Jousi

[pyssymies]

Sain tänään n.9cm paksun, suoran katajan, josta toinen kylki on oksaton. Pituus on vähän reilut 180 cm! Halkeaako kataja kiiloilla yhtä hyvin kuin lehtipuut? Onko kuivauksessa mitään erityistä huomioonotettavaa?

[Ilkka Seikku]

Periaatteessa katajan voi veistää tuoreeltaan, samaan tapaan kuin esim. pihlajan.
Eli jousen muoto esiin ja vähintään sydämeen asti on veistettävä. Sitten puristuksiin kuivumaan, ettei vedä propellille, jonka se varmasti tekee ellet puristuksiin laita.
Halkaistuakin saa, mutta usein kataja on niin rullalle kasvanutta, että saattaa tulla kohtalaisen kiero kepukka.
Jos kuivatat pyöreänä, niin varaa aikaa sellaiset 4-5vuotta. Ensin ulkokatoksessa pari vuotta, sitten sisälle hieman kuivemaan ilmaan, mutta ei lämpöiseen ja siellä vuoden pari. Sitten voit ottaa katajan jo sisälle kuivumaan.
Taatani sanoi aina, että mitä hitaammin katajan tappaa, sitä parempi siitä tulee.

Öljyämistä olen käyttänyt jo vuosia apuna tosi kovia puita kuivattaessa ja tulokset ovat erinomaisia.
_________________
www.rautasarvi.fi

[pyssymies]

[Juri]

Voi olla hyvä juttu veistää halkaisun jälkeen sivuista liiat pois. About suoraan kulmaan vatsan suhteen. Pitäisi ehkäistä sivukieroiluja jonkin verran.

[A.Arffman]

Suosittelen että sidot/muuten kiinnität sen lankkuun tai vastaavaan kuivatuksen ajaksi. Mulla on lähes joka kerta katajat vääntyilleet myötäkäyrälle, jos en ole kiinnittänyt lankkuun vastakäyrälle.

[pyssymies]

[pyssymies]

Halkaisin pöllin tänään. Kierrettä 40-45 astetta. Kuvissa ekana paremman puoliskon kuvat ja sitten huonomman. Latvaläpimitta oli hieman yli 8 cm, vuosilustot noin millisiä, pinnassa ohuempia.

[evgevin]

onpa komea kappale

[Nanook - pakkasen poika]

Onkos jollain tietoa katajan pinta ja sydänpuun suhteesta jousen rakennuksen kannalta? Itse olin huomaavinani eron lapojen toiminnassa katajajousessa, jossa toiseen lapaan oli jäänyt sydänpuuta tilleröinnin jäljiltä, mutta toisessa lavassa kaikki sydänpuu oli kaavittu pois. En vain enää muista kumpi lapa oli jäykempi, eikä kyseinen jousikaan ole enää elossa, että voisi tarkistaa.

[pyssymies]

Ohoh, kaksi kuvaa jäikin pois kyydistä. No, olennainen on tärkeää. Tuossa latvapäässäkin muuten on mannon osuus jotain 18-19 milliä, joten olisi mahdollista jättää lapoihin pelkkä manto. Tai sitten pelkkää sydänpuuta...ollapa itsellä vannesaha.

[Simo Hankaniemi]

Harvinaisen hyvän näköinen kataja-aihio. Tuo pieni kierous ei haittaa mitään, siitä pääsee eroon työstövaiheessa. Kataja on aika "herkkä" puu, joten kannattaa olla maltillinen sen suhteen, millaisen vetopituuden haluaa suhteessa jousen pituuteen. Oksankohdat ovat vatsapuolellakin arkoja rasitukselle. Varsinkin jos laitat selkään pihlajaviilun, niin rasitus vatsan oksissa kasvaa, joten näitä paikkoja voisi jättää vähän korkeammiksi.

Katajajousta ei talvella kannata säilyttää normaalissa huoneilmassa, joka on keskitalvella helposti liian kuivaa katajalle. Jokin kalseampi ja kosteampi paikka on parempi.

[Juri]

Minä käytän aina välillä tälläistä muottia tuoreen jousipuun kuivaamiseen.
Veistelen ensin kirveellä sen verran että puu taipuu. Kiilapalojen ja puristimien avulla pystyy myös oikaiseman propellia tai sivukieroiluita.
Vetoisuus maximissaan kaksi staavia.
Vieläkin simppelimpi malli on sellainen jossa kaksi staavit sidotaan keskeltä vastakkain kakkosneloseen taikka toisiinsa, sitten päiden väliin työnnetään kapulat.
Kuvassa kuivatellaan koivuselkiä ugrijousitarkoituksiin.

[Ari Laakso]

Pätevän näköinen kuivausmuotti...täytynee itsekkin tehdä tuollainen...aihiot on tuossa hyvin hallinnassa.

[pyssymies]

Mutta kertokaapa kokeneemmat, että kieroutuvatko kiiloilla syiden mukaan halkaistut aihiot? Itse en ole havainnut mainittavaa kieroutumista kuin sahalla halkaistuissa/veistetyissä aihioissa. Onko puulajeilla eroa?

[Ari Laakso]

[Juri]

Tarkoitinkin tuon lähinnä katajia ja muita havupuita varten.
Niissä kun voi olla lylyä jollain puolella, joka sitten aiheuttaa vääntyilyä kosteuksien muuttuessaa. Vetää sitten sivulle vähemmän kun siellä ei ole mitään. Sain itse tälläisiä ohjeita marjakuusen kuivatukseen. Eipä olekaan pahemmin sivuille kieroillut, jotkut staavit ovat tosin ottaneet myötäkäyryyttä.

Lehtipuiden suhteen arvelisin että riippuu paljon puulajista. Esim. vaahteran kanssa ei ole ollut ikinä minkäänlaisia probleemeja, halki vaan ja kuori pois saman tien, sillä hyvä.
Jalava taas kiemurtelee ja halkeilee kuivuessaan oikein mielellään jos vain saa tilaisuuden. Vaikka kuinka olisi kiiloilla halkaistu syitä myöden niin propellia tulee lisää sekä sivumutkaa, jos ei laita muottiin. Jätän jalavalla myös kuoren päälle. Onhan siinä hommaa ja vaivaa saada kuiva kuori siististi poistettua, mutta mielestäni pääsee kuitenkin vähemmällä.
Syreeni ei varsinkaan ole sieltä helpoimmasta päästä kuivata.
Olen kuivannut vasta yhden ainoan katajan, tein sen varmuuden vuoksi hitaasti ja huolella, kuoret päällä ja ilman muottia. Hyvä tuli, mutta myötäkäyrä.

[Ilkka Seikku]