| View previous topic :: View next topic |
| Author |
Message |
Ari Rantala
Joined: 23 Oct 2007
Posts: 3636
Location: Nokia
|
 Posted: 13.02.2010 00:20 Post subject: Keskustelua jännejousista |
 |
|
Joo. Aiheesta on jutustettu monessa eri vaiheessa ja mielipiteitä on laidasta laitaan. Kootaan niitä tämän otsikon alle ikään kuin yhteenvetona.
Omaa mieltäni vaivaa se, että mikä on jännekerroksen optimaalinen paksuus. Monet vannovat paksun kerroksen nimiin mutta itse olisin kallistumassa Bakerilaisuuteen ja siihen, että ohuempana jänteet antavat sen kimmoisen lisäpotkun minkä ansiosta jännejouset ovat maineensa saaneet. Paksumpana kerroksena kasvanut massa syö nopeuden eikä etua ole kuin siinä, että selkä kestää. Ohut jännekerros myös kuivuu kastuttuaan nopeammin ja jousi on nopeammin käyttökelpoinen. Tarkoitan valmista jousta kenttäolosuhteissa enkä valmistusta.
Itämaanpoikien lähes läpinäkyvillä jänneselillä on ammuttu suhteellisen menestyksekkäästi aikoinaan ja vielä nykyäänkin joten miksi mättää jousen selkään tuuman paksulti tavaraa jos sitä ei tarvita niin paljoa...
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde- |
|
| Back to top |
|
 |
Ari Rantala
Joined: 23 Oct 2007
Posts: 3636
Location: Nokia
|
| Posted: 16.02.2010 00:33 Post subject: |
|
|
Jännejouset taitaa olla aiheena jokseenkin kulunut...
Minulla tosin on vaiheessa parikin sellaista ja intoa riittää  Toiseen olen tosin ajatellut tehdä sarvivatsan mutta silti aihe on edelleen kiehtova ja toivoisin lisävääntöä siitä.
Yksi oma ajatukseni on, että lavan kärkiosissa ja varsinkin staattisissa kärjissä jännekerros olisi turha. Jos lapa ei taivu siltä osin niin miksi lisätä sen painoa jänteillä...?
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde- |
|
| Back to top |
|
|
jkekoni
Joined: 01 Jan 2005
Posts: 2834
Location: Espoo
|
| Posted: 16.02.2010 01:08 Post subject: |
|
|
Ohut vai paksu jännekerros on parempi riippuen siitä mitä jouseta hakee.
Ohuet kerrokset vain eniten rasittuviin osiin sopivat parhaiten keveisiin keskipitkiin vähän reflekseihin jousiin. (Bakerilainen puolijänteinen)
Paksut pitkälle ulottuvat taas raskaisiin lyhyisiin ja käppyröihin. (aasialaiskomposiitti.)
En näe mitään syytä laittaa jänteitä staattisiin osiin muutakun juuri hieman saumojen yli. ( ja sidontaan tietenkin.) |
|
| Back to top |
|
|
Simo Hankaniemi
Joined: 08 Jul 2004
Posts: 4937
Location: Turku
|
| Posted: 16.02.2010 04:32 Post subject: |
|
|
| Jänteitä on liian vähän, jos ne eivät riitä pitämään refleksiä yllä. Myötäkäyrä jännejousi ei ole jännejousi. On samantekevää, onko myötäkäyrän jousen selässä vähän jänteitä, vai raakanahkaa vai pellavakangasta tms. |
|
| Back to top |
|
|
Matti Matinpoika
Joined: 07 Jul 2008
Posts: 259
Location: Lammi
|
| Posted: 16.02.2010 19:48 Post subject: |
|
|
| Ari Rantala wrote: | | Jännejouset taitaa olla aiheena jokseenkin kulunut.. |
Ei tokikaan. Uusia jännäreitten tekijöitä tulee koko ajan mukaan ja lukee
suurella mielenkiinnolla näitä juttuja. Omaa kokemusta ja tietoa vaan on
niin vähän että tähän aiheeseen en osaa sen enempiä kommentoida. |
|
| Back to top |
|
|
Ari Rantala
Joined: 23 Oct 2007
Posts: 3636
Location: Nokia
|
| Posted: 16.02.2010 20:33 Post subject: |
|
|
| Quote: | | Jänteitä on liian vähän, jos ne eivät riitä pitämään refleksiä yllä. Myötäkäyrä jännejousi ei ole jännejousi. |
Päteekö tuo myös jos myötäkäyrään jouseen on taivutettu refleksiä mutta se on silti edelleen myötäkäyrä?
Puu ei käsittääkseni tunnista "asentoaan" ja vain taivutusjännityksellä ja refleksistä syntyvällä lisäjännityksellä olisi merkitystä.
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde- |
|
| Back to top |
|
|
pyssymies
Joined: 19 Dec 2008
Posts: 808
Location: Ikaalinen
|
| Posted: 16.02.2010 21:37 Post subject: |
|
|
| Enhän minä mistään mitään tiedä, mutta eikös nimenomaan silloin jänteistä saada suurin hyöty, kun refleksi on saatu niillä aikaan? Eli komppaan Simoa ihan näin mutu-tuntumalla. |
|
| Back to top |
|
|
Ari Rantala
Joined: 23 Oct 2007
Posts: 3636
Location: Nokia
|
| Posted: 16.02.2010 21:51 Post subject: |
|
|
| Quote: | | eikös nimenomaan silloin jänteistä saada suurin hyöty, kun refleksi on saatu niillä aikaan? |
Juu. Noinhan se minunkin mielestäni on. Kyse onkin siitä, että mielestäni myös myötäkäyrässä jousessa voi olla refleksiä.
