 |
Jousi
HTML-kopio vanhasta keskustelualueesta (tältä sivulta puuttuvat liitetiedostot!)
|
| View previous topic :: View next topic |
| Author |
Message |
Mangrove
Joined: 01 Jan 2007
Posts: 646
|
|
| Back to top |
|
 |
Iivana
Joined: 09 Nov 2009
Posts: 715
Location: Pohjoinen
|
 Posted: 05.01.2011 08:38 Post subject: |
 |
|
Tuohan on muuten tuo kuvassa oleva kirveen kantotapa tuttu Lieksan vaakunasta. Siinäkin on miehellä tuollainen pitkäliepeinen kauhtana.
En muista, minkä nimisessä kirjassa oli valokuva siitä hupullisesta päähineestä. Se on ollut lähinnä lentäviä syöpäläisiä vastaan, ja huppu on ollut kasvoaukoltaan tiukka tämän takia. Mutta myös talveksikin niitä on tehty turkiksestakin.
_________________
"Hyvä pystykorva on parempi kaveri kuin huono nainen" |
|
| Back to top |
|
|
Iivana
Joined: 09 Nov 2009
Posts: 715
Location: Pohjoinen
|
| Posted: 05.01.2011 08:48 Post subject: |
|
|
Tuo kuvassa oleva koirakin on varsin mielenkiintoinen. Väittäisin, että nykymääritelmien mukaankin näyttäisi rotupuhtaalta Karjalan karhukoiralta. Rajan takaa jalostusta varten talteen saatu aines oli osittain huomattavastikin ulkonäöltään nykyistä kirjavampaa. Mutta ne olikin viimeiset hetket pelastaa karhukoirat rotuna.
Niille, ketkä ei ole lukenut kirjavinkki:
Juho Perttola: Karjalankarhukoira.
Saa ainakin Suomen pystykorvajärjestöstä, veikkaisin että löytyy kirjastostakin. Kirjassa on lyhyt varhaishistoria sekä pidempi kuvaus jalostustoiminnasta ennen ja jälkeen sotien. Myös kuvaharvinaisuuksia.
_________________
"Hyvä pystykorva on parempi kaveri kuin huono nainen" |
|
| Back to top |
|
|
Mangrove
Joined: 01 Jan 2007
Posts: 646
|
| Posted: 05.01.2011 17:31 Post subject: |
|
|
Stefanssonin (1944) mukaan karibu, jääkarhu, majava ja alaskanlammas ovat parhaita takkiin. Mitenköhän viimeksi mainitun turkki mahtaa erota muflonin tai esimerkiksi ahvenanmaanlampaan vastaavasta? Suomen armeijan ihmiskokeissa todettiin myös turkin hyödyllisyys pakkasella:
http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?kuid=2979306
| Quote: | | 1. Pakkasten aikana harjoituksissa ilmeni, että turkki on aivan välttämätön väline majoituttaessa ilman telttoja ulkomajoituksessa. [...] Pakkasella ja paksun upottavan lumen aikana pidettiin turkit päällä hiihdettäessä muulla osastolla paitsi laduntavalla osalla. Raskaan turkin kuljetus siten on helpompaa kuin kantamuksessa ja eteneminen siksi hidasta, että -15° C lämpötilassa ja sitä pakkasemmalla ei turkin päällä pitäminen hiostuttanut liikaa. [...] - Sopivin turkki olisi ohuella tuulikankaalla päällystetty karitsannahkaturkki. Ilman päällystä oleva turkki ei kestä pidempiaikaista käyttöä. Sopivin turkin pituus on sen ulottuessa puolireiteen, sillä majoituttaessa on tärkeätä, että turkin helma ulottuu makaavan miehen keskiruumiin alle hänen pitäessään turkin päällään. |
Tässä on vielä muutama kuvanen Kulttuurien museon perusnäyttelystä. Yritin parhaani mukaan häivyttää taka-alaa ja selventää itse pääainetta, mutta heikoin tuloksin. Toivottavasti näistä nyt jotain selviää.
| Quote: | | Hantinaisen talvipuku. Kaksinkertainen talviturkki on ommeltu peurannahoista jänne- ja suonilangalla siten, että saumoihin on lisätty lämmikkeeksi karvoja ja punaista kapeaa verkanauhaa. Koristenauhoissa on pää-kuvioita. Kaulus kettua. Lakin vuori on peuraa, reunus ahmaa ja päällys verkakangasta. Talvilakkiin kiinnitettyjä heloja kutsuttiin palmikkoeläimiksi ja niiden uskottiin suojelevan kantajaansa. Länsi-Siperia. Aug. Ahlqvist 1877. |
| Quote: | | Selkuppimiehen puku. Selkuppien umpiturkkiin tarvittiin kahden poron selkänahat. Helmaan lisättiin koirannahkareunus, rukkaset ja huppu tehtiin poronnahoista karvapuoli ulospäin. Selkupit käyttivät muiden poropaimentolaisten tavoin kaksinkertaisia poronnahkasaappaita. Alemmissa saappaissa varret olivat useimmiten sarkaa ja terä nahkaa karvapuoli sisäänpäin. Kovalla pakkasella käytettävät päällimmäiset saappat olivat kokonaan taljasta. Sukkien sijasta käytettiin kenkäheinää. Tazjoella asuvien selkuppien asuma-alue on maapallon kylmimpiä. [...] Kai Donner 1911-1913, 1914. |
| Quote: | | Selkuppimiehen talvipuku. Tundran lumimyrskyt ovat rajuja. Umpiturkin päälle vedetty turkki, jossa karvapuoli oli ulospäin, toimi oivana suojana. Se ommeltiin niin väljäksi, että tarvittaessa kädet voitiin vetää sisäpuolelle. Tazjoki, Siperia. Kai Donner 1911-1913, 1914. |
 |
|
| Back to top |
|
|
Mangrove
Joined: 01 Jan 2007
Posts: 646
|
| Posted: 05.01.2011 20:09 Post subject: |
|
|
| Iivana wrote: |
En muista, minkä nimisessä kirjassa oli valokuva siitä hupullisesta päähineestä. Se on ollut lähinnä lentäviä syöpäläisiä vastaan, ja huppu on ollut kasvoaukoltaan tiukka tämän takia. Mutta myös talveksikin niitä on tehty turkiksestakin. |
Kirjasta "Rahwaan puku: Näkökulmia Suomen kansallismuseon kansanpukukokoelmiin" löytyy sivulta 204 valokuva mistä tässä osasuurennos:
| Quote: | | Y. Blomstedtin ja J. Sucksdorffin retkikunta sääskilakkiin pukeutuneen oppaan kanssa jaamalla Aunuksen Luvajärven metsässä 1894. |
 |
|
| Back to top |
|
|
Mangrove
Joined: 01 Jan 2007
Posts: 646
|
|
| Back to top |
|
|
Andes
Joined: 09 Jan 2011
Posts: 228
Location: Rovaniemi
|
| Posted: 11.01.2011 21:02 Post subject: |
|
|
Sama mies:
 |
|
| Back to top |
|
|
Andes
Joined: 09 Jan 2011
Posts: 228
Location: Rovaniemi
|
| Posted: 11.01.2011 22:29 Post subject: |
|
|
Entisaikojen Windstopper-puku vesilinnun höyhenpeitteisistä nahoista ommeltuna 
U.T. Sirelius 1898-1900. |
|
| Back to top |
|
|
Mangrove
Joined: 01 Jan 2007
Posts: 646
|
|
| Back to top |
|
|
Mangrove
Joined: 01 Jan 2007
Posts: 646
|
| Posted: 22.01.2011 01:41 Post subject: |
|
|
Stefanssonin "Arctic Manual":sta (1944) löytyi vielä yksi mielenkiintoinen varustelista:
http://docs.lib.noaa.gov/rescue/IPY/IPY_027.pdf/G587U61940v2.pdf
Wilkins on equipment
[...] We give next the actual list of things he took with him in 1928 on the first (and up to 1937 the only) flight by airplane across the Arctic - [...] This outfit he looked upon as adequate for supporting himself and Ben Eielson for 2 years. They had no dogs, so did not expect to use mautok hunting. [...]
