Jousi

[Ekkorre]

Viesti sisältää asiaa tuliasemaailmaa sivuten, joten pahimpien puritaaniprimitiivien kannattaa lukea loppuun silmät kiinni.

Kiväärinhylsythän tarjoavat tällaiselle kotitarvenuolenväsääjälle lähes loputtomiin hyvää materiaalia. Itselläni on omakohtaista kokemusta vähän niin nuolista kuin kiväärinhylsyistäkin. Nyt haluaisinkin ammentaa muiden tietoutta ja jakaa omaani liittyen hylsyjen käyttöön nuolenkärkien materiaalina.

Hylsyistähän saa helposti tylppiä nuolenkärkiä, vaan löytyykö muilta paljon kokemusta hylsyn muokkaamisesta muuten nuolenkärjeksi sopivammaksi? Itse olen muutamasta pyöristänyt kantaa, ettei solumuovitaustaan tule hirveitä reikiä. Vaikuttaa ihan toimivalta. Olen yrittänyt myös saada aikaan jonkinlaista kalastuskärkeä, mutta menestys odotuttaa itseään.

Mielenkiintoista on myös, mistä saa parhaat nuolihylsyt. Ampumaratojen roskikset ja armeijan harjoitusalueiden maastot pursuavat hylsyjä, mutta vain osa niistä on hyviä nuolenkärjiksi. Seuraavassa vähän omia pohdintojani eri kaliiperien hylsyjen soveltuvuudesta nuolenkärjiksi.

.222 Remington: "Pilkkuseiska", perinteinen lintuväljyys. Yksi suosikkihylsyni, koska sopii käyttämiini palttiarallaa ysimillisiin nuolenvarsiin aika hyvin. Hylsyn kaula on kavennettu (5,7 mm tai jotain sinne päin), joten se on nuolenkärjeksi käytettäessä sahattava pois. Hylsy on hyvin tasapaksu, eli helppo istuttaa nuolenvarren päälle. Kanta on varsin kapea (äkkiseltään mitaten 9,4 mm), jolloin kärjellä voi ampua jopa solumuovitaustaan aiheuttamatta infernaalisia materiaalitappioita. Hiomalla hylsyn kannan pyöreäksi saa ihan hyviä taulukärjen korvikkeita. Ehkä paras puoli: kaliiperi on yleinen suomessa, ehkä yleisin lintupyssyn kaliiperi.

7,62*39: Rynkyn hylsy. En ole käyttänyt kärkinä, mutta olen pyöritellyt hylsyjä käsissäni. Muoto on edellistä kartiomaisempi, minkä vuoksi se ei ehkä niin vain istu nuolenvarren päälle, mutta koska kanta on leveämpi, tämä voi olla jo ihan hyvä, jos tahtoo vähän sitä todellista plunttiefektiä. Jos käyttää 7,62 millisiä nuolenvarsia, voi hylsyn kaiketi käyttää sellaisenaan sahaamatta kaulaa. Saatavuus on hyvä: Armeija käyttää tätä rynnäkkökivääreissään, joten käytettyjä hylsyjä on varmasti tarjolla. Esimerkiksi Rovajärven ampuma-alueella, jossa olen metsällä liikkunut, näitä löytää todella paljon maasta lojumasta.

.243 Winchester: Näitä olen pyöritellyt käsissäni paljon, koska taloudesta löytyy tällainen haulikkorihla. Hylsy on paljon pilkkuseiskaa isompi, joten kärkeen saa massaa, mutta varren on oltava paksu tai kärjen jätetty muuta vartta paksummaksi. Muoto hyvin tasapaksu. Hylsyn suun pitäisi kai olla 6,16mm. Kanta on n. 12mm. Taitaa olla melko yleinenkin.

.308 Winchester: Muuten samanlainen hylsy kuin .243 win, mutta suu on palttiarallaa samankokoinen kuin rynkyn hylsyssä. Rynkyn hylsyä pidempi ja painavampi. Saatavuus varmasti hyvä, varmaan puolet Suomen metsästyskivääreistä on tätä kaliiperia.

9,3*62: Vähän järeämpi hirvikaliiperi. Ei muuta kokemusta, kuin yksi ampumaradan roskiksesta mukaan tarttunut hylsy. Tämä on kyllä selvästi liian iso nuolenkärjeksi, mutta saisipahan painoa plunttiin ja nuolenvarsi mennee hylsyn suusta ihan suoraan, onhan sillä mittaa sen 9,3 mm. Pluntin halkaisijaksi saisi tällä tosin vain n. 12mm. Hylsyn pituus tosiaan on tuon 62mm.

