Jousi

[Guest]

Hei vaan.

Minkälaiset pelit näillä herroilla oli? Käsittääkseni he käyttivät flatboweja, mutta kaikki kirjat jota olen haalinut vain sivuavat aihetta. Lisäksi kiinnostaa muutkin välineet mitä heillä oli, ainakin puhallusputkia viitataan olleen joillakin. Liekö atlatl ollut vielä käytössä.

Ainakin rannikkon Alqonguia-sotureilla oli kolmesta kuuteen jalkaa pitkiä hikkori-, saarni- tai pyökkijousia. Onko kellään mallista tarkempaa tietoa?

[Tuukka Kumpulainen]

Vähistä säilyneistä metsäintiaanijousista selkeä enemmistö on hikkoria. Valeakaasiaa, värimulperia, sypressiä ja saarnea käytettiin myös mutta paljon harvemmin. Pyökkijousta ei ainakanaan Jim Hammin aineistosta löydy. Joku puulajiltaan tunnistamaton artefakti saattaa toki sitäkin olla.

Lyhimmät metsäjouset ovat pituudeltaan noin metrin, pisimmät 180-senttisiä, keskiarvon ollessa hieman alle puolitoista metriä. Jouset ovat lähes poikkeuksetta lattajousia, eli jousia joiden poikkileikkaus on litteä (selkäpinta on tietysti usein hieman kupera ja reunat pyöristetyt). Lähes kaikki jouset ovat myös ns. D-mallia, eli jousen levein kohta on kahvassa, joka taipuu muun kaaren mukana. Kaksi kapea- ja jäykkäkahvaista joustakin kuitenkin tunnetaan. Jousten suurin leveys on tyypillisesti vain 25-32mm: jousen valmistusta puun valinnasta alkaen helpottava piirre.

Koillis-USAssa käytettiin suorien jousten ohella myös rekurvijousia.

Metsäintiaanien nuolistakin suurin osa on hikkoria. Leikkaavien kivi- ja metallikärkien ohella erittäin yleisiä olivat erilaiset blunttinuolet.

Puhallusputkia käytettiin pääasiassa Kaakkois-USA:ssa, mutta ase tunnettiin läpi itäisten metsämaiden aina Kanadaan asti. Etelässä putket valmistettiin Arundinaria gigantea-ruo'osta ja niiden pituus oli puolestatoista aina kolmeen metriin. Muualla putkia tehtiin mm. seljanvesoista. Takiaisenhöydyillä tai untuvalla sulitetuilla, myrkyttömillä puunuolilla ammuttiin pienriistaa, lähinnä oravia, rastaita, kyyhkyjä ja kaniineita.

[jkekoni]

Lukemista helpottamaan:

Valeakaasia(Black locust) <Robinia pseudoacacia>, Värimulperi (Osage orange) <Maclura pomifera>, Hikkori (Hickory) <Carya>.

[Simo Hankaniemi]

Metsäintiaanien jousista kiinnostuneen kannattaa hankkia Steve Allelyn ja Jim Hammin kirja Encyclopedia of Native American Bows, Arrows & Quivers, Volume 1, Northeast, Southeast, and Midwest. Siinä on varsin hyvä kokoelma piirroksia museoissa ja yksityiskokoelmissa säilyneistä jousista. Niitä on kyllä säilynyt enemmänkin, esim. useimmat British Museumin metsäjouset eivät ole edustettuna.

Yllä mainitussa kirjassa on esitelty 85 jousta, joista 3 on minun mielestäni lasten jousia. Muiden 82 jousen pituuksien keskiarvo on 141 cm. Koillisen metsäalueen jousten keskipituus on 146 cm, kaakkoisen metsäalueen 144 cm ja keskilännessä mitta on keskimäärin 128 cm. Kirjan jousien arvioinnin ongelmana on, ettei useimmista jousista tiedetä, mihin käyttöön ne on tehty. Useimmat lienevät 1800-luvulta.

[Santtu Risku]

jos useimmat niistä ovat simon olettamuksen mukaan 1800-luvulta, niin epäilisin että metsäalueitten intiaanien jouset ovat tällöin joko myyntikamaa tai lastenjousia tms ei metsästykseen käytettyjä. eikös mustaruuti kiväärit ollu jo 1700 luvulla yleistyneet siellä suurten järvien alueella ja siitä etelään?
ainakin kaikessa kirjallisuudessa mitä olen lukenut on mainittu rihla eli tuollainen mustaruutipyssy.. voin olla hyvinkin väärässä. epäilen vain.
suuressa intiaanikirjassa taidetaan myös puhua jotain ruutiaseista yleisenä aseena 1700 luvun suurten järvien alueella.
samaisessa kirjassa on myös muistaakseni yksi tammijousi niiltä alueilta. epäilen vahvasti että lastenjousi, sillä oli niin lyhyt että tuskin kukaan raavas mies sillä ammuskelisi.
_________________
"When injustice becomes law, rebellion becomes duty." - Thomas Jefferson

[Simo Hankaniemi]

Juuri tässä se ongelma on, olivatko jouset turisteille tehtyjä, vai näytöskamaa vai karhujen ja kauriiden ammuntaan tarkoitettuja. Monissa kirjoissa väitetään, että jousi olisi idässä syrjäytynyt jo 1700-luvun alussa, mutta ei se nyt niin mennyt. Muskogee-intiaanien kapinassa 1800-luvun alussa vain kolmasosalla miehistä oli tuliase. Samoin Tecumsehin miesten parissa jousi oli vielä 1800-luvun alussa hyvin yleinen. Tippecanoessa suurin osa intiaaneista taisteli jousin. Ironista kyllä, heillä oli paljon tuliaseitakin, mutta ne olivat kylässä avaamattomissa pakkauksissa.

1800-luvun jousetkin voivat siis olla ihan vakavaan tarkoitukseen tehtyjä. Ero on lähinnä siinä, että paljonko kepissä on paunoja. Jos niitä on alle 40, niin pitäisin jousta muuna kuin aikamiehen työkaluna. On myös mahdollista, että aikaisemmin jouset olivat keskimäärin vähän pidempiä. Mutta tämä on pelkkää spekulaatiota. Jousten yhteydessä on kerätty myös leikkurinuolia ja tämä viittaa kyllä siihen, että jousilla on metsästetty isompaakin riistaa. Olisi mielenkiintoista tehdä kopio joistakin näistä jousista ja katsoa, millainen siitä tulee paunoiltaan.

[Nanook - pakkasen poika]

[Simo Hankaniemi]

Näin varmaan on. Hikkorisina ko. jouset olisivat todennäköisesti hieman jäykempiä.

Tein eilen häthätää hikkorista jousen varsijouseen. Pituus 97 cm, leveys keskellä 2,5 ja päissä 1,4 cm. Paksuus keskellä 1,0 cm ja päissä 0,5 cm. Jousi näyttää aika lirulta kepiltä, mutta paunoja oli yllättävän paljon. Heitti tosi hyvin, vaikka laitoin olemattoman pienen jännevälin, jotta sisäänajo olisi mahdollisimman pehmeä. Valitettavasti tämä pieni jänneväli myös koitui jousen kohtaloksi, sillä Savolainen laukaisi aseen vahingossa tyhjänä, jolloin kaari murtui vatsapuolelta. Isommalla jännevälillä jousi olisi kyllä kestänyt tämän tyhjän laukaisun.

Täytynee tehdä näillä samoilla mitoilla uusi vastaava kaari ja katsoa, paljonko siinä on paunoja.