Equipment for two men for 2 years
[...] Our spare clothing, with what we wore, provided for each man
two fur shirts,
two pairs of fur socks,
fur breeches,
sealskin breaches,
one pair of cloth breeches,
four pairs of Angora woolen socks,
two pairs of sealskin winter boots,
two pairs of sealskin summer waterproof boots,
two pairs of fur mittens,
one pair of waterproof mittens,
silk snow shirts and silk snow trousers, [...]. |
|
| Back to top |
|
|
J Menna
Joined: 21 Feb 2008
Posts: 1742
Location: Rajamäki
|
| Posted: 22.01.2011 12:27 Post subject: |
|
|
Jestas Martti K. Mistä sä kaivat kaikki noi linkit. Asutko netissä? vai netti sinussa?
Tarkoitan että todella hienoa ja kiitos vaivannäöstä. Mulla menee vaan kaikki aika niitä selatessani... |
|
| Back to top |
|
|
Mangrove
Joined: 01 Jan 2007
Posts: 646
|
| Posted: 22.01.2011 19:07 Post subject: |
|
|
| J Menna wrote: | Jestas Martti K. Mistä sä kaivat kaikki noi linkit. Asutko netissä? vai netti sinussa?
|
En tiennyt, että Stefanssonin kirja on digitoitu ennen kuin löysin linkin etsiessäni Googlella erästä harvinaista sanaa. Tässä vielä saman kirjan ensimmäinen osa.
http://docs.lib.noaa.gov/rescue/IPY/IPY_027.pdf/G587U61940v1.pdf |
|
| Back to top |
|
|
Mangrove
Joined: 01 Jan 2007
Posts: 646
|
| Posted: 02.02.2011 15:00 Post subject: |
|
|
Lisää Tornin kokemuksia; en ole kirjoittanut kaikkea alla joten kannattaa lukea itse koko kertomus linkin takaa.
http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?kuid=3642446
| Quote: |
II. Partion välineet.
1. Yksityisen partiomiehen varusteet.
Asetakki, malli -27; varsinkin hartioista väljä, niin ettei haittaa hiihtoa.
housut, suorat, väljät.
Turkislakki, joka voidaan vetä korvien suojaksi.
Kevyt turkki, jonka pituus reiden puoliväliin, jotta liepeen päälle voi istua, tai hihallinen turkisliivi ja telttakangas tai makuuhuopa.
[...]
Kokemuksia:
Sukkien sijasta ovat eräät partiomiehet käyttäneet jalkorättejä. Toisten mielestä ovat sukat kuitenkin matlakka minin verroin paremmat. Syylinkien tilalle jalkarätit usein ovat suositeltavia. Huopahiihtokenkä ei saa olla liiaksi nahoitettu, sillä kenkä kostuu joka tapauksessa helposti, mutta nahan alta sitä ei saa kuivaksi millään. Nahoitus on rajoitettava saumaan ja mäystimen kohtaan. Leudolla säällä on nahkakenkä paras. Kovalla pakkasella voivat ne, joilla ei ole huopahiihtokenkiä, käyttää toista syylinkiparia kengän päällä. Turkin ovat useat vaihtaneet turkisliiveihin. Turkkia on yleensä käytetty vain yövyttäessä, muuten on sitä kuljetettu selässä repun alla. Jos turkit jätetään pois, voidaan ne korvata antamalla joka toiselle miehelle telttakangas ja toiselle makuuhuopa. Telttakangasta on käytetty joko nuotion (rakovalkean) molemmin puolin tehtävän laavun valmistamiseen, tai makuuhuovan peittämiseen sen huurtumisen ja kostumisen estämiseksi. Turkkien ja vaihtoehtoisesti turkisliivien käytön määrää pakkasen ankaruus. Useat partiomiehet ovat kovilla pakkasilla ottaneet mukaansa sekä turkin että telttakankaan, jolloin makuuhuopaa ei ole ollut kellään. Selkäreppuna on ainakin pitemmillä matkoilla käytännöllisin ns. satulareppu. Sen pitäisi olla kumilla suorattu. Olkapäiden hankautumisen estämiseksi on kantolaitteisiin laitettava pehmusteet. [...]
2. Liikuntavälineet.
Sukset, leveät, 8-9 jalkaa pitkät miehen koosta riippuen:, Tavallista pitempi peräosa suotava (niin että painopiste on vain vähän mäystimen etupuolella). Kevättalvella mahdollisesti suksi saa olla lyhyempi.
[...] |
|
|
| Back to top |
|
|
Mangrove
Joined: 01 Jan 2007
Posts: 646
|
| Posted: 04.02.2011 18:00 Post subject: |
|
|
Jälleen tuli vastaan yksi varustelista, tällä kertaa kuitenkin Siperiasta.
Lehtinen, I et al. 2002. Siperia: taigan ja tundran kansoja. Museovirasto, Helsinki. Sivu 110.