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde- |
|
| Back to top |
|
|
pyssymies
Joined: 19 Dec 2008
Posts: 808
Location: Ikaalinen
|
| Posted: 16.02.2010 23:37 Post subject: |
|
|
| Ou, ai sii. Siis että niinkun vähemmän myötäkäyräksi kiristämistä meinasit..? |
|
| Back to top |
|
|
T. Manner
Joined: 30 Jun 2007
Posts: 949
Location: Vantaa
|
| Posted: 17.02.2010 00:04 Post subject: |
|
|
| Quote: | | Enhän minä mistään mitään tiedä, mutta eikös nimenomaan silloin jänteistä saada suurin hyöty, kun refleksi on saatu niillä aikaan? |
Jänteen murtovenymä on niin suuri verrattuna puuhun, että jänne/puu-jousessa on puun jännitystä helpotettava esikäyristämällä, siis jos halutaan saada jänteestä mahdollisimman paljon irti.
TLM
_________________
"Aina ei voi voittaa, toisinaan ei pääse edes tasoihin ja joskus häviäminenkin on mahdotonta." |
|
| Back to top |
|
|
Juri
Joined: 20 Oct 2004
Posts: 3319
Location: Vantaa
|
| Posted: 17.02.2010 01:10 Post subject: |
|
|
| Ari Rantala wrote: | | mielestäni myös myötäkäyrässä jousessa voi olla refleksiä. |
Ei voi, sillä refleksi tarkoittaa vastakäyryyttä. 
Tarkoitat siis että myötäkäyrän jousen voi taivuttaa vähemmän myötäkäyräksi?
Mielestäni myötäkäyrällä kepillä jänteistä saadaan vähemmän tehoja irti, koska ne venyvät täyteen vetoon mennessä huomattavasti vähemmän kuin vastakäyräksi taivutetussa jousessa.
Puun puristusrasitukseen sekä sen kimmoisuuden säilymiseen sillä taas on suurempi merkitys. Vastakäyrä aihio rasittuu enemmän, koska se joutuu taipumaan enemmän.
Kuvittelisin että jänteillä vastakäyräksi taivutettu myötäkäyrä puuaihio voisi olla aika kova sana. |
|
| Back to top |
|
|
pyssymies
Joined: 19 Dec 2008
Posts: 808
Location: Ikaalinen
|
| Posted: 17.02.2010 01:31 Post subject: |
|
|
Noin minäkin kuvittelisin. Eikös se säästäisi vatsaa aikalailla? Jännejousi koivusta tai pajusta...  |
|
| Back to top |
|
|
jkekoni
Joined: 01 Jan 2005
Posts: 2834
Location: Espoo
|
| Posted: 17.02.2010 01:33 Post subject: |
|
|
Menee välimerkkien seksuaaliseksi hyväksikäytöksi, mutta...
Sanalla refleksi tarkoitetaan sekä keskikohdan vastakäyryyttä että joskus
myös päiden vastakäyryyttä. (esim reflexdeflex.)
Sanalla recurvi vain päiden vastakäyryyttä.
ja sama tosinpäin.
Pitäisi puhua kerefleksitä ja kedefkesistä. (cereflex and cedeflex in english)
Eli siis recurve kedeflex jousi. Ja B- jousi taas olisi decurve kereflex.
 |
|
| Back to top |
|
|
pyssymies
Joined: 19 Dec 2008
Posts: 808
Location: Ikaalinen
|
| Posted: 17.02.2010 02:07 Post subject: |
|
|
| Tuli muuten mieleen, että onko kukaan koskaan tehnyt jännejousta syreenistä? Mulla kun olisi metrinen noin 4 tuumaa vastakäyrä aihio. |
|
| Back to top |
|
|
Ari Rantala
Joined: 23 Oct 2007
Posts: 3636
Location: Nokia
|
| Posted: 17.02.2010 02:42 Post subject: |
|
|
| Quote: | | Ei voi, sillä refleksi tarkoittaa vastakäyryyttä.Ei voi, sillä refleksi tarkoittaa vastakäyryyttä. |
Refleksi (lat. reflexus < reflectere = taivuttaa takaisin
Me vain miellämme sen tarkoittavan vastakäyryyttä. Minusta se on sitä, että jouseen "esiladataan" kimmoisuutta vaikka sitä ei vielä kuormiteta muuten.
| Quote: | | Tarkoitat siis että myötäkäyrän jousen voi taivuttaa vähemmän myötäkäyräksi? |
Juurikin sitä. Kaaren pituudesta ja sen muutoksesta siinä on kyse. Siitä miten paljon jännettä venytetään ja syntyyhän sitä venymää myötäkaaressakin eikö...
| Quote: | | Kuvittelisin että jänteillä vastakäyräksi taivutettu myötäkäyrä puuaihio voisi olla aika kova sana. |
Tarvitseeko sitä taivuttaa vastakäyräksi asti. Uskon kimmoisuuden kohoavan huomattavasti jo pienemmälläkin esijännityksellä.
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde- |
|
| Back to top |
|
|
Juri
Joined: 20 Oct 2004
Posts: 3319
Location: Vantaa
|
| Posted: 17.02.2010 05:08 Post subject: |
|
|
| Ari Rantala wrote: | | Uskon kimmoisuuden kohoavan huomattavasti jo pienemmälläkin esijännityksellä. |
Jänteistä ei kuitenkaan ole kovin paljoa iloa, ellei niitä laita myös tekemään kunnolla työtä.
