Jousi

[Väiski 480]

Aloin miettimään onko joku koskaan testannut/laskenut mikä on optimaalisin säiemäärä jänteissä? Mikä taas on hyvä varmuusarvo jänteille?

Paleoplanetilla katselin, että joku käyttää varmuusarvona 8:aa. Tällä tarkoitan siis sitä, että kyseinen heppu teki esim 50#:seen jouseen 400# (8*50) vetoa kestävän jänteen. Joku muu sanoi käyttävänsä 4:ää. Jos tämän kyseisen jänteen tekee d75:lla, jonka vetolujuus on 125#/säie, tarvittaisiin valmistajan mukaan (400/125) 3.2 säiettä, eli ylöspäin pyöristettynä 4.

Maalaisjärkeni sanoo, ettei tämä teoria voi toimia käytännössä. Jännehän venyy ammuttaessa. Siispä kaikki käyttää vähintään tuplamäärää säikeitä tähän 4:ään teoriassa tarvittavaan määrään verrattuna. Kun jänteeseen lisätään materiaalia "ylimääräiset" säikeet poistavat venymää joka syntyy kun jänne viskoo nuolen matkaan. Jänteen venyminen ammuttaessa vähentää nuolen nopeutta kun osa energiasta vapautuu venymiseen. Mutta toisaalta paksumpi jänne on painavampi.

Miten siis optimoida jänne siten, että A) jänne ei katkea ja B) jänteestä saadaan maksimi heitto, eli massan ja venymän muodostama minimi. Lopuksi haluaisin tietää kuinka suuri osuus heittoon tai nuolen nopeuteen jänteen toiminnalla on. Eli toisin sanoen vaivaanko pääparkaani turhaan?

Voisi myös kuvitella, että nopeaheittoisemmat jouset tarvitsevat vähemmän venyvän jänteen kuin laiskaheittoiset, eli laiskaheittoiset pyssyt voi käyttää ohuempia jänteitä. Kysehän on jouseen varostoituvasta energiasta ja sen energiahukan minimoinnista.

Onko kukaan tutkinut tätä asiaa, edes jossain hi-tech jousenvalmistajan labrassa?


V.

[Simo Hankaniemi]

Ainakaan minä en ole noita asioita kokeellisesti tutkinut, vaan vetänyt vaistolla ja kokemuksella, kuten lajin luonteeseen sopineekin. Olen tietysti joskus tarkoituksella tehnyt ohuempia jänteitä kuin yleensä käytän ja todennut, että en tykkää ohuista jänteistä. Vastaavasti paksuudellakin on rajansa, jossakin vaiheessa se vaan ei enää tunnu kivalta ammuttaessa. Teen jänteen yleensä dacronista ja paksuus on 12 lankaa, joskus 14.

En ole myöskään pyrkinyt maksimoimaan tavallisen jousen heittokykyä tai nopeutta. Kun heitto vaikuttaa riittävän hyvältä, niin se kelpaa minulle. Äärimmäisyyksiin pyrkiminen aiheuttaa yleensä ongelmia, oli kyse mistä asiasta tahansa. Luilleen vedetty systeemi on tavallisesti herkkä rikkoutumaan. Tavallisessa käyttöjousessa ja nuolissa taas kestävyys on keskeinen arvo. Pituusammunta on tietysti asia erikseen.

[Tuomo]

Täällä on hyvää pohdintaa jänteistä: http://www.bowmaker.net/index2.htm Valitse linkki "Bow Tuning" ja sieltä sivua alas, kunnes tulee otsikko "Thoughts on Strings".

Kirjoittaja, (O.L. Adcock) vaikuttaa pituusammunnassa (maailmanennätyksiä), on tunnettu lasikuitujousten tekijä ja osaa kyllä asiansa.

Mielestäni asia on niin, että luonnonmateriaaleja käytettäessä tärkein kriteeri on nimenomaan kestävyys - jänteestä pitäisi tehdä niin kestävä kuin mahdollista, niin, että se on yhä käyttökelpoinen. Siksi käytetään ns. varmuuskertoimia 4-8. Moderneilla materiaaleilla varmuuskertoimet ovat turhia, koska jänteen kestävyys ei ole koskaan ongelma. Jänteen säiemäärää ohjaakin lähinnä sopivuus nuolen nokkiin ja stabiilius.