[...] 1940-luvulla hantilaisen naisen vaatevarastoon kuului keskimäärin kaksi turkkia, 5-10 edestä avonaista viitaa, 3-5 paitaa ja kahdet housut. Miehen vaatetus oli sitäkin niukempi: 3 umpiturkkia, joista yhdessä karvapuoli sisäänpäin, toisessa karvapuoli ulospäin ja kolmas kesäkäyttöön kulunut, 2-3 paitaa ja kaksi paria housuja.
Kaakkois-Siperiassa Janajoen varrella asuvien evenkien vaatevarasto edusti hyvää toimeentuloa 1900-luvun alkupuolella. Näissä oloissa miehen pukuun kuuluivat seuraavat vaatekappaleet: kaksi umpiturkkia, verkahalatti, säämiskäinen kesätakki, kulunut poronnahkaturkki, kaksi paitaa, kahdet nahkahousut ja hihaton liivi. [...] |
|
| Back to top |
|
|
Mangrove
Joined: 01 Jan 2007
Posts: 646
|
| Posted: 18.02.2011 16:02 Post subject: |
|
|
Turun maakuntamuseon julkaisemasta näyttelyluettelosta "Elämää hansa-ajan Turussa" löytyy seuraavanlainen naudannahasta valmistettu rukkanen (TMM 21816:NE5153) 1300-luvun lopulta tai 1400-luvun alusta. Kahdesta muusta samalla sivulla kuvatusta käsineestä löytyvät myös samanlaiset hapsut toisesta päästä, mutta mikä mahtaa olla niiden tarkoitus?
Vertailun vuoksi samanlaiset rukkaset Erik Holtvedin artikkelista "Contributions to Polar Eskimo ethnography".
 |
|
| Back to top |
|
|
Mangrove
Joined: 01 Jan 2007
Posts: 646
|
| Posted: 19.02.2011 11:31 Post subject: |
|
|
Alussa esittelemääni hantipaitaan ("länsisiperialainen") löytyy kaava M. G. Levinin kirjasta "Istoriko-ètnografičeskij atlas Sibiri" . Piirsin puhtaaksi kirjassa esitetyn kaavan.
 |
|
| Back to top |
|
|
pyssymies
Joined: 19 Dec 2008
Posts: 808
Location: Ikaalinen
|
| Posted: 19.02.2011 14:05 Post subject: |
|
|
| Martti Kujansuu wrote: | Turun maakuntamuseon julkaisemasta näyttelyluettelosta "Elämää hansa-ajan Turussa" löytyy seuraavanlainen naudannahasta valmistettu rukkanen (TMM 21816:NE5153) 1300-luvun lopulta tai 1400-luvun alusta. Kahdesta muusta samalla sivulla kuvatusta käsineestä löytyvät myös samanlaiset hapsut toisesta päästä, mutta mikä mahtaa olla niiden tarkoitus?
Vertailun vuoksi samanlaiset rukkaset Erik Holtvedin artikkelista "Contributions to Polar Eskimo ethnography".
|
Olettaisin hapsujen olleen vain koristeina. |
|
| Back to top |
|
|
Mangrove
Joined: 01 Jan 2007
Posts: 646
|
| Posted: 21.02.2011 20:37 Post subject: |
|
|
Sireliuksen tuotantoa selailessa kiinnitti huomioni pyöreä karvahattumalli jonka voi muun muassa nähdä Brahean miehellä. Kaikki 1800- ja 1900-luvun tiedot viittaavatkin Pohjois-Pohjanmaalle tai Vienaan. Rakenteesta en ole löytänyt mitään tietoja, mutta yläosan voisi varmaankin ommella patalakin tavoin kolmiomaisista suikaleista?
 |
|
| Back to top |
|
|
Mangrove
Joined: 01 Jan 2007
Posts: 646
|
|
| Back to top |
|
|
Mangrove
Joined: 01 Jan 2007
Posts: 646
|
| Posted: 17.03.2011 20:47 Post subject: |
|
|
Löysin Robert Pearyn kirjoittamasta kirjasta Secrets of polar travel (1917) yksityiskohtaisen kuvauksen talvivarusteista. Se löytyy sivuilta 161-178. Muun muassa kaikki puvun aukeamat vuorataan parin sentin levyisellä karvasuikaleella ja esimerkiksi munuaisten kohdalle flanellisen aluspaidan selkään ommellaan vahvistepala.
http://books.google.fi/books?id=a_XCsNPb4fcC
| Iivana wrote: | | Se huppumainen päähine on karjalankielellä ćakkulakki. Pitäisi olla museoituna ainakin yksi kappale. Tietääkseni Suojärveltä. Se on ihan saamelaisten luhkan näköinen. Siitä löytyy jostakin kirjastakin kuvitus. |
Bo Lönnqvistin kirjassa Kansanpuku ja kansallispuku (1979) on kuva juuri tästä Suojärven päähineestä. Se ollut Sortavalan Laatokan-Karjalan museon esineistöä ja on ilmeisesti siis nyt Pohjois-Karjalan museon omaisuutta. Se muistuttaa leikkaukseltaan lähinnä Karen Jomppasen Lapin käsitöitä -kirjassa esiteltyä vanhan mallista tunturiluhkaa. |
|
| Back to top |
|
|
heikki
Joined: 09 Jun 2009
Posts: 1178
Location: Vantaa
|
| Posted: 17.03.2011 23:36 Post subject: |
|
|
| pyssymies wrote: | | Martti Kujansuu wrote: | käsineestä löytyvät myös samanlaiset hapsut toisesta päästä, mutta mikä mahtaa olla niiden tarkoitus?
|
Olettaisin hapsujen olleen vain koristeina. |
Hapsut estävät minun olettaakseni varren suun nahkaa käpristymästä. Muistan lukeneeni jostakin muinaisten naparetkeilijöiden kertomuksista, kuinka he olivat varustustaan suunnitellessaan ihmetelleet eskimoiden paidanhelmojen hapsujen virkaa. Käytäntö osoitti, että ilman hapsuja reuna kiertyy kastuessaan ja nuhjaantuessaan rullalle. Hapsujen kanssa pysyy suorana. |
|
| Back to top |
|
|
pyssymies
Joined: 19 Dec 2008
Posts: 808
Location: Ikaalinen
|
| Posted: 18.03.2011 00:45 Post subject: |
|
|
| heikki wrote: | | pyssymies wrote: | | Martti Kujansuu wrote: | käsineestä löytyvät myös samanlaiset hapsut toisesta päästä, mutta mikä mahtaa olla niiden tarkoitus?