Väittäisinpä myös ettei puun kimmoisuutta voi oikein mitenkään kasvattaa, mutta sen vähenemistä voidaan kuitenkin pyrkiä ehkäisemään.
Syntyyhän sitä venymää toki myötäkaaressakin, mutta paljon vähemmän kuin jos jänteet liimataan vastakaarelle ja jousi tästä sitten kiskotaan täyteen vetoon.
Jos jousen kaari käyristyy ampujasta pois päin, niin se on vastakäyrä eli refleksillä. Jos se käyristyy ampujaa kohti, niin se on myötäkäyrä eli defleksillä. "Reflex-deflex jousessa" on kumpaakin. Suorat osuudet ovat suoria, vaikka osoittaisivat mihin suuntaan tahansa.
Rekurveilla eli vastakaarilla tarkoitetaan yleensä niin jyrkkiä vastakäyriä kärkiä että jänne kulkee niitä vasten. Joskus tosin kuulee puhuttavan oikein "kontakti-rekurveista".
Esijännitykset sun muut vippaskonstit taas ovat ihan omia itsejään, oli jousi sitten suora tai käyrä. Jos jousi on vaikka esijännitetty myötäkäyrästä suoraksi, niin se on sitten suora jousi jossa on esijännitystä.
Ja sillä sipuli! |
|
| Back to top |
|
|
heikki
Joined: 09 Jun 2009
Posts: 1178
Location: Vantaa
|
| Posted: 17.02.2010 12:00 Post subject: |
|
|
| Juri wrote: |
Kuvittelisin että jänteillä vastakäyräksi taivutettu myötäkäyrä puuaihio voisi olla aika kova sana. |
Mitä vatsalle tapahtuu, kun myötäkäyrä aihio vedetään vastakäyräksi? Voisin kuvitella niin, että vatsan solukossa tapahtuu jonkinlaista "löystymistä" tai "avautumista". Kun jousta aletaan sitten jännittää, tämä löystynyt vatsa painuu ensin kasaan suhteellisen pienellä voimalla ilman että selässä oleville jänteille tapahtuu vielä yhtään mitään. Kun vatsasta on löysät pois, alkaa se panna hanttiin taivutukselle ja jänteet pääsevät töihin. Näin ollen alkujaan suoran tai myötäkäyrän jousen vastakäyräksi vääntäminen jänteiden laiton yhteydessä ei toisi juuri mitään hyötyä. Tai ainakaan jänteet eivät tällaisessa jousessa pääse näyttämään kykyjään lainkaan - ne joutuvat venymään vain vähän kapasiteettiinsa nähden. No kestävyyden osalta saadaan varmaan hyötyä kyllä. Luonnostaan vastakäyrässä aihiossa tilanne olisi ihan toinen.
Oonko ihan mettäs? |
|
| Back to top |
|
|
T. Manner
Joined: 30 Jun 2007
Posts: 949
Location: Vantaa
|
| Posted: 17.02.2010 12:59 Post subject: |
|
|
Nyt putos insinööri kelkasta, mikä tuossa nyt on ongelma?
Jousen lavat varastoivat kimmoenergia, erilaisilla mutkilla saadaan näennäistä lavan pituutta muutettua ja säädeltyä jännekorkeutta. Saadaan näillä tempuilla tietysti myös muuteltua ulkonäköä, mutta sen ei eilisen havainnon mukaan todettu vaikuttavan nuolen lähtönopeuteen.
Esijännityksillä voidaan vaikuttaa materiaalien kestävyyksiin jos ei ominaisuudet muuten riitä tai esimerkiksi jänteen tapauksessa ilmeisesti hakea sopiva kohta venymäkäyrältä ja lisätä käytössä olevaa venymää.
Sen lisäksi uskon ei havaittu oleva merkittävä tekijä, ei myöskään kuun vaiheen.
TLM
_________________
"Aina ei voi voittaa, toisinaan ei pääse edes tasoihin ja joskus häviäminenkin on mahdotonta." |
|
| Back to top |
|
|
pyssymies
Joined: 19 Dec 2008
Posts: 808
Location: Ikaalinen
|
| Posted: 17.02.2010 13:58 Post subject: |
|
|
| Eilinen havainto...? Kerro lisää! Heikki, eivätkös jänteet juuri tällöin joudu töihin enemmän? |
|
| Back to top |
|
|
Tuukka Kumpulainen
Joined: 25 Jul 2004
Posts: 1566
Location: Turku
|
| Posted: 17.02.2010 14:38 Post subject: |
|
|
| pyssymies wrote: | | Tuli muuten mieleen, että onko kukaan koskaan tehnyt jännejousta syreenistä? Mulla kun olisi metrinen noin 4 tuumaa vastakäyrä aihio. |
Oun tehnynnä yhen ja lisää on tulossa, jahka käyn hakemassa virheettömän, B-profiilisen aihion joka vakikätkössäni vielä kasvaa ja jaksan innostua jousenteosta.
