpommin kuin tulokaspeto minkin.

Ulkosaaristossa suoritetut myyräpyynnit sekä minkkivapailla että minkkien asuttamilla alueilla osoittivat, että luonnossa myyrät kyllä tunnistavat minkin pedoksi, mutta myyrät eivät osaa vaihtaa elinympäristöään tai vuorokausirytmiään välttääkseen minkin saalistuksen. Koska tulokaspedot saattavat saalistaa eri tavalla kuin alkuperäispedot, saaliseläimet eivät välttämättä osaa toimia oikealla tavalla tulokaspedon kohdatessaan.

Minkin saalistuksen vaikutusta tutkittiin myös siirtämällä myyriä saarilta toisille. Kun myyriä siirrettiin minkkien asuttamille saarille, myyrien elossasäilyvyys pieneni huomattavasti, sen sijaan minkkivapaille saarille siirretyt myyrät pärjäsivät hyvin. Normaalisti saariston myyrät liikkuvat saarelta toiselle muodostaen uusia paikalliskantoja, mutta minkin harjoittama saalistus voi estää levittäytymisen ja johtaa myyrien paikalliseen häviämiseen.

Miksi tutkia myyriä?

Luonnonsuojelun kannalta myyrät eivät ole kaikkein kiireellisintä huomioita vaativa eläinryhmä. Kuitenkin niiden merkitys pohjoisen ekosysteemeissä on tärkeä, sillä myyrät ovat paitsi tehokkaita kasvinsyöjiä myös tärkeää saalista monille pedoille. Saaristossa minkit pienentävät saalistuksellaan myyräkantoja. Tällöin kasvillisuuteen kohdistuva laidunnuspaine pienenee, mikä vähentää kasvien lajirunsautta. Myyräkantojen pieneneminen tai lopullinen katoaminen saarilta vaikuttaa myös muihin myyriä saalistaviin eläimiin, kuten kyihin ja petolintuihin, ja tällä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia koko saariston ekosysteemiin.

Mitä minkeille pitäisi tehdä?

Kaikkialle saaristoomme levinnyttä minkkiä on mahdotonta kokonaan hävittää, joten tulevaisuudessa riistanhoidon tulisi keskittyä estämään minkkien aiheuttamat lisävahingot. Eläinten karkaaminen turkistarhoilta pitäisi estää, ja mahdollisesti karanneet eläimet tulisi pyydystää mahdollisimman pian. Paikallista minkinpyyntiä pitäisi jatkaa, ja samalla pitäisi suosia minkkien vihollisia, kuten merikotkia, maakotkia ja huuhkajia.

http://domino.utu.fi/tiedotus/tiedotukset.nsf/61345dc704eae28ac22568bd00428706/69523ff9ba083247c225741100274a8c?OpenDocument

[toni]

Supikoiran elinpiirin käytöstä,vertailuna ilta- ja aamuyön tunnit.
http://www.rktl.fi/julkaisut/p/artikkelit/optimal_radiotracking_strategy_the.html

[toni]

supikoiran geneettisestä muuntelusta:

http://www.rktl.fi/julkaisut/p/artikkelit/raccoon_dog_inyctereutes_procyonoidesi.html

[Simo Hankaniemi]

Minkkejä harvemmin näkee, vaikka niitä pitäisi olla riesaksi asti. En muista koskaan nähneeni minkkiä maastossa. Vaikka tietysti ne liikkuvat enempi yöaikaan, mutta kuitenkin.

[toni]

minkki on niin penteleen nopea, ja käyttää lyhytkinttuisena hyvin kaiken maaston tarjoaman suojan itestäänki, jo ilmani sitä ominaisuuttaan että se mennä vipeltelee mieluusti ranta louhikon ja ruovikon suojissakin.

ite oon tavannu minkin vedestä kauimmillaan n. puolentoista kilsan päästä rannasta. omituisin havainto paikka taitaa olla lauttasaareen johtava iso silta hkissä. tosin joku ohiajanut auto oli bongannut sen ensin...lopputuloksen kannalta sillä ei ollut mitään merkitystä:)

viimekesänä näin minkin keskellä päivää täällä mynämäessä ja parisen vuotta sitten tuusulan järvessä, jonne laitoin heti kaksi loukkua ja sinnehän menikin parin-kolmen päivän sisään emo ja aikuistumisen kynnyksellä olevat pojatkin. muistaakseni yhteensä viitisen kappaletta?

torontossa on näemmä susi ja kojootti ruvennut risteytymään: http://news.therecord.com/article/585939

jossain vastaavan kaltaisessa hommasta on tainnu nykysellään uhanalaisten punasusienkin alku olla kiinni?