|
Olettaisin hapsujen olleen vain koristeina. |
Hapsut estävät minun olettaakseni varren suun nahkaa käpristymästä. Muistan lukeneeni jostakin muinaisten naparetkeilijöiden kertomuksista, kuinka he olivat varustustaan suunnitellessaan ihmetelleet eskimoiden paidanhelmojen hapsujen virkaa. Käytäntö osoitti, että ilman hapsuja reuna kiertyy kastuessaan ja nuhjaantuessaan rullalle. Hapsujen kanssa pysyy suorana. |
Niinpä taitaa ollakin. Wau, miten nerokasta. |
|
| Back to top |
|
|
Mangrove
Joined: 01 Jan 2007
Posts: 646
|
| Posted: 02.04.2011 12:11 Post subject: |
|
|
T. Korhonen kirjoittaa tuppiin nyljetystä mäyrästä tehdyistä kantolaukuista kirjassaan "Tekniikkaa, taidetta ja taikauskoa". Hänen mukaansa niitä on käytetty yleisesti mäyrän esiintymisalueella eli Etelä- ja Keski-Suomessa. Näitä laukkuja on saatu talteen museoihin ainakin kymmenisen kappaletta, pääasiassa Karjalankannakselta, Uudeltamaalta ja Hämeestä. Tämä yksilö on esillä Suomen Kansallismuseon perusnäyttelyssä.
 |
|
| Back to top |
|
|
Mangrove
Joined: 01 Jan 2007
Posts: 646
|
| Posted: 23.04.2011 14:17 Post subject: |
|
|
| Vertailin taigalla ja tundralla elävien kansojen housuja ja nyrkkisääntönä kaikkien lahkeet tuntuvat ulottuvan vain hieman polven alle (eskimot ja aleutit) tai pohkeen puoliväliin saakka (saamelaiset yms.). Ensimmäiset käyttävät saappaita ja jälkimmäiset matalampia kenkiä. Osaisitteko sanoa mikä kummassakin mallissa olisi parempi muihin ratkaisuihin verrattuna heidän omalla elinalueellaan? |
|
| Back to top |
|
|
Simo Hankaniemi
Joined: 08 Jul 2004
Posts: 4937
Location: Turku
|
| Posted: 23.04.2011 21:24 Post subject: |
|
|
| heikki wrote: | | pyssymies wrote: | | Martti Kujansuu wrote: | käsineestä löytyvät myös samanlaiset hapsut toisesta päästä, mutta mikä mahtaa olla niiden tarkoitus?
|
Olettaisin hapsujen olleen vain koristeina. |
Hapsut estävät minun olettaakseni varren suun nahkaa käpristymästä. Muistan lukeneeni jostakin muinaisten naparetkeilijöiden kertomuksista, kuinka he olivat varustustaan suunnitellessaan ihmetelleet eskimoiden paidanhelmojen hapsujen virkaa. Käytäntö osoitti, että ilman hapsuja reuna kiertyy kastuessaan ja nuhjaantuessaan rullalle. Hapsujen kanssa pysyy suorana. |
Näin on. |
|
| Back to top |
|
|
Mangrove
Joined: 01 Jan 2007
Posts: 646
|
| Posted: 24.04.2011 10:50 Post subject: |
|
|
| heikki wrote: |
Hapsut estävät minun olettaakseni varren suun nahkaa käpristymästä. |
Toisaalta myös; (Siperia: taigan ja tundran kansoja, s. 121)
| Quote: | | [...] Verkaiset hapsut ovat kuuluneet uralilaiskansojen miesten ja naisten turkkien ja turkislakkien koristeisiin. [...] Säämiskästä leikkaamalla tehdyt hapsut kuuluivat miesten metsästys- ja rituaalipukuihin sekä hautajaisasuun. ?amaanien puvuissa hapsuilla oli symbolimerkitys. Niiden uskottiin jäljittelevän linnun sulkapeitettä ja hapsut viittasivat näin ollen ?amaanin kykyyn muuttua linnuksi. [...] |
|
|
| Back to top |
|
|
Mangrove
Joined: 01 Jan 2007
Posts: 646
|
| Posted: 26.04.2011 21:40 Post subject: |
|
|
Tässä nyt niitä kukkeita olisi.
http://suomenmuseotonline.fi/fi/kohde/POHJOIS-KARJALAN+MUSEO/POHJOIS-KARJALAN+MUSEO+PKM/PKM/LK/ES/463?
| Quote: |
- Suomi, Laatokan Karjala, Viipurin lääni, Suojärvi, Kohonniemi
- Pellavapalttinasta tehty huppu, ulottuu harteille ja niskaan. Valmistettu useammasta kappaleesta. Kasvoaukko kantattu 0,5 cm leveällä kaitaleella joka joskus on ollut sininen, nyt haalistunut. Pellavakankaan tiheys 10 l/cm. Saumat 0,6 cm leveitä katesaumoja. Hupun alareuna osaksi hulpiota, osaksi siihen on ommeltu 0,5 cm lev. päärme.
|
http://suomenmuseotonline.fi/fi/kohde/Suomen+kansallismuseo/SU3164%3a70?
| Quote: |
- Itä-Karjala, Venäjä
- Kukkeli, sääskilakki, on ommeltu valkoisista ohuista puuvillakangaskaitaleista. Pää-aukko on päärmätty käsin. Huppu suojaa päätä ja alaspäin levenevä kolmion muotoinen osa hartioita. Hartiasuojan keskelle on ommeltu pieni silmukka påellavalangoista. Kukkeli on käytöstä kulunut. |
http://suomenmuseotonline.fi/fi/kohde/Suomen+kansallismuseo/SU4522%3a75?
| Quote: |
- Venäjä, Itä-Karjala, Viena, Kiimaisjärvi, Luvajärvi
- Sääskihattu, kukkeli, on ommeltu useasta erilevyisestä valkaisemattomasta pellavakangaskaitaleesta. Hupun muotoinen lakki levenee alaspäin kolmion muotoiseksi ja siksi se suojaa myös harteita. Saumat on ommeltu käsin.
|
 |
|
| Back to top |
|
|
Mangrove
Joined: 01 Jan 2007
Posts: 646
|
|
| Back to top |
|
|
Mangrove
Joined: 01 Jan 2007
Posts: 646
|
| Posted: 05.06.2011 13:12 Post subject: |
|
|
Perinteisen karvalakin historia ulottuu Suomessa ainakin 250 vuoden päähän jos on uskomista tätä Jean-Baptiste Le Princen Pietarissa vuonna 1768 tekemää piirrosta. Vertailun vuoksi jälkimmäisenä saksalaisen Joachim von Sandrartin maalaus vuodelta 1643.
 |
|
| Back to top |
|
|
Mangrove
Joined: 01 Jan 2007
Posts: 646
|
| Posted: 09.06.2011 11:57 Post subject: |
|
|
Tuosta reuhkasta tulee mieleen roomalaisten aquilifer, jonka tehtävänä oli kantaa legioonan tunnusta eläimen talja yllään.