Vaikea kuvitella parempaa puuta jänteiden pariksi. Ohut siivu jänteitä pikku syreenin selässä teki siitä raketinheittäjän. "Virallinen totuus" on, että jänteet pitäisi panna kevyen ja notkean puun selkään mutta käytäntö kertoo toista. Kun puu on tiheää kuin auerin arvomaailma, homma toimii ilman ryppyjä ja paunahävikkiä. Luoteis-Amerikan sisäosien jännejousimiehet oli samaa mieltä, kun käyttivät tuomipihlajaa, jasmiketta ja nukka-angervoa. |
|
| Back to top |
|
|
heikki
Joined: 09 Jun 2009
Posts: 1178
Location: Vantaa
|
| Posted: 17.02.2010 15:16 Post subject: |
|
|
| pyssymies wrote: | | Heikki, eivätkös jänteet juuri tällöin joudu töihin enemmän? |
Siis kokemustahan mulla ei ole, ja toivonkin, että moderaattorit tai muut sensorit puuttuvat peliin, jos puhun ihan myssyttömiä...
Mutta siis lähtökohta olisi, että selkä ei veny, jos maha on löysä ja painuu kasaan. Ajattelin, että jos vatsassa ei ole tiukkaa puuta (vaan "löysäksi venytettyä" puuta), niin se ei tarjoa vastusta jänteille ennen kokoon puristumistaan eivätkä jänteet silloin joudu venymään töihin täysillä. Tämän vuoksi tiukka puu, kuten Tuukan syreeni, on oivallinen pari jänteille.
Pohdintani kulminoituukin siihen, että tekeekö suoran tai myötäkäyrän aihion vetäminen vastakäyräksi ennen jänteiden liimausta vatsasta hivenen helpommin kokoon painuvan kuin on ko. puulajille muuten ominaista.
Mullakin syreeniä kuivumassa... jännä nähdä millainen linko siitä tulee jänteiden kanssa. |
|
| Back to top |
|
|
Ari Rantala
Joined: 23 Oct 2007
Posts: 3636
Location: Nokia
|
| Posted: 17.02.2010 15:37 Post subject: |
|
|
Vatsan pitää olla kovahkoa ja kokoonpuristumatonta puuta. Selän taas joustavaa mutta nopeasti palautuvaa. Perusideana on, että selkää taivutetaan vatsan ympäri...
Intän tuolla myötäkäyräjutulla sitä, että ei muodolla ole sillä tavalla väliä jos venymämatka pysyy samana. Sama jännitys siinä syntyy.
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde- |
|
| Back to top |
|
|
T. Manner
Joined: 30 Jun 2007
Posts: 949
Location: Vantaa
|
| Posted: 17.02.2010 16:15 Post subject: |
|
|
| Quote: | | Intän tuolla myötäkäyräjutulla sitä, että ei muodolla ole sillä tavalla väliä jos venymämatka pysyy samana. |
Näin se tietyillä rajoilla on, sen takai tässä äsken ihmettelinkin mitä nuo muut ihmettelevät.
TLM
_________________
"Aina ei voi voittaa, toisinaan ei pääse edes tasoihin ja joskus häviäminenkin on mahdotonta." |
|
| Back to top |
|
|
T. Manner
Joined: 30 Jun 2007
Posts: 949
Location: Vantaa
|
| Posted: 17.02.2010 16:27 Post subject: |
|
|
| Quote: | | Selän taas joustavaa mutta nopeasti palautuvaa. |
Jos materiaali ei ole viskoelastinen niin "palutumisnopeus" on kaikilla materiaaleilla sama ja jousen tapauksessa riippuu lapojen, jänteen ja nuolen massasta ja lavan jäykkyydestä.
TLM
_________________
"Aina ei voi voittaa, toisinaan ei pääse edes tasoihin ja joskus häviäminenkin on mahdotonta." |
|
| Back to top |
|
|
Juri
Joined: 20 Oct 2004
Posts: 3319
Location: Vantaa
|
| Posted: 17.02.2010 16:45 Post subject: |
|
|
| heikki wrote: | | [Pohdintani kulminoituukin siihen, että tekeekö suoran tai myötäkäyrän aihion vetäminen vastakäyräksi ennen jänteiden liimausta vatsasta hivenen helpommin kokoon painuvan kuin on ko. puulajille muuten ominaista. |
En usko että vatsan "kokoonpainuminen" vaikuttaisi juurikaan jänteiden venymään. Vastakäyräksi liimattu jänneselkä on vatsapuuta lyhyempi. Runkopuu vastustaa jänteiden vetoa siten myös koko pituudeltaan eikä vain vatsan pinnasta. Vähän samanlainen tilanne kuin Perry-refleksissä. |
|
| Back to top |
|
|
Juri
Joined: 20 Oct 2004
Posts: 3319
Location: Vantaa
|
| Posted: 17.02.2010 16:53 Post subject: |
|
|
| Juri wrote: | | En usko että vatsan "kokoonpainuminen" vaikuttaisi juurikaan jänteiden venymään. |
Tarkoitan tällä siis sitä määrää jonka jänteet venyvät esim. matkalla refleksistä lepoasennosta siihen kun jousi viritetään. |
|
| Back to top |
|
|
Tuomo
Joined: 25 Oct 2004
Posts: 2220
Location: Hausjärvi
|
| Posted: 17.02.2010 17:59 Post subject: |
|
|
Onko kukaan ottanut jänteet pois paljon ammutusta jännejousesta? Mitä jää jäljelle? Olisiko ollut PaleoPlanetilla kun joku esitteli jännejousta, josta oli jännekerros irronnut. Aihio oli huomattavan myötäkäyrä, vaikka jänteet pitivät koko jousta refleksillä.
Jänteiden tarkoitushan on pienentää jousen vetosuhdetta (alle puujousisuosituksen 2,3), lyhyelle jouselle suhteessa pitkä vetopituus. Silloin varsinkin vatsan tulisi olla mahdollisimman puristuslujaa puuta, koska se on kovilla ? jänteethän nyt kestävät mitä vain. Eli syreenin kaltainen puu vatsaksi olisi erinomainen materiaali.