[Ari Rantala]

Enpä muista minäkään nähneeni minkkiä luonnossa. Liikun tosin aika vähän rannikolla eikä tässä lähimailla taida olla yhtään tarhaakaan josta olisivat karanneet.

Minkin aiheuttamia tuhoja olen kyllä nähnyt. Kaverilla on mökki Inkoon saaristossa ja piti mennä erääseen hänen kertomansa mukaan hyvään lintusaareen keräämään pesinnän jälkeen sulkia. Pesintä oli mennyt minkin(kien) takia aivan persiilleen ja tapaamamme lintuihmisen mukaan koko paikallinen kanta oli uhattuna. Mikälie tyrskysotka olikaan kyseessä...en muista.

Jotenkin tuntuu, että nämä aktivistit eivät minkkejä vapauttaessaan ajattele tai tiedä seuraamuksista, että teko on enemmänkin terrori-isku luontoa vastaan kuin sen puolesta...
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-

[jtahola]

Tulee mieleen taannoinen lapinreissu, jossa oli eräoppaan mukana pari paikallista veljestä, liikuttiin pallastunturin alueella. Yht'äkkiä lapin pojat äkkäs minkin ja sit alko hupaisalta näyttävä piirileikki.
Lapin miehet ja eräopas yrittivät kivillä ja kepukoilla saada minkkiä tapettua, mutta on se niin vikkelä että vasta kun se kiipesi puuhun ja hetken kivityksen jälkeen putosi oksalta yks kaveri sai lyötyä minkkiä kuten pesäpalloo.
Muutama mätky lisää ja olihan se hengiltä. Me ihmeteltiin että mitäs-mitäs ja eräopas sano että hän on luonnonsuojelija henkeen ja vereen ja tappaa kaikki luonnossa vapaana olevat minkit, ne kun eivät kuulu (suomen) luontoon.

Joo pitäis EVP:n ja muut eläinsuojelijat, jotka minkkejä vapauttelee, viedä luontoon sinne missä minkit tehneet tuhojaan ... ja sen jälkeen saunan taakse ...
_________________
-JTAhola-

[toni]

En sulata minkkien vapautuksia luontoon.
Mutten myöskään sulata nykyisen kaltaisen tarhaus toiminnankaan ylläpitoa. Kyse on kuitenkin pitkälle tuki euroista: Niillä voi saada aikaiseksi muitakin elikeinoja?

En silti tiedä miten tuo mahdollinen uuden perimän mukaan tulo muuttaa/vahvistaa luonnonvaraisia populaatioita?
Mutta luonnonvaraiset kannat ovat joka tapauksessa riittävän vahvoja tästä iäisyyteen ulottuvalle tehopyynti kampanjalle.

Uskoisin vapautettujen minkkien aiheuttavin ennemminkin enemmän tai vähemmän väliaikaisia? ekologisia tyhjiöitä.
Ajankohdan ja paikan mukaan ne saattavat putsata esm.uhanalaisen rupiliskon kutulammikon riittävän tyhjäksi jotta se on paikallisesti kuolettava piikki, suomessa enään hyvin harvaksellaan elävälle sammakkoeläimelle.

Tulos voi olla samansuuntainen joillekin paikallisille kalakannoille minkki ryppäiden harventaessa sopivaan aikaan esm.hyvät kutumatalikot.
Saman saavat mahdollisesti kokea niin rauhoitetut kuin rauhoittamattomatkin linnut, kahlaajat ja sorsalinnut etunenässä.

Yhtenä suurimpina mahdollisina riskeinä on erilaisille viruskannoille altistuminen, ja niiden luonnon ekosysteemeihin varsinkin muille näätäeläimille altistuttaminen.
Tiedä vaikka tässä olisi osa vesikonkin nopeaan katoamiseen?