Tervo, Werner M. 1893. Metsästystietoja Kajaanin kihlakunnasta ja etenkin Sotkamon pitäjästä. Kansatieteellisiä kertomuksia II. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.
| Quote: |
Yleisiä metsästysseikkoja
Metsälle lähdöstä ja metsämiehen vaatteuksista
[...] Tavallisen puvun päällä pitää metsämies talvella pienen lammasnahkaturkin. Tämän päällä pidettiin ennen vielä valkoista polvien alapuolelle ulettuvaa hurstipaitaa, jota ei ollenkaan kotona käytettykään, vaan pidettiin metsässä osaksi sen takia, että se ei pilaantuisi, että metsämiehen pukimia eivät muut olisi saaneet nähdä. Tätä valkeata hurstipaitaa piti metsämies, koska se oli puhdas ja lumen karvainen; samasta syystä oli hänellä valkeita vanttuita eli lapasia, joita ei myöskään kotona käytetty, eikä koskaan kintaiden alla pidetty.
Päähineenä oli metsämiehellä myssy, joka oli tehty 8:lla kairalla pään mukaiseksi. Tämän päällä pidettiin sitten näätäreuhka, joka oli tehty 4:llä kairalla näädän nahkasta, harvoin jonku muun metsäotuksen nahkasta, niin kumminkin aina tehty, että otukselta nyljettiin päänahka ja se asetettiin päälaeksi siten, että kuono tuli eteenpäin; vieläpä pantiin tappuroita pääkoppaan, että tulisi sen eläimen pään malliseksi, jonka päänahka oli. Tämä näätäreuhka, josta jatkuivat joskus vielä otuksen takakoivet hartioilta selkään ja etukoivet riippuivat metsämiehen rinnalla, peitti pään, kaulan ja hartiat niin, ett'ei ollut näkyvissä muuta kuin kasvot. (Hurstipaita, myssy ja näätäreuhka eivät ole enään näillä seuduin käytännössä).
Hurstipaita eli metsästyspaita oli tehty tavallisen paidan malliin avonaisilla hihoilla. Sen ympärille sidottiin sitten tuppivyö, jossa oli tuppi ja siinä metsästyspuukko. Metsämiehen kengät, pieksut eli lapikkaat eivät saaneet haista tervalle.
[...]
|
|
|
| Back to top |
|
|
Mangrove
Joined: 01 Jan 2007
Posts: 646
|
| Posted: 23.06.2011 08:40 Post subject: |
|
|
Suomen muinaismuistoyhdistys. 1939. Kansatieteellisiä muistiinpanoja Ilomantsin itäkylistä. Forssa.
| Quote: | Alkukesästä 1927 järjestettiin kansallistieteellis-kielitieteellinen tutkimusretki Ilomantsin itäkyliin, joista varsinaisena majailupaikkoina olivat Kuolismaa ja Liusvaara.
[...]
Ansareitit
Kun metsäniekka eli metsästäjä (mett?äniekka eli met?ättäjä) lähti metsälle, oli hänellä mukana paljon varusteita. Selässä hänellä oli salkku (?alkku), jonka viilehykset olivat nahkasta, peuran koivesta tai vaatteesta. Vyöllä oli leveä nahkavyö, jossa riippui puukko. Vyön alle oli pistetty rihmaskatalat eli sirnitsät (rihmaskadala eli sirnit't'?ä = ansalavi), joissa kummassakin (tav. oli niitä vain kaksi yhden päivän työtä varten) oli n. 100 ansaa, toisessa suurempia lintuja, kuten metsoja ja teeriä varten, pitempiä ansoja, toisessa pyitä varten lyhyempiä. Kädessä hänellä oli kirves puiden yms. tarveaineiden katkomista varten. [...] |
|
|
| Back to top |
|
|
Mangrove
Joined: 01 Jan 2007
Posts: 646
|
| Posted: 03.12.2011 21:12 Post subject: |
|
|
Erilaisia kintojen kaavoja ja malleja Matti Räsäsen artikkelista "Rukkasen eli nahkakintaan teko":
1. "Kiuruvetisiä alusnahkapeukaloisen rukkasen pahvikaavoja. Kiuruveden kotiseutumuseo".
2. "Lapinmallisen rukkasen kaavat. Oikealla selkämys, keskellä ja vasemmalla peukalon ja kämmenen muodostavat osat".
3. "Vanhin tiedossa oleva "kinthan" kaava. Ylitornio, Poikkilahti, Puranen".
4. "Rantasalmelaiset koirannahkarukkaset".
 |
|
| Back to top |
|
|
Mangrove
Joined: 01 Jan 2007
Posts: 646
|
| Posted: 05.12.2011 20:37 Post subject: |
|
|
Pälsi, S. 1922. Karjalan talviteillä. Otava, Helsinki. Sivut 185-188.
| Quote: | Matkavarusteista
[...]
Suomalainen nilkkaan sidottava paulakenkä on onnistuneimpia talvijalkineita, mitä maan päältä voi löytää. Sen pitää tietysti olla kylliksi avara, niin että sisään mahtuu tukeva huopatohveli, »syylinki», ja vettä vastaan se voidellaan tervalla ja talilla. Jalka pysyyy siinä kuivana ja tarkenee, ja sen saa tuokiossa kuivaksi. Se on talvikenkänä parempi pohjattua, varrellista pieksusaapasta, joka taas sopii kesämatkoille. Huopasaapas ei kelpaa matkalle, koska se ajan mittaan imee itseensä kosteutta. Sitten sitä kestää kauan kuivatella, ja voipi sen tällöin kiireessään polttaa piloillekin. Järven jäällä vesisohjuun astuessa huopikas on huono toveri, se juuttuu siihen kiinni, ja sitten saa jatkaa matkaansa sukkajalassa. Karjalan sodassa kävi joskus sillä tavalla.