Ilman mitään jännejousikokemusta sanoisin, että jänteitä pitäisi olla juuri oikea määrä ? lähes millä tahansa puulla puristuslujuus on pienempi kuin vetolujuus, joten vatsan kestävyys tulee ensin vastaan. Siinä vaiheessa kun vatsan puristuslujuus ylittyy, jousi ei varsinaisesti hajoa, vaan se viruu, ottaa settiä, myötäkäyristyy, joka vaikuttaa heittoon, enemmän tai vähemmän. Selän vetolujuuden ylittymisen kyllä huomaa kuka tahansa. Jänteitä pitäisi siis olla juuri sen verran, että jännejousen pitkällä vetopituudella selän ja vatsan lujuudet olisivat kohtuullisesti tasapainossa. Eli selkä ei hajoa eikä vatsa ota kohtuuttomasti settiä.
Kataja mielletään hyväksi jännejousipuuksi siksi, että sillä on huonohko vetolujuus verrattuna puristuslujuuteen, eli selkä ei välttämättä kestä, joten sitä voi vahvistaa jänteillä. Katajan absoluuttinen puristuslujuus taas on haavan luokkaa(?) ja pienempi(?) kuin koivulla (http://www.puuproffa.fi/arkisto/lujuus.php). Ei katajajännejousestakaan huono tule, jos se tehdään hyvin. Jänteet tarvitsevat kuitenkin absoluuttisesti erittäin puristuslujaa puuta, jotta saadaan hyväheittoinen pienen vetosuhteen (jänne)jousi.
Refleksiä voinee laittaa niin paljon kuin olettaa jänteiden kestävän. Jos suorasta aihiosta tehdään jännejousi, jota väännetään refleksille, se on vain jänteiden ylläpitämää, ja jänteet kyllä kestävät, jos niitä on oikea määrä. Jos aihio on valmiiksi refleksillä, joutuu vatsa kovemmalle kuin suorassa tapauksessa. Ja jos aihio on myötäkäyrä, niin puuaines sinänsä on käsittääkseni jo huonompaa kuin ns. normaali puu. Jännejousen vatsa kannattanee lämpökäsitellä, jos sen toimivuutta haluaa parantaa.
Tällaista pohdintaa taas tällä kertaa. Jänteet pitäisi nuijia ja sopiva aihio vielä valita, jospa sitten tulisi tehtyä se ensimmäinen jännejousi! |
|
| Back to top |
|
|
Matti Matinpoika
Joined: 07 Jul 2008
Posts: 259
Location: Lammi
|
| Posted: 17.02.2010 19:17 Post subject: |
|
|
| Tuomo wrote: | | Jännejousen vatsa kannattanee lämpökäsitellä, jos sen toimivuutta haluaa parantaa. |
Tämän suuntaisia minäkin olen pähkäillyt. Orapihlajainen aihio tulossa, ja
sen ajattelin miedosti paahtaa ennen jänteiden liimausta.
Puujousessakin paahto jelppaa muotojen säilymistä, jos on taivuteltu
rekurvia tai myötäkäyrää keppiä suoraksi/vastakäyräksi (tietysti sillä
edelletyksellä että selkä kestää!) Miksei ihan samaan tyyliin jännejousessa. |
|
| Back to top |
|
|
pyssymies
Joined: 19 Dec 2008
Posts: 808
Location: Ikaalinen
|
| Posted: 17.02.2010 21:08 Post subject: |
|
|
Kyllä on melkoista kukkua, että katajan puristuslujuus haavan luokkaa. Väittäväthän taulukot koivunkin olevan vetolujuudeltaan suurempi kuin pihlaja....
Ainakin katajan sydänpuu on usein sangen kovaa, joskin kevyehköä.
Haapa ei ole kovaa juuri koskaan, korkeintaan muutaman vuosikymmenen seinähirressä painuttuaan.
Miksikäs sitten kataja pelaa ilmeisen hyvin vatsapuuna vaikkapa pihlajalla selystettynä? Eikös haapa ajaisi saman asian  |
|
| Back to top |
|
|
T. Manner
Joined: 30 Jun 2007
Posts: 949
Location: Vantaa
|
| Posted: 17.02.2010 21:24 Post subject: |
|
|
| Quote: | | Runkopuu vastustaa jänteiden vetoa siten myös koko pituudeltaan eikä vain vatsan pinnasta. Vähän samanlainen tilanne kuin Perry-refleksissä. |
Vastakaarelle vetäytyneen jännejousen kaareutumisen aiheuttaa kuivuessaan kutistuva jännekerros, Perryn kaareutumisen liimaamalla sisäänsidottu leikkausjännitys. Tämä kyllä johtaa aika erilaisiin jännityksiin kyseisillä alueilla.
Jos tuosta aikoisi selvän tehdä niin täytyisi vähän laskea. 
Vaikutus vatsan pinnassa on kyllä sitten saman suuntainen, mutta sisempänä hyvinkin erilainen.
TLM
_________________
"Aina ei voi voittaa, toisinaan ei pääse edes tasoihin ja joskus häviäminenkin on mahdotonta." |
|
| Back to top |
|
|
Ari Rantala
Joined: 23 Oct 2007
Posts: 3636
Location: Nokia
|
| Posted: 17.02.2010 21:25 Post subject: |
|
|
Vatsan paahto kovettaa vatsaa ja siitä on lähes poikkeuksetta etua. Se poikkeus on yleensä se, että selkä ei kestä ja sanoo NAKS!