Evr:n vapautus solujen luettavaksi suosittaisin esm. yhtä mielenkiintoista,laajemman ekosysteemisen näkemyksen avaajaa:
http://www.kirjavalitys.fi/suoramyynti/servlets/SaleSiteServlet?action=select&siteId=Gaudeamus&productFamily=Luonnontieteet%20ja%20ymp%E4rist%F6

Olen yrittänyt pariin otteeseen saada aikaiseksi kommentointia oikeutta eläimille foorumilla tuosta minkkien saariston kasvillisuuteen,pien nisäkkäiden harvennuksesta johtuvan tekijän kautta:Tuloksetta

Mutta vielä palatakseni kaikenmaailman parasitologiaan, virologiaan, yms: Ajatuksena hain jotain samaa mikä tapahtui täplärapujen istutuksien myötä suomessakin: Meillä oli jo ennestään oma rapurutto kantamme ja täpliksien mukana tuli toista perimää oleva. Se oli paha niitti,jota ei tiedetty eikä tajuttu laisinkaan (kaupallinen tiede kun luulee olevan kaikenaikaa irti uusista ja jopa kehittyvistä todellisuus käsityksistä:). RKTL.lläkään ei tuolla edesautollaan pahemmin jaksa henkseleitään paukutella.

Mitä tapahtuu luonnonvaraisille näätäeläin populaatioille kun ne joutuvat tarhaeläinten tiheän populaatio rakenteen takia kovemmille ja monipuoilisimmille taudeille,yms.altistuneina mukaan sotkettuna vielä erilaiset lääkkeet ja antibiootit...? Musta tuo kuulostaa sellaiselta biolaboratoriolta tai kokeiluverstaalta etten soisi siltä mitään pääsevän luonnon ekosysteemeihin.

Tuo ei eroa ylläpitämästämme länsimaisesta,ei niin kovinkaan perinteisestä ja vanhasta luonnontiede innovaatiosta jossa luonto nähdään yksinomaan ja etupäässä pelkästään hyödynnettävänä automarkettina?

[toni]

Suomen pien- ja suurpedoissa loisivasta sukkulamato trikinellasta

http://www.rktl.fi/julkaisut/p/artikkelit/sylvatic_trichinella_infection_in.html

[jkekoni]

Taitaa toi minkkikanta olla suomessa pari vuosikymmentä vanhempi kuin turkis-iskut? Muista kuuleeni minkeistä jo 80 luvulla ja eläisuojelijoiden
kohteena olivat silloin koe-eläimet.

Harlow nimisellä hepulla oli oma vaikutuksensa tähän...

[toni]

Totta.
Hlppoja syyllisiä kun löytyy,niin mitäpä sitä kaveriaan alkaa ohjeistmaan:)

Minkkien istutushistoriaan pohjois-suomessa kuuluu myös eräs nimekäs metsästys organiaatoiden edesmennyt pyörittäjäkin.
Tämä vaan ei ponnaa julkisuuteen,ymmärrän kyllä syynkin: mutta tää juttu kaipais kaikilta suoraselkäisyyttä. Omaan punttiin kusemisen sijasta.
Syypäitä on jo varmaan tarpeeksi,kuka vain aloittais yhteistyön?

[Iivana]