Ensimäiselle sijalle päässeen paulakengän ohessa käytetään Pohjois-Suomessa poronnahkaisia sääryksiä, säpikkäitä. Ne ovat kovin hyvät varusteet, vaikka kalliit ja vaikeat hankkia. Minäkin jäin oikeita poronnahkasäpikkäitä vaille saaden tilalle lammasnahkaiset. Kajaanilainen raatimies Rimpiläinen, sama joka keksi sen kuuluisan ihmelääkkeen, luovutti minulle sellaiset säärykset, ja hyvinpä niilläkin tuli toimeen. Muutamat pitävät niitä poronnahkaisia parempinakin. Viimeksimainituilla on kuitenkin se etunsa, että niiden ulospäin käännetty karva kestää enemmän märkää eikä kokoo syöpäläisiä, joista lammasnahkaa on vaikea puhdistaa. Karjalan sodassakin huomattiin, että tukeva sarkakin auttelee sääryksinä.
Jalkalämpö on talvimatkan perustava puoli. Kylmien maiden alkuasukkaat kulkevat usein kovsassa pakkasessa verrattain kevyessä takissa, kunhan jalassa on nahkahousut ja nahkasaappaat. Kulttuurielämässä on laiminlyöty jalkojen verhoaminen ja koetettu turkkia pitentämällä saada lämmintä säilymään. Matkustajan tarpeiksi kelpaa paremmin puoliturkki, joka ulottuu polviin eikä hakkaa helpoimmin liepeillään. Turkikseksi saadaan helpoimmin lammasnahkaa, mikä kuitenkin on kovin jäykkää ja liian hautovaa. Nuoren vuohen nahka on norjempaa. Myöskin koirannahka on kelvolista turkistavaraa. Se on halpa, kevyt, notkea, kestävä ja lämmin. Hyvän kauluksen saa vanhan eläimen nahasta, jonka karkeat karvat kokoovat vähemmän kiusallista huurretta. Paras turkinkaulus tulee ahmasta, huurre lähtee sen karvoista irti karistamalla. Eskimot käyttävät juuri tämän vuoksi ahmannahkaa päähineidensä reunuksena. Kaikin puolin kelvolliseen matkaturkkiin kuuluu vielä puolivillaisesta, kestävästä ja tuulta pitävästä kankaasta tehty päällinen, jonka välitäytteeksi pannaan notkea pumpulikangas. Sivutaskut sijoitetaan tarpeeksi alas, etteivät jää vyön alle, joka matkalla pyrkii laskeutumaan luonnolliselle paikallaan vatsan keskikohdalle ja lonkkaluiden kärkiin.
Sopivat käsineet ovat matkatamineissa lähimain yhtä tärkeät kuin jalkineet. Pohjois-Suomessa käytetyt koirannahkakäsineet lienevät lämpimimpiä käsiverhoja, mitä on olemassa, ja niihin tottunut tulee niillä hyvin toimeen. Meidän maassamme kestänevät kädet, ainakin napapiirin eteläpuolella liikuttaessa, myöskin villakintaissa ja tavallisissa nahkarukkasissa. Tämä yleisen käytännön vakiinnuttama taipuisa käsiverho sopii yhtä hyvin ohjaksiin kuin suksisauvaan. Sisälle voi vetää ohuet tehdastekoiset pumpulisormikkaat, jotka lämmittävät merkillisesti, ja joilla on hyvä pakkasessa sormeilla kynää, karttaa, kompassia ja valokuvauskonetta. Napakansat käyttävät sisäkäsineinä säämiskähansikkaita, mutta sormikkaat ovat paremmat.
Lakin valitsee itsekukin mieleisensä, ja meikäläinen korviin laskettava naapukka kelpaa myöskin. Vanhaan sarkapukuun voi luottaa yleisvaatetuksena. Vapaata liikkumista haittaava liivi on tarpeeton. Parempi on ommella housujen takamustan sisälle vahva sarankappale, joka lämmittää kylmällä alustalla istuessa ja on valmiina paikkana päällyskankaan kuluessa puhki.
Jos päällysverhot pitävät, ei kaipaa erityisen vahvoja alusvaatteita. Villapaidat, villahousut, nahkaliivit ja muut sisäpuoliset lämmittäjät ovat tarpeettomia ja haitallisia. Niihin kiedottuna menettää liikuntakykynsä ja tuntee olonsa ahdistavaksi. Vain lauhkean ilmaston ihmiset tulevat satunnaisen kylmän aikana toimeen näillä hätävaraisilla verhoilla. Käytännölliset alusvaatteet saa tummasta, sileästä pumpulikankaasta. Se kestää kauan ja siitä saa mukavasti syöpäläiset tapetuksi antamalla tulenliekin pikimmiten nuoleskella vaatetta. Iso elävät tippuvat silloin pyörryksissä maahan ja saivaret halkeavat rätisten kuumuudessa. Kynttilänliekillä tai päresoihdulla kelpaa puhdistaa myöskin päällysvaatteiden saumoja.
Talvisessa matkavaatetuksessa viihtyy paraiten, kun se on kylliksi väljä. Mitat saa selville ajatellen, että turkin alle mahtuisi kaksi takkia ja takin alle liivit ja villapaita, joita ylimääräisiä vaatekappaleita sitten kuitenkaan ei käytetä. Väljässä puvussa on helppo olla, vaatekertain luistaessa toistensa yli kantaja liikehtii vapaasti, juoksee, hyppää, hiihtää ja tarpeen tullen painiskelee. |
|
|
| Back to top |
|
|
Andes
Joined: 09 Jan 2011
Posts: 228
Location: Rovaniemi
|
| Posted: 07.12.2011 15:05 Post subject: |
|
|
| Martti Kujansuu wrote: |
Käytännölliset alusvaatteet saa tummasta, sileästä pumpulikankaasta. Se kestää kauan ja siitä saa mukavasti syöpäläiset tapetuksi antamalla tulenliekin pikimmiten nuoleskella vaatetta. Iso elävät tippuvat silloin pyörryksissä maahan ja saivaret halkeavat rätisten kuumuudessa. |
No nyt löyty ratkasu tuohonki vaivaan, hyviä niksejä täältä kyllä löytää! |
|
| Back to top |
|
|
Mangrove
Joined: 01 Jan 2007
Posts: 646
|
| Posted: 18.12.2011 11:42 Post subject: |
|
|
Carl Axel Gottlund Otavasta vuodelta 1831 löytyy joitain erämiehen varustukseen liittyviä sanontoja.
| Quote: |
160. Kylmä ryysyä kysyypi, vilu valju vanttuhiita.
|
| Quote: | | Hyvä hyvään sopii, nahka-rukas pakkasehen. |
| Quote: | | Turkki tuulelta parempi, nahka-vuate vastaisella. |
Jousesta
| Quote: | Janhus jousessa pitäävi, koivun-kylki kirves-varressa.
|
Suksista
| Quote: | | Pihlaja ylös pitäävi, huapa hankellen vetäävi, petäiä perätin viepi. |
| Quote: | | 970. Hyvä on suksi suunnallinen, sivon piällinen sivakka |
|
|
| Back to top |
|
|
J Menna
Joined: 21 Feb 2008
Posts: 1742
Location: Rajamäki
|
| Posted: 20.12.2011 10:59 Post subject: |
|
|
Martti löysin arkistoista...