Joku on käyttänyt pistoolinhylsyjäkin? Itselläni ei ole kokemusta, mutta nämä olisivat varmasti hyviä johonkin käyttöön, kevyitä ja tasapaksuina pötyköinä sopisivat suoraan varren päähän. Leveyskin on monissa ihan järkevän oloinen, esim. perinteinen 9mm ja samaa luokkaa oleva .357.

Vielä kun keksisi käyttöä niille lukemattomille talteen keräämilleni piekkarin hylsyille...

[Röntynen]

Menee vähän ohi mutta mitäs tästä vois itehdä

[K.Kristian]

Itse kävin viime kähveltämässä niitä pistoolin
hylsyjä pari kourallista ampumaradan roskiksesta.
Tätä samaa tavaraa on siellä vielä ainakin yksi
tynnyrillinen, ja mielessäni heräsi vanha ajatus käyttää
näitä nuolenkärkinä, vähän niinkuin bluntteina.
Myöhemmin huomasin myös että TBB 4 : ssa oli
sivulla 251 kuva kiväärin hylsystä nuolen kärkenä.
Silloin varmistuin siitä, että kyseistä materiaalia
voisi hyödyntää jousiammunnassa puhtain mielin ja
häpeämättä. No noista pistoolin hylsyistähän tosiaan
on helppo tehdä kun on joka suuntaan suora ja säännöllinen,
eli siis ei kavene tai laajene. Muuta ajatusta minulla ei ollut
kuin ottaa keppi, hioa siihen hylsylle sellainen... potero,
johon se istuu ikään kuin saumattomasti, ja truutata sitten
hylsy täyteen tujua liimaa, jonka jälkeen iskeä se kepin päähän.
Luulisi kestävän, mutta jos jollain olisi jotain parempia
ideoita miten näitä hylsyjä, kaiken laisia, voisi käyttää
niin täällä ainakin odotetaan innokkaasti.

Sääli on hyvää tavaraa jättää lojumaan, jos sisimmässään tietääpi, ett' sen voipi jotenkin käyttää hyväksi.
_________________
Perinteet edellä puuhun.

[Ekkorre]

Omat kärkeni olen tähän asti liimannut kuumaliimalla. Liimaa hylsyn pohjalle ja varsi perään. Sitten kuumennan kynttilän liekillä ja painan pöytää, seinää, lautaa tahi vastaavaa vasten siten, että varsi painuu pohjalle ja ylimääräinen liima tursuu ulos. Tosimieshän toki vain painaa kämmenellä...

Röntysen hylsy näyttäisi olevan hieman eri kokoluokkaa kuin minun piekkarinhylsyt. Mikä ihme se on? .50 BMG? Tuosta saisi jo melkoisen kolkkapään nuoleensa.

[Tuukka Kumpulainen]

Natiivit käytti kiväärinhylsyjä pienriistanuolenpäinä 1800-luvulta eteenpäin niin Amerikassa kuin Afrikassakin, jälkimmäisessä edelleen. Omissa jahtihommissani olen käyttänyt noita jostain 90-luvun puolivälistä kun huomasin että Lapuan 7,62x53r? toimii kübällä pienriistaan ilman ajopanosta tahi kuulaakin. Painoa 180 greiniä ja kannan halkaisija 14 milliä eli tappaa mutta ei tee reikää (yleensä). .357:aa tinalla painotettuna olen käyttänyt myös. Sopii paremmin kevyiden lyhytjousten nuoliin, halkaisija ja massa kiväärinhylsyä pienempi, varttaminen helpompaa.

[jkekoni]

7,62x53 Lienee AK-47 / RK-62 ?

[Ekkorre]

[Simo Hankaniemi]

Olen käyttänyt mitä erilaisimpia hylsyjä 1970-luvun alusta nuolenkärkinä ja käytän edelleen. Hyvä ja halpa materiaali. Ja nyt mukana on myös muodikas kierrätys-ideologia. Sopii pienimmille riistaeläimille ja maastossa lahojen kantojen, risujen ja männynkäpyjen ammuntaan.