Harvinaisen asiantuntevaa ja hyvin argumentoitua pienpetokeskustelua. Erityisesti tonin suunnalta.
Minun mielestäni metsästyksen tulee perustua kestävään käyttöön, myös pienpetojen. Tulokaspetojen (tarhakarkulaiset ja siirtoistutukset) kohdalla pitäisi kuitenkin olla nollatoleranssi. Miksikö? No esimerkiksi vesikko ja minkki kuuluvat samaan ekologiseen lokeroon, ja seuraukset ovat varsin tunnetut.
Eläinaktivismista vielä sen verran, että missäköhän on Suomen luonto lehdesta kanien suojelua puoltavat artikkelit nykyisin? Olen itsekin innokas metsästäjä, ja kuulun myös luonnonsuojeluliittoon. Kyseisessä aviisissa puolustettin aktiivisesti kaneja vielä takavuosina. Taidettiinhan siinä vähän mollata metsästäjiäkin samalla, kun heillä on "niin kauhea tarve päästää päiviltä söpöjä kaneja".
Taitaa osalla äänekkäimmistä ja nuoremmista luonnosuojelijoista olla oma luontosuhde lähinnä kettingin varassa. Sillä onko moisella aktivismilla ja turkistarhaiskuilla mitään tekemistä luonnonsuojelun kanssa, onkin jo toinen juttu.
Se taas onko keskieurooppalaistyyppistä trofeemetsästystä ja riistaparaateja ihannoiva suomalainen nykymetsästys metsästystä ensikään voi jokainen mielessään miettiä.
Minusta perinteinen suomalainen metsästys, yleensä tässä yhteydessä puhutaan pyynnistä, on aika kaukana suomalaisesta nykymetsästyksestä. Tilannetta pahentaa vielä alan julkaisujen keskittyminen harrastukseen välineurheiluna. Minusta sana "pyynti" kuvaa esi-isiemme asennetta metsästystä kohtaan. Metsästä ei mitään oteta, se saadaan. On asenteessa ollut pikkasen enemmän nöyryyttä.
Menikö off-topiciksi? Ei mielestäni. Nimittäin muutamiin yllämainittuihin ilmiöihin kyllästyneenä aloin kuljetella jousta mukana pystykorvani kanssa pyydystellessä. Tarkoituksena on rakentaa myös nykyisiä puujousiani voimakkaampi metsästysjousi, jota voisi käyttää metsonpyyntiin pystykorvalla tylpilläkin kärjillä.
Niin, ja mielenkiintoisia juttuja tällä foorumilla.
_________________
"Hyvä pystykorva on parempi kaveri kuin huono nainen"

[Simo Hankaniemi]

Metson kokoista riistaa ei pitäisi ampua tylpällä kärjellä, vaan leikkurilla, terävällä leikkurilla.

[Iivana]

Kiitos mielipiteestäsi, Simo.
Jotain pitäisi kuitenkin keksiä leikkurin sijaan.
Meinaan vaan, että se leikkuri menee linnusta läpi niin että hujahtaa. Kokemusta valitettavasti on.
Kerran nimittäin ammuin aika läheltä puuta metsoa latvaan. No lintuhan tuli rättinä alas, kun meni siipiluutkin poikki. Siitä heti koiran luo, ettei pure itseään haavoille teriin.
Lintu pois koiran hampaista, kävi melko kuumana kun olin sen jo kerran karkottanut ja uusinnasta pudotin.
No, siitä sitten katsomaan, missä nuoli? Haravoin lentosuunnan, ei näkynyt. Sitten uudelleen puun tykö ja uutta suuntaa kompassiiin. Vilkaisin vielä puuhun, ja siellähän se nuoli oli pystyssä pankaoksassa, vielä koiran yläpuolelle oli osunut! Se oli tullut kärki edellä suoraan alas. Minulla oli onni myötä, ettei osunut koiraa.
Mitä neuvoksi? Ajattelin testailla tylppiä kärkiä (teräs, ei kumi) ja shokkirenkaita/riistakauluksia seuraavaksi? Ainakin osa jousimetsästäjiä on niillä ampunut kaneja ja jäniksiä menestyksellä. Myöskin "kolkkanuolia" voisi vuoleskella. Ainakin hirvensarvella vahvistettu näytti aika tehokkaalta. Ja perustuuhan se haulikonkin teho shokkivaikutukseen.
Vaihdoin alkajaisiksi 65# jouseni 75# pitkäjouseen, joka heittää painavaa mäntykeppiä mukavasti, tosin nopeutta en vielä ole mitannut.
Tavoitteenani olisi rakentaa 75#-80# pohjoiseuraasialainen laminoitu jousi ko. hommaan. Sen jäykkyisiähän ne ovat esikuvatkin olleet, ainakin mitä olen lukenut. Tänä kesänä rakentamassani jäi paunat 50, ja se oli ensimmäinen onnistunut teelmä ko. jousityypistä. Lylyä ja koivua on kuivumassa ja tuomea sakaroiksi. Kerkeisi vaan rakentamaan, kun nytkin tulin väsäämästä näädänrautoihin suojaputkia (pitäis saaha metsään vikkelään).
Hyviä ja asiallisia ideoita koiralle vähemmän vaarallisista kärjistä otetaan mielihyvin vastaan.
[/quote]
_________________
"Hyvä pystykorva on parempi kaveri kuin huono nainen"