Kunnon varusteethan ovat A ja O.
Pipo päähän niin aivo ei jäädy. Se on homma nro 1.
Tietysti aseet miehen mukaan, eli jousi ja melkein miehen mittaiset leikkurit ovat justiinsa kätevät. Paljon kun ampuu ja nopeasti ja juoksee riistan perässä niin viine on ihan turhaa pröystäilyä.
Marimekon paita on uusimpien tutkimusten mukaan lämmin n. -30c asti sitten voi laittaa toisen R.Ratian päälle jos alkaa viluttaamaan tai lisätä juoksuvauhtia (valmentajan suositus).
Jos Robin Hood käytti sukkahousuja ja oli sellainen ampuja, niin voiko olla väärässä varusteiden suhteen?
Duunarin käsineet lapoihin ja kaikki hommat hoituu. Ei sitä tiedä mikä menee epäkuntoon Taigalla. Yleensä menee kaikki.
Kaulaan vielä pronssinen itsevalettu muinaiskalevalainen riipus jossa mäyrän alalaeuat. Ne tuovat purevuutta asenteeseen.
Ja antaa mennä poika, seuraa jokea! |
|
| Back to top |
|
|
Mangrove
Joined: 01 Jan 2007
Posts: 646
|
| Posted: 04.01.2012 23:20 Post subject: |
|
|
Louis Sparre piirsi tämän kuvan karjalaisesta oppaastaan vierailessaan Vonkajärvellä kesällä 1892. Piirros on alunperin julkaistu hänen matkakirjassaan Kalevalan kansaa katsomassa (WSOY, 1930). Olalla kulkea haarapussi ("blanket roll") on mielenkiintoinen, vastaavanlainen on kuvattu Sauvon kirkoon vuoden 1470 tienoilla maalattuihin seinämaalauksiin. Se mainitaan myös Aleksis Kiven Seitsemässä veljeksessä. Sivuilla 65-66 Sparre kuvailee oppaan pukua seuraavasti:
| Quote: | | Puku, joka on kesäpuku, on kokonaan valkea, ja siihen kuuluu housut, paita, ja »kukkeli» eli »hattu», kaikki pellavaisia. Jalassa on »lötöt», jonkinlaiset matalat, sandaaleja muistuttavat tuohijalkineet, jotka sidotaan nauhoilla nilkkoihin. Paita pidetään housujen päällä, ja vyötäröllä on kaksi nahkavyötä, toinen puukkoa, toinen tuluksia varten. »Kukkeli» on päähine, jonka varsinainena tarkoituksena on suojella omistajaansa hyttysiltä. Se peittää täydellisesti pään ja kaulan, jättäen aukon vain kasvoja varten ja jatkuen rinnan ja selän puolelle kahtena pitkänä kaistaleena, jotka ulottuvat vyötäröille asti ja voidaan kiinnittää vyöhön silmukoilla. Koko laite muistuttaa suuresti sellaista rautarenkaista punottua päähinettä, jollaisia tapaamme joskus vanhoissa ritarivaruksissa, ja se tekee miehen omituisen, ikäänkuin sotaisen näköiseksi. |
 |
|
| Back to top |
|
|
Mangrove
Joined: 01 Jan 2007
Posts: 646
|
| Posted: 08.01.2012 12:02 Post subject: |
|
|
Kokosin muutamasta eri lähteestä erilaisten vaatekokonaisuuksien lämmöneristys- eli niin sanotut clo-arvot. Sen lisäksi vaatetustarve riippuu paljolti aineenvaihdunnan tuottamasta lämpömäärästä wateissa neliömetriä kohden. Paikallaan seisominen tuottaa keskimäärin 90, kävely 4 km/h 145 sekä hiihtäminen 175 w/m². Esimerkiksi 30 asteen pakkasessa tyynellä ilmalla seisova tarvitsee siten noin 6 clo vaatetuksen, kun taas 4 km/h kävelevälle riittää samaan aikaan noin 3,5 clo ja hiihtävälle noin 2,4 clo.
Saamelaisten puvun arvoksi on mitattu How do They Survive: Facts about Lapp Clothing -kirjasen mukaan 3.6 clo. Pukuun sisältyi puuvillaiset pitkät alusvaatteet, villapusero ja -housut, kolmea paria villasukkia, villainen lapintakki, peski sekä nutukkaat, turkishattu sekä -kintaat. Norah Gourlie mainitsee kirjassaan A winter with Finnish Lapps, että peski painoi 1930-luvulla yksinään jo noin 5.2 - 6.8 kg!
Vastaavasti Puolustusvoimien m/91 -kenttäpuvulle on mitattu 3.0 clo kun kaikki talvivarusteet ovat päällä. Tiedot löytyvät 1994 julkaistusta kirjasta Taisteluasukokonaisuus m 91. Edellisestä poiketen m/91 perustuu lähes kokonaan puuvillaan, polyesteriin ja sen vanuun. Ainoastaan sukissa syylingeissä, käsineissä sekä pipossa käytettiin villasekoitetta.
George Malloryn Everestin valloituksessa vuonna 1924 käyttämistä silkki-, villa- ja puuvillavaatteista olen nähnyt kaksi eri arvoa: 3.5 TOG ja n. 2.9 clo. Ensimmäinen vastaa muutettuina clo-arvoksi n. 2.3 clo. Kokonaisuuden painoksi on laskettu 4.5 kg. Kaikkein raskainta varustusta edustaa Amundsenin ja Scottin etelämantereen valloituksessa käytetyt turkisvarusteet. Ensinnä mainitun 8.2 kg painavan vaatetuksen clo-arvoksi annetaan noin 4.9 clo ja Scottin 8.4 kg painavan kangasvaatetuksen arvoksi noin 3.7 clo. Parhaimpien nykyaikaisten muovipukujen arvoiksi on saavutettu peräti n. 5.3 clo vain viiden kilogramman painolla. Nämä arvot on luettu George Havenithin esitelmästä johon linkki löytyy tämän säikeen ensimmäiseltä sivulta.