Isoimman luokan hylsyt ovat sellaisenaan turhan pitkiä ja painavia, mutta näistäkin saa hyviä, kun katkaisee rautasahalla liiat pois. Jos hylsyn läpimitta on peukalon luokkaa, niin teen varren paksusta puusta ja ohennan sen käyttämääni normaaliin 8 mm luokkaan vähitellen hylsyn takaa. Näistä kunnon klunssihylsynuolista pidän eniten, vaikka niissä on enemmän työtä. Isompi kärki laajentaa osumapinta-alaa, tekee nuolesta huonommin katoavan ja varsi ei myöskään katkea kovin helposti osuessaan kiveen tai muuhun kovaan.

[JKarhu]

Minulla hylsynä on ollut suomen armeijan rynkyn hylsyt. Pikkuveli on puolustusvoimilla töissä, joten häneltä niitä olen ison pussillisen saanut. Kun rautasahalla katkaisee ohennuksen pois, ne sujahtavat juuri loistavasti käyttämiini 8mm nuoli aihioihin. Yleensä olen jättänyt nuolen varren hieman pidemmäksi, joten KUN kärjet katkeilee maastossa räiskiessä, voi tilalle helposti liimata uuden ja jatkaa ammuskelua.

Lisäksi minulla on 9mm piostoolin hylsyjä, mutta ne on mielestäni liian heppoisia kunnon blunteiksi. Ehkä kevyempään jouseen ja ohuempiin varsiin ihan passeleita. Eikä tarvitse sahailla.

[Röntynen]

[Basileo]

[Martti Auer]

Pistoolinhylsyistä .32 sopii loistavasti 8 mm nuolenvarsiin, se on aika kevyt, mutta kelpaa hyvin harjoitteluun ja pitäisi riittää myös oravaan.
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.

[Juha]

Rynkyn hylsyistähän tosiaan saa mukavaa iltapuuhastelua ja blunnteja vaikka naapurille jakaa. Silti en kyllä yhtään oo vielä naapurille antanu! Putkileikkurit oon kokenut näppäräksi apuvälineeksi kun oon hylsyjä katkonut erilaisiin mittoihin.

Pientä koristeluakin tulee joskus harrastettua, kuten tossa ylimässä kuvassa, eli oon kääntänyt hylsyn kaulat ton hylsyn varren sisään. Joissakin nuolissa oon lisäksi upottanut ton kaulan hylsyn sisään puristimen avulla jolloin tuloksena lyhyt mutta tarpeeksi raskas bluntti.

Pari kuvaa kyytipojaksi.
_________________
If an archer shoots just for fun he has all his skill.
If he shoots for score his hands tremble
and his breath is uneasy.
If he shoots for a golden price he becomes mad and blind.

-- Old Chinese Poem --

[Santtu Risku]

Ite oon käyttäny rynkyn hylsyjä, sitte pistooli 88 hylsyjä joilla ainaki ivalon rajalla reenattiin ja joiden hylsy sopii täydellisesti nuolenvarsiin. sitte 308, mutta se on ehä vähän liian iso mun makuun. kaikennäkösiä on tullu käytettyä. Voisi mennä kysymään joltain kouluttajalta ivalossa että saako mennä ampumaradalle ottamaan säkillisen noita hylsyjä.
_________________
"When injustice becomes law, rebellion becomes duty." - Thomas Jefferson

[Simo Hankaniemi]

Tuo putkileikkurihomma onkin minulle uusi asia. Niitä saa ilmeisesti rautakaupoista? Vaikuttaa näppärältä tavalta lyhentää hylsyjä. Kyllähän rautasahallakin pärjää, sahausjälki on vain sen verran rouhea, että täytyy vähän siistiä viilalla.

[Iivana]

Mulla on kotona yli oman tarpeen 7.62x39, ns.rynkyn hylsyä (siitä voi tehdä 6 mm PPC:n hylsyjä ampumuovaamalla) sekä 9 mm para hylsyä, että sitä riittää jousimiehillekin. Kun hylsyn lataa muutaman kerran se menee kiertoon, eli roskikseen. Näitä riittää varmasti jousimiehillekin. Halukkaat laittakoot YV:tä. Uusiokäyttö on parempi kuin laittaa roskiin.
Myös muuta hylsyä löytyy, esim. lopuunammuttuja .222rem, .223rem, .308win tulis lähinnä blunttihommin sopivista mieleen.
_________________
"Hyvä pystykorva on parempi kaveri kuin huono nainen"

[Juha]