[Iivana]

Laitoin kuvan käyttämästäni kalustosta osioon Riistaa jousella todistettavasti. On ehkä siellä enemmän aiheessa.
Minulla on Simo tuollaisia pieniä leikkureita ollut käytössä mitä näkyy laittamassani kuvassa.
Olen ajatellut myös jotta voisi itse rakentaa tekemällä aihion taulukärjestä ja juottamalla siihen pienen leikkuuterän. Se voisi olla myös poikittainen tai Y-haara kuten joissain vanhoissa suomalaisugrilaisissa nuolissa. Y-haarassa olisi leikkaava osa haaran sisällä. En tiedä vähenisikö läpäisy? Saattaisi ehkä olla "koiraturvallisempi" jos jäisi kiinni.
Siirretään tämä topicci toisaalle. Vinkkejä kaivataan...
_________________
"Hyvä pystykorva on parempi kaveri kuin huono nainen"

[toni]

Opportunistisen supikoiran ravinto

http://www.rktl.fi/julkaisut/p/artikkelit/diet_of_the_raccoon.html

[Ekkorre]

Muistelen lukeneeni joskus jostain Suomessa tehdystä supikoiran paska-analyysistä, jossa selvitettiin ainakin miten paljon otus syö linnunmunia. Ei tainnut munankuoria löytyä kovinkaan paljon ja lopputulemana tutkija päätteli ettei supikoiralla ole vaikutusta maassa pesivien lintujen pesimätuloksiin. Tyhmä kai sen supinkaan olisi munia kuorineen syödä. Seuraavaksi pitäisi varmaan syöttää tarhasupeille kaikenlaista jännää ja katsoa mikä näkyy jätöksissä.

[toni]

:)

Edellämainitussa tutkimuksessa on myös ns.tieteellisiä tulkintoja, tutkijan omien tarkoitusperien takaa? Tuossa nimittäin mainitaan supien käyttäneen ravinnokseen saaristossa pesiviä/hautovia naaras haahkoja. Samaan syssyyn todetaan näiden olleen todennäköisesti/luultavimmin raatoina supin ne tavoittaessa.
Tulkintaa ei tivistemässä selitetty enempää, pitäisi varmaan koittaa lukea koko data josko asia valoittuisi siitä lisää. Varmasti tälle jokin perustelu on ylös kirjoitettu.

Mutta opportunisti on; Syö sen mitä saa ja mitä kulloinkin on saatavilla.
Niin hyvässä kuin pahassa. Fakta on että rikkailla linnusto alueilla melkoinen osa munista saattaa päätyä muutaman supin suihin.

Tutkimuksellisesti tuon todentaminen on hankalaa. Kuten kirjoitit, niin ulostenäytteissä ei ole maximissaan muutamaa kuoren murua enempää.
Rikki purruista ja sisällöt tyhjiksi latkituista kuorista tämä olisi helpommin selvitettävissä suhteessa: varislinnut vai pienpedot, mutta emon hylätessä pesänsä tulee loput kuoren rippeet varislintujen ja lokkienkin toimesta nopeasti levitellyksi pitkinpoikin ympäristöä.

Ite näkisin että hulluahan supin olisi jättää käyttämättä linnunmunia ja suojaväriinsä luottavia, hautovia haahka emoja.
Toisaalta taas ihmisen yhtä hullua olla tajuamatta sitä.

Supiemojen liikkuvuutta tutkaillessa muistelisin lukeneeni viitteitä/tutkimuksia että emot hakeuituivat keväisin ruovikon laitamille ruonhakuun. Toki siellä on silloin paljon muutakin kuin munia: kutevia kaloja ja sammakkoeläimiä, mutta näistä jää ulosteisiin selkeästi tulkittavia jäänteitä.