Kaikesta tästä voisi päätellä, että kaikki mikä lähestyy 3.0 clo sopisi ainakin lämmönsä puolesta hyvin melkein kaikkiin mahdollisiin sääilmiöihin mitä Suomessa vastaan voi tulla. |
|
| Back to top |
|
|
Smirkelimies
Joined: 15 Jan 2009
Posts: 1055
Location: Oulu
|
| Posted: 13.01.2012 10:41 Post subject: |
|
|
| J Menna wrote: | Martti löysin arkistoista...
Kunnon varusteethan ovat A ja O.
Pipo päähän niin aivo ei jäädy. Se on homma nro 1.
Tietysti aseet miehen mukaan, eli jousi ja melkein miehen mittaiset leikkurit ovat justiinsa kätevät. Paljon kun ampuu ja nopeasti ja juoksee riistan perässä niin viine on ihan turhaa pröystäilyä.
Marimekon paita on uusimpien tutkimusten mukaan lämmin n. -30c asti sitten voi laittaa toisen R.Ratian päälle jos alkaa viluttaamaan tai lisätä juoksuvauhtia (valmentajan suositus).
Jos Robin Hood käytti sukkahousuja ja oli sellainen ampuja, niin voiko olla väärässä varusteiden suhteen?
Duunarin käsineet lapoihin ja kaikki hommat hoituu. Ei sitä tiedä mikä menee epäkuntoon Taigalla. Yleensä menee kaikki.
Kaulaan vielä pronssinen itsevalettu muinaiskalevalainen riipus jossa mäyrän alalaeuat. Ne tuovat purevuutta asenteeseen.
Ja antaa mennä poika, seuraa jokea! |
  |
|
| Back to top |
|
|
Mangrove
Joined: 01 Jan 2007
Posts: 646
|
| Posted: 17.01.2012 14:21 Post subject: |
|
|
Höök, B. Karhuinjahti rajalla. 1880. Karjalatar 12.03.1880, s. 3.
| Quote: |
[...]
Mitä ase- ja muuhun warustukseen tulee, tahdon omasta kokemuksestani neuwoa niitä metsästäjiä, jotka owat tilaisuudessa yksinänsä tehdä tämmöisiä metsästysretkiä, että warustautuwat kahdella hywästi ampuwalla ja sileiksi poratulla kaksipiippuisella pyssyllä, jotka owat Lancaster'in kokoa 12 à 16, ja polttawat 7 grammia isorakeista ruutia (Curtis N:o 5). Minä pidän parampiana Lancasterin laadun, koska patruunit ulosottaessa eiwät koskaan tartu kiinni, joka sitä wastoin usein tapahtuu Lefaucheur'n patruuneilla, waikkava ase olisi kuinkin hywästi tehty ja patruuni tawallisesti lähtee helposti pois. Ase on silmänräpäyksessä uudestaan ladattawa, mutta jäätä ja lunta on pistimen ympäri kokoutunut, patruuni on kiinni ja sill'aikaa, kun jähmettyneillä, jäykillä sormilla koetetaan saada pyssyyn uutta latinkia, juoksee karhu tiehensä ja siinä seisotaan pitkällä nokalla, ell'ei karhu, mikä on wielä pahempi, ryntää päälle ja lyhentää nenän.
Wielä tulee metsästäjän olla warustettu hywällä, etäälle ampuwalla tussarilla, niinkutsutulla Express'ilä, jolla on hywästi pyyhkäisewä kuulanrata ja kauhea waikutus, kuulan sattuessa ja pirstaleiksi särkyessä eläimen ruumissa, johon se tekee hirweän, heti kuolettawan haawan. Näitä Express-nimisiä aseita woipi saada sangen hywiä herra. F. Wiik'in kautta Helsingistä, mutta niiden tulee painaa noin 9½ naulaksi ja polttaa vähintääkin 9 grammia ruutia. - Warustukseen kuuluu wielä jahtikeihäs tammisella warrella, sekä kaksi paria hywiä, notkeita, pitemmin lyheitä kuin pitkiä suksia (100 tuuman pituisia ja 4 eng. tuumaa leweitä miehelle tawallisella painolla); hiihtosauwa olkoon kewyt ja wahwa, saarni- tahi pihlaja-puusta tehty; - Yleensä ei metsästäjä woi olla tarpeeksi tarkka hankkiessaan paraimman-laatuisia suksia. -
Mitä pukuun tulee, olkoon se kewyt ja lämmin; willaiset aluswaatteet, pehmeä säämyskäinen tahi ohut sarkainen jahtinuttu, siinä kaikki, mitä tarwitaan, waikkapa pakkanen nousisi 30:een pykälään asti. Jalkineina käytettäköön pehmeitä, ohuita huopasaappaita, jotka on hylkeennahalla päällystetty ja joiden pohjaksi on pantu nahka peuran sääriluista. Tämmöiset jalkineet owat talvisilla metsästysretkillä paraimmat, ne owat lämpimät eikä hiihtämiselle sopiwampia löydy. - Kaikki nämä seikat pitänee moni wähäpätöisinä, waan koska ne owat warsin tärkeät metsästyksen onnistumiselle, neuwoen jokaista, joka talwella tekee pitkän metsästysretken, noudattamaan, mitä edellä olen sanonut.
[...]
|
Suomenmuseotonline.fi
 |
|
| Back to top |
|
|
Mangrove
Joined: 01 Jan 2007
Posts: 646
|
| Posted: 19.02.2012 11:17 Post subject: |
|
|
| Väinö Voionmaa todistelee kirjassaan Hämäläinen eräkausi (1947), lähinnä 1500-luvun nautintopaikkojen nimiin perustuen, että sen ajan erämiehet kantoivat ruokana mukanaan pääasiassa vain jauhoja sekä voita, joista he sitten tekivät helposti erilaisia puuroja, talkkunoita sekä mämmejä. |
|
| Back to top |
|
|
|
|
You cannot post new topics in this forum
You cannot reply to topics in this forum
You cannot edit your posts in this forum
You cannot delete your posts in this forum
You cannot vote in polls in this forum
|
Powered by phpBB © 2001, 2005 phpBB Group
|
FAQ
Search
Memberlist
Usergroups
Register
Profile
Log in to check your private messages
Log in