Vaihtoehtona paahdolle on tietysti kovapuinen viilu tai sarvi. Niiden kanssa selkäongelma ei tietenkään poistu ja siksi jänteitäkin kannattaa liimata hieman vahvempi kerros. Kovapuuviilu ja sarvi on kuitenkin suhteellisen painavaa tavaraa ja taas tulee vastaan paino. Jousi on jäykkä kuin mikä ja vaatii miestä vetämään sen täyteen vetoon mutta heitto ei ole mitenkään merkittävän hyvä...
Nimim. Parikin sotajousikaliberista alle 50m/s heittävää tehnyt[/quote]
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde- |
|
| Back to top |
|
|
T. Manner
Joined: 30 Jun 2007
Posts: 949
Location: Vantaa
|
| Posted: 17.02.2010 21:47 Post subject: |
|
|
| Quote: | | Jousi on jäykkä kuin mikä ja vaatii miestä vetämään sen täyteen vetoon mutta heitto ei ole mitenkään merkittävän hyvä... |
Jotta jänteen ja sarven puuta suurempi venymä saataisiin hyödynnettyä ja painosakko katettua niin lapojen mitoituksen on oltava kohdallaan. Ja se on aika tavalla erilainen kuin puulla.
Täytyis vähän laskea...
TLM
_________________
"Aina ei voi voittaa, toisinaan ei pääse edes tasoihin ja joskus häviäminenkin on mahdotonta." |
|
| Back to top |
|
|
Ari Rantala
Joined: 23 Oct 2007
Posts: 3636
Location: Nokia
|
| Posted: 17.02.2010 22:16 Post subject: |
|
|
| Quote: | | Täytyis vähän laskea... |
Viitsitsä etsäviitsisi?
Itellä menee sormi suuhun kyynerpäätä myöden tuon kaltaisissa kalkulaatioissa...
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde- |
|
| Back to top |
|
|
Juri
Joined: 20 Oct 2004
Posts: 3319
Location: Vantaa
|
| Posted: 17.02.2010 23:05 Post subject: |
|
|
| Tuomo wrote: | | Ja jos aihio on myötäkäyrä, niin puuaines sinänsä on käsittääkseni jo huonompaa kuin ns. normaali puu. |
Kuinka niin? Voisitko vähän perustella?
Vatsan paahtamisessa on muuten sellainen ongelma että sitä ei voi enää tehdä kun jänteet ovat paikoillaan. Jos taas paahtaa etukäteen niin paahdettu pinta tulee rapsutettua tilleröidessä pois.
Kataja on käsittääkseni hyvin puristuselastista puuta, eli palautuu hienosti rutistuksesta ennalleen. |
|
| Back to top |
|
|
T. Manner
Joined: 30 Jun 2007
Posts: 949
Location: Vantaa
|
| Posted: 17.02.2010 23:20 Post subject: |
|
|
| Quote: |
Viitsitsä etsäviitsisi? |
Voitas keskustella jostain määritellystä projektista, en viitti tehdä sitä noin vaan yleisesti.
TLM
_________________
"Aina ei voi voittaa, toisinaan ei pääse edes tasoihin ja joskus häviäminenkin on mahdotonta." |
|
| Back to top |
|
|
Ari Rantala
Joined: 23 Oct 2007
Posts: 3636
Location: Nokia
|
| Posted: 18.02.2010 00:32 Post subject: |
|
|
Hmmm...juuri nyt ei ole sopivaa projektia mutta mikäs kiire tässä on. Uusia jousia tulee edelleen tehtyä suhteellisen usein
| Quote: | | Vatsan paahtamisessa on muuten sellainen ongelma että sitä ei voi enää tehdä kun jänteet ovat paikoillaan. |
Olen muuten harkinnut sellaista kokeilua, että paahdan jänteitä kevyesti liimauksen jälkeen. Havainnot liiasta lämmöstä jänteille kertovat niiden kuroutuvan lämmössä ja ajatuksena olisi saada niin lisää rykiä. En löisi senttiäkään likoon jos kyseessä olisi veto
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde- |
|
| Back to top |
|
|
pyssymies
Joined: 19 Dec 2008
Posts: 808
Location: Ikaalinen
|
| Posted: 18.02.2010 03:48 Post subject: |
|
|
| Tarkoitat varmaankin LÄMMITTÄMISTÄ etkä paahtamista |
|
| Back to top |
|
|
Ari Rantala
Joined: 23 Oct 2007
Posts: 3636
Location: Nokia
|
| Posted: 18.02.2010 11:24 Post subject: |
|
|
Joo. Kevyt paahto on lämmittämistä. Kävi kerran niin, että tipautin pari jänteenpätkää kattilaan enkä huomannut heti kuinka kuumaa vesi oli. Vetäytyivät tietysti ihan sikkaralle ja päätyivät liima-aineskasaan. Päättelin, että pienemmällä lämmöllä saattaisivat vain vetäytyä kokoon. Epäilys on, että samalla menettäisivät kimmoisuutensa ja tulisivat hauraiksi mutta eihän sitä tiedä jos ei kokeile
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde- |
|
| Back to top |
|
|
Ilkka Seikku
Joined: 17 Jan 2007
Posts: 944
|
| Posted: 18.02.2010 11:42 Post subject: |
|
|
Rantala.. ei kannata ja epäilyksesi on ihan oikein. Liika lämpö ja liian nopea kuivuminen ei sovi jänteille.
Kokeilet kuitenkin, kuten kuuluukin. Omakohtainen kokemus on aina hyvä.