[Kiul]

Tätä 'tarkoitushakuista' pohdintaa voisi jatkaa vaikka miettimällä, mitä pienpetoja on saatu saaliiksi Helsingin seudun, Viikki ym., pienpetojahdeissa ja miten se näkyy linnuston määrissä.
Swedut pitävät mäyrää aikamoisena 'riistatuholaisena' kun meillä 'kaikki' pyrkivät todistelemaan, että mäyrä on lähes harmiton kasvissyöjä, joka ei liharavintoon koske.
Yleinen hokema on, että saalistuksen kohteet, myyrät ym., määräävät petojen määrän. Näin varmaan onkin, mutta miten ihmisen luomat vaihtoehtoisen ravinnon lähteet asiaan vaikuttavat? Kettuja tuntuu olevan täällä 'kylän laidassa' ihan nokko huonoinakin myyrävuosina, mutta kyllä ne jonkun linnunkin välissä ottavat.
Näissä pienpetohommissa taitaa olla vielä aikamoinen sarka kynnettävänä, ennen kuin asioista on käytännön tietoa saatavilla siinä määrin, että tavallinen 'reino' siitä saa tolkkua.

[toni]

Yksi suuri ongelmahan on tuo ammatti kuntaan kuuluva terminologia; sanan käyttö jolle ei hetsilleen löydy synonyymeja ilman alaan kytkeytyvää sanakirjaa.

Toinen voi olla ns. nyrpistelevä ammatti ylpeyskin, johon onneksi harvemmin törmää. Mutta kyllä työ kuin työ voi käydä egon päälle...

Tämänkin alan pitäisi olla arvo vapaata tutkimusta, tutkijat eivät sitä aina muista olla kuten ei tutkimusten lukijatkaan:)

[toni]

http://yle.fi/alueet/pohjanmaa/2010/09/supikoirien_vahentamiseksi_laaja_eu-hanke_1950897.html

Melko myöhään ovat liikenteessä. Hyvä silti, mutta homma olis taatusti edullisempaa hoitaa aiemmin, tämä taas ei ole kuitenkaan kiinni yksittäisistä mielipiteistä...ongelman pitää ns.levitä käsiin jotta järki saa voiton massassa.

[Kiul]

Metsästäjä-lehdessähän hommasta on juttua, kannattaa vilkaista. Pari asiaa pisti silmään jutusta:
- pääpaino projektissa on estää supikoiran leviäminen Skandinaviaan -> me siis jelpitään sweduja ja norskeja l. swedut sotivat taas viimeiseen suomalaiseen näitä idän vihulaisia vastaan
- supikoira ei ole Ruotsissa vielä kovin laajalle levinnyt -> ovat paljon 'akaisemmassa' kuin mitä meillä oltiin

Nämä suojelutahot pitäisi saada hommaan mukaan, metsästäjillä ei kovin paljon taida sittenkään olla kiinnostusta näitä suojelualuieden supiparatiiseja rassata, vaan sillä hommaan pitäisi valjastaa nämä bongarit ym. tahot.

[toni]

En ollutkaan tutustunut tuohon metsästäjän artikkeliin.
Tässä siihen linkki: http://www.epaper.fi/pub/riista/?issue=201005&lang=fi

Niin, en tiedä tosiaan mistä tämä Suomen vaivaantuneisuus oikeen tulee, muusta kuin yksittäisistä ihmisistä. Ei kai koko kansakunnan taakkaa voi kenekään synninpäästölle ripittää...jokainen ottakoon vastuun henkilökohtaisesti tai omien toimintapiiriensä huostaan.

Kaiken tuon lukemani perusteella esm.villikani tulis välittömästi saattaa samanlaisen huomion alle. Tulevat esm.viljely riskit on todella suuria.
Ja tämä jos mikä muuttaa kertaheitolla koko metsän rakennettakin.

(Suomen) Riistapuolella on tosiaan melko aikaansaamaton konsensus.
Esm. mainitsemasi bongari tahot omine verkostoineen taas tuntuvat tekevän ja saavan aikaan vaikka miten, joista melkoinen osa on todella järkeviä projekteja. Yhteistyökin sujuu aivan toisella mallilla.

Meitä siis viedään taas....vaikka sitten Ruottinkin edestä....

Hyvähän tämä hanke on, mutta toivottavasti siitä ei olla ottamassa sulkaa hattuun kotikonnuilla, vaan enempi oivana esimerkkinä millaisiin yhteistyöpanoksiin meilläkin pitää kyetä.

[toni]

Niin, ja se seuraava vastaava projekti on sitten kanadan majavan leviämisen pysäyttäminen Suomen rajojen sisäpuolelle....?