Itse olen käyttänyt tyytyväisenä 8-säikeisiä FF-jänteitä, pituusammuntajousissa 6-säikeisiä. Ei mitään ongelmia ja heitto on hyvä. Muutaman jänteen olen tehnyt Dacronista ja se on kyllä aika kumia. Eron voi päätellä vaikka jousen soinnista - Dacronilla soitettaessa ääni on ontto plump, kun taas ohuella FF-jänteellä jousi soi parhaimmillaan todella korkealta.

Jännemateriaaleista puhuttaessa pitää erottaa käsitteet setti (creep) ja venymä (stretch). Setin saa pois vaikkapa jänteen esivenytyksessä, kun sen laittaa roikkumaan painon päähän joksikin aikaa. Dacron venyy (siis ottaa settiä) muistaakseni noin 4-5 prosenttia, FF noin 1-2 prosenttia. Tämän verran jänne siis venyy palautumattomasti. Dacron kuitenkin venyy setin oton jälkeenkin mutta palautuu takaisin alkuperäiseen pituuteen. Toisin sanoen, esivenytetty jännekin venyy vielä mutta palautuu taas, käyttäytyy kuin kumi. Moderneilla jännemateriaaleilla tämä venyminen on on hyvin minimaalista, eli esivenytetty jänne ei enää veny rasituksen alla juurikaan. Siksi moderneista materiaaleista voi tehdä ohuen jänteen, koska sen ominaisuudet pysyvät joka tapauksessa jokseenkin samoina, ohut Dacron-jänne on kuin kuminauha! Ohuen jänteen silmukat on kuitenkin hyvä tehdä vähän paksummiksi, samoin kuin keskipunoksen alue.

Tuolla linkissä (siellä on edelleen linkki pitkään keskusteluketjuun) on esitetty, kuinka paljon ohut jänne parantaa jousen suorituskykyä - merkittävästi!

[Hannu]

Dacronjänne ja säikeitä 14-18.

Liian ohut jänne pureutuu sormista läpi, vaikka onkin nahkaa suojaamassa.

Tosin jousien paunat on reilusti 60# yläpuolella...

Jos jousi muuten säädöissään ja nuoli tarpeeksi raskas, ei laukaisuääni ole merkittävä materiaalista riippumatta...

[Martti Auer]

Perinnejousissa täytyy käyttää dacronia koska se venyy hieman, vaikuttaa jousen kestävyyteen, ym. Fastflightit on moderneihin jousipyssyihin. Perinnejousissa sen jänteen täytyy venyäkin hieman, dacron on siihen käyttötarkoitukseen sopivaa. Pellava ei veny niin paljon mitä dacron, mutta on edelleen optimaalinen perinnejousiin nopeampana. Kannattaa varmaan tuossa jousenjänteen opitimoinnissa myös tarkastella eri materiaalivaihtoehtoja, kuten nokkoskuitua, ym.

Jänteen punos tai kierre vaikuttaa myös tämän venymiseen. Suorat säikeet venyvät enemmän.

Pidemmässä jousessa on pidempi jänne, joka lisää tietysti jänteen painoa. Jänteen lyhyys ja sitä myöten keveys tekee myös lyhyemmistä jousista nopeaheittoisempia. Lyhyt jänneväli tekee jousesta myös nopeaheittoisemman.

On keksitty lyhytjousi, lyhyt jänneväli, jossa on nopea heitto ja kaikki optimaalisuhteet, laittaa vielä kevyemmän jänteen, niin...
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.

[jkekoni]

Liian ohuen jänteen muuten saa paksummaksi punomalla sen jollain kaupallista punoslankaa paksummalla langalla.

Eli siis dyneema/ff jänteen pariksi sopii näppärästi esim auki keritty haukisiima (pellavaa).

Käsittääkseni normaalissa yksipuisessa jousi tai epoksoitu 2 puinen jousi kestää helposti venymättömäkin materiaalit, mutta eksoottisemat, kuten esim aasialaiskomposiitin V-liitokset ovat liian kovilla.

Sitten on oma lukunsa onko reilua parantaa jousen suorituskykyä ei-oikealla materiaalilla, tähän taas voi vastata vain jokainen itse.(ja kilpailusäännöt)

[Juri]

[Simo Hankaniemi]

[T. Manner]

[Juri]

[T. Manner]