Vatsan paahtamista en suosittele rajusti vastakäyrällä jännejouselle.
Suora jännejousi kannattaa paahtaa ja myötäkäyrä suorastaan täytyy paahtaa. |
|
| Back to top |
|
|
Matti Matinpoika
Joined: 07 Jul 2008
Posts: 259
Location: Lammi
|
| Posted: 18.02.2010 12:01 Post subject: |
|
|
| Juri wrote: | | Vatsan paahtamisessa on muuten sellainen ongelma että sitä ei voi enää tehdä kun jänteet ovat paikoillaan. Jos taas paahtaa etukäteen niin paahdettu pinta tulee rapsutettua tilleröidessä pois. |
Niimpä. Mutta jos tilleröi aihion suht pitkälle ennen jänteiden liimausta niin
voisi kuvitella että paahdolla voisi jotain merkitystä olla. Paahtamissani
puujousissa olen tehnyt viimeisen paahdon jälkeen vielä aika paljonkin
hienosäätöä ja silti vaikutus tuntuu merkittävältä. Miten syvälle puuhun
paahdon vaikutus ulottuu? Tuskin pelkästään aivan pintaan? |
|
| Back to top |
|
|
Juri
Joined: 20 Oct 2004
Posts: 3319
Location: Vantaa
|
| Posted: 18.02.2010 15:14 Post subject: |
|
|
| Ari Rantala wrote: | | Joo. Kevyt paahto on lämmittämistä. |
Niinkuin "kevytpaahtoleipä" vai?
Kyllä lämmittäminen on lämmittämistä ja paahtaminen on paahtamista. Erona on se että jälkimmäisessä pinnan väri muuttuu tummemmaksi.
Yritetään, pliis, pitää edes termit selkeinä!
Tuskin siitä paahdosta haittaakaan on, vaikka tulisikin rapsutettua suurimmaksi osaksi pois, kunhan vaan pysyy tasalaatuisena.
Mutta jos paahdon tulokset jäävät lopputuloksessa epätasaisiksi, niin en usko jousen pysyvän tillerissään kovinkaan pitkään.
On myös mahdollista tehdä runko niin valmiiksi paahtoineen päivineen ja sitten jänteitä niin tasalaatuinen kerros päälle ettei enää tarvitse kuin pientä tillerin säätöä, mutta se vaatii suurta taitoa ja vuosien kokemusta. Mm. Marc StLouis on tälläistä tehnyt, sekä laminaatti- että jännejousille. |
|
| Back to top |
|
|
Ari Rantala
Joined: 23 Oct 2007
Posts: 3636
Location: Nokia
|
| Posted: 18.02.2010 16:08 Post subject: |
|
|
| Quote: | | Yritetään, pliis, pitää edes termit selkeinä! |
Jäkä jäkä. Olet kyllä oikeassa. Paahto on astetta paria rankempi akti kuin lämmittäminen.
Minulla on onnistunut jänteiden liimaukset niin hyvin, että rankempaa lisätilleröintiä ei ole tarvittu. Pientä oikomista ja sekin osin antamalla lämpöä vatsapuolelle. Ei siis paahtoa
Sarvijousien osalta olen joutunut hieman raaputtelemaan sarvipintaa joistakin kohdista mutta myös niissä kevyt lämmitys vatsapuolelta on useimmin auttanut. Edellyttää tietysti jousen kohtuullisen hyvää tilleröintiä ennen sarven ja jänteiden liimausta.
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde- |
|
| Back to top |
|
|
Juri
Joined: 20 Oct 2004
Posts: 3319
Location: Vantaa
|
| Posted: 18.02.2010 18:00 Post subject: |
|
|
| Ari Rantala wrote: | | Jäkä jäkä. Olet kyllä oikeassa. Paahto on astetta paria rankempi akti kuin lämmittäminen. |
Kiitos! Saattaa tuntua niuhotukselta, mutta asialla on suurempaakin merkitystä. Esim. taivutuksia voi tehdä pelkästään lämmittämällä, paahtaminen taas on jo aivan oma juttunsa.
No niin, keskustelu jatkuu... |
|
| Back to top |
|
|
Simo Hankaniemi
Joined: 08 Jul 2004
Posts: 4937
Location: Turku
|
| Posted: 19.02.2010 15:05 Post subject: |
|
|
En näe paahdolla olevan mitään merkitystä jännejouselle. Puu kannattaa valita niin, että se hyvin todennäköisesti kestää puristusta, eli juuri nämä kovat puut, jotka on mainittu. Se yhdessä refleksin ja hyvänpaksuisen jännekerroksen kanssa hoitaa homman. Kuten Juri totesikin, jännejousta tilleröidään vain vatsasta ja mahdolliset paahdot raavitaan pois tässä vaiheessa. En usko, että monikaan saa aikaan jännejousta, joka ei vaatisi tilleröintiä. Ja jännejousten kohdalla pikkutarkka tilleröinti on jopa tarpeellisempaa kuin puujousten kohdalla.
Tästä paahdosta on tullut hiukan ihmeellisen uskonkappale. Museojousissa ei juurikaan näe merkkejä paahdoista, silloinkaan kun puu on sen verran vaaleaa, että pitäisi näkyä. Sanoisin, että paahtaminen on ollut harvinainen proseduuri. Mikä tarkoittaa, että sen hyöty on marginaalinen. |
|
| Back to top |
|
|
Juri
Joined: 20 Oct 2004
Posts: 3319
Location: Vantaa
|
| Posted: 19.02.2010 16:21 Post subject: |
|
|
Saattaa myös olla että venyvä jänneselkä vähentää vatsan puristusrasituksia, sehän tekee suurimman osan työstä.