[Kiul]

[toni]

Oman käsitykseni mukaa kanadan majava on jo hyvin lähellä tai jo puikkelehtinut Ruotsin puolelle juuri länsi rajalta. Jokatapauksessa Ruotsi olisi viritellyt skenaarioita tälle jo reilut kymmenisen vuotta sitten, eli siellä päässä ollaan hyvin valveutuneita ja toiminta valmiita.

Juu, mainitsemasi esimerkki kosteikkojen perustamisista on huikean hyvä, mutta varsinainen aktiivisuus on tuolla lobbari piireissä kun näitäkin tukimuotoja ideoidaan ja rustaillaan. Suojelu aspekti (saattaa olla hyväkin, tulevaisuuden skenaarioita pyöritellessä) on ylivoimaisessa asemassa, suhteessa järkevään verotukseen.

Tämä tulee vaikuttamaan yhä laajemmin ems. vesilinnustuksessa, kun koko elinpiiri, kaikkine muutto tankkaus paikkoineen ja maakohtaisine verotuksineen sekä vuosittaisine, mm. ilmastollisista syistä johtuvinen kannan leikkauksineen tulee kootuksi.

Kansainvälisetkään metsästäjä organisaatiot eivät mielestäni kykene kummoiseen itsekritiikkiin. Hyvä esimerkki on vaikkapa CIC.n vasta hiljattain? julkaisema seminaari raportti/abstraktio joka käsittelee metsästys toimintaa ja siihen liittyvää bisnestä itsekriittisemmin:
http://www.cic-wildlife.org/index.php?id=610

Todella mielenkiintoista luettavaa,varsinkin noiden riistatarhoissa jalostuneiden? tarttuvien tautien osalta.

Jokaisesta savutetusta, metsästykseen liittyvästä edusta pidetään kynsin ja hampain ja usein huonoinkin argumentein kiinni, kun vastapooli perustelee erittäin selkeästi samoja ongelmakenttiä kaikenkansan ymmärrettävillä loogisuuksilla, kuten vaikkapa sorsien hämärä->pimeä metsästys. Mielestäni pienpeto keskustelusskin on jääty totaalisen jumiin.

Tästä taisi tulla hiven lajempikin ja vaihteeksi yleistävä;) purkaus, mutta semmosta se mun kanssa tuppaa olemaan...

Kiinnostaisi kyllä tietää millaisessa toimintakentässä Ruotsin metsästys organisaatiot toimivat ja mikä on niiden profiloituminen vaikkapa luonnonsuojelu piireissä? Kuitenkin tuntuu että yhteiseen hiileen on löytynyt selkeempi suunta? Liekkö oon väärässä?

Myös tuon supi projetkin vasta-argumentointi olisi mielenkiintoista, kuten koko homman julkinen(kin) edistyminen. Vaan eipä näitä tavan karjalle ole tarkoitettu, oppisivat vaikka käyttämään aivojaansa...

[Kiul]

Ruotsista minulla on vain hajanaisia käsityksiä, mitä välillä tulee swedujen metsästyslehtiä luettua. Jotain mieleen jäänyttä:
- Swedut käyvät julkista depattia metsästysasioista selkeästi enemmä kuin me. 'Alan' lehdet ottavat kantaa varsin reippaastikin metsästyksen puolesta ja metsästäjät onnistuivat viime vaaleissa tekemään metsästyksestä poliittisesti tärkeän/kiinnostavan asian. Porvarit lupasivat keskeyttää /perua aiotun lyijyn totaalikiellon ja myös näin tekivät. Samoin kuin hallitus otti uuden lähestymistavan petokysymykseen ja susijahti sitten pidettiin.
- Metsästysasioissa päätösvaltaa ollaan viemässä enemmän läänitasolle, joissa alkavat toimia eri edusryhmien 'neuvostot'. Jos oikein ymmärsin, niin toisin kuin meillä Suomessa, niin näillä alueellisilla neuvostoilla on todellista sananvaltaa metsästysasioiden osalta paikallisesti. Meillähän uuden Riistakeskusjärjestelmän myötä päätösvaltaa ollaan entistä enemmän keskittämässä 'pääkaupunkiseudulle'.
- Sweduilla on kaksi vahvaa metsästäjien etujärjestöä, joten keskustelijoita metsästyspuolella on enemmän kuin meillä (käytännössä vain SML) ja sitä myöten keskustelu vilkkaampaa.
- Metsästysasioissa on eri hommissa käytetty 'selvitysmiestä', viimeisin taisi olla juuri hiljakkoin ja kohteena hirvenmetsästys.
- Swedut viis veisaavat EU-laeista, jos kansalliset intressit niin vaativat. Esimerkkinä keinovalon salliminen villisikajahdissa, johon sorvasivat 'sopivat' pykälät 'kiertämään' direktiivin vaatimukset.

Swedujen lehtiä kannattaa lukea, jos vain vastaan tulee. Ovat lukemisen arvoisia!

[toni]

Pakko sanoo että katson vuosvuodelta halveksummin Suomalaisten (jokaisen itsensä sellaiseksi kutsuvan) asenne vammaa jota peitellään milloin milläkin elämäntavalla, harrastuksilla yms.

Sen uhon eteen ollaan valmiit vaikka tappamaan mutta ei...niin mitä?

Onneks en osaa Ruotsia, menis vielä loppuelämäkin pilalle riistajuttuja lukiessa;)

[toni]

Odotan mielenkiinnolla aleutien tautia koskevaa polemisointia.

Tautihan on esm. minkeillä yleinen eikä näiden siirtoistutuksia kuten tarhakarkulaisiakaan voi laskea sen faktan ulkopuolelle että tautia virtaa jatkuvasti luonnon varaisiin näätäeläimiimme.

Vesikko on ollut taannoin lähimmin minkin kanssa tekemisissä, jakaessaan saman biotoopin.

Heitän ilmaan ikävän teorian: Joko minkki tuli ja istutti (ihmisen toimesta) tämän taudin uutena patogeeninä Suomeen tai kyseessä voi olla samankaltainen hybridisaatio jonka täpläravun laajamittainen istuttaminen aikaansaattoi: eli kaksi eri rapurutto kantaa sulautui yhteen jokiravulle tuhoisin seurauksin.

Monta kymmentä vuotta ihmiset toimivat side silmillä kyseenalaistamatta sitä faktaa että kyseessä ei voi millään olla vain yksittäisten lajien vuorovaikutus suhde, vaan että eliön mukana tulee kokonainen ekosysteemi joka sulautuu tavalla tai toisella natiiviin kombinaatioon.

Asia on vaivannut jo toistakymmentä vuotta, ja pääsee ulos ny.

[toni]

Tässä yksi ehdotus, joka kantaa osittain samoja suuntaviivoja kuin metsästäjä organisaatiotkin.

http://www.birdlife.fi/suojelu/misc/birdlife-eduskuntavaaliprioriteetit.pdf

[Kiul]

[toni]

Totta, mutta BL.ssä on muutakin väkeä kuin totaali suojelua ajavia, vaikka ovatkin marginaalissa niin kuitenkin ns. hyvillä palleilla.

Järjestön luonne on kuitenkin profiloitunut enemmän vastakohtien asetteluun, johtuen jäsenistöstä. Tai sitten nämäkin ovat vain osa resurssi jota hyödynnetään siinä missä metsästäjä organisaatioissakin.

Jokatapauksessa tuolta löytyy myös metsästystä harrastavia ihmisiä.
Itse en jäsenmaksua tuonne maksa, mutta ei se olisi mistään poiskaan, tuumaan, jos eläisin muulla kuin opiskelija budjetilla.

Nokikana oli mielenkiintoinen nosto. Muistan lukeneeni polemiikkia tästä, mutta siitä on aikaa ja vaatisi varmaan asian puheeksi ottamista heidän foorumillaan.

Mutta valitettavasti autonomisempaan suuntaan päätösvallan kanssa ei suurinosa ihmisistä näe mitään syytä ruveta vääntelemään.
Tämä paukkuu vielä omaan kuin muidenkin nilkaan...
Mallia ja kokemuksia voi toki, ja on suotavaakin ammentaa jokapuolelta, mutta se ei mielestäni meinaa että lähtökohtaisena oletuksena itseään pitäsi ruveta samalla myymään näille tahoille.

Pelin kenttä tai ottelu kehä on ujutettu EU- skenaarioksi ja siellä siitä sitten tavoitteellisina väännetään:(