Puujousessa selkä ei juurikaan veny ja jousen toiminta on suurimmaksi osaksi vatsan puristumisen ja palautumisen varassa.
Eli johtopäätöksiä ei ehkä kannata turhan hätäisesti vetää toimintaperiaatteiltaan hyvin erilaisista jousimalleista toisiinsa. |
|
| Back to top |
|
|
T. Manner
Joined: 30 Jun 2007
Posts: 949
Location: Vantaa
|
| Posted: 19.02.2010 18:32 Post subject: |
|
|
| Quote: | Saattaa myös olla että venyvä jänneselkä vähentää vatsan puristusrasituksia, sehän tekee suurimman osan työstä.
Puujousessa selkä ei juurikaan veny ja jousen toiminta on suurimmaksi osaksi vatsan puristumisen ja palautumisen varassa. |
Ei kyllä ole näin kummassakaan tapauksessa.
Jännejousessa jänne on vedolla ja jonkin täytyy kantaa puristuskuormat ja se on sitten puu, neutraaliakselin siirtymisen ja jänteen aiheuttaman esijännityksen takia tilanne on vähintäinkin epäselvä.
Puujousessa selkä venyy ja vatsa puristuu juuri yhtäpaljon.
TLM
_________________
"Aina ei voi voittaa, toisinaan ei pääse edes tasoihin ja joskus häviäminenkin on mahdotonta." |
|
| Back to top |
|
|
Ari Rantala
Joined: 23 Oct 2007
Posts: 3636
Location: Nokia
|
| Posted: 20.02.2010 02:13 Post subject: |
|
|
| Quote: | | Puujousessa selkä venyy ja vatsa puristuu juuri yhtäpaljon. |
Miten kaksipuisessa laminaatissa käy? Väittäisin, että kovapuinen vatsa ei puristu yhtä paljon kuin selkä venyy. Sarvivatsa taas ei puristu kokoon juuri yhtään ja laittaa selän jänteet tekemään tosissaan työtä.
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde- |
|
| Back to top |
|
|
Juri
Joined: 20 Oct 2004
Posts: 3319
Location: Vantaa
|
| Posted: 20.02.2010 05:44 Post subject: |
|
|
| T. Manner wrote: | | Puujousessa selkä venyy ja vatsa puristuu juuri yhtäpaljon. |
Haa, niinpä taitaa ollakin! Selittäisi kyllä monta ihme kummaa ilmiötä.
Tämän vuoksi siis esim. heikommat puulajit rutistuvat bambuselän alla. Selkä ei veny, mutta vatsa puristuu.
Miten se nyt taas oli? Puinen selkä kestää noin pikkasen päälle 1% venymistä mutta vatsan puristussietokyky on paljon suurempi.
Kaksipuisessa ideanahan on juuri se että selkään laitetaan vetolujaa ja vatsaan puristuslujaa puuta. Tavoitteena on saada eri lujuudet matsaamaan toisiinsa.
Jänneselässä logiikka on kuitenkin jollain tavalla erilainen. |
|
| Back to top |
|
|
T. Manner
Joined: 30 Jun 2007
Posts: 949
Location: Vantaa
|
| Posted: 20.02.2010 13:07 Post subject: |
|
|
Nyt mentiin jo hieman sille terminologian puolelle.
kaikissa jousissa puristus- ja veto kuormat ovat yhtäsuuret (siis taivutuksesta johtuvat), jos puristus ja veto kimmomodulit ovat samoja niin myös jännitykset ovat samoja. Jos taasen kimmomodulit eroavat niin jännityksetkin eroavat, sen lisäksi neutraaliakseli vaeltelee.
Tämä kuulostaa näin selitettynä oikeastaan monimutkaisemmalta kuin se onkaan.
Yksi perusperiaate kuitenkin pätee, poikkileikkauksessa puristavat kuormat ovat yhtäsuuret kuin vetävät, jos näin ei olisi niin poikkileikkaus lähtisi kiihtyvällä nopuedella johonkin suuntaan (pientä häiriötä tuo jänteen suunnasta johtuva peini puristus tai veto).
TLM
_________________
"Aina ei voi voittaa, toisinaan ei pääse edes tasoihin ja joskus häviäminenkin on mahdotonta." |
|
| Back to top |
|
|
Ari Rantala
Joined: 23 Oct 2007
Posts: 3636
Location: Nokia
|
| Posted: 20.02.2010 13:17 Post subject: |
|
|
| Quote: | | kaikissa jousissa puristus- ja veto kuormat ovat yhtäsuuret (siis taivutuksesta johtuvat), jos puristus ja veto kimmomodulit ovat samoja niin myös jännitykset ovat samoja. Jos taasen kimmomodulit eroavat niin jännityksetkin eroavat, sen lisäksi neutraaliakseli vaeltelee. |
Jep. Jännitykset ovat yhtäsuuret. Luulin hetken, että väität venymän ja puristuman määrää samaksi
Pitäisiköhän tehdä oikein koe. Leipätyöpajan labrassa sekin onnistuisi. Kiinnittäisi venymäliuskan selkään ja vatsaan jännejousessa ja puujousessa ja kuormittaisi. Saisi oikein numeraalisen arvon tuolle erolle...
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde- |
|
| Back to top |
|
|
|
FAQ
Search
Memberlist
Usergroups
Register
Profile
Log in to check your private messages
Log in
